Verotuksen kehittämistyöryhmä sivuutti eläkkeensaajat väliraportissaan
18.8.2010

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämän verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportissa on erityisen silmiinpistävää se, ettei siinä ole ajatuksia uhrattu eläketulojen verotukselle.

- Kun raportissa puhutaan työn verotuksen keventämisestä, niin onko eläkkeiden verotusta tarkoitus keventää samassa suhteessa? Sitä ei kerrota ja se, jos mikä, herättää eläkkeensaajien epäluulot. Onko olemassa virityksiä, että eläkkeensaajamme, nuo suomalaisen työn veteraanit, jätettäisiin ilman muille mahdollisesti tulevia kevennyksiä, kysyi EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko Turun Eläkkeensaajien 50-vuotisjuhlassa torstaina.

Hetemäen vetämä työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta.

- Toivottavasti eläkkeensaajien verotukselle on tuolloin uhrattu muutama rivi tai kappale, toivoi Kokko.

- Eräillä tahoilla on jo esitetty eläkkeensaajien verotuksen kiristämistä mm. keinona pidentää työuria tulevaisuudessa. Erittäin iso osa eläkkeensaajistamme elää todellisessa niukkuudessa. Eläketulon verotuksen keventäminen on heille vähintäänkin yhtä tärkeää kuin ansiotulojen verotuksen kevennys palkansaajille. Kyse on myös mitä suurimmassa määrin oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta.

- Loppuraportti tulee taatusti toimimaan maassamme käytävän verokeskustelun pohjapaperina ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Ennen vaaleja puolueiden onkin vastattava työryhmän esityksiin. Eläkkeensaajat odottavat selkeää kantaa siitä, ettei heidän verotustaan verrattuna työtätekevien vastaavaan olla tulevaisuudessa kiristämässä.

Sivun alkuun >>

Puoluerahoituksen avoimuus lisääntyy
21.7.2010

Puoluerahoituksen avoimuutta parannetaan Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECO:n antamien suositusten mukaisesti. Tavoitteena on edesauttaa puolueiden mahdollisten sidonnaisuuksien arviointia ja lisätä luottamusta poliittiseen toimintaan.

Hallitus esitti muutosten vahvistamista ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset tulemaan voimaan 1.9.2010. Osa säännöksistä kuitenkin tulee voimaan vasta vuoden 2011 alussa muun muassa tietojärjestelmän hankinnan vaatiman ajan vuoksi.

Muutosten tultua voimaan vaalirahoituslainsäädäntö on kokonaan uudistettu sekä puolueiden että ehdokkaiden osalta.

Puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön vastaanottamasta tuesta on tehtävä ilmoitus Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Puolue määrittelee itse lähiyhteisönsä niiden suostumuksella. Lähiyhteisöjä voivat olla esimerkiksi säätiöt ja rahastot, jotka aktiivisesti edistävät puolueen toimintaa, toimivat sen kanssa läheisessä yhteistyössä tai hoitavat sen varainhankintaa.

Ilmoituksessa on mainittava jokainen rahana, tavarana, palveluna tai muulla tavalla saatu tuki, jonka arvo on vähintään 1 500 euroa samalta antajalta kalenterivuodessa. Esimerkiksi tavanomaista talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Ilmoitus on tehtävä ajantasaisena eli viimeistään tuen vastaanottamista seuraavan kuukauden 15. päivänä.

Puolueiden on samaan tapaan kuin ehdokkaiden eriteltävä tarkastusvirastolle myös vaalikampanjoidensa kulut ja rahoitus. Jokainen vähintään 1 500 euron suuruinen tuki kampanjalle sekä tuen antaja on mainittava erikseen. Kaikessa puolueen tai ehdokkaan maksullisessa vaalimainonnassa tulee olla mainoksen maksajan nimi.

Puolue voi tehdä ennakkoilmoituksen tulevan vaalikampanjansa rahoituksesta ja kuluista. Kampanja-ajan katsotaan alkavan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyvän kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää kaikki puoluerahoitusta koskevat ilmoitukset ja tiedot yleisön saatavilla internetissä.

Tukea saa ottaa vastaan enintään 30 000 euroa

Puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö saavat ottaa vastaan tukea samalta lahjoittajalta enintään 30 000 euron arvosta kalenterivuodessa. Puolueen lähiyhteisö kuitenkin saa antaa puolueelle tai yhdistykselle suurempiakin lahjoituksia. Samoin testamentilla annettu tuki voi olla mainittua summaa suurempi.

Ulkomaalaista rahoitusta puolue tai vaaleissa ehdokkaana oleva ei saa vastaanottaa muilta kuin omilta kansainvälisiltä yhteistyöjärjestöiltään sekä yksityishenkilöiltä. Tukea ei myöskään saa ottaa valtiolta, kunnalta tai näiden määräysvallassa olevalta yhteisöltä.

Myös ehdokkaiden tukeen uudistuksia

Vaaliehdokkaiden erikseen ilmoitettavan tuen alaraja lasketaan 1 500 euroon myös europarlamenttivaaleissa ja presidentinvaalissa, joissa raja nykyisin on 2 000 euroa. Kaikki saman tukijan antamat suoritukset ehdokkaan hyväksi lasketaan yhteen.

Vaalikampanjan rahoituksena ehdokkaan on ilmoitettava myös sellaiset laskut, jotka ovat maksamatta vaalirahailmoitusta annettaessa. Kunnallisvaaleissa ei tarvitse tehdä yksityiskohtaista erittelyä alle 800 euron suuruisen kampanjan kuluista ja rahoituksesta.

Ehdokkaiden tulee tehdä eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa Valtiontalouden tarkastusvirastolle myös jälki-ilmoitus vaalikampanjaa varten otetusta lainasta sekä sen maksamiseen saadusta tuesta, jos tuki on vähintään 1 500 euron arvoinen.

Rahankeräyslupaa ei enää tarvita ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhdistyksen tai puolueyhdistyksen keräykseen, jolla katetaan vaalikampanjan kuluja.

Puoluetuen takaisinperintä mahdolliseksi

Vaalirahoituksen ja puolueiden tilinpidon valvonta keskitetään Valtiontalouden tarkastusvirastoon. Sillä on käytössään samanlainen uhkasakkomenettely kuin ehdokkaiden vaalirahoituksessa. Säännösten olennainen laiminlyönti voi johtaa puoluetuen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperintään. Valtioneuvosto päättää näistä toimenpiteistä. Puoluetuen käyttöä valvoo edelleen oikeusministeriö.

Valtion myöntämää puoluetukea saavien on laadittava yksityiskohtaisia erittelyjä saamistaan tuista ja niiden käytöstä. Varojen käytön asianmukaisuuden varmistamiseksi puolueiden tilintarkastajat velvoitetaan lausumaan, onko puoluetuen sekä vaalirahoituksen osalta noudatettu lakia ja ilmoitusvelvollisuutta.

Säännöksiä vaalituen ajantasaisesta ilmoittamisesta, ennakkoilmoituksen tekemisestä, kirjanpidosta sekä tilintarkastuksesta aletaan soveltaa vasta vuoden 2011 alusta lähtien.

Sivun alkuun >>

Eläketurvakeskus tutki: Monet työkyvyttömät haluavat ansiotyöhön
16.6.2010

Työeläkettä saavista 217 000 työkyvyttömästä ansiotyössä käy vähemmän kuin joka kymmenes. Lisäksi yksi kuudesta haluaisi työhön. Monilla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla on työkykyä jäljellä, mutta tarkkaa arvioita työhalukkuudesta ja tietoa siihen vaikuttavista tekijöistä ei toistaiseksi ole ollut saatavilla.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään, kun henkilön työkyky on sairaudesta tai vastaavasta syystä pysyvästi vähentynyt 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ehtona on, että vastaava vähenemä on 40 prosenttia. Joka kymmenes työkyvyttömyyseläkkeensaajista on osatyökyvyttömyyseläkeläinen, jolloin osa toimeentulosta olisi tarkoitus saada työstä.

Osatyökykyiset voisivat parantaa työllisyyttä

Tällä hetkellä alle 63-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeensaajista 19 000 tekee Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan ansiotyötä. Työhön haluaisi noin 33 500 työkyvytöntä. Jos kaikki työllistyisivät, tämä merkitsisi jopa prosenttiyksikön nousua työllisyysasteeseen.

Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeensaajista ei kuitenkaan voisi antaa kokopäiväistä ja säännöllistä työpanosta. Pääsyynä tähän on heikoksi koettu terveys ja työn fyysinen raskaus. Valtaosa työhön halukkaista piti itselleen soveliaana osa-aikaista tai satunnaista työntekoa.

Suvaitsevaisempaan työelämään - myös muissa maissa

Työhön haluavat työkyvyttömät törmäävät usein työmahdollisuuksien puutteeseen. Tämä on tyypillistä etenkin mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle siirtyneillä, vaikka tässä sairausryhmässä olisi eniten työhalukkaita.

Joka viides työkyvyttömyyseläkeläisistä pitää ansaintarajoja liian matalina ja katsoo niiden rajoittavan työntekoa. Ansaintarajoja on kyselyn jälkeen korotettu määräaikaisella lailla, mikä on voimassa vuoden 2013 loppuun.

Työllä on merkittävä vaikutuksensa myös työkyvyttömien elämänlaatuun. Ansiotyössä käyvät osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat pitävät toimeentuloaan selvästi parempana kuin ainoastaan eläkkeen varassa elävät. Ansiotyö kerryttää myös lisää vanhuuseläkettä.

Samaan aikaan julkaistussa toisessa Eläketurvakeskuksen raportissa on kerätty kokemuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemisestä ja osatyökykyisten työllisyyttä tukevista uudistuksista muissa maissa. Hollannissa on esimerkiksi yritetty lisätä työnantajan vastuuta huolehtia paremmin työntekijöistä. Ruotsissa on kehitetty kuntoutukseen liittyviä käytäntöjä. Tanskassa on luotu tuettuja työmarkki-noita osatyökykyisille ja muutettu etuuksia työtä tukeviksi. Kaikissa näissä maissa väestön työllinen aika on Suomea korkeampi.

Sivun alkuun >>

 

Äänestysaktiivisuuden parantaminen vaatii koko yhteiskunnan tukea
6.6.2010

Äänestysprosenttien suuntaa ei korjata millään yksittäisellä viranomaiskampanjalla. Vastuunsa tunteva yhteiskunta uskaltaa muuttaa myös osallistumisen rakenteita, sanoi oikeusministeri Tuija Brax seminaarissa, jossa etsittiin keinoja äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen ja ehdokkaiden tasapuolisen näkyvyyden lisääämiseen.

- Vaalijärjestelmä on muutettava oikeudenmukaisemmaksi, sähköisiä osallistumiskanavia on luotava päätöksentekoon ennakkoluulottomasti ja demokratiakasvatusta kouluissa on vahvistettava. Oikeusministeriössä valmistellaan myös parhaillaan selvitystä kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen. Myös vaalien yhdistämisen mahdollisuutta selvitellään.

- Julkinen valta siis pyrkii edistämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin koko yhteiskunnan tukea, Brax korosti.

Hän nosti esiin vaaliehdokkaiden näkyvyyttä koskevan Johanna Korhosen selvityksen, jossa kysyttiin, minkälaista maineenpalautusta politiikka Suomessa tarvitsisi. Suomessa suhtaudutaan tutkimusten mukaan keskimäärin kielteisemmin poliitikkoihin kuin muissa Pohjoismaissa.

- Kriittisyys yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä kohtaan on merkki terveestä demokratiasta. Päätökset harvoin miellyttävät kaikkia ja siksi julkisissa luottamustoimissa olevien poliitikkojen on kestettävä yksityishenkilöitä kovempaa kritiikkiä.

