Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n ryhmä: Työkyvyttömyyseläkkeellä töihin tai opiskelemaan?

Tarja Filatov

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat Tarja Filatov, Ilmari Nurminen ja Merja Mäkisalo-Ropponen esittävät työn tekemisen mahdollistamista työkyvyttömyyseläkeläisille, jotka töihin haluaisivat ja jaksaisivat tehdä työtä vaikkapa osa-aikaisesti.

Vuoden 2017 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa 203 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia 16–64-vuotiaasta väestöstä. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurin ryhmä on ollut vuodesta 2000 lähtien mielenterveyden häiriöt (42 %).

– Työkyvyttömyyseläkettä pitäisi voida käyttää palkkatukena, että olisi mahdollisuus työn tekoon esimerkiksi välityömarkkinoilla. Esimerkiksi nuoria ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Jaksaminen ei välttämättä riitä koville, avoimille työmarkkinoille, mutta pehmeämmillä välityömarkkinoilla työtä voitaisiin räätälöidä henkilön jaksamisen mukaan, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Filatov.

– Siitä avautuisi mahdollisuus, jossa kaikki voittaisivat. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja ylikin, vaati kaikkien mahdollisten keinojen käyttöönottoa. Tässä työssä on valitettavasti otettu Sipilän hallituksen aikana takapakkia, etenkin järjestöjen toimintaan, jotka luovat sopivia työpaikkoja välityömarkkinoille, Filatov perustelee.

Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: 18–34-vuotiaiden yli 20 000 työkyvyttömyyseläkeläisen joukossa yleisin diagnoosi on mielenterveyden häiriöt.

–Etenkin nuorille mahdollisen työn teon lisäksi tulisi mahdollistaa myös opiskelu, mikäli rahkeet vain sallisivat ja motivaatiota riittäisi, sanoo Nurminen.

– Sekään ei olisi keneltäkään pois, päinvastoin. Masennusperustein eläkkeelle siirtyi vuonna 2015 kahdeksan ihmistä päivässä. Se on liikaa. Mielenterveyden häiriöiden edessä ei pidä nostaa käsiä ylös, mutta osaamista ja ammattiapua se vaatii, kuten kaikki sairaudet. Hallituksen sote-esityksessä mielenterveyden edistäminen ja ehkäisy olivat hataria, ei-velvoittavia sote-keskuksille, Nurminen jatkaa.

Työeläkekuntoutujien lukumäärä ja kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet 2018 alkuvuodesta 8 prosenttia. Jos kuntoutujien lukumäärän kasvu pysyy tällä tasolla, on kuntoutujia tämän vuoden lopussa kaikkiaan yli 18 000.

Viime vuonna päättyi 6 871 kuntoutusta. Kuntoutujista lähes 70 prosenttia palasi takaisin työelämään tai jatkoi opiskelua ja kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos henkilö työllistyy tai jatkaa opiskelua. Tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläke voidaan estää tai siirtää myöhemmäksi.

– Vaikka kuntoutus ei toimi kaikille, ei senkään tarvitse olla viimeinen askel. Esimerkiksi masentuneelle eläkeläiselle, voi ”mitään tekemättömyys” olla juuri se viimeinen niitti, siksi syytä tarkkaan luoda, räätälöidä yksilöllisiä polkuja eteenpäin, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

– Kopin ottaminen vaikeuksissa olevasta masentuneesta auttaa myös sairastuneen lähipiiriä ja muuta elinpiiriä selviytymään tilanteesta, joka usein koetaan hämmentäväksi, vaikeasti kohdattavaksi ja häpeälliseksi – tosin aivan turhaan, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

Lähde: SDP Eduskunta