Vertaisohjauksella seniorit verkkoon - panostetaan vapaaehtoistyöhön
26.5.2011

Tietoyhteiskunnassa osallistumismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää, että kansalaisilla on riittävät valmiudet uusien palveluiden käyttöön. On huolehdittava siitä, että opastusta ja neuvontaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöön asioinnissa ja yhteydenpidossa on helposti saatavilla. Seniorikansalaisten tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien edistämisessä vertaisohjaus on osoittautunut toimivaksi ja helposti lähestyttäväksi toimintamuodoksi. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ympäri Suomen auttavat senioreita tietotekniikan ja sähköisten palveluiden äärelle tilanteessa, jossa julkisia ja yksityisiä palveluja viedään vauhdilla verkkoon ja väestömme ikääntyy. Keskeisessä roolissa ovat senioreiden parissa toimivat yhteisöt ja järjestöt, joiden piirissä vertaisohjaajat tarjoavat neuvontaa ja opastusta neuvontapisteissä tai vierailevat kutsupohjalta seniorikansalaisten kodeissa. Lisäksi oppilaitokset ja järjestöt tarjoavat senioreille suunnattua kurssimuotoista opetusta, joissa vertaisohjaajat toimivat tunneilla kouluttajan tukena osallistujia ohjaamassa.

TIEKEn julkaisusarjassa ilmestynyt "Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi – Vertaisohjauksen hyvät käytännöt" on tehty päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi, kun tavoitellaan valtakunnalliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia senioreiden tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien lisäämiseksi. Selvitystyössä kartoitetut hyvät käytännöt ovat käytännön esimerkkejä siitä, miten senioreiden vertaisohjausta ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetusta on eri tavoin toteutettu. Samalla vertaisohjaustoiminnan järjestämisen onnistumiset ja haasteet nousivat esiin. Toteutustapojen rinnalla kerättiin myös tietoa vertaisohjaajien löytämisen keinoista sekä siitä, miten vertaisohjaajia on tehtäviinsä valmennettu ja koulutettu. Lisäksi saatiin tietoa siitä, missä asioissa seniorit tällä hetkellä eniten ohjausta tarvitsevat.

Vertaisohjausta järjestävien toimijoiden kokemukset onnistumisista ja haasteista olivat hyvin samansuuntaisia. Vertaisohjaus on vapaaehtoistyötä, mutta tulokset eivät synny ilman panostusta. Ohjaustoiminnan taustalla on paljon organisointia, koordinointia ja viestintää. Tämän työn hoitaminen vapaaehtoisvoimin ohjaustoiminnan lisäksi on osoittautunut haasteelliseksi. Kaivataan resursseja, jotta näihin tehtäviin saadaan palkattua tekijöitä toimintaa koordinoimaan. Lisäksi tarvitaan tiloja, joissa ohjausta voidaan joustavasti toteuttaa.

Vertaisohjaajien oman osaamisen kehittäminen ja valmennus nähtiin ohjauksen jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeäksi. Nykyisten ja tulevien ohjaajien koulutukseen toimijat tarvitsevat apua, sillä resurssit – niin taloudelliset kuin inhimilliset – eivät ohjauksen ohella riitä järjestelmällisemmän koulutuksen ja siinä tarvittavan materiaalin tuottamiseen. Koulutusta tarvitaan sekä tietoteknisissä taidoissa että ohjauksellisen osaamisen kehittämisessä. Yhteinen, valtakunnallinen vertaisohjaajakoulutuksen malli materiaaleineen parantaisi tilannetta merkittävästi. Lisäksi tarvitaan selkeää oppimateriaalia alkeisohjauksen tueksi. Vertaisohjaustoiminnan jatkuvuuden ja alueellisen laajenemisen kannalta on tärkeää, että näihin löytyy jatkossa pysyväisluonteista rahoitusta julkiselta sektorilta.

Hyvien käytäntöjen kokoaminen lähti liikkeelle suunnitteilla olevasta "Eläköön yhteys – Avaa tietokone "-projektista, jonka tavoitteena on laajentaa ja parantaa senioriväestön ohjauksen ja koulutuksen saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä lisätä tietoisuutta ikäihmisten tarpeista tieto- ja viestintätekniikkaa kohtaan. Liikenne- ja viestintäministeriö mahdollisti julkaisun toteuttamisen. Tiedot kerättiin haastattelemalla neljän yhdistyksen ja neljän vapaan sivistystyön oppilaitoksen edustajia. Haastatellut toimijat olivat ATK Seniorit Mukanetti ry Tampereella, ENTER ry Helsingissä, Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Imatran työväenopisto, Joen Severi ry Joensuussa, Sastamalan opisto, Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry Kuopissa ja Vanajaveden opisto Hämeenlinnassa.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry toivoo tulosten palvelevan päätöksentekoa ja suunnittelua, kun tavoitellaan valtakunnallista toimintamallia senioreiden tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien lisäämiseksi. Tarjotkoon julkaisu myös esimerkkejä ja malleja käytännössä koetelluista toimintatavoista niin nykyisille kuin uusille vertaisohjauksen järjestäjille.

Sivun alkuun >>

Osta verkosta ja tullaa netissä
25.3.2011

Yksityisen kansalaisen asioiminen verkkokaupoissa helpottuu, kun hän 29.3.2011 alkaen voi tullata tavarat ja maksaa maahantuontiverot netissä. Tullikäynti jää historiaan, kun ostaja saa postipakettinsa suoraan kotiin tai lähipostiin. Rahtitavarat voi hakea kuljetusyhtiön rahtiterminaalista.

EU:n ulkopuolelta tuoduista tai tilatuista tavaroista täytyy tehdä tulli-ilmoitus. Siihen asiakas tarvitsee vain verkkopankkitunnukset, Postin tai kuljetusyhtiön saapumisilmoituksen ja esimerkiksi kauppalaskun tai tilausvahvistuksen.

Aikaisemmin asiakas on käynyt Tullin toimipaikassa maksamassa tilaamansa tuotteen tullit ja verot tai käyttänyt huolintapalveluita. Nyt hänellä on myös kolmas vaihtoehto.

Tulli tarvitsee tullimaksun ja verojen laskemista varten tavaran tullinimikkeen. Nettipalveluun on listattu noin 200 tavallisinta tuontitavaraa. Jos tavaraa ei löydy listalta, asiakas voi kysyä tavarakoodin myös puhelinneuvonnasta. Numero on 020 690 629 ja siihen voi soittaa arkisin klo 8-20 ja se avautuu 29.3.

Suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista mm. vaatteita, kenkiä, ajoneuvojen osia ja tarvikkeita, kirjoja ja cd- tai dvd-levyjä. Tullattavia postilähetyksiä on vuosittain noin 100 000.

Yritysasiakkaiden nettipalvelu avautuu kesäkuussa 2011.

Nettitullaus on osa eTulli-ohjelmaa

EU-maat ovat sitoutuneet EU:n laajuiseen eTulli-ohjelmaan. Sen ajatus on tulliasioinnin sähköistäminen. Asiakkaat joutuvat jo nyt tekemään osan tulliselvityksistä sähköisesti. Tuontitavaroiden sähköinen ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Suomen tulli saa vuosittain kolme neljännestä ilmoituksista sähköisinä.

Lähde: Tulli

Sivun alkuun >>

Internet on vahvistunut edelleen lomamatkojen suunnittelu- ja matkavarauksien tekemisvälineenä
18.1.2011

Internetin käyttäminen lomamatkojen suunnittelussa ja matkavarauksien tekemisessä on vahvistunut edelleen. Matkan suunnitteluun ja tietojen hakuun internetiä käyttää 77 % suomalaisista. Myös lentomatkojen, laivamatkojen ja hotellien varaaminen internetin kautta on jatkanut kasvuaan aiemmasta. Etenkin ulkomailla matkustavat korostuvat selvästi internetin käyttäjinä.

Matkakohteen valintakriteerit ovat säilyneet ennallaan

Matkakohde valitaan jatkossakin kohteen kiinnostavuuden, matkan hinnan ja toivotunlaisten olosuhteiden perusteella. Matkan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpänä suomalaiset pitävät matkakohteen kiinnostavuutta (96 %). Toiseksi tärkein valintakriteeri on matkan hinta (92 %), seuraavaksi tärkeimpinä kriteereinä hotellin sijainti (89 %), toivotunlaiset olosuhteet (86 %), hotellin taso (78 %) sekä paikallinen hintataso (71 %). Luvuissa ei ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen vuoteen.

Sivun alkuun >>

Laajakaista lähes kaikkien ulottuvilla
17.1.2011

Kolmannen sukupolven 3G-matkaviestinverkkojen kattavuus on viime vuosina parantunut nopeasti. Vuosi sitten verkon saatavuusalue kattoi jo 95 prosenttia Suomen kunnista ja vähintään 90 prosenttia väestöstä. Noin 99 prosenttia suomalaisista kotitalouksista on laajakaistapalveluiden ulottuvilla.

Tilanne näyttää ensivaikutelmana erinomaiselta, mutta prosentit eivät kerro koko totuutta. Alueelliset erot ovat edelleen suuria etenkin laajakaistayhteyksissä. Esimerkiksi Lapissa laajakaistasaatavuus on vähintään 80 prosenttia kotitalouksista. Valtioneuvosto on tehnyt tällä vaalikaudella toimenpiteitä, joilla vallitsevaan tilanteeseen haetaan parannusta.

Suomi määritteli tämän vuoden heinäkuusta alkaen ensimmäisenä maailmassa yhden megabitin nettiyhteyden jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle kuuluvaksi yleispalveluksi. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tulevan vaalikauden alussa on syytä arvioida yleispalveluun kuuluvan nettiyhteyden tasoa ja yhden megabitin minimiyhteysnopeuden nostamista riittävän peruspalvelutason turvaamiseksi kaikille suomalaisille.

Valtioneuvoston joulukuussa 2008 asettama tavoite nopeasta 100 megabitin laajakaistayhteydestä kaikille suomalaisille vuoteen 2015 mennessä on kunnianhimoinen. Ennakkoarvion mukaan hankkeen 95 prosentin väestöpeitto saavutetaan markkinaehtoisesti. Tavoitteena oleva 99 prosentin väestöpeitto edellyttää merkittävää julkista rahoitusta noin 130 000 kotitalouden saamiseksi nopean verkon piiriin.

Tavoitteena sadan megabitin Suomi

"Sadan megan Suomi" –hankkeen toteutusvaiheessa on havaittu ongelmia. Valokuituyhteydellä toteutettavat hankkeet ovat nousseet monilla alueilla kustannuksiltaan arvioitua korkeammiksi. Niiden toteutukseen varattu rahoitus ei näytä riittävän. Hankkeiden toteutustapa on osaltaan vaikuttanut siihen, että noin puoleen alkuvaiheen tarjousmenettelyistä ei tullut ensimmäisen tarjouskierroksen aikana yhtään tarjousta.

Uusien tarjousmenettelyiden osalta onkin – aivan oikein – painotettu hankkeen toteutusta teknologianeutraalisti. Tämä mahdollistaa hankekohtaisen arvioinnin valokuituyhteyden, langattoman laajakaistan tai näiden yhdistelmän toteuttamisesta. Alueellisten hankkeiden teknologianeutraali toteutustapa mahdollistaa kustannustehokkaan pääsyn vaiheittain kohti tavoitteena olevaa 100 megabitin yhteysnopeutta.

Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa valtionhallinnon tietoyhteiskuntatoimien koordinoinnin ja toimeenpanon nykyistä tehokkaampaa järjestämistä valtioneuvoston sisällä. Tätä voidaan pitää yhtenä tulevan vaalikauden keskeisistä hallinnon uudistuksista, kun pyrimme kohti tehokkaampaa, tuottavampaa, käyttäjälähtöisempää sekä uutta innovaatio- ja yritystoimintaa synnyttävää digitaalista Suomea.

Lähde: Valtioneuvoston selonteko Tuottava ja uudistuva Suomi, Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020

Sivun alkuun >>

Langattoman verkon koekäyttö laajenee Pendolinoista InterCity-juniin
3.1.2011

VR laajentaa langattoman verkon koekäyttöä InterCity-juniin. Nettiyhteys toimii jo uusissa kaksikerroksisissa makuuvaunuissa Helsingin ja Rovaniemen välillä. Muihin InterCity-vaunuihin verkkoyhteys avataan vaiheittain vuoden 2011 loppuun mennessä. Tähän asti verkko on ollut käytössä Pendolinoissa, joissa matkustajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun.

Verkko avataan asiakkaille InterCity-junissa vaiheittain niin, että se toimii aluksi yksittäisissä junissa ja osassa vaunuista. Uudet kaksikerroksiset makuuvaunut, joissa verkko jo toimii, kulkevat yöjunissa P 273 ja P 266 Helsingin ja Rovaniemen välillä. Makuuvaunujen lisäksi verkko toimii näiden yhteydessä olevassa palveluvaunussa, jossa on istumapaikkoja.

Vaunut, joissa Internet toimii, merkataan vähitellen tarroilla. Koekäytön aikana nettiä voi käyttää junissa maksutta, eikä se vaadi erillistä verkkoavainta.

Langatonta verkkoa voivat käyttää kaikki matkustajat, joilla on kannettava tai käsitietokone, joka on varustettu langattomalla yhteydellä. Verkon tunnistaa nimestä VR-junaverkko. Verkon avulla asiakas voi käyttää Internetiä, lähettää ja vastaanottaa sähköposteja sekä käyttää etäyhteyttä oman työpaikkansa verkkoon.

Asiakkailta hyvää palautetta

Langaton verkko on ollut koekäytössä Pendolino-junien kaikissa vaunuosastoissa kesästä 2010 alkaen, ja koekäyttö jatkuu edelleen.

VR on kerännyt puolen vuoden aikana palautetta uudesta palvelusta ja verkkoyhteyden toimivuudesta. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä VR:n tarjoamaan lisäpalveluun ja toivoneet palvelun laajentamista myös muihin juniin. Asiakkaat arvostavat sitä, että langattoman yhteyden myötä matka-ajan voi käyttää entistä tehokkaammin työntekoon. VR:n saaman palautteen mukaan nettiyhteys toimii junissa pääosin moitteettomasti, vaikka välillä yhteys on hidas tai katkonainen. VR tekee operaattoreiden kanssa yhteistyötä verkkoyhteyden laadun parantamiseksi.

Automaattisesti paras yhteys

Junamatkan aikana järjestelmä valitsee automaattisesti tarjolla olevista verkoista kulloinkin parhaan. Käytettäviä yhteyksiä ovat suurimmilla asemilla oleva Wlan-verkko, matkapuhelinverkot sekä Digitan @450-verkko.

Eri rataosilla verkkoyhteyden laatu voi verkosta riippuen vaihdella. Katvealueita saattavat aiheuttaa esimerkiksi maastoesteet tai huono sää. Junan kulkiessa järjestelmä etsii kuitenkin aina automaattisesti parasta yhteyttä. Suurta tiedonsiirtokapasiteettia varaavien tiedostojen kuten videoiden lataus ei junassa ole mahdollista.

Sivun alkuun >>

Sisäministeriö on ensimmäisenä ministeriönä päättänyt sähköistää koko asiankäsittelyprosessin
26.12.2010

Sisäasiainministeriö on ensimmäisenä ministeriönä päättänyt sähköistää koko asiankäsittelyprosessin. Asiakirjat kirjataan, käsitellään ja arkistoidaan sähköisesti. Kansallisarkisto on myöntänyt ministeriölle ensimmäisten ministeriöiden joukossa luvan arkistoida ministeriön asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmässä (ASDO) pysyvästi säilytettävät asiakirjat yksinomaan sähköisessä muodossa. Myös päätöksenteko sähköistetään. Ensimmäisenä on otettu käyttöön sähköinen allekirjoitus lausuntoasiakirjoissa. Ministeriö kehittää omaa ja hallinnonalansa sähköistä asiankäsittelyä kokonaisvaltaisesti sekä uudistaa samalla toimintaprosesseja. Marraskuun alusta 2010 lähtien ministeriö on muuttanut omaa lausuntoasioiden käsittelyprosessiaan siten, että lausuntoasiakirjat allekirjoitetaan vain sähköisesti. Säh¬köisesti allekirjoitettu asiakirja korvaa käsin allekirjoitetun ja on myös ministeriön arkistokappale.

Ministeriö toimittaa sähköisesti allekirjoitetut asiakirjat vastaanottajille joko ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen tai tarvittaessa perinteiseen tapaan postitse paperimuodossa. Ministeriö jatkaa omien prosessiensa sähköistämistä ja ottaa vähitellen sähköisen allekirjoituksen käyttöön kaikissa asiakirjoissaan.
Sisäasiainministeriö toivoo, että sähköisten asiakirjojen käyttö lisääntyisi nopeasti viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa. Ministeriö suosittelee, että asiakirjapohjissa tätä varten aina ilmoitettaisiin myös virallinen sähköinen asiointiosoite. Sisäasiainministeriö ottaa vastaan sähköisiä viestejä ja asiakirjoja kuten laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta (13/2003) edellyttää.

Sivun alkuun >>

Huippunopeat laajakaistayhteydet valokuidulla VVO:n asuntoihin
16.12.2010

Sonera ja VVO-yhtymä ovat sopineet lähes 350 asuinkiinteistön varustamisesta huippunopeat laajakaistat mahdollistavilla valokuituyhteyksillä siten, että asukkaille 2 Mbit/s nopeusluokan laajakaista sisältyy asumispalveluun. Kiinteistökohtainen laajakaistapalvelu on aikaisemmin ollut saatavilla noin 4 500 VVO:n asunnossa ja uudistuksen jälkeen palvelu on mahdollista saada kaikkiaan yli 18 000 VVO:n asuntoon ympäri Suomea. Valokuituyhteydet mahdollistavat asukkaille 100 Mbit/s-yhteydet, joiden avulla onnistuvat sukkelasti mm. useampien tietokoneiden käyttö kodissa samaan aikaan ja Sonera KotiTV:n katsominen.

Kiinteistösopimuskohteissa asunnot varustetaan 2 Mbit/s perusnopeudella, joka sisältyy huoneisto-jen vuokraan. Asukkaat voivat lisäksi itse tilata normaalia edullisemmin käyttöönsä lisänopeuksia valitsemallaan nopeusluokalla. Jokaisessa huoneistossa on saatavilla jopa 100 Mbit/s nopeusluokan palvelut. Suurin osa asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sopimus kattaa asuinkohteita muun muassa Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Sonera on rakentanut suurimmissa kaupungeissa valokuituverkkoaan jo yli 400 000 kotitalouden saataville. Näin myös VVO:n kiinteistöissä valokuituyhteyksien saatavuus on kattava. Palvelu aloi-tetaan VVO:n kiinteistöissä nopeasti joulu-tammikuun aikana ja sopimus mahdollistaa palvelun laajentamisen tulevina vuosina myös muihin VVO:n kohteisiin valokuituverkon laajentuessa.

"Tällä ratkaisulla varmistamme asukkaillemme huippunopeiden laajakaistayhteyksien saamisen edullisesti ja helposti. Huomioimme asiakkaidemme tarpeet ja varaudumme samalla tulevaisuuden haasteisiin. Ratkaisulla parannamme asuntojemme varustelutasoa. Kilpailukykyisen hinnan lisäksi Sonera pystyy valtakunnallisena toimijana takaamaan riittävän suuren kattavuuden valokuituyhte-yksille. Luonnollisesti valintaan vaikutti myös tuotteen sopivuus pitkäikäisenä ratkaisuna sekä yhti-öllemme että asukkaillemme", toteaa VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala .

"Valokuitupohjaisilla kiinteistöjen laajakaistaratkaisuilla on markkinoilla kasvava kysyntä johtuen sen valtavasta kapasiteetista ja hyvästä toimintavarmuudesta tarjottaessa yhä monipuolisempia laajakaista- ja tv-palveluita kuluttajille. Vuokraan kuuluvat laajakaistayhteydet ovat voimakkaasti yleistyneet ja vastaava trendi näkyy myös taloyhtiöissä. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisesti myös laajakaistayhteydet voidaan taloyhtiöissä hankkia enemmistöpäätöksellä samaan tapaan kuin on totuttu hankkimaan mm. kaapeli-tv-palvelut. Liittymänopeuksien tarve kasvaa vauhdilla laajakaista- ja tv-palveluiden lisääntyessä ja monipuolistuessa laajakaistaverkoissa. Tähän tarpee-seen valokuituyhteys taloyhtiöön on jo lähes välttämättömyys", toteaa myyntijohtaja Esko Korkalo Soneran laajakaistaliiketoiminta-alueelta.

Sivun alkuun >>

Suomalaiset lukevat yhä enemmän sähköisiä sanomalehtiä
12.11.2010.

Suomessa kiinnostus sähköisiin sanomalehtiin kasvaa jatkuvasti. Pohjoismaiden suurimman sähköisen sanomalehtipalvelun ePressin lukijamäärät ovat esimerkiksi kasvaneet kuluneen puolen vuoden aikana 123 %. Sähköiset lehdet monipuolistavat tarjontaa perinteisten painettujen versioiden rinnalla. Sähköisillä sanomalehtipalveluilla turvataan omalta osaltaan lehtivalikoiman monipuolisuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus myös tulevaisuudessa.

Sähköisten sanomalehtipalveluiden käyttö kasvanut erityisesti yleisissä kirjastoissa

LM Tietopalveluiden tekemän kyselyn mukaan sähköisten palveluiden osuus on kasvanut kirjastoissa viimeisten vuosien aikana. Suomalaiset lukevat sähköisiä sanomalehtiä yleisten kirjastojen kautta aiempaa enemmän, ja samalla kirjastojen lehtitarjonta on monipuolistunut. Viimeisen puolen vuoden aikana esimerkiksi sähköisen ePress-sanomalehtipalvelun lukijamäärät kirjastoissa ovat kasvaneet 123 %.

Eniten sähköisistä lehdistä luetaan paikallisuutisia. Sähköisten sanomalehtipalveluiden avulla pienemmätkin kirjastot pystyvät palvelemaan asiakaskuntaansa entistä paremmin tarjoamalla pääsyn lukuisiin paikallisiin ja valtakunnallisiin sanomalehtiin.

Kirjaston asiakkaalle saa maksuttoman palvelun kautta monia lehtiä, joita ei muutoin ole mahdollista saada sähköisessä muodossa. Sanomalehtipalvelu tarjoaa mahdollisuuden lukea arkiston kautta vanhempiakin lehtiä. Myös sähköisten palveluiden ekologisuus saattaa tulevaisuudessa nousta merkittäväksi syyksi sähköisten palveluiden käytön lisääntymiseen.

Tampereen kaupunginkirjastossa luetaan lehtiä myös Internetin kautta

Tampereen kaupunginkirjasto on yksi sähköisten sanomalehtipalvelujen käyttäjistä. Osastonjohtaja Arja Myllykankaan mukaan kaupunginkirjaston lehtiosasto on suuri, mutta sähköinen sanomalehtipalvelu laajentaa tarjontaa erityisesti pienempien paikallislehtien osalta.

"Meillä on käytössä kotimainen ePress- ja kansainvälinen PressDisplay-sanomalehtipalvelu. ePressiä käyttävät erityisesti pieniltä paikkakunnilta Tampereelle muuttaneet asiakkaat, jotka haluavat pysyä mukana kotipaikkakuntansa asioissa. Vie aikansa, että asiakkaat oppivat hyödyntämään sähköisiä sanomalehtipalveluita. Sähköisiä lehtiä luetaan samantyyppisesti sivu kerrallaan selaillen kuin painettujakin lehtiä. Sähköisten sanomalehtipalveluiden avulla voimme tarjota asiakkaillemme monipuolisen valikoiman", Arja Myllykangas Tampereen kaupunginkirjaston osastonjohtaja kertoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö: sähköiset lehdet hyvä lisä painettujen lehtien ohella

Viestintäneuvos Elina Normo Liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa, että sähköiset lehdet eivät ainakaan vielä ole syrjäyttämässä painettuja lehtiä.

