Kieltolaki sata vuotta

Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä voi eläytyä myös kieltolakiajan Helsingin ravintoloiden tunnelmiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen

Suomessa oli esitetty jo 1700-luvulta asti vaatimuksia alkoholin kieltämisestä, mutta vasta 1800-luvun lopulla kieltolaista tuli laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Venäjän vallan aikana kieltolain säätäminen ei onnistunut, mutta itsenäisessä Suomessa kieltolaki astui voimaan 1.6.1919.

Lain mukaan alkoholin valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Lain porsaanreikää hyödyntäen erilaisten alkoholia lääkkeeksi vaativien vaivojen määrä kasvoi, ja varakkaampi väki alkoi ostaa hienot juomansa lääkärin reseptillä hyvin varustelluista apteekeista.

Myös alkoholin laajamittainen salakuljetus enimmäkseen Virosta alkoi heti, ja pirtu levisi tehokkaasti kaikkialle Suomeen. Salakuljettajat ja trokarit muuttuivat sankareiksi, ja yleinen lainkuuliaisuus rapisi lähes kaikkien rikkoessa kieltolakia. Alkoholinkulutus suuntautui kieltolain takia väkevään viinaan, mikä johti paheneviin terveysongelmiin, rikoksiin ja väkivaltaan.

Rangaistusten koventamisesta huolimatta kieltolakia ei saatu toimimaan, ja lopulta yleinen mielipide kääntyi sitä vastaan. Kieltolaista järjestettiin 1931 kansanäänestys, jonka nojalla laki kumottiin ja Alko avattiin 5.4.1932 klo 10. Kieltolain muistot jäivät Suomessa elämään lauluissa, tarinoissa ja elokuvissa vielä vuosikymmeniksi.

Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg

Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Satavuotispäivän kunniaksi Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, on lauantaina 1.6.2019 klo 14–16 tarjolla asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikkia ja kulttuuria unohtamatta. Kieltolakiajan Helsinkiin voi tutustua elämyksellisesti myös Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä, joka jatkuu 1.9.2019 asti.

Kieltolaki sata vuotta -tapahtumassa Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa ja Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä. Lopuksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita Mikko-Olavi Seppälä esittää pianisti Jouni Haapasalon säestyksellä.

Lähde: STT Info