Ikäihmisten liikkumattomuus voidaan ratkaista vain yhteistyöllä

Kuva: Helsingin kaupunki / Katja Tähjä

Suomalaiset liikkuvat kauttaaltaan liian vähän. Helsingin kaupunki kantaa erityistä huolta ikäihmisten vähäisestä liikkumisesta, sillä ainoastaan muutama prosentti ikäihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 108 000:sta 170 000:een vuoteen 2050 mennessä. Helsinki haki uusia näkökulmia ikäihmisten arkiaktiivisuuden lisäämiseen osallistuessaan ainoana eurooppalaisena kaupunkina Bloomberg Philanthropies -säätiön ja Harvardin yliopiston toteuttamaan innovaatio-ohjelmaan. Ideat syntyivät yhdessä ikäihmisten kanssa.

Yhteistyö Harvardin yliopiston ja Bloombergin säätiön kanssa tarjosi poikkeuksellisen mahdollisuuden ymmärtää ikäihmisten liikkumisen esteitä aiempaa syvällisemmin. Kaupungin työntekijät kohtasivat ikäihmisiä kauppakeskuksissa, terveysasemilla, kirjastoissa ja työväenopistoissa ympäri kaupunkia. Tiimin havainnot osoittavat, että ikäihmisten elämäntilanteet, voimavarat, toiveet ja tarpeet ovat korostetun yksilöllisiä.

Yleisesti on ajateltu, että liikkumisen edistäminen kuuluu ennen kaikkea liikuntatoimijoille ja ikäihmisten hyvinvointi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille. Erillisten palveluiden sijaan tarvitaan enemmän kaupungin eri palveluiden, järjestöjen ja yritysten tehokasta yhteistyötä.

”Kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet konkreettiseen toimintaan arvokkaan, hyvinvoivan ja kokemusrikkaan ikääntymisen turvaamiseksi. Olennaista on, että ikääntyneiden liikkumisen tärkeys ja tarpeet huomioidaan muuallakin kuin sote-palveluissa, etenkin asumisessa, liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalveluissa, kaupunkiympäristön kehittämisessä sekä järjestöyhteistyössä. Kun kehitetään liikkumiseen kannustavaa kaupunkia, niin kohteena eivät voi olla vain hyvin liikkuvat”, painottaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Näkemyksiä suoraan ikäihmisiltä itseltään

Helsinki tarjoaa jo nykyisellään monipuolisesti palveluita ja syitä lähteä liikkeelle. Ikäihmisiltä kysyttäessä havaittiin, että palvelut eivät kuitenkaan aina kohtaa niitä, jotka tarvitsevat kannustusta. Tietoa palveluista koettiin vaikeaksi löytää. Osa ikäihmisistä kaipaa sosiaalista tukea.

”Opimme innovaatio-ohjelmassa, että muutos tapahtuu menemällä ihmisten pariin. Ensi vuodesta alkaen markkinoimme palvelujamme enemmän siellä, missä ihmiset jo muutenkin liikkuvat – esimerkiksi kauppakeskuksissa, terveysasemilla ja kirjastoissa. Opimme myös, että moni haluaisi olla hyödyksi, mutta tarvitsee siihen pientä sysäystä. Teemme helpommaksi lähteä vapaaehtoiseksi liikuttajaksi ja lisäämme yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Kaikki syyt lähteä liikkeelle ovat oikeita. Voitamme aina, kun ulko-ovi käy riippumatta siitä, lähteekö seniori kauppaan, sauvakävelylle, lätkämatsiin, konserttiin vai kirjastoon”, toteaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Iän myötä lihasvoimat vähenevät ja toimintakyvyn rajoitteet sekä muistisairaudet yleistyvät. Samalla ulkona liikkuminen keskimäärin vähenee. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ja pienituloisten ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien tukemiseen. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asettaneet tavoitteekseen, että 70 prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista on käytössään liikkumissopimus, joka kirjataan osaksi hoitotyön suunnitelmaa.

”Kotihoidon liikkumissopimus on konkreettinen ja yksilön tarpeet huomioiva tapa kytkeä liikkuminen osaksi ikäihmisten arkiaskareita ja vahvistaa siten lihasvoimaa, tasapainoa ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että jokainen pystyy elämään omannäköistä ja sujuvaa arkea. Lisäksi on tärkeää, että ikäihmisten palvelukeskukset, Seniori-info ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat mukana liikkumisohjelman toimeenpanossa”, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Liikkeelle lähtemisen esteet kytkeytyvät usein arkiympäristön fyysisiin esteisiin, kuten katujen huonoon kuntoon, lumeen tai liukkauteen tai siihen, että taloyhtiön ovi on painava, eikä talossa ole hissiä.

”Ikäystävällisen kaupunkiympäristön suunnittelu vaatii pitkäjänteistä työtä. Kävelyyn kannustava, viihtyisä ja turvallinen ympäristö houkuttelee tutkitusti ihmisiä lisäämään arkiaktiivisuuttaan. Kaupunki valmistelee parhaillaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä aktiiviselle arjelle”, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Toimenpiteet ikäihmisten liikkumisen edistämiseksi ovat osa Helsingin liikkumisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja vähentää terveydelle haitallista liiallista istumista. Tavoitteisiin tähdätään noin 60 toimenpiteellä. Liikkumisohjelman yhteydessä toimii ikäihmisten ja soveltavan liikunnan työryhmä, joka osaltaan vastaa toimenpiteiden edistymisestä.

Lähde: Helsingin kaupunki