"Sähköiset lehdet tulevat painetun lehden rinnalla, eli painetut lehdet ovat ainakin toistaiseksi se, mitä ihmiset tuntuvat lukevan ja mistä myös lehtien tulot kertyvät. Silti digitalisoitumiskehityksen myötä on totuttu siihen, että tieto löytyy myös verkosta. Sähköinen versio lehdestä tuo lisäarvoa myös painetun lehden lukijoille. Lisäksi esimerkiksi pienempien paikallislehtien on tulevaisuudessa helpompi saavuttaa laajempi lukijakunta, mikäli lehti on luettavissa verkossa.", Viestintäneuvos Elina Normo kommentoi.

"Sähköisten sanomalehtipalveluiden kehittämisessä on otettava huomioon myös yhteiskunnallinen puoli haja-asutetussa Suomessa. Sähköisiä palveluja tarvitaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus, lehtivalikoiman monipuolisuus ja sivistystyö myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi mekin haluamme olla mukana tukemassa sähköisten palvelujen kehitystyötä Suomessa," sanoo Aleksi Tykkä LM Tietopalveluista.

Sivun alkuun >>

Lähde: LM Tietopalvelut

Seuraa Internetin välityksellä suoria lähetyksiä Helsingin kaupungin kokouksista ja tapahtumista
3.11.2010

Helsinki-kanava tarjoaa lähetyksiä suoraan Helsingin kaupungin päätöksenteon tapahtumapaikoilta. Tilaisuuksia voi seurata sekä suorina lähetyksinä että videotallenteista. Valtuustokokousten suorat lähetykset näkyvät myös kaapelitelevision DINA-kanavalla.

Suora linkki sivuille: www.helsinkikanava.fi

 

Siitepölyvaroitus suoraan kännykkään
15.10.2010

VTT:n johdolla on kehitetty kuluttajille uusi siitepölyvaroituspalvelu ja ympäristöhavainnointipalvelu. Enää ei esimerkiksi itse tarvitse etsiä siitepölytietoa, vaan olennainen tieto lähetetään oikeaan aikaan sitä tarvitsevalle suoraan kännykkään. Terveyttä ja hyvinvointia edistävällä teknologialla halutaan vastata kuluttajien yhä kasvaviin tarpeisiin.

Kansallisessa EnviTori-hankkeessa on kehitetty siitepölyvaroituspalvelu, joka parantaa muun muassa allergikoiden ja astmaatikoiden elämänlaatua. Palvelu varoittaa siitepölypitoisuuden noususta, jolloin oireita voi helpommin ehkäistä etukäteen. Palvelun käyttäjä saa tekstiviestin järjestelmästä kännykkäänsä aina, kun siitepölytilanteen ennustetaan muuttuvan pahemmaksi. Medixine Oy kehitti palvelun osaksi Terveyskeskus.fi-portaalia, ja sitä pilotoitiin keväällä ja kesällä 2010. Kokeiluun osallistuneista 93 % piti palvelua hyödyllisenä ja 62 % totesi palvelun vaikuttaneen oman allergian hoitoon.

Hankkeessa kehitetyn ympäristön havainnointipalvelun avulla kuka tahansa voi ilmoittaa kännykällä havaintojaan esimerkiksi ilmanlaadusta, veden lämpötilasta ja leväesiintymistä. Palvelun käyttäjät jakavat havaintotiedot kaikkien saataville ja hyötyvät itse muiden tekemistä havainnoista. Tiedot saa näkyviin karttapohjalla internetissä ja ympäristön tilaa koskevia hälytysviestejä voi tilata kännykkään.

Uusien palvelujen lisäksi kehitettiin ympäristötiedon markkinapaikan konseptia, jonka avulla luodaan uutta liiketoimintaa ja toimintamallia ympäristötiedon hallintaan ja jakamiseen. Ympäristötiedon tehokkaampi jakaminen helpottaa ympäristöystävällisempien ja terveyteen vaikuttavien päätösten tekemistä liiketoiminnassa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

EnviTori-projekti oli osa Tivit Oy:n eli tieto- ja viestintäteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) Flexible Services -tutkimusohjelmaa. Hankkeessa ovat olleet VTT:n lisäksi mukana Ilmatieteen laitos, Medixine Oy, Mittatekniikan keskus (Mikes), Elisa Oyj, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Gemic Oy, Green Net Finland ry, HiQ Finland, E.ON Kainuu Oy, Natural Interest Oy, Sokos Hotelli Vuokatti / Osuuskauppa Maakunta sekä Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus jatkuu CLEEN Oy:n eli energia- ja ympäristöalan SHOK:in Measurement, Monitoring and Environmental Assessment (MMEA) -tutkimusohjelmassa.

Lähde: VTT

Sivun alkuun >>

Teknologiasta turvaa kotona asuville iäkkäille ihmisille
15.10.2010

Uusi palvelukonsepti vanhusten hyvinvoinnin seurantaan

Diplomi-insinööri Jori Reijula kehitti väitöstyössään uuden palvelukonseptin vanhusten seurantaan. Osana tutkimusta kehitettiin myös yksinkertainen, mutta luotettava Con-Dis -laite. Laitteen tarkoitus on kerätä tietoa vanhusten koetusta hyvinvoinnista ja palvelun laadusta palvelutaloissa. Reijula osoittaa väitöksessään, että yksinkertainen laite voi korvata perinteiset kyselylomakkeet ja mittalaitteet.