- Ongelmallista kielteisyydestä poliitikkoja kohtaan tulee siinä vaiheessa, jos siihen yhdistyy poliittinen välinpitämättömyys. Ideaalitilanteessa demokratia toimii siten, että tyytymättömyys päätöksentekoa tai päätöksentekijöitä kohtaan kanavoituu poliittiseksi aktiivisuudeksi, kilpaileviksi vaihtoehdoiksi. Jos seurauksena on sen sijaan passivoituminen, järjestelmässä tai poliittisessa kulttuurissamme on jotain vikaa.

- Politiikkakielteisyys näkyy myös muulla tavoin kuin yksittäisten poliitikkojen arvosteluna. Kielteisen ilmapiirin aistivat parhaiten ensi kertaa vaaleissa ehdolla olevat. Kauppakeskus, jonka asiakas olet ollut vuosia, ei enää toivotakaan sinua tervetulleeksi ehdokkaan roolissa. Vanha koulusi pitää ongelmallisena ehdokaspaneelin järjestämistä vaalien alla.

- Politiikkaan ja demokratiaan suhtautumisen välillä vallitseekin Suomessa sisäinen ristiriita. Samalla kun suomalaiset tutkimusten mukaan arvostavat demokratiaansa, politiikkaan ja poliitikkoihin suhtaudutaan varauksellisesti. Viime aikojen vaalirahaepäselvyydet ja muut poliitikkojen itse aiheuttamat uskottavuusongelmat selittävät tästäkin vain osan, sillä ilmiö on niitä vanhempi.

- Demokratia ei ole koskaan valmis, vaan se kaipaa jatkuvaa huoltoa pysyäkseen elinvoimaisena. Siksi on oltava kaikkien yhteinen asia tehdä parhaamme sen eteen, että Suomen demokratia voi hyvin myös tulevaisuudessa, sanoi oikeusministeri Brax.

Sivun alkuun >>

 

Yhdistyslakia uudistetaan
12.5.2010

Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi 6. toukokuuta mietinnön yhdistyslain muuttamiseksi (LaVM 8/2010 vp - HE 267/2009 vp). Uudistuksella mahdollistetaan jäsenten etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Viime vuosien aikana tieto- ja viestintäteknologiasta on tullut osa kansalaisten arkea. Etäosallistumisella voidaan vahvistaa jäsenten osallisuutta yhdistyksen toiminnassa ja päätöksenteossa, esimerkiksi nuorten, monien erityisryhmien ja maantieteellisesti laajalla alueella toimivien yhdistysten kohdalla.

Etäosallistumisen käyttöönotosta määrätään yhdistyksen säännöissä. Valiokunta piti tätä yhdistysautonomia huomioon ottaen perusteltuna, koska näin yhdistys voi itse päättää, ottaako se etäosallistumisen käyttöön ja missä muodossa. Valiokunta tähdensi, että yhdistyksen säännöissä ja päätöksillä voidaan määritellä edellytykset, joilla esimerkiksi etäosallistujat tunnistetaan, etä-äänen oikeellisuus varmistetaan, etä-äänten vaalisalaisuus ennen kokousta varmistetaan ja etä-äänet otetaan huomioon kokouksen päätöstä tehtäessä. Lakia ja sääntöjä täydentävät tarvittavat määräykset annetaan yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

Lisäksi mm. yhdistyksen tarkastusta koskevia säännöksiä uudistetaan. KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta laajennetaan siten, että se vastaa muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevia vaatimuksia. Ammattitilintarkastajan käyttövelvollisuus ei koske pieniä yhdistyksiä.

Niissä yhdistyksissä, joissa ei ole tilintarkastajaa, tulee jatkossa olla toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastuksella korvataan nykyinen maallikkotilintarkastus. Valiokunta on mietinnössään muuttanut toiminnantarkastuskertomusta koskevaa säännöstä siten, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä maallikkotilintarkastajalta vaadittavia erityistietämystä vaativia lausuntoja. Toiminnantarkastuskertomuksessa on mainittava, jos tarkastuksessa on ilmennyt olennaista huomautettavaa yhdistyksen talouden tai hallinnon osalta. Jos tarkastuksessa ilmenee, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa. Maallikkotilintarkastuksen korvaaminen toiminnantarkastuksella ei edellytä sääntöjen muuttamista vanhassa yhdistyksessä.

Valiokunta hyväksyi rekisteröidyn puolueen jäsenjärjestön ja -yhdistyksen hallituksen jäsenen asuinpaikkavaatimusta koskevat ehdotukset hallituksen esityksen mukaisina.

Mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Lähde: Eduskunta

Sivun alkuun >>

 

Terveyden edistämisen barometri 2010: Kuntalaiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa
28.4.2010

Suomalaiset eivät usko voivansa vaikuttaa päätöksentekoon kotikunnassaan. Yli puolet, 57 prosenttia, kansalaisista pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon heikkoina.

Kuntapäättäjät taas näkevät asiat toisin kuin kansalaiset. Kunnanjohtajista kolme neljäsosaa pitää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia joko erinomaisina tai hyvinä. Järjestöjohtajat pitävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaikkein heikoimpina. Lisäksi vain noin puolet kansalaisista katsoo yhdenvertaisen kohtelun toteutuvan kotikunnassaan hyvin. Tulokset selviävät Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) Terveyden edistämisen barometrista 2010, joka julkaistiin 28.4. Helsingissä.

Kuntalaisten ja päättäjien näkemykset eivät kohtaa

Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka pitää kansalaisten näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta huolestuttavina.

- Kuntalaisten ja päättäjien näkemykset eivät kohtaa ja tähän on syytä kiinnittää huomiota. Osallisuus ja kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista ovat tärkeitä tekijöitä myös terveyden taustalla, korostaa Juvakka.

Tekryn suunittelijan Heikki Parviaisen mielestä syynä kansalaisten tyytymättömyyteen voi olla se, että kunnissa päätettävät asiat tuntuvat vierailta.

- Isot asiakokonaisuudet ja tulevaisuuteen vaikuttavat linjaukset saattavat tuntua kuntalaisista vaikeasti hahmoteltavilta. Myöskään kaikkia vaikuttamiskanavia ei välttämättä tunneta.

Kunta- ja järjestöjohtajat epäilevät syiksi useimmiten päätöksentekoon ja järjestelmiin liittyviä asioita, kuten byrokratiaa, edustuksellista demokratiaa ja päätöksenteon etäisyyttä.

- Kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien vastauksissa korostuvat muita vastaajia enemmän kansalaisten tahtoon liittyvät syyt, kuten kansalaisten passiivisuus sekä kiinnostuksen puute päätöksentekoa ja vaikuttamista kohtaan. Toisaalta he korostavat myös päätöksentekoon liittyvää kompromissien tekoa, Parviainen kertoo.

Parhaina keinoina kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi nähdään kunnan palveluiden, kuten kirjastotoimen, liikuntapaikkojen ja kulttuurin tarjoaminen sekä vapaaehtoistoiminta. Myös kansalaisten oman aktiivisuuden merkitystä korostetaan. Kuntapäättäjien näkemysten mukaan juuri yksilöiden arvot ja asenteet vaikuttavat eniten terveyteen.

Terveyden edistämisen näkymät ristiriitaisia - Heikko kuntatalous ei edistä terveyttä

Kuntavastaajien odotukset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kehityksestä tulevaisuudessa ovat osin myönteisiä, mutta ilmassa on myös uhkia. Kuntavastaajista 42 prosenttia pitää terveyden edistämisen tulevaisuutta ristiriitaisena ja varsinkin kunnanhallitusten puheenjohtajat jopa synkkänä. Odotukset ovat samankaltaisia myös järjestöissä.

Heikko kuntatalous on kyselyn perusteella keskeisin uhka suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työllisyyden arvioidaan paranevan, mutta tuloerojen, lastensuojelun tarpeen ja sosioekonomisten terveyserojen kasvavan. Kunnanhallitusten puheenjohtajat pitävät riskeinä terveyden kannalta myös kuntahallinnon sekavuutta ja kansalaisten omaa välinpitämättömyyttä.

- Kuntataloutta ravistelevasta taantumasta ja Paras-hankkeen hallinnollisista myllerryksistä huolimatta terveyttä vahvistavia toimintoja ja palveluita halutaan kunnissa ylläpitää ja niiden rahoitusta jopa lisätä. Tämä on terveyden edistämisen kannalta myönteinen asia, arvioi Parviainen.

Erityisesti järjestöjen vastauksissa näkyy huoli Suomen talouskehityksestä ja sen heikompiosaisten asemaa heikentävistä vaikutuksista. Järjestövastaajat toivat esille resurssien niukkenemisen, sosioekonomiset terveyserot ja myös terveyden edistämisen toimien ja yleensä ennaltaehkäisyn tulosten näytön hankaluuden.

- Yhteiskunnallinen murros ja taloustilanne näkyy järjestökentän mielipiteissä kuntakenttää vahvemmin. Samoin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vähentymisen koetaan vaikuttavan järjestöjen toimintamahdollisuuksiin, Parviainen toteaa.

Terveyden edistämisen barometri 2010 kuvaa kansalaisten ja päättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta, ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuudesta Suomessa. Barometri julkaistiin 18. kerran ja siihen haastateltiin yhteensä 268 kunta-, terveys- ja järjestöjohtajaa. Kansalaiskyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Barometriin sisältyy kansalaisille suunnattu, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä yleisesti kartoittava kysely ja tätä laajempi kysely terveysasioista vastaaville johtajille, kunnanjohtajille, kunnanhallitusten puheenjohtajille sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen johtajille. Tekry julkaisee Terveyden edistämisen barometrin vuosittain keväällä.

Sivun alkuun >>

 

Eduskuntavaalien ja presidentinvaalin ajankohtiin tulossa muutoksia
11.3.2010

Eduskuntavaalien ja presidentinvaalin ajankohtia esitetään muutettavaksi. Eduskuntavaalit järjestettäisiin jatkossa huhtikuun kolmantena sunnuntaina eli kuukautta nykyistä myöhemmin. Presidentinvaali toimitettaisiin tammikuun neljäntenä sunnuntaina, joka on viikkoa myöhemmin kuin nykyisin. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen sisällön ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 5. maaliskuuta 2010.

Muutoksilla pyritään parantamaan äänestysaktiivisuutta. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen julkisuudessa käytiin keskustelua siitä, voitaisiinko vaalien ajankohta siirtää huhtikuuhun, jolloin sää usein on vaalikampanjoinnin ja äänestämisen kannalta parempi kuin maaliskuussa. Presidentinvaalin myöhentäminen viikolla olisi puolestaan perusteltua siksi, että vaalikampanjan huipentuma ajoittuisi selkeästi joulun ja uudenvuoden jälkeiseen aikaan.

Omaishoitajalle mahdollisuus kotiäänestykseen tietyin edellytyksin

Vaalilakiin esitetään otettavaksi säännökset siitä, että kotiäänestykseen oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin hoidettava. Edellytyksenä olisi, että omaishoitaja asuu samassa taloudessa kuin hoidettava ja on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hän. Uudistus helpottaisi omaishoitajan äänestysmahdollisuutta varsinkin silloin, kun hoidettava tarvitsee hoitajan jatkuvaa läsnäoloa.

Vaalipiirirajoihin muutoksia

Vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntaliitokset - Himangan liittäminen Kalajokeen, Noormarkun liittäminen Poriin, Ylämaan liittäminen Lappeenrantaan sekä uuden Loviisan kaupungin muodostaminen - aiheuttavat vastaavat muutokset vaalilain kuntaluetteloon. Osa liitoksista vaikuttaa myös vähäisessä määrin vaalipiirirajoihin.

