Jyväskyläläiset sen kertovat: Kenestä tulee aktiivivanhus?

Aktiivivanhus

– Monet iäkkäät ihmiset sanovat, että aktiivisuus pitää elämässä kiinni.  Olemme kehittäneet uuden mittariston, jolla voimme mitata aktiivisena vanhenemista yksilön omista tavoitteista lähtien, professori Taina Rantanen kuvailee. Näin on mahdollista saada käsitys siitä, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja miten sitä voi edistää.

Jyväskylän yliopistossa selvitetään, mitkä tekijät selittävät aktiivisena vanhenemista ja sitä, onko aktiivisena vanheneminen yhteydessä henkilöiden hyvinvointiin. Tutkijat etsivät näitä tekijöitä mm. ihmisen terveydentilasta, toimintakyvystä ja elinympäristöstä. Toiveena on löytää toimintatapoja, joilla vanhusten yksilöllistä osallisuutta voitaisiin parantaa. Tutkimus toteutetaan keräämällä tietoa 75- ja 80- ja 85-vuotiaista henkilöistä.

-Lähetämme kutsun tutkimukseen ensimmäisessä vaiheessa 75-vuotiaille jyväskyläläisille tulevan syksyn ja talven aikana. Tutkimus koostuu kotona tehtävästä haastattelusta ja mittauskäynnistä liikunta- ja terveyslaboratoriossa. Ensi vuonna lähetämme kutsun myös 80- ja 85-vuotiaille, tutkimuksen koordinaattori Eeva-Maija Palonen kertoo. Tutkimukseen osallistuva saa arvokasta tietoa toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Tutkimuksessa hyödynnetään myös liikemittaria jokapäiväisen liikkumisen mittaamisessa. Arkiliikkuminen kuten asiointi ja ulkoilu tai eri tilaisuuksissa käyminen kerryttää huomattavan osan päivittäisen liikunnan määrästä.

Ovatko vanhat nuortuneet?

– Tänä päivänä 75-vuotiaat ihmiset saattavat tuntea itsensä nuoremmiksi kuin saman ikäiset ihmiset menneinä vuosina. Myös toiminnallinen ikä voi olla nuorekkaampi kuin parikymmentä vuotta sitten samassa iässä olleiden, professori Rantanen kuvailee.

– Vuosina 1989–1990 tehtiin Jyväskylässä laaja 75- ja 80-vuotiaiden toimintakykyä mitannut kansainvälistäkin huomiota saanut tutkimus. Nyt voimme selvittää, ovatko nykyiset tutkittavat kuntonsa perusteella nuorempia kuin saman ikäiset tutkittavat tuohon aikaan. Näin voisi ajatella, sillä elinikä on noussut ja nykyään 75-vuotiaiden eliniän odote on kolmisen vuotta pidempi kuin 1990-luvun taitteessa, Rantanen arvioi.  Toivomme, että kutsun saavat henkilöt suhtautuvat tutkimukseen yhtä myönteisesti kuin aiemmat ikäluokat.

Rantasen tutkimusryhmä ottaa huomioon monia eri näkökulmia, sillä joukossa on eri tieteenalojen edustajia, muun muassa terveys-, liikunta- ja käyttäytymistieteilijöitä.

Aktiivisena vanheneminen on myös Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite. AGNES-tutkimuksessa sillä tarkoitetaan pyrkimystä edistää hyvinvointia omiin tavoitteisiin tähtäävän toiminnan avulla omien kykyjen ja mahdollisuuksien puitteissa. Viisivuotista AGNES-tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto, joka myönsi professori Taina Rantaselle arvostetun, yli kahden miljoonan euron suuruisen ERC Advanced Grant -rahoituksen. Se on laatuaan ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto