Suuret ikäluokat ikääntyvät vauhdilla, joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään etänä

Moni ajattelee, että lapsien kasvaessa ja työpaineen helpottaessa ruuhkavuosien jälkeen jää enemmän omaa aikaa. Toive ei toteudu ainakaan niiden 700 000 työssäkäyvän kohdalla, jotka hoitavat läheisiään etänä. Suuret ikäluokat ikääntyvät vauhdilla ja ruuhkavuodet jatkuvat keski-iän yli. Tilastokeskuksen maaliskuun 2018 työllisten määrän perusteella joka kolmas työssäkäyvä suomalainen hoitaa ikääntyviä tai muita läheisiään. Tilanne korostuu erityisesti naisilla, sillä hoiva lankeaa pääosin heille. Omais-hoidon tukea saa kuitenkin vain noin 40 000 suomalaista, joten pääosa omaishoidosta tapahtuu ilman yhteiskunnan tukea. Jos oma työ ei salli puheluita, virastoissa juoksemista tai muita työpäivän keskeytyksiä, huoli hoivan järjestämisestä sekä ikääntyvän voinnista kasvavat edelleen.

Yli 80-vuotiaiden hoidon kivijalan muodostaa hoidettavan omat läheiset. Tämä tarkoittaa yleensä hoidettavan omia lapsia tai muita läheisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin ja eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset hoitavat eniten vanhempiaan muihin Euroopan maihin verrattuna.

– Meitä suomalaisia on arvosteltu nuivasta suhtautumisesta omien vanhempiensa hoitoon. Tämä myytti ei pidä paikkaansa. Erityisesti keski-ikäisistä naisista suuri osa käyttää aikaansa läheisen auttamiseen. Hoiva on usein säännöllistä, viikoittaista ja jopa päivittäistä. Mistään vähäpätöisistä, silloin tällöin tehtävistä asioista ei ole kyse. Huomionarvoista on myös, että usein autetaan myös muita kuin oman perheen jäseniä. Siivous, ruoka, henkilökohtainen hygienia, pankkiasiat, vaatteiden pesu ja lääkehuolto ovat usein etähoitavien lasten vastuulla, valtakunnallisesti hoivapalveluja tarjoavan Onni hoivan aluejohtaja Kati Mäkelä kertoo.

Etähoitaminen ja huoli ikääntyvistä vanhemmista haastaa oman jaksamisen

Kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike on aiheuttanut sen, että ikääntyvän henkilön lapset asuvat usein kaukana hoidettavasta. Hoidon järjestäminen voi olla esimerkiksi Tampereelta käsin vaikeaa Joensuuhun tai Helsingistä Kemijärvelle. Aina myöskään omia lapsia ei ole, jolloin muiden lähisukulaisten apua voi olla hankala järjestää.

Läheisten antaman epävirallisen avun määrän odotetaan entisestään nousevan väestön ikääntyessä, kun julkisten palveluiden saamisen ehdot kiristyvät. Moni työssäkäyvä ja vanhempiaan etähoitava on pulassa, koska usein tiukkatahtinen työ ei anna mahdollisuutta vanhempien asioiden hoitamiseen kesken työpäivän tai virka-ajan puitteissa. Asioita yritetään hoitaa työn ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Oma tennistunti tai hiihtolenkki vaihtuu ajokilometreihin, ikkunoiden pesuun, ruuan laittoon, siivoamiseen tai ruohon leikkaamiseen vanhempien luona.

– Tästä asiasta on vaikea puhua. Aihe on arka, kun kyseessä on oma jaksaminen, velvollisuudentunto ja rakkaus ikääntyviä vanhempia kohtaan. Elämä on nykyisin niin kiireistä, että lepo saattaa jäädä kaiken muun jalkoihin. Kun riittävää palautumista ei ole ja halu auttaa vanhempia on suuri, moni kokee ristiriitaisia tunteita ja voimattomuutta. Ainakin pitkässä juoksussa oma elämä saattaa tuntua turhankin raskaalta, samoin työssä jaksaminen voi olla koetuksella, Mäkelä kuvaa monen työssäkäyvän suomalaisen tilannetta.

Lähde: Onni hoiva