Lähde: Oikeusministeriö

Sivun alkuun >>

 

Eläkkeellesiirtymisikä nousussa
10.2.2010

Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Eläketurvakeskuksen (ETK) vuoden 2009 tilastolukujen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote on 25-vuotiailla 59,8 vuotta ja 50-vuotiailla 61,7 vuotta. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2009 lähes 80 000 henkilöä. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on pysynyt vuonna 2009 edellisvuoden tasolla, vaikka työikäisen väestön työllisyys heikkeni taloustaantuman aikana selvästi.

- Eläkkeellesiirtymisikä on noussut siinä tahdissa, kun vuoden 2005 työeläkeuudistusta suunniteltaessa arvioitiin. Myös viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi, vaikka taloudellinen tilanne oli vaikea ja työttömyys lisääntyi, toteaa johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta.

Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi ennätysmäärä, lähes 80 000 henkilöä. ETK:n kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle nosti luvut ennätykseen.

- Viime vuonna väkeä siirtyi työeläkkeelle 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuossa joukossa 63-68 -vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli kolmannes enemmän kuin aikaisempana vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyi aiempaa selvästi useampi, Kannisto kertoo.

Kokonaisuudessaan 55-64-vuotiaiden työllisyys on pysynyt vuonna 2009 edellisvuoden tasolla. Yli 60-vuotiaiden työllisyys hieman laski edellisvuoteen verrattuna, mutta 55-59-vuotiaiden työllisyys jopa parani.

Työuran kestoa mitattu EU-maissa

Työurien kestoa on nyt ensimmäistä kertaa vertailtu EU-maiden välillä. Laskennallista mittaria kutsutaan työllisen ajan odotteeksi. Se kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan.

15-vuotiaan työllisen ajan odote Suomessa on 34,5 vuotta. Luku on EU15-maista kuudenneksi korkein. Edelle sijoittuvat muun muassa Ruotsi ja Tanska.

FAKTAA eläkkeelle siirtymisestä

Eläkkeellesiirtymisiän odote on 59,8 vuotta. Lakisääteiselle työeläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63-68 vuoden ikäisenä.

Työeläkkeelle siirtyi vuonna 2009 ennätysmäärä, lähes 80 000 henkilöä. Eläkkeensaajia on Suomessa yhteensä noin 1,4 miljoonaa.

Työurien keston vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi EU15-maissa. Työllisen ajan odote Suomessa on 34,5 vuotta.

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

 

Itella ei muuta miltään osin nykykäytäntöään yli 75-vuotiaiden jakelussa
29.1.2010

Itella on päättänyt tänään, että se ei muuta miltään osin nykykäytäntöään koskien yli 75-vuotiaiden postinjakelun erityispalvelua. Itella siis jatkaa Viestintäviraston toivomalla tavalla.

"Tässä asiassa Itellassa tapahtui virhearvio. Pahoittelemme asiaa, emmekä tee muutoksia nykykäytäntöön. Saimme asiasta runsaasti asiakaspalautetta, minkä vuoksi muutokseen ei ryhdytä", johtaja Petri Aaltonen Itellan kuluttajapalveluista toteaa.

Itellan suunnitelmissa oli yhtenäistää käytäntöä eri puolilla maata niin, että yli 75-vuoden ikä ei ole automaattisesti erityisjakelun peruste kotiovelle asti. Tämän suunnitelman eteenpäin viemisestä on nyt luovuttu.

Kuten tähänkin asti, liikuntaesteisellä ja yli 75-vuotiailla on myös jatkossa oikeus saada pyynnöstään postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaisesti postiluukkuun. Maksuttoman erityispalvelun edellytys on se, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu palveluun. Palvelu koskee Postin perusjakelua eli päivällä tehtävää postinjakelua.

Jakelupalvelusta sopimiseksi asiakkaat voivat soittaa Postin asiakaspalveluun, numeroon 0200 71000 (pvm/mpm) maanantaista perjantaihin kello 8-20 ja lauantaisin kello 9-14. Asiakaspalvelusta välitetään yhteydenotto paikalliselle postinjakelulle, josta ollaan yhteydessä asiakkaaseen. Jokainen palveluratkaisu sovitaan aina yhdessä asiakkaan kanssa.

Muun kuin korkean iän aiheuttaman liikuntaesteisyyden toteamiseen voidaan käyttää joko paikallisen postinjakelun omaa harkintaa tai asiakasta voidaan pyytää esittämään lääkärintodistus, josta tämä käy ilmi.

Tällä hetkellä noin 8000 kotitaloutta käyttää yli 75-vuotiaille ja liikuntarajoitteisille tarkoitettua erityispalvelua, jossa päiväposti toimitetaan kotiovelle tai tontin rajalle saakka.

Sivun alkuun >>

 

Iäkkäiden köyhyys sidoksissa kotitalouden rakenteeseen monessa EU-maassa
20.1.2010

Sukupuolten välinen köyhyysriskin ero johtuu Suomessa suurelta osin 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinasumisen yleisyydestä. Tämän ikäiset naiset asuvat yksin lähes kolme kertaa yleisemmin kuin miehet. Yksin asumisen lisäksi sukupuolten välisiin toimeentulon eroihin vaikuttaa olennaisesti se, asuuko samassa taloudessa muita joko eläke- tai ansiotuloa saavia. EU-maiden vertailu osoitti, että iäkkäiden naisten köyhyysaste on Suomessa korkea ja lisäksi selvästi korkeampi kuin miehillä.

Tulokset käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta selvityksestä, missä vertailtiin vanhuuseläkeikäisten naisten ja miesten välisiä köyhyysriskieroja kahdeksassa EU-maassa. Vertailussa olivat mukana Suomen ja Ruotsin lisäksi Alankomaat, Britannia, Espanja, Itävalta, Saksa ja Tanska. Tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, jonka tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2005.

Sukupuolten väliset erot köyhyysriskissä eroavat selkeästi sen mukaan, millaisissa kotitalouksissa eläkeikäiset asuvat. Jos taloudessa ei ole muita tulonsaajia, toimeentulon erot ja köyhyysriski kasvavat. Esimerkiksi Espanjassa sekä eläkeikäisten naisten että miesten yksinasuminen on harvinaisempaa kuin muissa vertailussa mukana olleissa maissa. Espanjassa 75 vuotta täyttäneiden naisten kotitalouteen kuuluu muita maita useammin työikäinen henkilö. Tämä vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja tasaa sukupuolten välisiä köyhyysriskin eroja, vaikka naisten omat eläketulot olisivatkin pieniä.

Tutkituista maista esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eroavat toisistaan yksinasuvien köyhyysriskin suhteen, vaikka niiden eläkejärjestelmät ovat varsin samankaltaiset. Suomessa yksinasuvien köyhyysriski on korkea molemmilla sukupuolilla. Ruotsissa köyhyysriski koskettaa lähinnä yksinasuvia naisia. Suomen korkeampi köyhyysriski selittyy osaksi sillä, että vähimmäiseläkkeet ovat meillä selvästi pienempiä kuin naapurimaassa.

Selvitys osoittaa, että myös eläkejärjestelmä vaikuttaa vanhuusköyhyyden riskeihin. Kun naisten työura on miehiä lyhyempi ja osa-aikatyö yleisempää, naisten köyhyysriski nousee helposti miehiä suuremmaksi erityisesti ansioeläkkeisiin painottuvissa maissa. Tämä näkyy selvästi Itävallassa, jossa ei ole lainkaan asumiseen perustuvaa tai tarveharkintaista vähimmäiseläkettä.

Alankomaat on hyvä esimerkki maasta, jossa yksin asuvat selviävät omilla tuloillaan. Köyhyysriski on alhainen eikä se nouse iän myötä. Alankomaiden asumiseen perustuva vähimmäiseläke näyttää tasaavan hyvin sukupuolten välisiä köyhyysriskieroja. Näin käy, jos eläke on kyllin suuri takaamaan myös yksin asuvalle riittävän toimeentulon työhistorian lyhyydestä huolimatta.

Sivun alkuun >>

 

Mitä yli 65-vuotiaat katsoivat televisiosta?
22.12.2009

Marraskuussa 2009 yli-65-vuotiaat suomalaiset katsoivat eniten Yleisradion 20.30 TV-uutisia.

Alla olevasta Finnpanelin tuottamasta taulukosta näkee mikä meitä ikääntyviä kiinnostaa televisiossa.

 

Marraskuu 2009 Kohderyhmä: Kaikki yli 65-vuotiaat Väestö: 871 000

#	Ohjelma	Kanava	Päivä	Kello	Keski- katsoja- määrä	Prosenttia kohde- ryhmästä	Katselu- osuus
1.	Tv-uutiset ja sää	Yle TV1	la	7.11.2009 20:30	392 000	45 %	68 %
2.	Urheiluruutu	Yle TV1	pe	27.11.2009 20:55	303 000	35 %	57 %
3.	Karjalan kunnailla	Yle TV2	ke	25.11.2009 21:00	284 000	33 %	52 %
4.	Kotikatu	Yle TV1	to	12.11.2009 20:00	277 000	32 %	50 %
5.	Ajankohtainen Kakkonen	Yle TV2	ti	24.11.2009 21:00	274 000	31 %	56 %
6.	Kuuden Tv-uutiset ja sää	Yle TV1	su	29.11.2009 18:00	273 000	31 %	60 %
7.	Vain muutaman huijarin tähden	Yle TV2	ti	24.11.2009 20:00	263 000	30 %	48 %
8.	Salatut elämät	MTV3	ma	23.11.2009 19:30	262 000	30 %	50 %
9.	A-talk	Yle TV1	to	12.11.2009 21:04	254 000	29 %	47 %
10.	Ykkösdokumentti: Sota ilman voittoa	Yle TV1	su	29.11.2009 21:15	252 000	29 %	43 %
11.	A2 Teema: Media ja valta	Yle TV2	ti	17.11.2009 21:00	246 000	28 %	53 %
12.	45 minuuttia	MTV3	ke	4.11.2009 19:59	246 000	28 %	43 %
13.	Dignifi	Yle TV1	la	7.11.2009 20:27	245 000	28 %	47 %
14.	MOT: Finanssivalvonta ja Nordean pojat	Yle TV1	ma	23.11.2009 20:00	243 000	28 %	47 %
15.	Tv-uutiset	Yle TV2	pe	27.11.2009 19:01	243 000	28 %	43 %
16.	MOT: Maantierosvot	Yle TV1	ma	16.11.2009 19:59	241 000	28 %	48 %
17.	Alueellinen uutislähetys	Yle TV2	pe	27.11.2009 19:04	241 000	28 %	41 %
18.	Tv-uutiset	Yle TV1	su	22.11.2009 17:00	237 000	27 %	66 %
19.	Rukan maailmancup	Yle TV2	su	29.11.2009 10:30	236 000	27 %	71 %
20.	Arto Nyberg	Yle TV1	su	1.11.2009 19:45	234 000	27 %	41 %

 
Lähde: Finnpanel

Sivun alkuun >>

 

Kunnat joutumassa talouden umpikujaan
3.12.2009

Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, Punkaharjun kunnanjohtaja Pekka Nousiainen kaipaa selkeätä, suomalaisten peruspalvelut turvaavaa kuntapolitiikkaa, jotta kunnat eivät ajaudu
talouden umpikujaan.

- Kovenevassa kilpailussa ei ole mahdollista jatkuva veroprosenttien korottaminen ja velkaantuminen, vaan tarvitaan tasapainottavia linjauksia ja kuntatalouden yhteistä pelastusohjelmaa, Nousiainen sanoi avatessaan Kuntaliiton valtuuston syyskokouksen Helsingissä.

