EDUSKUNTAVAALIT 2007
Tänä vuonna vietetään 100-vuotisjuhlavaaleja. Ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15.-16.3.1907.
Tämän vuoden vaaliaikataulu on seuraava:
- äänioikeustiedot määräytyvät 26.1.2007
- äänioikeusrekisteri perustetaan 31.1.2007
- ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 6.2.2007
- ehdokasasettelu vahvistetaan 15.2.2007
- ennakkoäänestys alkaa kotimaassa ja ulkomailla 7.3.2007
- ennakkoäänestys päättyy ulkomailla 10.3.2007
- ennakkoäänestys päättyy kotimaassa 13.3.2007
- vaalipäivä sunnuntai 18.3.2007
- vaalien tulos vahvistetaan 21.3.2007
- Valtiopäivien avajaiset 28.3.2007
Vaalien paikkajako 2007
Helsingin vaalipiiri 21
Uudenmaan vaalipiiri 34
Varsinais-Suomen vaalipiiri 17
Satakunnan vaalipiiri 9
Ahvenanmaan vaalipiiri 1
Hämeen vaalipiiri 14
Pirkanmaan vaalipiiri 18
Kymen vaalipiiri 12
Etelä-Savon vaalipiiri 6
Pohjois-Savon vaalipiiri 10
Pohjois-Karjalan vaalipiiri 6
Vaasan vaalipiiri 17
Keski-Suomen vaalipiiri 10
Oulun vaalipiiri 18
Lapin vaalipiiri 7
Sivun alkuun >>
Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleissa 2007
Eduskuntavaaleissa kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajaksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Kun esim. näissä vaaleissa valtioneuvoston päätökseen perustuen Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 34 edustajaa, oli jokaisella puolueella oikeus ko. vaalipiirissä asettaa enintään sama määrä, 34 ehdokasta.
Vaaleihin asetettiin yhteensä 2 004 ehdokasta, lähes sama määrä kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Edellisvaalien tapaan vaaleihin osallistuu nytkin 18 puoluetta. Nämä kaikki puolueet, yhtä (STP) lukuun ottamatta osallistuivat eduskuntavaaleihin myös neljä vuotta aiemmin. Tosin kolme puoluetta esiintyy nyt eri nimisinä kuin 2003. (Ks. Puolueet ja niiden lyhenteet eduskuntavaaleissa 2007).
Noin kaksi kolmasosaa ehdokkaista on nykyisten eduskuntapuolueiden (SDP, KESK, KOK, VAS, VIHR, KD, RKP ja PS) asettamia. Yhteensä ehdokkaita tässä ryhmässä oli 1 529.
Muiden, ei nykyisessä eduskunnassa olevien, puolueiden ehdokasmäärät vaihtelivat paljon. Eniten niistä asetti ehdokkaita SKP (171) ja vähiten YVP (2). Puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden määrä koko maassa jäi vain 21:een. Neljä vuotta aikaisemmin ehdokasmäärät edellä mainituissa ryhmissä ja puolueissa olivat lähes identtiset.
Enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista oli miehiä 1 205 ja naisia 799. Naisten osuus ehdokkaista (39,9 %) oli näissä vaaleissa sama kuin vuoden 2003 eduskuntavaaleissa (naisia 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvaaleissa). Nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokasasettelua edellisiin eduskuntavaaleihin verrattaessa naisehdokkaiden osuus joko hieman nousi tai pysyi lähes samana lukuun ottamatta Kokoomusta, jossa naisten osuus ehdokkaista väheni 5 prosenttiyksikköä. VIHR:lla oli jo neljättä kertaa peräkkäin yli puolet (52,5 %) ehdokkaistaan naisia. Myös SDP:lla naisten osuus ylsi lähes puoleen, eli 49,1 prosenttiin sen asettamista ehdokkaista. Muissa kuin eduskuntapuolueissa naisten osuudet jäivät pienemmiksi, yhteensä niissä oli miesehdokkaita 72 prosenttia ja naisia 28 prosenttia.
Ehdokkaista 69 prosenttia on 40-vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia. Alle 25-vuotiaita on yhteensä 120, joista 18-vuotiaita kuusi ja 19-vuotiaita 14. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 46,4 vuotta, miesehdokkaiden 48,1 ja naisehdokkaiden 43,8 vuotta. (Ikä on ehdokkaan ikä vaalipäivänä).