Reijulan väitöstutkimuksen osana kehitettyä Con-Dis -laitetta on testattu sekä laboratoriossa että kenttäolosuhteissa. Testitulokset osoittivat laitteen teknisesti luotettavaksi ja toimivaksi.
"Vanhus näppäilee oman tuntemuksensa sen hetkisestä voinnistaan esimerkiksi kaksi kertaa päivässä erikseen hoitohenkilökunnan kanssa sovittuna aikana. Testeissä Con-Dis -laitteessa käytettiin SD-muistikorttia, jolta tieto siirrettiin tietokoneelle, mutta tavoitteena on tulevaisuudessa siirtää tieto langattomasti tai nettiyhteyden kautta suoraan hoitohenkilökunnalle", selittää Jori Reijula. "Jos jotain epäilyttävää havaitaan, henkilökunta voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin."

Testausta varten määriteltiin yhteys koetun hyvinvoinnin, mielialan, kivun sekä elämänlaadun välillä. Lisäksi koetun hyvinvoinnin suhdetta vertailtiin edelleen verenpaineeseen, sykkeeseen sekä ulkona vietettyyn aikaan. Laitteen soveltuvuutta testattiin myös vanhusten hoitolaitosten yleisen palvelun laadun mittaamiseen. Con-Dis antoi terveyden seurannasta tietoja, joilla voitiin seurata vanhuksia kotioloissa tai palvelutalossa.

Teknologiasta turvaa kotona asuville vanhuksille

Suomi johtaa Euroopan tilastoja vanhusten hoidon vuodepaikkojen määrässä. Palvelukonseptin periaatteena on, että vanhukset voisivat vanhainkotien ja sairaaloiden sijaan olla pidempään kotioloissa tai palvelutaloissa.

"Tulevaisuudessa tavoitteena on myös kehittää langattomia seurantalaitteita, kuten esimerkiksi verenpaine-, syke ja askelmittareja, jotka pystyvät tuottamaan reaaliajassa hoitajille tietoa vanhusten terveydentilasta yhdessä Con-Dis-laitteen kanssa", kertoo Jori Reijula.

Väestön ikääntyessä vanhusten määrä Suomessa kasvaa yhdessä terveydenhuoltoa tarvitsevien potilaiden kanssa. Terveydenhuollon julkinen rahoitus on rajallinen, eikä kunnilla ole ylimääräisiä resursseja terveydenhoitoalan ammattilaisten lisäämiseksi. Tekniikan avulla kyetään vastaamaan ainakin osittain resurssipulaan. Lisäksi palvelukonseptilla pyritään edistämään myös vanhusten hyvinvointia. Reaaliaikaisella monitoroinnilla mahdollistetaan vanhuksen selviytyminen kotioloissa ja siten pidennetään myös ikäoletusta.

Reijulan "Hyvinvointiteknologian käyttö vanhusten koetun hyvinvoinnin määrittämiseksi: uusi palvelukonsepti" väitöskirja on osa ITKU-projektia, jossa olivat mukana Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Työterveyslaitos sekä useita yrityksiä.

Sivun alkuun >>

Teknologia avaa ikääntyville mahdollisuuden asua kotona yhä pitempään
4.10.2010

Hyvinvointia arvioivat ja liikkumaan kannustavat tietokoneohjelmat saavat hyvää palautetta 65–87-vuotiailta

Informaatioteknologia voi parantaa ikääntyvien hyvinvointia ja tarjota heille mahdollisuuden elää itsenäisesti kotona yhä pitempään. Ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia edistävällä teknologialla on Euroopassa valtavat markkinat, sillä hyvinvoinnin kasvaessa eurooppalaisten elinikä pitenee. Vuoteen 2020 mennessä noin neljännes eurooppalaisista on yli 65-vuotiaita. Älykkään teknologian avulla voidaan hillitä väestön ikääntymisestä johtuvaa terveydenhuoltomenojen kasvua.

VTT on kehittänyt eurooppalaisessa yhteishankkeessa tietokoneohjelmia, jotka arvioivat ikääntyvän hyvinvointia ja kannustavat liikkumaan. Kotona asuvat 65–87-vuotiaat testikäyttäjät ovat pitäneet laitteita helppokäyttöisinä, motivoivina ja hyödyllisinä. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun ansioista sovelluksista voi tulla osa ikääntyvien jokapäiväistä elämää. Ikääntyvät eivät usein pysty hyödyntämään uutta teknologiaa muiden tavoin liikkumisesteiden tai muiden rajoitteiden takia. Käyttäjien yksilölliset tarpeet onkin huomioitava sovellusten suunnittelussa erityisen huolella.

Ikääntyvän hyvinvointia arvioivassa tietokoneohjelmassa käyttäjä voi pitää päiväkirjaa hyvinvoinnistaan ja kommunikoida ohjelman ja läheisten kanssa. Hoitohenkilökunta ja omaiset voivat seurata ikääntyvän vointia internetin kautta ja reagoida nopeasti muutoksiin. Kosketusnäytön ja kuvien ansiosta sovellusta on helppo käyttää. Ohjelman kehitystyö ja kenttäkokeet on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin kotihoidon kanssa.

Toinen uusi sovellus on jumppaohjelma, joka seuraa ikääntyvän fyysistä kuntoa ja motivoi kuntoilemaan. Jumppaohjelma voi vaikuttaa myönteisesti myös muistiin ja mielialaan. Parhaillaan ohjelmaa kehitetään siten, että jumppahetkestä tulee sosiaalisempi ja suoritusta voidaan mitata kädessä pidettävien liikkeentunnistuspallojen ja sykevyön avulla. Testikäytössä jumppaohjelma sai kiitosta siitä, että se auttoi lonkkaleikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa ja sitä pystyi hyödyntämään myös heikkonäköinen ja kokematon tietotekniikan käyttäjä.

Markkinoilla on jo useita teknologiaan pohjautuvia hyvinvointisovelluksia, kuten erilaisia valvontajärjestelmiä sekä hälytys- ja mittalaitteita. Sovelluksia on kuitenkin kehitetty pääosin yksittäisinä laitteina.

Keväällä päättyneessä AmIE-tutkimusprojektissa (Ambient Intelligence for the Elderly) on kiinnitetty erityistä huomiota laitteiden väliseen yhteensopivuuteen. Projektissa on kehitetty teknisiä kokonaisuuksia, jotka rakentuvat mm. mittalaitteista, tietoliikenneratkaisuista ja helppokäyttöisistä sovellusohjelmista. Sovellukset palvelevat kaikkia käyttäjiä – ikääntyviä, heidän omaisiaan ja hoitohenkilökuntaa.