Pelastusohjelma edellyttää Nousiaisen mukaan sekä tehtävien uudelleen arviointia että tuottavuuden kohentamista, yhtä lailla kuntien toimintamenojen kasvun hidastamista kuin myös valtion rahoitusvastuun lisäämistä lakisääteisissä tehtävissä. Erittäin maltillinen palkkaratkaisu ja pidättäytyminen menoja lisäävistä uusista tehtävistä ovat perusedellytykset menojen hallinnalle.

Nousiainen tulkitsi eduskunnan keskustelua kunta- ja palvelurakennehankkeen selonteosta niin, että kuntakentällä ja valtiovallalla on yhteinen näkemys Pasas-uudistuksen jatkamisesta määrätietoisesti puitelain ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tämä koskee niin palvelujen kehittämistä kuin kunta- ja palvelurakenteita.

- Kuntakenttä odotti ehkä eniten hallituksen Paras-selonteolta selkeitä linjauksia puitelain jälkeisestä ajasta, etenkin sosiaali- ja terveystoimeen liittyen. Linjaratkaisua ei vielä saatu. Hallitus vahvistaa kuitenkin, että terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Selvennyksenä todettiin, että sama sosiaali- ja terveydenhuollon malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan.

Tämä tilanne on Nousiaisen mukaan haaste kuntakentälle.

- Meidän itsemme kussakin kunnassa tai alueella tai maakunnassa tulisi juuri nyt mallintaa sitä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoimistapaa, jolla tullaan vastaamaan tulevaisuuden palvelujen järjestämishaasteeseen. Kenttä on avoin. Kunnilla on toimivalta itsellään uudistuksen valmisteluun ja jatkamisessa.

- Kuntia tulee nyt tukea uudistustyössä ja niille tulee antaa työrauha uudistusten eteenpäin viemisessä.

- Kuntien itsehallinnon vahvistaminen on kuntajärjestelmän uudistamisen ydinkysymys. Kuntalais- ja asiakaslähtöinen hallinto luo parhaat edellytykset hyvinvoinnille ja elinvoiman vahvistamiselle. Ministeriöiden ohjausvaltaa ei saa vahvistaa, vaan uudistuksen eri ohjausmuotoja tulee tarkastella kriittisesti ja lisätä vuoropuhelua kuntien ja valtion välillä, Nousiainen sanoi.

Lähde: Kuntaliitto

Sivun alkuun >>

 

Ministeri Holmlund: Senioreiden turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan käytännön toimia
15.11.2009

Sisäisen turvallisuuden ohjelman täytäntöönpanoon liittyen sisäasiainministeriössä ollaan käynnistämässä senioriturvallisuuden toimenpideohjelman valmistelua. Sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan ikääntyvien turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan käytännön toimia. Ohjelma tulee sisältämään keskeiset toimenpiteet senioriväestön kodin, asumisen, liikkumisen ja asioinnin turvallisuuden parantamiseksi.
- Toimenpideohjelmassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota viranomaisyhteistyön kehittämiseen seniorikansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi kotipalvelun yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tulee kehittää, jotta voidaan riittävän ajoissa tunnistaa ja ennalta ehkäistä vaaroja. Senioriväestön turvallisuuden parantamiseen ei aina tarvita lisää resursseja, vaan nykyistä enemmän yhteistyötä eri sektoreiden välillä, ministeri Holmlund painotti lauantaina 14.11. Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarissa Porissa.

Hoiva- ja huoltolaitosten suojaaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä on yksi tärkeimmistä tulevien vuosien tavoitteista. Valtioneuvoston päätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä puolet hoiva- ja huoltolaitoksista on sprinklattu.

- On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka hoiva- ja huoltolaitokset suojataan automaattisilla sammutusjärjestelmillä, tulee myös muista turvallisuutta lisäävistä seikoista huolehtia. Näistä yksi tärkeimmistä on varmistaa henkilöstön alkusammutustaitojen riittävyys. Lisäksi tavallisten asuntojen paloturvallisuutta tulee parantaa, koska yhä useampi ikääntynyt asuu kotonaan entistä pitempää, Holmlund totesi.

Holmlundin mukaan Naisten Valmiusliitolla on tärkeä tehtävä arjen turvallisuuden parantamisessa muun muassa koulutuksen ja kurssien avulla. Jatkossa tulee olemaan yhä enemmän kysyntää senioreiden turvallisuuteen liittyvällä koulutuksella.

- Toivon, että senioriväestön asumisen turvallisuuteen sekä muihin arjen turvallisuustaitoihin liittyviä koulutustapahtumia järjestetään jatkossa laajasti eri puolilla Suomea. Sisäasiainministeriö on mielellään mukana yhteistyökumppanina, sanoi Holmlund.

Sivun alkuun >>

 

Kuntien kiinnostus palvelukeskuksiin yllätti Sitran
3.11.2009

Tähän mennessä jo kaikkiaan 81 kuntaa ja 15 kuntayhtymää on lähtenyt mukaan Sitran käynnistämiin neuvotteluihin tietotekniikkaan sekä talous- ja henkilöstöhallintoon keskittyvien kahden valtakunnallisen palvelukeskuksen perustamisesta. Neuvotteluihin sitoutuneiden kuntien asukasluku kattaa noin puolet suomalaisista. Määrä ylitti odotukset.

Sitran Kuntaohjelma pyysi lokakuun alussa kunnilta sitoutumista neuvotteluihin kuukauden kuluessa. Neuvottelukutsun herättämä kiinnostus yllätti Sitran. Lisäksi 14 kuntaa on pyytänyt ja saanut vastauksen jättämiselle jatkoaikaa kahdeksi viikoksi.

- Kunnat ovat selvästi oivaltaneet ne suuret mahdollisuudet, joita sekä tietotekniikka- että henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen yhtenäisestä kehittämisestä ja toteuttamisesta voisi olla, ohjelmajohtaja Antti Kivelä toteaa.

Neuvottelujen tavoitteena on päättää kahden kuntien omistaman, osakeyhtiömuotoisen palvelukeskuksen perustamisesta keväällä 2010. Ensimmäisten palveluiden pitäisi olla tuotannossa jo ensi vuoden puolivälissä.

Voimia yhdistämällä säästöjä ja parempaa palvelua

Palvelukeskusten myötä kuntien päällekkäinen työ vähenee ja tietotekniikan järjestäminen kuntasektorilla helpottuu. Sitran laskelmien mukaan tuottavuusparannus pienentäisi mukana olevien kuntien menojen nousua 4-4,5 miljardia euroa vuosina 2010-2015.

- Todellisia säästöjä voidaan saada aikaan, jos palveluprosesseja kehitetään yhtenäisesti, Kivelä kiteyttää. Kuntien tukitoimintojen uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien ohjaamisen hallinnosta hoivatyöhön ja muihin ydintoimintoihin.

Neuvottelut käydään liiketoimintasuunnitelmien pohjalta, jotka Sitra teki alkuvuoden aikana yhteistyössä yli 20 kunnan ja kuntayhtymän sekä Kuntaliiton ja valtion kanssa. Kuntakohtaisissa neuvotteluissa katsotaan, miten ja mitkä valtakunnallisen palvelukeskuksen tarjoamat palvelut vastaavat kunkin kunnan tai kuntaryppään omia tarpeita.

Perustettavat osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti kuntien omistuksessa. Kukin kunta maksaisi osakkuudestaan yhtiöön asukasluvun mukaisen euromäärän, suuruudeltaan 1-2 euroa/asukas.

Sivun alkuun >>

 

Erikoissairaanhoidon hoitojonot kesän jälkeen kasvussa
18.10.2009

Kansalaisten pääsy erikoissairaanhoitoon heikentyi kesän aikana. Valtaosassa sairaanhoitopiirien sairaaloita yli puoli vuotta odottaneiden hoitojonot kasvoivat. Myös hoidon alkaminen hidastui, koska lähetteiden käsittelyajat ovat nousseet samoin kuin ensimmäisen käynnin odotusajat. Hoitojonot ovat kasvaneet erityisesti HUS-piirin sairaaloissa ja Pirkanmaalla. Hoitoonpääsy on heikentynyt kesän aikana eniten silmätautien ja kirurgian, lähinnä ortopedian palvelujen osalta. Lähes kaikki erikoislääkärijohtoiset terveyskeskusyksiköt ovat pystyneet tuottamaan hoitojonotietoja. Myös näissä yksiköissä on yli puoli vuotta hoitoa odottaneita.

Sairaanhoitopiirien sairaaloissa oli elokuun 2009 lopussa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita noin 4 100. Hoitoon pääsy heikentyi erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS-alue), jossa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli lähes 2 300. Vielä huhtikuun lopussa HUS:n sairaaloihin yli puoli vuotta odottaneita oli vain noin 70. Pitkään hoitoa odottaneista HUS:n potilaista 55 % odotti silmätaudeille, 28 % kirurgiaan, erityisesti ortopediaan ja 14 % korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle.

Myös Pirkanmaan sairaaloiden hoitojonotilanne heikentyi kesän aikana. Elokuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli Pirkanmaalla yli 700. Pitkään jonottaneista valtaosa (44 %) odotti hoitoon pääsyä silmätaudeille, 24 % kirurgiaan ja 13 % korva-, nenä-ja kurkkutaudeille. Pirkanmaalla myös lastenpsykiatrian hoitoon pääsy heikentyi kesän aikana. Yli 3 kuukautta lastenpsykiatrian hoitoon pääsyä odotti noin 70 lasta.

Hoitoon pääsy on vaikeutunut kesän aikana myös ensimmäiselle hoitokäynnille. Yli puoli vuotta ensimmäistä käyntiä odottaneita oli elokuun lopussa lähes 5 300. Tilanne on pahentunut erityisesti HUS -piirin sairaaloissa sekä Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. HUS:ssa ja Kanta-Hämeessä hoitoon pääsy ensimmäiselle hoitokäynnille on vaikeutunut ortopediaan ja silmätaudeille, Pohjois-Pohjanmaalla ortopediaan.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä otettiin sairaanhoitopiireissä vastaan n. 650 000 lähetettä. Käsitellyistä lähetteistä 3 prosentissa (n. 19 500) lääkäri oli ottanut kantaa lähetteeseen vasta yli kolmen viikon kuluttua niiden vastaanottamisesta. Joillakin erikoisaloilla ja joissakin sairaanhoitopiireissä käsittelyajat pitkittyivät yli lain salliman kolmen viikon.

Tilanne heikentyi myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitojonojen osalta huhtikuusta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on lain mukaan järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Elokuun lopussa 174 (huhtikuussa 145) lasta tai nuorta oli odottanut lasten- tai nuorisopsykiatrian hoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin yli kolme kuukautta. Ensimmäiselle käynnille yli kolmen kuukauden jonossa oli 147 (huhtikuussa 101) lasta ja nuorta. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetteistä 426:een (5,7 % käsittellyistä lähetteistä) otetiin kantaa vasta kolmen viikon kuluttua. Tämä on enemmän kuin keskimäärin somaattisilla erikoisaloilla.

Sivun alkuun >>

 

Kelan Huuhtanen: Oikeudenmukaisuus on tasapuolista kohtelua
1.10.2009

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen puhui tänään Mielenterveyspäivillä Kuopiossa aiheesta Kuka oikeasti käyttää valtaa Suomessa.

Kela on sosiaalietuuksia myöntäessään lainsäädännön toimeenpanija. Lait säätää eduskunta. Silti kansalainen usein katsoo, että on Kelan syy, jos hänen hakemuksensa hylätään tai esimerkiksi korvaus lääkärinpalkkiosta on kovin pieni. On kuitenkin oikeudenmukaista, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, lain mukaan, eikä päätöksiä tehdä tapaus kerrallaan.