Naisten ja miesten osuus ehdokkaista eduskuntavaaleissa 1948 - 2007, %
Lähde: Tilastokeskus
Sivun alkuun >>
Maaliskuun eduskuntavaalien ennakkoäänestys 110 postissa
Posti on edelleen merkittävä ennakkoäänestyspaikka tämän kevään eduskuntavaaleissa. Vaaleissa voi äänestää ennakkoon kaikkiaan 110 Postin omassa toimipaikassa 54 kunnan alueella. Oikeusministeriö ja Suomen Posti Oyj ovat tehneet puitesopimuksen asiasta; lopulliset päätökset ennakkoäänestyksen järjestämisestä on tehty erikseen jokaisessa kunnassa.
Vuoden takaisissa eduskuntavaalien kahdessa ennakkoäänestyksessä äänesti kaikkiaan reilut 2,66 miljoonaa suomalaista. Posteissa näistä äänistä annettiin yhteensä lähes miljoona.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa posteissa keskiviikkona 7. maaliskuuta ja jatkuu tiistaihin 13. maaliskuuta saakka. Posteissa ennakkoon voi äänestää myös iltaisin ja viikonloppuna. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18. maaliskuuta.
Suomessa on noin 1 200 postia, vähintään yksi jokaisessa manner-Suomen kunnassa. Postin omien toimipaikkojen lisäksi postipalveluita tarjotaan tuhannessa yrittäjän hoitamassa postissa. Näissä ennakkoäänestystä ei kuitenkaan voitu järjestää.
Sivun alkuun >>
 |
Hyvät seniorikansalaiset!
Seniorikansalaisten tulee olla mukana toteuttamassa edustuksellista demokratiaa yhteisten asioiden päättäjinä. Vaadimme ihmisarvoisen elämän kunnioittamista! Olemme jokainen sen ansainneet Suomen maan eteen tekemällä työllämme. Jos päättäjät eivät arvosta eläkkeensaajia kuin 5 € korotuksen verran, niin me itse arvostamme itseämme niin paljon, että olemme menossa kansanedustajiksi eduskuntaan valvomaan perustuslaillisia oikeuksiamme eläkeläisten oman puolueen ehdokaslistoilla.
Työ-ja virkaeläkkeitä on vuodesta 1993 lähtien heikennetty niiden molemmista päistä, yhtäältä indeksin leikkauksilla ja taitolla sekä kansaneläkkeen pohjaosan poistamisella sekä toisaalta muita veronsaajaryhmiä ankarammalla verotuksella ja kaiken huipennukseksi raippaverolla eli ylimääräisillä sairausvakuutusmaksuilla, Urpo Ryönänkoski kirjassa Eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa.
Mitä tulee siihen, että meillä ei olisi mahdollisuuksia olla toimiva puolue, väitän toista: meitä tarvitaan tuomaan balanssia liian yksipuoliseen edunvalvontaan,jota markkinavoimat hallitsevat jättäen varjoonsa ikäihmisten perustuslaillisten oikeuksien valvomisen.
Kortemme kekoon yhdessä yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta.
Maija Lehtonen
kansanedustajaehdokas
Uudenmaan vaalipiiri
SEPU , sitoutumaton puolue
Sivun alkuun >>
Eläkeläisten asialla?
Ennen vaaleja kaikki puolueet kertovat olevansa eläkeläisten asialla. Pakkohan niiden on niin tehdä, kun muistetaan miten paljon meitä on. Jos eläkeläiset onnistuisivat kerran yhdistämään voimansa myös vaaleissa, voitaisiin ehkä saada muutoksia Ilkka Kanervankin mainitsemiin ongelmiin. Valitettavasti taitaa olla niin, että eri puolueiden eläkeläisjärjestöt kanavoivat eläkeläisten joukkovoiman siten, että lopulta mitään ei tapahdu. Toisaalta, jos kaikki eläkeläiset kuuluisivat yhteen puolueeseen, ei se puolue kuitenkaan voisi saavuttaa enemmistöä. Kannattanee siis kiinnittää huomiota siihen, ketä henkilöä puolueensa listalla äänestää. Eiköhän useimmista puolueista sentään löydy sanansa mittaisia miehiä ja naisia, jotka toimivat sen puolesta mitä ovat luvanneet. Pahin virhe olisi äänestämättä jättäminen.
