Uusia näkemyksiä ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin

New perspectives on elderly care -raportti

Yli 65-vuotiaiden ikäluokan odotetaan ylittävän 25 % maailman väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Väestön ikääntymisen myötä terveys- ja hoitoalan palveluiden tarve kasvaa. Huolehditaanko ikääntyvän väestön hoidosta ja investoidaanko siihen parhaalla mahdollisella tavalla? Jotta hoidosta saadaan edullista ja tehokasta ja kasvutarpeen haasteista selviydytään, päätösten on pohjauduttava tietoon. BDO:n New Perspectives on Elderly Care -raportti yhdistää OECD:n tutkimustuloksia ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä ikääntyvien hoidon järjestämisen kehityksestä ja ennusteista 10 maassa.

Hoitopalvelujen laatua tutkitaan ja mitataan paljon kansainvälisellä tasolla. Laadun mittaamiset perustuvat tyypillisesti hinnoitteluun, ja yleisesti sanottuna taloudelliset kulut painavat enemmän kuin potilaan tarpeisiin vastaaminen. Laadukkaan hoidon tulisi tuottaa potilaalle lisäarvoa. Kustannuksiin keskittymisen sijaan olisi hyvä pohtia enemmän sitä, käytämmekö liikaa aikaa ja resursseja vanhoihin käytäntöihin, jotka eivät ole enää tarpeellisia tai ajankohtaisia. Ikääntyvän väestön kasvaessa tarvitaan uudenlaisia palveluja, joiden ansiosta voidaan paremmin keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan, kuntoutushoitoihin ja palveluinnovaatioihin. Tekemistä on paljon, jotta kustannukset pysyisivät hallinnassa ja että palvelut olisivat tasavertaisesti jokaisen saatavilla.

Ikääntyvän sukupolven terveydentila huolestuttaa

Raportissa kiinnitetään huomiota paitsi eläkeikäisten kasvavaan määrään, myös tämän suuren ikäluokan terveydentilaan. Näyttää siltä, että ikääntyvän sukupolven edustajat eivät tule olemaan eläkkeellä niin terveitä kuin on odotettu. Tarkastelussa mukana olleista maista tämä haaste tulee vastaan erityisesti Saksassa, missä vuonna 2030 kolmasosan väestöstä odotetaan olevan yli 65-vuotiaita.

Potilaasta aktiiviseksi toimijaksi

Jotta ikääntyvän väestön hoito saadaan kestävälle pohjalle, olisi tärkeää kehittää yksinkertaisia hoitomalleja, jotka helpottavat ihmisten kykyä ymmärtää monimutkaiselta vaikuttavia hoitojärjestelmiä. Tarvitaan myös vuoropuhelua ikääntyvien kanssa siitä, millä elämänalueilla he kaipaavat apua ja minkä suhteen he haluavat säilyttää omatoimisuutensa. Kun ikääntyvät otetaan mukaan suunnittelutyöhön, he eivät tunne itseään vain potilaiksi vaan aktiivisiksi toimijoiksi.

Kiinnostavia esimerkkejä löytyy: Yhdysvalloissa pilotoidaan PACE (Program of All-Inclusive Care for the Elderly) -mallia, joka yhdistää ennaltaehkäiseviä, akuutteja ja pitkäaikaisia palveluita siten, että ohjelmassa mukana olevat kykenevät elämään omissa kodeissaan ja yhteisöissään hoitokoteihin muuttamisen sijaan. Alankomaissa puolestaan ikääntyviä tuetaan esimerkiksi arjen normaaleissa askareissa, kuten ruokaostoksien tekemisessä sen sijaan, että ruokaostokset toimitettaisiin suoraan kotiovelle. Hoitotyön lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset tekevät ennaltaehkäisevää työtä. Tällä mallilla on saavutettu 20 % matalammat kulut ja lisääntynyt tyytyväisyys niin hoitoa tarjoavien kuin palvelujen vastaanottajien keskuudessa.

Yksityisesti ja julkisesti tuotettujen palvelujen erot pieniä

Tutkimusten mukaan julkisten ja yksityisten terveys- ja hoivapalvelujen välillä ei ole suurta eroa. Näin voidaan todeta esimerkiksi Benelux-maiden kohdalla, joiden palveluntuotannon toimintatavat ovat hyvin samanlaisia, vaikka valtioiden viralliset säännökset ovat keskenään erilaisia.

Maissa on kokeiltu erilaisia rahoitusmalleja, mutta mitään selkeitä johtopäätöksiä niistä ei olla voitu tehdä. Rahoitusmallilla ei näissä tapauksissa vaikuta olevan yhteyttä hoidon kohtuuhintaisuuteen. Tämän perusteella voidaankin miettiä, keskitytäänkö julkisuuden keskusteluissa oikeaan asiaan väittelemällä siitä, mikä rahoitusmalli on oikea ja mikä väärä?

Teknologian hyödyntäminen

Innovaatioita ja ennaltaehkäisevää työtä tulee rakentaa asiakkaan tarpeista lähtöisin. Vaikka vanhukset ja teknologia eivät aina toimi yhdessä saumattomasti, teknologian avulla voidaan luoda esimerkiksi nykyistä joustavampia ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä on teknologian mahdollistamat apuvälineet, kuten henkilökohtaiset hälyttimet, joiden avulla voidaan nopeuttaa ensihoitoon pääsyä.

Muutokseen on valmistauduttava huolella

On selvää, että ikääntyvän sukupolven nopea kasvu haastaa vanhustenhoidon kyvyn muuttua, ja että muutoksilla on merkittävät taloudelliset vaikutukset. Kulujen lisääntyminen on väistämätöntä, sillä suuret ikäluokat kasvavat kautta maailman.

BDO voi toimia tukena yksityisen ja julkisen sektorin vanhuspalveluiden strategian määrittelyssä sekä toimintatapojen ja prosessien uudelleenjärjestelyssä. Autamme asiakkaitamme vastaamaan markkinan uusiin haasteisiin ja kustannuspaineisiin sekä tuottamaan lisäarvoa. Suomen BDO:lla on laaja osaaminen sekä eri kokoisten kuntien ja kaupunkien sote-ratkaisujen järjestelyistä että runsaasti kokemusta yksityisten sote-alan toimijoiden kanssa työskentelystä. Olemme osallistuneet kuntien sote-palveluiden ja yksiköiden yhtiöittämisiin, myymisiin ja palvelujen ulkoistamisprosesseihin sekä toimineet talouden, juridiikan ja verotuksen neuvonantajana niin ostajien kuin myyjien puolella.

Raportti on laadittu OECD:n tutkimustulosten ja kansainvälisten asiantuntijoidemme näkemysten pohjalta ja siinä tarkastellaan ikääntyvien sosiaali-, terveys- ja hoitopalvelujen sekä jo olemassa olevia että ennusteita tulevista haasteista 10 maassa: Belgiassa, Bulgariassa, Tanskassa, Saksassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Norjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Maita yhdistää etenkin se, että niistä jokaisella on edessään isoja haasteita vanhustenhoidossa.

Lähde: STT Info