Kelan toiminta on vahvasti lakisidonnaista, harkinnan varaa on vähän. Jo perustuslaki edellyttää, että kansalaisten keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista pitää säätää laissa. Kela ei siis päätä esimerkiksi eläkkeiden, päivärahojen, korvausten tai lapsilisien määristä, vaan ne sanelee eduskunta, jonka tahtoa Kela toteuttaa.

Vaikka etuuden hakijan näkökulmasta hylkäävä päätös voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, toimeenpanijalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti ja ratkaisukäytäntö on yhdenmukaista.

Kelan päätöksiin tyytymätön voi hakea muutosta riippumattomilta lautakunnilta ja viime kädessä vakuutusoikeudelta. Kelan päätöksistä ei tavattoman paljon valiteta. Noin 10 miljoonasta vuotuisesta päätöksestä 0,5 % johtaa valitukseen. Valituksen seurauksena 12-15 % päätöksistä muuttuu, useimmiten nekin vasta sitten, kun lautakunta on saanut lisää tietoa asiakkaan tilanteesta.

Kelan päätöksistä valitetaan useimmin Sosiaaliturvan muutoksenhaku¬lautakuntaan. Valitettavasti siellä ovat asiat pahasti ruuhkautuneet, ja keskimääräinen käsittelyaika on noin 16 kuukautta. Se on tolkuttoman pitkä odotusaika, kun on kysymys ihmisen perusturvasta.

Kela on toistuvasti kiinnittänyt huomiota tähän epäkohtaan jo senkin vuoksi, että asiakkaat ja tiedotusvälineet puhuvat Kelan pitkistä käsittelyajoista. Käsittelyaikamme ovat kuitenkin varsin kohtuulliset. Työttömyyden käännyttyä rajuun nousuun työttömyysetuuksien keskimääräiset läpimenoajat ovat Kelassa venyneet muutamalla päivällä, kun ne joissakin suurissa työttömyyskassoissa ovat pidentyneet kuukausilla.

Tiedotusvälineiden valta on suuri sosiaaliturvan alueella - niin hyvässä kuin pahassakin. Puuttuessaan epäkohtiin media auttaa lainsäädännön korjaustalkoissa. Toisaalta, vaikka jutussa esiintyvät tiedot olisivat puutteellisia tai vääriä, asioiden korjaaminen oikealle tolalle on vaikeaa, ja imagon paikkaamiseen pitää panostaa kohtuuttomasti työtä. Medialla on siten tärkeä mielipidevaikuttajan rooli siinä, miten kansalaiset suhtautuvat sosiaaliturvaan.

Sivun alkuun >>

 

Kuntien turvallisuussuunnittelussa huomioitava ikääntyvien erityistarpeet
7.9.2009

- Kaupunkien ja kuntien turvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida jatkossa entistä paremmin ikääntyvän väestön erityistarpeet, totesi sisäasiainministeri Anne Holmlund sunnuntaina 6.9. Palvelukeskus Hyppinkin 100-vuotisjuhlassa Nakkilassa.

Turvattomuus on Holmlundin mukaan paitsi faktaa, myös tunnetta. Ikääntyvän väestön turvattomuus syntyy usein erilaisista asioista kuin nuorten. Esimerkiksi vilkasliikenteisen tien ylittäminen voi olla lapselle pelonaihe, vanhus puolestaan voi pelätä kaatumista liukkaalla kadulla. Turvattomuus ja pelko heikentävät merkittävästi kaikkien ihmisten elämänlaatua.

- Sisäasiainministeriössä on viime vuosina paneuduttu sisäisen turvallisuuden kehittämiseen koko väestön osalta. Olemme tiivistäneet yhteistyötä eri viranomaisten kesken, mutta myös järjestöillä ja tutkimuslaitoksilla on merkittävä rooli. Tavoitteenamme on Suomen muuttaminen Euroopan turvallisimmaksi maaksi vuoteen 2015 mennessä, Holmlund sanoi.

Monella turvallisuuden osa-alueella Suomi on Holmlundin mukaan jo hyvällä tasolla. Parannettavaa silti riittää. Erityisesti toimenpiteitä tarvitaan syrjäytymisen ehkäisyssä, palokuolemien vähentämisessä ja väkivaltarikollisuuden kitkemisessä. - Luonnollisesti kaikki edellä mainitut asiat koskettavat myös ikäihmisiä, totesi Holmlund.

Tilastojen mukaan ikääntyvän väestön suurimmat turvallisuusriskit ovat kaatumis- ja putoamistapaturmat. Kaatuminen voi olla kohtalokasta myös hyväkuntoiselle ikääntyneelle, sillä pahimmillaan hoitojakson jälkeen palaaminen aikaisempaan, itsenäiseen elämään voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Tapaturmien määrän vähentäminen on Holmlundin mukaan yksi sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeinen tavoite. Se on myös hyvin haasteellinen tavoite, sillä toteutuakseen se edellyttää ihmisten toimintatapojen ja käyttäytymisen muutosta.

Ikääntyneen väestön kaatumistapaturmia voidaan silti vähentää merkittävästi. Esimerkiksi liikunnan lisääminen, lääkehoidon säännöllinen tarkastaminen ja hyvät ruokailutottumukset vähentävät tapaturmariskiä.

- Useat kunnat ovat jo ryhtyneet kehittämään erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattuja liikuntapalveluja. Toivon, että jatkossa näitä on yhä enemmän ja että ikääntyvä väestö kokee ne omakseen, Holmlund sanoi.

Sivun alkuun >>

 

Miten kylien käy suurenevissa kunnissa?
19.8.2009

Pienet kylät ovat jääneet monessa kunnassa lapsipuolen asemaan, kun palveluita on keskitetty. Kuntaliitokset lisäävät palveluiden loppumisen uhkaa entisestään. Jotta palveluita ylipäänsä saadaan, on ylitettävä yksityisen ja julkisen rajoja, jotka ovat tähän asti tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Mitä kylien asukkaat voivat tehdä itse, ja mitä odotetaan päättäjiltä?

Suomessa on tällä hetkellä noin kolme ja puolisataa kuntaa, ja kuntaliitoksia puuhataan jatkuvasti ympäri maata. Kuntien suureneminen on herättänyt huolen siitä, millaiseksi pienten kylien tulevaisuus muodostuu.

- Uhka on olemassa, että kylät unohdetaan vielä perusteellisemmin kuin tähän asti, toteaa maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä.

- Joissain kuntaliitossopimuksissa on pyritty muutaman vuoden ajan ottamaan huomioon myös kylät, mutta on vähän kyseenalaista, mitä sen jälkeen tapahtuu. On myös paljon liitossopimuksia, joissa asioita on pohdittu kunnallistalouden ja pääpalveluiden näkökulmasta, mutta ei ole huomioitu, että monta kymmentä prosenttia alueen asukkaista tarvitsisi ja ansaitsisi toisenlaisen näkökulman. Tässä on paljon petrattavaa.

Kauppa-autot kylissä myös tulevaisuutta?

Kylien asukkaat voivat itse vaikuttaa palveluiden säilymiseen asuinalueellaan osallistumalla suunnitteluun ja keskusteluihin, joissa palveluille etsitään uusia ratkaisuja. Uusitalo muistuttaa kuitenkin, että muun muassa sähköisiä, kevennettyjä, yhdistettyjä tai pyörillä kulkevia palveluratkaisuja on mietittävä, sillä kylien väki vähenee väistämättä.

- Asukkaiden merkitys tulee kasvamaan jatkossa, sillä julkinen valta liukenee keskuksiin eikä yksityinen yritysmaailma löydä riittäviä markkinoita. Tällöin kolmas sektori eli kansalaistoimijat tulevat tilalle.

Yksi ratkaisu palveluiden järjestämiseen haja-asutusseuduilla voisivat olla vanhat tutut kirjasto- ja kauppa-autot. Ne eivät voisi kuitenkaan enää entiseen tapaan olla yhden asian palveluyksiköitä, vaan mukana voisi olla informaatiota monista palveluista. Esimerkiksi lomakkeiden täyttöä ja palauttamista vaativien asioiden hoitaminen voisi jatkossa onnistua kauppa-auton kautta.

- Aikaisemmin on ollut selkeitä juridisia, käytännöllisiä ja asenteellisia ongelmia ylittää julkisen ja yksityisen palvelun rajoja. Rajojen ylittämiseen on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, sillä nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että puhtaasti toista puolta edustavia ratkaisuja ei voi olla, jotta palveluita ylipäänsä saadaan.

Päättäjiltä ymmärrystä kylille

Palveluiden järjestäminen ja kylien pitäminen elinvoimaisina ei ole ainoastaan asukkaiden harteilla, vaan myös päättäjiltä vaaditaan toimenpiteitä. Professori Eero Uusitalo toivoo päättäjien ymmärtävän, että kuntien keskukset eivät ole ainoita huomiota kaipaavia alueita.

- Liian usein kuulee päättäjien julistavan, että he ajavat kunnan etua kokonaisuutena, mutta käytännön ratkaisut pelkistyvät kuitenkin kummasti vain kirkonkylään. Lähtökohtana pitäisi olla, että kunta on yhtenä osapuolena sopimassa asioita esimerkiksi paikallisyhdistysten kanssa, Uusitalo sanoo.

Kylien asian ajaminen sekä kunnan että paikallisyhdistysten voimin vähentäisi hiukan kunnan taloudellista vastuuta ja kasvattaisi kansalaisten omaa vastuuta. Toisessa vaakakupissa painaisi kuitenkin palveluiden paraneminen.

- Toivoisin kuntahallinnossa toimivilta ymmärrystä siihen, että kuntakokonaisuus ei ole kaikki kaikessa. On ymmärrettävä kirkonkylä kirkonkylänä ja kylät kylinä, ja arvostettava kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Kunnan ja sen kylien välille kannattaa rakentaa kiinteä neuvottelusuhde. Näin saavutettava hyöty on yhteinen, Uusitalo summaa.

Lähde: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Sivun alkuun >>

 

Suomen suvessa eläkkeensaaja elää usein henkensä kaupalla
12.7.2009

Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko esitti, puhuessaan Huittisten Eläkkeensaajien 20-vuotisjuhlassa, suuren huolensa talouskriisin vaikutuksista kuntiemme sosiaali- ja terveyspalveluihin nyt kesäaikaan.

Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn vasta julkistamasta selvityksestä selviää, että huono taloustilanteemme heijastuu kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluihin aiempia vuosia selvästi enemmän. Säästötoimien osuus kesäajan toimintojen supistuksista on nyt kaksinkertaistunut esimerkiksi viime kesään verrattuna ja se ei kerta kaikkiaan voi olla vaikuttamatta kuntalaisten hoidonsaantiin.

- Kunnat sulkevat sairaalapaikkoja ja vähentävät terveyspalveluja. Henkilökunnan kesälomien ajaksi ei sijaisia palkata. Tästä kärsivät eniten ikääntyvät vanhukset, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on erityisesti heille paljon suurempi asia kuin muulle kansanosalle. Kun huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan, monessa kodissa on kesästä huolimatta hätä ja ahdistus. Osassa maamme kuntia taidetaan jo elää suorastaan henkensä kaupalla, manaili Kokko.

Omaishoitajan työlle ansaittua arvostusta

Palvelutuotantomme ohjausta ja valvontaa on tehostettava, jotta ikäihmisten oikeudet laadukkaisiin palveluihin toteutuvat koko maassa. Kunnille on turvattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen.

- Jotta riittävät ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan kaikille vanhuksillemme, EKL ry on uudistanut jo kauan esillä pitämämme vaatimuksen erillisen vanhuspalvelulain säätämisestä maahamme. Tässä yhteydessä on myös omaishoitajiemme tärkeälle työlle lopultakin annettava sille kuuluva arvo.