Naantalissa 2.2.2007
Jarkko Kanerva, rehtori (eläkkeellä)
vihreä
Sivun alkuun >>
Eläkeläisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti
Suomen talous on kasvanut voimakkaasti jo useamman vuoden ajan. Palkansaajien ostovoima on selkeästi parantunut. Hyvä niin, mutta ei ole oikein, että eläkeläisten asema on jäänyt korjaamatta. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi näiltä osin huono. Käyty keskustelu osoitti, että hallitus aikoo pitää esityksestään, joten oppositio päätyi esittämään eläkeläisten kohtelusta hallitukselle epäluottamuslausetta.
On surullista, että ennen vaaleja lähinnä Keskustan suunnasta lupailtiin 300 euron korotus eläkkeisiin, mutta todellisuus on toista. Kansaeläkettä on nostettu tällä vaalikaudella 12 euroa. Näin ollen suuret lupaukset täyttyvät vuonna 2103. Ei ihme, että hallituspuolueiden sisältä kuuluu melkoista nurinaa. Osa hallituspuolueiden kansanedustaja haukkuu hallitusta pahemmin kuin oppositio, mutta äänestää kuitenkin hallituksen puolesta eli eläkeläisiä vastaan. Todella linjakasta toimintaa.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa on mahdollisuus arvioida kannattaako äänestä niitä, jotka lupaavat eniten vai niitä, jotka pitävät sen mitä lupaavat.
Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet epäkohdaksi palkansaajia korkeamman verotuksen, joka johtuu erilaisesta vähennysoikeudesta. Kokoomus on esittänyt, että eläkeläisten verotusta alennetaan siten, että se enää millään tulotasolla ole korkeampi kuin palkansaajilla.
Suurin kritiikin aihe on nykymuotoinen eläkeindeksi. Onhan ollut todella omituista, että eläkeläisten tulot ovat laskeneet, kun viinan hinta on laskettu. Järjestelmä on uusittava siten, että eläkeläisten ostovoima turvataan nykyistä paremmin. Lisäksi on korotettava hoitotukea, jotta parannettaisiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.
Ilkka Kanerva
Eduskunnan varapuhemies
Sivun alkuun >>
SUOMEN SENIORIPUOLUE r.p.
Suomen Senioripuolueella on tällä hetkellä jäseniä vajaat viisisataa, ja puolueen puheenjohtajana toimii hallintotieteiden tohtori Esko A. Repo Seinäjoelta. Puolueella on 60 ehdokasta vaaleissa.
Senioripuolueen tunnuksena on keltainen ruusu. Keltainen väri kuvastaa viisautta ja ruusu elämää.
Puolueen vaaliteemoina ovat muun muassa seuraavat asiat:
- vähimmäiseläkkeet nostettava pysyvästi EU:n määrittelemän köyhyysrajan yläpuolelle (köyhyysraja on Suomessa v.2006 900€/kk.)
- eläkeläisille tuhoisasta taitetusta indeksistä on luovuttava ja palautettava alkuperäinen 100-prosenttisesti palkkakehitystä seuraava eläkeindeksi
- eläkeläisten verokohtelu on saatava palkansaajien tasolle
- perintövero on poistettava
- ikäihmisten hoitoturvalaki on laadittava pikaisesti
- ikäihmisille on perustettava oma terveydenhoitojärjestelmä, työpaikkaterveydenhoidon tapaan
- eläkeläisten on saatava sairaala- ja lääkekulut ilmaiseksi
- ikäihmisten perustuslaillisia oikeuksia ja ihmisarvoista elämää on kunnioitettava
Uudenmaan piirin ehdokkaan, hallintopäällikkö Ritva Pekkarisen, vaaliteemat tässä:
TAITETTU INDEKSI SYÖ ELÄKKEET
Eduskunta äänesti viimeksi 10.03.2006 taitetusta indeksistä. Kansanedustajat äänestivät jälleen yksimielisesti taitetun indeksin JATKOSTA.
Taitettu indeksi on pienentänyt eläkkeitämme 10 vuodessa 30%.