AmIE-projektissa on VTT:n lisäksi ollut mukana yli 20 partneria kuudesta Euroopan maasta.

Sivun alkuun >>

Kyllönen: Laajakaista myös vähävaraisille
18.9.2010

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Merja Kyllönen vaatii laajakaistayhteyden varmistamista myös pienituloisille.

Kuntien vaikean taloustilanteen vuoksi valtakunnallinen laajakaistahanke on vaarantumassa, sanoo Kyllönen.

Kyllönen vaatii valtion satsauksen laajentamista, jotta laajakaistayhteys toteutuisi koko maassa.

Kyse on tasa-arvosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta, muistuttaa Kyllönen.

Valtioneuvoston on tehnyt kaksi vuotta sitten periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Sen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin 120 000 haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella.

Julkinen tuki jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa.

Lähde: Vasemmistoliitto

Sivun alkuun >>

Maanmittauslaitos.fi tarjoaa tiedot ja palvelut kiinteistöistä ja kartoista verkossa
9.9.2010

Maanmittauslaitos.fi on uudistui 8.9.2010. Maanmittauslaitos.fi tarjoaa tiedot ja palvelut kiinteistöistä ja kartoista verkossa.

Maanmittauslaitoksen kysytyimmät palvelut on koottu verkossa asiointipoluiksi. Polkuja seuraamalla voi esimerkiksi tilata kartan, hakea lainhuutoa tai suunnitella yksityistietoimitusta. Alan termit on avattu selkokieleksi aiempaa paremmin tekstissä ja sanakirjatoiminnon avulla.

Sivustoa selkeyttävät aiheiden jaottelu teemoittain, monipuolisemmat linkitykset, asiasanoihin perustuva haku sekä uusi visuaalisen ulkoasu.

Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) selaintietopalvelu sekä kansalaisille ja ammattikäyttöön tarkoitetut Karttapaikka-sivustot on yhdistetty aiempaa tiiviimmin maanmittauslaitos.fi-sivustoon. Myös kiinteistöjen kirjaamisasioiden verkkosivusto kirjaamisasiat.fi on yhdistetty maanmittauslaitos.fi:hin, eikä vanhaa sivustoa enää päivitetä.

Jatkossa myös suurta joukkoa koskevat yksittäiset maanmittaustoimitukset saavat käyttöönsä omat tiedotussivunsa.

Sivun alkuun >>

Bingohallin tunnelmaan pääsee nyt myös netissä
18.8.2010

Suomalainen bingoyhteisö Bingoon.fi on aloittanut toimintansa. Vasta tänä vuonna bingon nettipelaaminen on käynnistynyt täysin suomalaisin voimin. Bingoon.fi on avainlipputunnuksen saanut palvelu, joka mahdollistaa bingohallissa pelaamisen livenä netin välityksellä.

Nettipelaaja pääsee samaan hallitunnelmaan kuin bingohallissa olevat, sillä peliä pyörittävät oikeat ihmiset, ja muiden pelaajien kommentitkin kuulee.. Nettibingossa on mahdollisuus myös keskustella muiden pelaajien kanssa pelin edetessä.

Pelaaminen tapahtuu nykybingossa joko perinteisesti kynällä ja paperilla pelaten tai sähköisillä pelipöydillä. Nettibingossa sähköinen pelipöytä tuodaan automaattisesti suoraan käyttäjän kotikoneelle asti. Bingoa voi pelata joko yksin tai koota halutessaan tutun porukan pelaamaan samanaikaisesti.

Bingohallit

Netin välityksellä rinnakkaispelejä pääsee pelaamaan 5 halliin eri puolilla Suomea. Nettipelejä pelaavia halleja on tällä hetkellä Turussa, Tampereella, Kemissä, Kokkolassa ja Helsingissä, ja lisää on tulossa..

Pelaaja rekisteröityy ja saa omat pelitunnukset. Kun sivuille on rekisteröitynyt, voi ostaa itselleen pelirahaa omilla pankkitunnuksillaan. Ensi kertaa rekisteröityvät saavat 5 euron starttirahan, jolla peliin pääsee tutustumaan ja saman tien tavoittelemaan voittoja. Palkintoina ei Suomen lakien mukaan voi olla rahapalkintoja, joten voitot voi lunastaa erilaisina lahjakortteina. Tuotot ohjataan aina järjestävän seuran toimintaan, esim. nuorisoliikuntaan.

Pelaaminen on helppoa. Tietokone huolehtii kuponkien tarkistamisesta pelaajan puolesta ja tiliotteesta voi seurata pelin kulkua. Pelaaja voi halutessaan rajoittaa pelaamistaan tai sulkea tilinsä määräajaksi tai kokonaan. Palvelun alaikäraja on 18 vuotta.

Bingopelin historia

Bingo on kehitelty Italiassa jo 1500- luvulla. 1700-luvulla se levisi Ranskaan, 1900 luvulla Yhdysvaltoihin ja sieltä Ruotsin kautta Suomeen. Suosittua Bingo-onnenpeliä on pelattu Suomessa 60-luvulta lähtien, jolloin sen suosio oli huipussaan.

Sivun alkuun >>

Elisa lanseeraa uuden kirjapalvelun netissä
7.7.2010

Elisa Kirja -palvelu tuo saataville kaikki Suomessa julkaistut äänikirjat mp3-muodossa. Suomessa äänikirjojen kysyntä on vielä lähtökuopissa verrattuna muuhun Eurooppaan. Elisan tavoitteena on tarjota äänikirjat suomalaisille miellyttävästi ja käyttäjäystävällisesti.

Elisa haluaa luoda suomalaisille uuden tavan syventyä kirjallisuuteen. Äänikirjoja voit kuunnella helposti mp3-muodossa suoraan Elisa Kirja -palvelussa internetissä, ne ovat kätevästi myös ladattavissa mukaan PC:lle, mp3-soittimelle ja mp3-soittimella varustettuihin matkapuhelimiin. Elisa Kirjan sähköisessä kirjahyllyssä äänikirjasi säilyvät, ja voit kuunnella ja ladata ne maksutta uudelleen.