- Kuvitelkaapa, että vaikka yhtenäisten kriteerien mukainen omaishoidontuen hoitopalkkio maksettaisiin maassamme 60 000 omaishoitajalle, eivät siitä aiheutuvat kustannukset nousisi kuin maksimissaan 80 miljoonaan euroon. Vaakakupin toisella puolella omaishoitajat säästävät kuntien menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Kun noita lukuja vertaa, luulisi päätöksen teon olevan helppoa. Olemme myös esittäneet kunnissa toimivien vanhusneuvostojen aseman vahvistamista ja niiden muuttamista lakisääteisiksi osana vanhuspalvelulakia kertoi Kokko.

Sivun alkuun >>

 

Perus- ja hyvinvointipalvelujen tarve ja arvo korostuu erityisesti kriisiaikoina
11.6.2009

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto pj. Merja Ailus Brysselissä

Kansainvälinen rahoituskriisi heijastuu julkiseen sektoriin ja sen tuottamiin palveluihin tavalla, joka uhkaa perus- ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Kurjistuvan taloustilanteen ollessa käsillä ja esimerkiksi vienti- ja teollisuusalojen huonosta tilanteesta johtuvien henkilöstövähennysten ja säästöohjelmien ollessa arkipäivää, on ryhdytty vaatimaan myös julkiselta sektorilta säästöjä ja vähennyksiä henkilöstön määrässä. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelujen karsimista, sillä julkisen sektorin palvelut ovat suurelta osalta ihmisen työtä toiselle ihmiselle. Karsiminen kohdistuisi perusturvaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen liittyvään toimintaan - siis keskeisesti hyvinvointiyhteiskunnan perustaan.

Tarve yhteiskunnan palvelujen käyttämiseen ei kuitenkaan taloudellisissa taantumissa vähene vaan pikemminkin kriisistä ja sen seurauksista yksilöille aiheutuvat ongelmat luovat eneneviä paineita julkisen sektorin tuottamille palveluille ja turvalle. Kriisin vaikutukset näkyvät usein sosiaalihuollon, lastensuojelun ja julkisten terveyspalvelujen lisääntyneenä tarpeena. Voisi sanoa, että juuri kriisiaikoina julkisen sektorin tuottamien hyvinvointipalvelujen arvo ja arvostus tulevat korostetusti esille.

Valitettavan usein säästötoimet kohdistuvat niihin palveluihin, joiden tarvitsijat huonoimmin kykenevät oikeuksiaan puolustamaan. Mielestäni sivistyneen yhteiskunnan selkeimpiä tunnusmerkkejä ovat yhteisön heikompiosaisista huolehtiminen, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen. On kuitenkin huomattava, että hyvinvointiyhteiskunta, joka takaa turvaverkon ja perussosiaaliturvan sekä yhtäläiset oikeudet koulutukseen kansalaisilleen, on keksintönä melko nuori. Se on vain muutaman sukupolven ikäinen eikä sen olemassaolo ole itsestäänselvyys.

Kriisiaikoinakin tulee huolehtia siitä, että julkisen sektorin palvelut ja niiden saatavuus pitkällä aikavälillä turvataan. Rahoituskriisin kaltaiset talouden syvät taantumat sokaisevat helposti kriisissä kamppailevat valtiot ja kunnat hakemaan nopeita säästöjä supistamalla henkilöstön määrää. Julkisen sektorin kohtelussa taantumatilanteessa tulisi kuitenkin muistaa julkisten palvelujen tuottamisen peruslähtökohta ja katsoa toimintaa ja sen merkitystä kansalaisille kriisien aallonpohjaa pidemmälle. Sektorin tärkein voimavara on koulutettu, työhönsä sitoutunut henkilöstö. Henkilöstöpolitiikan erityisesti julkisella sektorilla on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa.

Julkinen sektori voi taantumassa toimia taloutta ja työllisyyttä vakauttavana tekijänä. Tämä voi tapahtua aktiivisin työllistämistoimin kuten lisäämällä uudelleenkoulutusta sekä aikuiskoulutusta. Työllisyyttä parantava vaikutus on saavutettavissa myös investoinneilla infrastruktuuriin, koulutukseen, julkisten rakennusten, teiden, rautateiden ja asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen.

Työntekijöiden osaamistasoa voidaan ylläpitää tekemällä panostuksia juuri henkilöstöä vaativilla aloilla, jollaisia ovat mm. koulu-, sosiaali- ja hoiva-alat. Jos työntekijöiden määrää supistetaan lyhytnäköisesti, häviää samalla osaaminen, johon valtio on investoinut. Viisaat hallitukset tukevat kuntia kriisin aiheuttamassa taantumassa luomalla edellytykset, joilla turvataan palvelut ja hyvinvointi kansalaisille.

Kansalaisten tutkimustenkin mukaan arvostamat laadukkaat julkiset palvelut ovat ennen muuta pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle kilpailutekijä. Myös kansalaisten tasa-arvoisuuden kannalta on olennaista, että ihmisillä on asuinpaikasta riippumatta tarjolla hyviä julkisia palveluja.

Pidän välttämättömänä, että keskustelua hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta laajennetaan. Julkisen sektorin kehittäminen tarvitsee monipuolisiin näkemyksiin perustuvan ohjelman, jonka avulla voimme suunnata niitä toimenpiteitä, joita joudumme väistämättä tekemään sekä EU:n että omista yhteiskunnallisista rakennemuutoksista ja taantumasta johtuen.

On varottava sitä, että pelkästään rahaan perustuvat taloudelliset näkökulmat ilman laatuvaatimuksia ottavat isännän roolin keskustelussa julkisen sektorin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta. On selvää, että tehtävät tulee hoitaa taloudellisesti ja järkevästi, mutta vain määrällisen tuottavuuden parantaminen ei yksin voi olla keino, jonka avulla voimme säilyttää perus- ja hyvinvointipalvelumme ja kehittää niitä. Tuottavuuden mittaamisessa on otettava huomioon myös palveluille oleellinen laatu ja vaikuttavuus. Nykyiset mittarit, joiden avulla julkisen sektorin tuottavuuden kehityksen on väitetty olevan yksityiseen sektoriin verrattuna heikkoa, eivät ota laatua juuri lainkaan huomioon. Palvelujen tuottavuuden mittaamisen kehittämiseen ja mittareiden luotettavuuden parantamiseen onkin panostettava lisää.

Sivun alkuun >>

 

Iäkkäille tarvitaan eri hoitomuotoja
27.5.2009

Vanhusten kotihoito näyttäisi olevan kunnille edullisin tapa palvella ikäihmisiä. Kuntaliiton Tilastokeskuksen ja Stakesin tilastoista koostamien tietojen mukaan vuonna 2007 vanhusten laitospalveluiden kulut olivat asukasta kohden 135 euroa, kotipalveluiden 92 euroa sekä muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden 261 euroa. Kaikkiaan sosiaali- ja terveystoimen keskimääräiset nettokustannukset asukasta kohden olivat 2 707 euroa vuodessa.

- Tilastojen perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä palvelujen suuntaamisesta ja kustannustehokkuudesta. Pelkästä kustannusvertailusta puuttuvat muun muassa ikä- ja tarvevakioinnit. Eri hoitomuotoja täytyy käyttää ja kehittää tasapainoisesti. Kustannustehokkain ratkaisu on toimiva kokonaisuus, jossa eri hoitomuodot muodostavat toimivan kokonaisuuden, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio.

Vanhusten laitoshoidon kustannukset olivat 126 euroa hoitopäivältä. Asiakasmaksujen osuus kokonaiskustannuksista oli alle viidennes, 16 prosenttia vanhainkotien ja 14 prosenttia kotipalvelun käyttökustannuksista.

Omaishoidon tukea saavien ikäihmisten määrä kasvaa

Iäkkäiden omaishoitajien määrä kasvaa. Omaishoidon tuen saajista 75 vuotta täyttäneitä oli 16 000, nelisen prosenttia ikäluokasta toimii omaishoitajana.

- Kotihoitoa ei voida lisätä vain edullisuuteen vedoten, vaan yksilölliset tilanteet ja mahdollisuudet pitää aina huomioida, Merikallio huomauttaa.

Kuntien järjestämissä vanhusten palveluasunnoissa asui 24 000 yli 75 vuotta täyttänyttä. Tämä on runsas viisi prosenttia koko ikäluokasta. Heistä tehostetun palveluasumisen yksiköissä asui 17 200.

Vanhainkodeissa asui 75 vuotta täyttäneitä 17 000, mikä on 200 asukasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vanhainkodeissa asui neljä prosenttia niistä suomalaisista, jotka ovat täyttäneet 75 vuotta.

Terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa 75 vuotta täyttäneitä oli 7 400, saman verran kuin edellisenä vuonna. Tämä on lähes kaksi prosenttia ikäluokasta.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon sekä Stakesin Sotka-tietokantaan. Mukana ovat kuntien järjestämät palvelut eli kuntien itsensä tuottamat palvelut, ostopalvelut sekä kuntayhtymien tuottamat palvelut. Tiedot ovat vuodelta 2007.

Sivun alkuun >>

 

Kuntaliitto pääosin tyytyväinen valtionosuusuudistuksen ratkaisuihin
12.5.2009

Kuntaliitto pitää hyvänä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän tekemää ratkaisua, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen valtionosuudet yhdistetään vuoden 2010 alusta hallinnoitaviksi keskitetysti valtionvarainministeriöstä käsin.

Kuntaliitto on kuitenkin pettynyt valtionosuusuudistuksen typistämiseen ja siihen, että valtio ei lisää rahaa uudistukseen.

Myönteistä on esi- ja perusopetuksen valtionosuuksien myöntäminen kunnille osana yhden putken mallia ikäluokkapohjaisesti nykyistä yksinkertaisemmin.

Valitettavaa on, että monia nykyisen valtionosuusjärjestelmän epäkohtia, kuten esimerkiksi nykyisiä sairastavuus- ja syrjäisyyskertoimia ei voitu tässä yhteydessä korjata.

Harvaan asuttujen ja saaristokuntien avustamiseen tarvitaan 30 miljoonaa

Kehyspäätöksen linjaus poikkeuksellisen harvaan asuttujen ja saaristokuntien avustamisesta 30 miljoonalla eurolla on paikallaan, mutta rahoitusta ei olisi tullut kerätä kunnilta. Kuntaliitto vaatii, että valtio tekee pikaisen ratkaisun vähintään tämän 30 miljoonan euron lisäämisestä kuntien valtionosuuksiin, jottei yhdenkään kunnan asema tämän pienen uudistuksen johdosta heikkene.

Vuoden 2010 alusta toteuttava muutos ei muuta nykyisiä valtionosuuden määräytymisperusteita tai kertoimia muuten kuin mitä ikäluokkapohjaisuuden toteuttaminen opetuksessa edellyttää. Myöskään kuntien valtionosuudet eivät muutu, koska maaliskuun kehyspäätöksessä sovittiin, että uudistus typistetyssä muodossa on myös kuntien välillä kustannusneutraali.

Ministerityöryhmä päätti kuntakohtaisten laskelmien perusteet ja harvan asutuksen sekä saaristoisuuden lisätyn valtionosuuden porrastuksesta kuntien välillä.

Lähde: Kuntaliitto

Sivun alkuun >>

 

Ensimmäisen kerran Suomessa 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän
4.4.2009

Suomen väestö 2008

Suomen virallinen väkiluku 31.12.2008 oli 5 326 314, joista miehiä oli 2 611 653 ja naisia 2 714 661. Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana 25 830 henkilöllä ja väkimäärän lisäys oli suurin vuoden 1992 jälkeen. Toisena vuonna peräkkäin ja samalla toisen kerran itsenäisyyden aikana muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

Suomen väestötilastojen osalta vuosi 2008 oli historiallinen. Ensimmäisen kerran 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli alle 15-vuotiaita henkilöitä 891 162, mikä on vähiten vuoden 1896 jälkeen. 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli vuoden lopussa väestössä 892 068. Suurin väestössä oleva ikäluokka oli vuonna 1948 syntyneet. Heitä oli vuoden 2008 lopussa väestössä 83 361 henkilöä. 100 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli 514, joista miehiä 77 ja naisia 437.

