Ylipainon vähentäminen hillitsee liikkumisen vaikeuksia ikääntyneillä

Liikkumiskyvyltään heikentyneiden ihmisten määrä kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2044 mennessä, jos mitään ei tehdä. Ennusteen mukaan vakavasti liikkumisrajoitteisten ihmisten määrä kasvaisi 200 000:sta 400 000:een aikavälillä 2011–2044. Jos ylipainoisuus vähentyisi puoleen, liikkumisrajoitteisten määrä olisi 20 prosenttia pienempi.

Tulokset selviävät tutkimuksesta, jossa THL:n tutkijat laativat tulevaisuuden ennusteita väestön toimintakyvystä. Liikkumisrajoitteisiksi määriteltiin tässä ihmiset, joilla oli arvionsa mukaan vähintään suuria vaikeuksia kävellä puoli kilometriä.

Terveys 2000 -tutkimuksen ja sen 11 vuoden seurannan pohjalta laadittiin tilastollinen malli liikkumisrajoitteiden riskitekijöistä ja niiden muutoksista. Riskitekijöitä ovat ylipaino, vähäinen liikunta ja tupakointi. Mallin pohjalta tehdyissä analyyseissä vähennettiin tai poistettiin liikkumiskyvyn riskitekijöitä yksi kerrallaan tai kaikki kolme yhtä aikaa.

”Haimme vastausta kysymykseen, kuinka paljon liikkumisrajoitteiden yleisyyteen voidaan vaikuttaa vähentämällä niiden tärkeimpiä riskitekijöitä”, kertoo tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen.

Ennusteet koskivat 52 vuotta täyttäneitä, mutta ennusteiden laskemisessa otettiin huomioon myös nuoremmat sukupolvet.

Pitkään säilyvä toimintakyky vähentää avun ja palvelujen tarvetta

Eniten vaikutusta liikkumisrajoitteiden yleisyyteen on ylipainon vähentämisellä. Tupakoinnin vähentämisen ja liikunnan lisäämisen vaikutus on pienempi. Vähäinen liikunta ja lihavuus kietoutuvat kuitenkin toisiinsa, joten osa lihavuuden vähentämisen vaikutuksesta voi johtua myös liikunnan lisäämisestä. Ylipainon rajana pidettiin tässä painoindeksiä 25 tai enemmän.

”Kaikkien riskitekijöiden poistaminen väestöstä on epärealistinen toive. Lähelle samaa päästäisiin kuitenkin jo sillä, jos liikakiloista saataisiin puolet pois”, Härkänen jatkaa.

Jos riskitekijöiden kehitys jatkuu entiseen malliin, vakavasti liikkumisrajoitteisten ihmisten määrä kasvaa ennusteen mukaan 200 000:sta 400 000:een aikavälillä 2011–2044. Kasvua kiihdyttää väestön ikääntyminen.

Ennusteet saattavat kuitenkin antaa jopa liian myönteisen kuvan tulevaisuudesta, sillä ne perustuvat 2000-luvun alun havaintoihin iäkkäiden liikkumiskyvyn myönteisestä kehityksestä. Tuoreen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan kehitys on pysähtynyt tai ainakin hidastunut.

”Iäkkään väestön toimintakykyyn pitäisi panostaa nyt entistä pontevammin”, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Sainio. ”Terveelliset elintavat kannattaa omaksua jo työikäisenä, mutta vielä myöhemmälläkin iällä ne ovat hyvän liikkumis- ja toimintakyvyn rakennusaineita. Mitä parempi toimintakyky on ja mitä pidempään se säilyy hyvänä, sitä vähemmän ikäihmiset tarvitsevat apua ja palveluita”, hän jatkaa.

Lähde: THL
Härkänen T, Sainio P, Stenholm S, Lundqvist A, Valkeinen H, Aromaa A, Koskinen S. Projecting long-term trends in mobility limitations: impact of excess weight, smoking and physical inactivity. J Epidemiol Community Health