Ansiotulot ovat 10 vuodessa nousseet noin 50% ja eläkkeet vain 20%. Esim. kun työssäkäyville tulee 100%:n korotus, saamme me eläkkeisiimme vain 20%:n korotuksen.
Eläkkeet on sidottava palkkaindeksiin
Eläkkeiden verotus on laskettava samalle tasolle kuin palkkojen verotus.
Eläkerahasto on kasvanut vuodesta 1994 vuoteen 2005, 38,5 miljardista 113 miljardiin. Eläkkeet on todella turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Eläkerahaston varat ovat jo 3 kertaa valtionbudjetti.
Jos eläkkeitä ei olisi leikattu, niin eläkemenot olisivat olleet vain 2% eläkerahasta.
Suuria ikäluokkia ei ole, eikä tule
Suurin ikäluokka oli vuosina 1900-1910. Vuosina 1940-1949 syntyi vain 100 000 lasta enemmän kuin 50-luvulla. 40- luvun ikäluokista on kuollut yli 100 000 ja eläkkeelle siirtynyt 220 000.
Asiasta pelottelu saisi jo vihdoinkin loppua.
Kaikki edellä mainitut luvut ja tiedot on Eläketurvakeskus ja Kela tarkistanut oikeiksi. Tiedot löytyvät myös Eläketurvakeskuksen vuosikatsauksesta.
Senioripuolueelle ovat tärkeitä myös sidosryhmät, lähinnä hoitoalat. Hoitajien palkkaus on korjattava. Vain siten saamme lisää koulutettua henkilökuntaa alalle.
Meitä seniori-ikäisiä on jo 1,4 miljoonaa, 33% äänestäjistä. Vihdoin meillä on myös oma puolue; eläkeläisten etuja ajava, poliittisesti sitoutumaton, SUOMEN SENIORIPUOLUE.
Jos jokainen eläkeläinen äänestää Senioripuoluetta, on meillä seuraavassa eduskunnassa 60 edustajaa.
Sivun alkuun >>
PUNAINEN WIIWA muistuttaa meitä kansanedustuslaitoksen alkuvaiheista
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15.-16.3.1907, joten tämän kevään eduskuntavaalit ovat kansanedustuslaitoksemme satavuotisjuhlavaalit.
Oikeusministeriö on avannut sata vuotta sitten toimitetuista eduskuntavaaleista kertovat verkkosivut ”Punawiiwan perässä. Eduskuntavaalit 1907”.
Sivuilla kerrotaan sanoin ja kuvin, miten ensimmäiset vaalit toimitettiin, miten niissä äänestettiin ja mitkä olivat niiden tulokset. Sivuilla on myös tietoa vuonna 1906 toteutetusta suuresta eduskunta- ja vaaliuudistuksesta.
Eduskuntauudistus ja seuraavana vuonna toimitetut ensimmäiset eduskuntavaalit merkitsivät suurta muutosta maamme poliittisessa historiassa. Aikaisempi säätyjakoon perustuva kansanedustuslaitos sai väistyä ja oikeus valita edustajia valtiopäiville ulotettiin koko kansaan.
Naisten äänioikeus ensimmäisenä Euroopassa
Uutta oli erityisesti se, että myös naiset saivat täydet poliittiset oikeudet eli oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi. Tässä suhteessa Suomi oli toinen valtio maailmassa Australian jälkeen ja ensimmäinen maa Euroopassa.
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus nousi melko korkeaksi 70,7 prosenttiin, joskin maan eri osissa aktiivisuus vaihteli paljon. Naisia valittiin eduskuntaan peräti 19, ja heistä tuli näin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.
Kustannukset kasvaneet huomattavasti sadan vuoden aikana
Vuoden 2006 rahan arvossa mitattuna vuoden 1907 vaalit maksoivat 1 525 209 euroa. Vuoden 2003 eduskuntavaalit maksoivat valtiolle noin 12 631 000 euroa.
Sivujen lähteinä on käytetty vaaleihin liittyviä alkuperäisasiakirjoja, kuten vaalipiirien keskuslautakuntien pöytäkirjoja ja Senaatin oikeustoimituskunnan ohjeita. Kuvamateriaalia on saatu pääosin Kansalliskirjastosta, Kansallismuseosta, Hämeenlinnan maakunta-arkistosta ja Eduskunnan kirjastosta.
Lähde Oikeusministeriö
Sivun alkuun >>