 

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2008 lopussa 50,3. Alueellisesti tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa, 57,9 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 57,3. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa, 43,0 ja Pirkanmaan maakunnassa, 49,8. Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa, 86,0 ja Kivijärvellä, 82,7, sekä alhaisin Helsingissä, 38,9 ja Järvenpäässä, 41,5.

Lähde: Tilastokeskus Kaavio: Eläkeläisten Uutiset

Sivun alkuun >>

 

Terveydenhuollon 20 000 asukkaan väestövelvoite riittää
16.3.2009

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) hämmästelee julkisuudessa olleita tietoja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää perusterveydenhuollon väestöpohjavelvoitteen nostamista 40 000- 50000 asukkaaseen. - Vastuunsa tuntevaa kuntakenttää ei pidä pelotella ja hämmentää uusilla peitellyillä vaatimuksilla tilanteessa, jossa juuri ollaan toteuttamassa Paras-puitelain 20 000 asukkaan väestövelvoitetta käytäntöön. Nyt on edettävä tältä pohjalta suunnitelmallisesti ja tehdyistä päätöksistä kiinni pitäen, Rehula sanoo.

Rehula painottaa, että Paras-lain yhteydessä perusterveydenhuollolle asetettu väestöraja perustuu harkittuun ja olemassa olevaan tietoon, jolla nimenomaan haettiin terveydenhuollolle riittävän "leveitä hartioita". Hänen mielestään on omituista, jos vastuualueiden kokoa ryhdytään kaksinkertaistamaan jo ennen kuin niiden toimivuudesta on saatu minkäänlaista kokemusta tai tutkittua tietoa. - Ministeriössä on syytä lyödä jäitä hattuun. Terveydenhuollon peruspalvelut ovat kuntalaisia varten. Alueet ovat eri puolilla Suomea hyvinkin erilaisia, joten mitään selkeää ja tarkasti määriteltyä yksittäistä oikeaa kokoa ei perusterveydenhuollon organisaatiolle ole. Nyt on rauhassa kerättävä kokemuksia Paras-puitelaista, ja jos muutoksia pitää tehdä, niissä on otettava huomioon alueiden erityispiirteet, Rehula sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki kertoi lauantain Turun Sanomissa, että ministeriössä selvitetään perusterveydenhuollon väestöpohjavelvoitteen nostamista osana uuden sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa säätelevää lainvalmistelua.

Sivun alkuun >>

 

Tutkimus: Suomalaiset säästävät turvatakseen tulotasonsa eläkkeellä
8.3.2009

Suomalaiset eivät ota itselleen yksilöllistä eläkevakuutusta päästäkseen aiemmin eläkkeelle, vaan turvatakseen tulotasonsa eläkkeellä. Asia käy ilmi Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. Julkisuudessa on keskusteltu vapaaehtoisen eläkkeiden kohdalla viime päivinä suhteellisen vähän ihmisten todellisista motiiveista eläkesäästämiseen. Todellisuudessa suomalaiset eivät ole niinkään kiinnostuneista varhaisesta eläkkeelle jäännistä, vaan he ovat epävarmoja tulevaisuudestaan. Tämän vuoksi he ottavat vapaaehtoisen eläkevakuutuksen , Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo sanoo.

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan tärkein syy yksilöllisen eläkevakuutuksen ottamiselle on eläketulojen kasvattaminen. Jopa 62 prosenttia tutkimukseen vastanneista pitää tätä tärkeimpänä syynä siihen, miksi hän on ottanut tai ottaisi itselleen yksilöllisen eläkevakuutuksen. Luku on kasvanut vuodesta 2007, jolloin vastaajista 55 prosenttia valitsi tämän säästämisen tärkeimmäksi syyksi. Tulos käy ilmi Taloustutkimus Oy:n tekemästä Vapaaehtoiset eläkevakuutukset 2008 -tutkimuksesta.

Toiseksi tärkein syy yksilöllisen eläkevakuutukselle on epävarmuus tulevaisuuden eläketurvasta. Oma eläketurva ja säästäminen työuran jälkeisten vuosien varalle saavat useamman suomalaisen mietteliääksi. Päätöksenteko omasta elämästä ja siitä, missä vanhuudenpäivät lopulta viettää, halutaan pitää entistä tiukemmin omissa käsissä. Ajoissa kerätty ja riittävä eläke on tähän lopulta se paras turva , Kohmo sanoo.

Minna Kohmon mukaan suomalaisten huoli ei ole turha, sillä jatkossa eläkkeellä ei tulla toimeen yhtä hyvin kuin aiemmin. Suomalaiset luulevat pärjäävänsä eläkkeellä paremmin, kuin mitä todellisuus tuo tullessaan. Jos palkka ennen eläkeikää on 2 000 euroa, suomalaiset toivovat saavan siitä eläkkeekseen noin 70 prosenttia, eli 1 400 euroa. Valitettavasti nämä toiveet eivät pidä paikkaansa, koska tuleva eläke on tätä pienempi. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työeläkkeet ovat tulevaisuudessa noin 40-50 % viimeisten työvuosien palkasta, jos työntekijä on töissä 63-65-vuotiaaksi , Kohmo sanoo.

Vain harva valitsee vapaaehtoisen eläkevakuutuksen veroedun vuoksi

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vapaaehtoista eläkettä ei oteta sen vuoksi, että eläkkeelle päästäisiin aikaisemmin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, etteivät myöskään veroedut vaikuta selvästi eläkeaikaan varautumiseen. Vain harva suomalainen on ottanut tai ottaisi yksilöllisen eläkevakuutuksen veroetujen vuoksi. Nämä syyt ovat nousseet esiin julkisuudessa erityisesti viime päivinä hallituksen politiikkariihen eläkeikää koskevan kannanoton sekä Valtionvarainministeriön valmisteleman pitkäaikaissäästämistä koskevan uuden lain vuoksi.

Julkisuudessa on keskusteltu vähän vapaaehtoisen eläkkeiden kohdalla siitä mikä on ihmisten todellinen motiivi eläkesäästämiseen. Todellisuudessa suomalaiset eivät ole niinkään kiinnostuneista veroeduista tai varhaisesta eläkkeelle jäännistä, vaan he ovat epävarmoja taloudellisesta tulevaisuudestaan eläkeaikana. Tämän vuoksi he ottavat vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja on perusteltua, että heitä myös kannustetaan siihen verotuksella. Kun julkiset terveydenhoito- ja eläkemenot kasvavat, ihmisiä halutaan kannustaa omaehtoiseen varautumiseen , Kohmo sanoo.

Nyt halutaan riskitön vakuutus

Myös finanssikriisi on vaikuttanut asiakkaiden ajatuksiin yksilöllisistä eläkevakuutuksista. Kohmon mukaan taloudellisen tilanteen epävarmuus näkyy siinä, että aiempaa huomattavasti suurempi osa asiakkaista harkitsee tällä hetkellä ottavansa riskittömän, eli kiinteään laskuperustekorkoon ja vakuutusyhtiön tuloksen mukaan laskettavaan lisäkorkoon perustuvan vakuutuksen.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa vertailtiin yhdeksää Suomessa toimivaa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarjoavaa henkivakuutusyhtiötä toisiinsa. Tutkimukseen osallistuneet saivat antaa yhtiölle yleisarvosanan asteikolla 4-10 yhtiöistä nimenomaan eläkesäästämistuotteiden tarjoajina. Henki-Tapiola sai tutkimuksen toiseksi parhaan arvosanan. Kun tutkittujen yhtiöiden yleisarvosanojen keskiarvo oli 7,33, Henki-Tapiolan arvosana oli 7,46. Henki-Tapiola on tutkituista yrityksistä kolmanneksi tunnetuin. Yhtiön tunnettuus on kasvanut vuoteen 2007 verrattuna. Tapiola pärjäsi erittäin hyvin mm. luotettavuudessa ja ammattitaidossa , Kohmo sanoo.

Tutkimus: Tulokset ovat Taloustutkimus Oy:n tekemästä Vapaaehtoiset eläkevakuutukset 2008 -tutkimuksesta. Se on tehty kirjekyselynä osana Suomi Tänään 4/2008 -tutkimusta. Aineisto on kerätty ajalla 29.10.-10.12.2008. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskeviin kysymyksiin vastasi 2754 suomalaista, jotka olivat iältään 20-64-vuotiaita.

Sivun alkuun >>

 

Alueiden väliset erot tasaantuneet 2000-luvulla
12.2.2009

Kaupunkiseudut kehityksen vetureita myös taantumassa

Tuotannon ja viennin väheneminen sekä kulutuskysynnän heikkeneminen vaikuttavat alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Samaan aikaan voimistuva työvoiman siirtyminen eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa osaltaan mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen, todetaan Kuntaliiton julkaisemassa vuoden 2009 Rakennemuutoskatsauksessa.

Alueiden kyky ottaa vastaan hidastuvan talouskasvun ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Epävarmassakin tilanteessa suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut ovat kasvun ja kehityksen vetureita. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet, raportissa ennustetaan.

Talouden nopeat muutokset vaikuttavat myös työvoiman kysynnästä johtuvaan muuttoliikkeeseen. Kun talouskasvu hidastuu, muuttoliikkeen arvioidaan vähenevän.

- Myös suurten kaupunkiseutujen tilanne on heikentymässä laman myötä. Teollisuuden saneerauspaikkakuntien ja viennistä riippuvaisten paikkakuntien tilanne on luonnollisesti vaikein, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

Kietäväisen mukaan on tärkeää, että hallitus on ottanut käyttöön rakennemuutosta helpottavia sekä yritysrahoitusta helpottavia toimenpiteitä.

- Kuntien palvelujen turvaamiseksi tarvitaan myös erityistoimia eli kuntapalvelujen pelastusohjelma, joka tulee sisällyttää hallituksen maaliskuun kehysratkaisun yhteydessä hyväksyttävään valtion kuntapolitiikkaa ohjaavaan peruspalveluohjelmaan.

Kietäväinen muistuttaa, että kuntatalouden vakauttamisella valtio turvaa kuntapalvelujen toimivuuden ja kuntien investointien säilymisen kohtuullisella tasolla.

Erot menestyvien ja heikoimpien alueiden välillä kaventuneet

Kuntaliiton julkaisema Rakennemuutoskatsaus 1/2009 tarkastelee alueiden kehitystä 2000-luvun alussa. Katsauksesta käy ilmi, että alueiden väliset erot ovat tasaantuneet kuluvan vuosikymmenen aikana. Suurten kaupunkiseutujen rinnalle kehityksen kärkeen on noussut keskikokoisia ja pieniä seutukuntia. Parhaiten menestyvien maakuntien joukossa on niin pieniä kuin suuriakin maakuntia.

Katsauksen mukaan tuotanto-, työllisyys- ja väestökehityksellä mitattuna pienistä maakunnista menestyjiä vuosina 2003-2006 ovat olleet mm. Itä-Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa ja suurista maakunnista Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.

Kehityksen tasaantumisesta huolimatta erot alueiden välillä ovat paikoin suuria. Parhaiten menestyneet seutukunnat sijaitsevat suurilla ja vahvoilla kaupunkiseuduilla sekä eteläisessä Suomessa. Kolme parhaiten vuosina 2003-2006 menestynyttä seutukuntaa aluekansantuotteen, työpaikkojen ja väestön määrällä mitattuna olivat Kokkola, Loviisa ja Porvoo. Kolme heikoimmin menestynyttä seutukuntaa olivat Juva, Jämsä ja Itä-Lappi. Heikointa kehitys on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla sekä teollisilla ja harvaanasutuilla alueilla eri puolilla maata.

Väestöltään nopeimmin kasvavia alueita ovat Oulun ohella Tampereen, Riihimäen, Porvoon ja Jyväskylän seudut Väestöennusteen mukaan kasvualueita ovat jatkossakin suuret kaupunkiseudut ja niiden lähialueet. Tulevaisuudessa väestönkasvu perustuu entistä enemmän kasvavaan maahanmuuttoon.

Työpaikat keskittyvät, pendelöinti lisääntyy

Työpaikkojen keskittyminen on jatkunut 2000-luvulla. Kymmenen suurinta seutukuntaa ovat kasvattaneet työpaikkaosuuttaan viisi prosenttiyksikköä lamavuosien jälkeen. Se tarkoittaa, että 67 pienemmän seutukunnan työpaikkaosuus on pudonnut 40 prosenttiin.

Suhteellisesti eniten korkeasti koulutettua väestöä asuu suurilla yliopistoseuduilla, Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seuduilla. Vähiten koulutettua väestöä on Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Työvoiman koulutustaso on paras Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seudulla. Näillä seuduilla työllisistä 20-29 prosentilla on yliopistotasoinen tutkinto. Heikoimmilla alueilla työllisistä vain 10-11 prosentilla on yliopistotutkinto.

Työssäkäynti vakinaisen asunnon ulkopuolella on kasvanut nopeasti. Vuonna 1960 joka kymmenes pendelöi, mutta vuonna 2005 jo joka kolmas. Eniten pendelöinti on yleistynyt suurilla kaupunkiseuduilla. Itä-Uudenmaan työllisistä pendelöi 43 prosenttia, Kanta-Hämeessä 40 prosenttia. Esimerkiksi Rusko ja Kauniainen ovat kuntia, joiden työllisistä 75 prosenttia lähtee töihin kotikunnan ulkopuolelle.

Sivun alkuun >>

Lähde: Kuntaliitto

 

Yhdistyslain tarkistusehdotusta koskeva kaikille avoin lausuntokierros on päättynyt
13.1.2009

Yhdistyslain tarkistusehdotusta koskeva laaja lausuntokierros päättyi maanantaina 12.1. Lausuntoja saatiin puolueilta, työmarkkinajärjestöiltä, muilta järjestöiltä, perusyhdistyksiltä, kansalaisilta, asiantuntijoilta ja viranomaisilta. Lausuntoyhteenveto julkaistaan helmikuussa, minkä jälkeen päätetään jatkovalmistelun suuntaviivoista. Hallituksen esitys yhdistyslain muutokseksi voidaan antaa aikaisintaan syksyllä 2009.

Oikeusministeriön työryhmä ehdotti kesäkuussa 2008 yhdistyksille uusia, yhdistyksen omassa harkinnassa olevia toimintavaihtoehtoja jäsenten päätöksenteon, yhdistyksen tarkastuksen ja yhtiön päivittäisen johdon järjestämiseksi. Yhdistyksen kokous päättäisi kunkin uuden keinon käyttöönotosta ja yleensä siihen vaadittaisiin sääntömuutos. Käytännössä se, millä tavoilla jäsenten päätöksenteon ja hallinnon järjestänyt yhdistys voidaan rekisteröidä, voi vaikuttaa olennaisesti yhdistyksen toimintamahdollisuuksiin. Esimerkiksi julkisten avustusten ja kunnan harrastustilojen käyttöoikeuden saamisen sekä sopimusten tekemisen edellytyksenä on, että yhdistys on rekisteröity.

Ehdotuksen mukaan yhdistys voisi sallia etäosallistumisen yhdistyksen kokoukseen eli yhdistyksen jäsenten päätöksentekoon. Etäosallistumisen sallivankin yhdistyksen pitäisi aina järjestää perinteinen kokous. Työryhmän enemmistön mielestä rekisteröity yhdistys voisi itse päättää, millä tavoin etäosallistuminen toteutettaisiin. Vähemmistön mielestä osallistumistapoja pitäisi rajoittaa niin, että esimerkiksi ennakolta sähköpostilla tai kirjeitse annettuja ääniä ei pitäisi sallia.

Lisäksi työryhmä ehdotti, että pieni yhdistys voisi harkintansa mukaan luopua sekä tilintarkastuksesta että sen vaihtoehdoksi tarkoitetusta toiminnantarkastuksesta. Toiminnantarkastus vastaisi nykyistä maallikkotilintarkastusta. Eriävän mielipiteen mukaan ainakin toiminnantarkastuksen pitäisi olla pakollista myös pienimmissä yhdistyksissä.

Työryhmä ehdotti myös, että yhdistys voisi halutessaan valita toimeenpanevan johtajan, jolle kuuluisi yhdistyksen päivittäisen toiminnan johtaminen. Nykyiset yhdistysten toiminnanjohtajat ja toimitusjohtajat ovat työsuhteessa, minkä vuoksi heidän vastuunsa yhdistyksen toiminnassa aiheuttamistaan vahingoista on usein suppeampi kuin heidän tosiasiallinen toimivaltansa yhdistyksessä.

Ehdotetun toimeenpanevan johtajan vastuu teoillaan tai laiminlyönneillään aiheuttamistaan vahingoista olisi laajempi ja rajoittaisi yhdistyksen hallituksen jäsenten vastuuta kuten osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa, joissa on toimitusjohtaja. Yhdistys ei voisi yksipuolisesti muuttaa nykyisen toiminnanjohtajan työsuhdetta toimeenpanevan johtajan toimisuhteeksi.

Työryhmän mielipiteet ehdotuksiin jakautuivat, ja mietintöön liittyi useita eriäviä mielipiteitä. Keskeiset erimielisyydet koskivat sitä, miten laajasti yhdistys voisi itse päättää toimintansa järjestämisestä: esimerkiksi voisiko yhdistys sallia äänten antamisen etukäteen sähköpostilla tai kirjeitse vai pitäisikö etäosallistuminen rajoittaa vain fyysisen kokouksen aikana tapahtuvaksi. Mietinnössä pyrittiin esittämään varteenotettavat vaihtoehdot kattavasti nyt päättynyttä lausuntokierrosta varten.

Lähde: Oikeusministeriö

Sivun alkuun >>

 

Kuntien henkilöstö eläköityy vauhdilla
15.12.2008

Eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää jo selvästi työmarkkinoille tulevien määrän. Kunta-alan henkilöstöstä yli puolen arvioidaan jäävän eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan jo muutaman vuoden kuluttua monia toimialoja uhkaa työvoimapula, vaikka voimalla heikkenevän talouskehityksen johdosta työttömyys paheneekin lähiaikoina.

- Eläköityminen on kuntakentälle suuri uhka, mutta vielä enemmän mahdollisuus. Kunnat selviävät haasteesta, kun ne ovat siihen kunnolla varautuneet, Kietäväinen totesi Äetsän kunnan päättäjäisjuhlassa perjantaina.

- Monet kunnat ovatkin jo tehneet henkilöstöstrategian, jossa on kartoitettu milloin ja mistä tehtävistä henkilökunta jää eläkkeelle. Lisäksi palvelustrategiassa tai Paras-hankkeen toimeenpanosuunnitelmassa on linjattu, miten palvelut tullaan järjestämään ja millaisiin tehtäviin jatkossa tarvitaan väkeä.

Kietäväinen kehottaakin arvioimaan rekrytointitarpeen sekä henkilöstökoulutuksen linjaukset tarkoin.

Työtehtäviä selkiytettävä

Kietäväisen mukaan kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on selkeytettävä työtehtäviä.

- Erityisosaajat on vapautettava hoitamaan heidän ydinosaamiseensa liittyviä tehtäviä. Näin lisätään työn mielekkyyttä ja kuntatyön kilpailukykyä.

Kietäväinen kertoi, että Uudistuva kuntatyö -hankkeessa on tarkoituksena vuoden 2009 aikana vauhdittaa kuntatyön sisällöllistä uudistamista.

- Uudistustyössä työpaikkojen johto, aina ylimmästä johdosta lähiesimiehiin, ovat ratkaisevassa asemassa. Kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöjohdon kannattaa huolehtia siitä, että kuntatyön sisäinen uudistustyö etenee oman organisaation työpaikoilla.

Tuloksellisuutta lisättävä

Kietäväisen mielestä on selvää, ettei kaikkien eläkkeelle lähtevien tilalle kyetä palkkamaan uusia työntekijöitä.

- Työvoimamme ei siihen riitä, vaikka onnistuisimmekin merkittävästi pidentämään työssäoloikää sekä lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Myöskään taloudellisesti se ei ole mahdollista, ellei kuntien tulopohjaa merkittävästi vahvisteta, mikä ei ole odotettavissa.

Kietäväisen mukaan tarvitaankin ehdottomasti merkittävää kunnallisten toimintojen tuloksellisuuden lisäystä.

Sivun alkuun >>

 

Tuottavuuden parannuttava kuntapalvelujen turvaamiseksi
27.11.2008

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan tuleva taantuma pakottaa nopeuttamaan kuntien rakenteellisia uudistuksia. Tuottavuuden parantamisella on vastattava kasvun hidastumiseen peruspalvelujen turvaamiseksi.

- Tuottavuuden noston avulla tarvittaisiin nyt samanlaisia vaikutuksia kuin mitä kasvulla on aiemmin saatu aikaan, Parjanne totesi Tuottavuusfoorumissa keskiviikkona.

Parjanne ei näe vaihtoehtoa tuottavuuden parantamiselle, vaikka työ ei olekaan helppoa säädösten, kansalaisten odotusten ja julkisuuden ristipaineessa.

- Kuntien on jatkettava rakenteellisten muutosten tekemistä, palveluiden tuotantotapojen uudistamista ja prosessien läpikäymistä.

Parjanne ei kuitenkaan usko, että pelkästään tuottavuutta nostamalla kunnat selviäisivät lähivuosien haasteista. Parjanteen mukaan tuottavuuden parantamisen lisäksi on mietittävä, miten kysyntään voidaan vaikuttaa.

- Kun kansalaisille on annettu useimmissa peruspalveluissa laajat oikeudet saatavuuteen, kysyntää on todella vaikeata lyhyellä aikavälillä vähentää.

- Valtion toimin kysyntään ei ole haluttu puuttua; ei virkamies- eikä poliittisella tasolla. Pikemminkin on lisätty palveluvelvoitteita.

Jos palvelujen tuotantoon varatut rahat ovat ehtyneet, valtio on Parjanteen mukaan lähinnä tiukentanut normeja. - Kasvun loputtua se ei ole ollenkaan oikea keino, vaan johtaa aikaa myöten umpikujaan.

Kuntien veropohjaa vahvistettava ja maksupolitiikkaa lavennettava

Parjanne tasapainottaisi kuntien velvoitteiden ja rahoituksen epätasapainoa laajentamalla kuntien veropohjaa.

- Tuskinpa täysin uusia veroja saadaan, mutta eikö osa liikenne- tai ympäristöveroista kuulu kunnille? Kunnat panostavat suuria summia näille aloille saamatta senttiäkään tuotoista, Parjanne kysyy.

Parjanteen mielestä myös muista kuntapalveluiden rahoitustavoista pitäisi keskustella.

Parjanne lisäisikin kuntien vapautta päättää palvelujen maksuista. Parjanne perustelee näkemystään sillä, että veroprosenttien korottamisen ja velkaantumisen tie alkaa olla kuljettu loppuun.

Lähde: Kuntaliitto

Sivun alkuun >>