- Olemme pyrkineet tekemään asiat asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi. Uskomme, että uusi kirjapalvelumme houkuttelee asiakkaitamme kuuntelemaan ja lataamaan äänikirjoja viihdykkeeksi kesällä vaikkapa mökkimatkalle tai aurinkorannalle. Äänikirjoista tullaan nauttimaan uudenlaisissa käyttötilanteissa, esimerkiksi lenkillä tai loma- ja työmatkalla, Elisan palveluliiketoimintajohtaja Mikael Rönnblad toteaa.

Elisa Kirja -palvelun valikoima pitää sisällään lähes kaikki suomalaisten kustantajien mp3-muodossa ilmestyneet äänikirjat. Valikoima täydentyy uusilla teoksilla viikottain, ja julkaistavat äänikirjauutuudet ovat saatavissa heti Elisa Kirjasta. Valikoimassa on suomenkielisiä uutuuksia, klassikkoja, tuttuja ja unohtuneitakin teoksia. Elisa Kirjasta löytyy varmasti jotakin mieluisaa jokaisen omaan tarpeeseen ja hetkeen.

Laajassa yhteistyössä suomalaisten kustantajien ja kirjailijoiden kanssa

Äänikirjoja on julkaistu viime vuosina harvakseltaan Suomessa. Elisa haluaa osaltaan olla vauhdittamassa suomalaisille tarjottavaa laajempaa äänikirjavalikoimaa yhdessä kustantajien ja kirjailijoiden kanssa. Elisa Kirjan kustantajayhteistyökumppaneita ovat mm. WSOY, Otava, Tammi, Gummerus ja Like.

- Pyrimme kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön, mikä on niin kustantajien, kirjailijoiden kuin kirjallisuuden ystävien yhteinen etu. Olemme innoissamme siitä, että kaikki merkittävimmät suomalaiset kustantajat ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön kanssamme. Tulemme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme myös erikoisuuksia sekä omaa tuotantoa, Rönnblad jatkaa.

Elisa Kirja -palvelu löytyy osoitteesta www.elisa.fi/kirja

Sivun alkuun >>

Uusi paikkatietoikkuna näyttää kartat päällekkäin
4.6.2010

Kansallinen paikkatietoportaali www.paikkatietoikkuna.fi on avattu. Palvelussa monet tiedontuottajat tarjoavat erilaisia karttojaan yhteiseen käyttöön.

Paikkatietoikkunassa käyttäjä pääsee selailemaan kymmeniä eri organisaatioiden tuottamia karttatasoja eri teemoista, kuten maastosta, maaperästä ja maankäytöstä sekä liikenneverkostosta. Käyttöä helpottaa osoite- ja paikannimihaku.

Karttatasoja ja ilmakuvia voi katsella päällekkäin, koska niiden läpinäkyvyyttä voi säätää palvelussa. Käyttäjä voi katsella päällekkäin esimerkiksi muinaismuistoja ja maastokarttaa tai ilmakuvia ja maaperäkarttaa taikka merikarttaa ja maastokarttaa toisiaan täydentäen.

Palvelussa käyttäjä voi räätälöidä oman kartan, johon voi tallentaa linkin itselleen tai lähettää sen kaverille.

Kartta-aineistoja palvelussa tarjoavat aluksi Geodeettinen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Liikennevirasto, Logica, Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto, Museovirasto, Varsinais-Suomen liitto sekä Espoon, Jyväskylän ja Turun kaupungit.

Eri kartta-aineistot haetaan palveluun suoraan tiedontuottajien omista järjestelmistä, jolloin tarjolla oleva tieto on mahdollisimman ajantasaista.

Lisää karttoja luvassa

Lähivuosina palveluun on luvassa lisää karttatietoa eri aihepiireistä. Tähän velvoittavat vuonna 2009 Suomessa voimaan tulleet laki ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista. Niiden lähtökohtana on eurooppalainen INSPIRE-direktiivi.
Suomessa kymmenet valtionhallinnon organisaatiot ja kunnat sekä monet yritykset toteuttavat omiin tietojärjestelmiinsä niin sanotut palvelurajapinnat, joiden kautta tieto on haettavissa sovelluksiin selailtavaksi ja hyödynnettäväksi karttoina tai paikkatietoina.

Paikkatietoikkunasta ja sen kehittämisestä vastaa Maanmittauslaitos yhteistyössä usean muun paikkatiedon tarjoajan kanssa. Vuoden kestäneen pilotointivaiheen jälkeen palvelu löytyy nyt kaikille avoimena osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi.

Paikkatietoikkuna on kansallinen portaali, joka esittelee suomalaisessa yhteiskunnassa tuotettavaa ja hyödynnettävää digitaalista kartta- ja rekisteritietoa. Palvelun karttaikkunaa ilmestyy myös ruotsiksi ja englanniksi kesäkuun aikana.

Paikkatieto kuvaa sekä luonnon että rakennetun ympäristön kohteita, joiden sijainti tunnetaan. Perinteisesti paikkatieto esitetään karttoina.

Sivun alkuun >>

Jaetaanko tulevaisuudessa postia sähköisesti haja-asutusalueilla?
4.6.2010

Pim, sinulle on postia! Haja-asutusalueilla asuvat saattavat tulevaisuudessa saada kirjepostiaan myös sähköisessä muodossa, sillä Porvoossa käynnissä olevasta kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia. Sähköinen postilaatikko on yhtä turvallinen kuin verkkopankki, ja postin vastaanottajat kehuvat kirjeiden lukemista läppäriltä käteväksi. Kokeilu kestää tämän vuoden loppuun asti.

Hanna Lönnforsin kännykkä piippaa aamuherätyksen merkiksi Porvoon Anttilan kylässä. Lönnfors laittaa aamutossut jalkaansa ja valmistautuu päivän postin lukemiseen. Naps, kahvinkeitin päälle. Ulkona olevalle postilaatikolle menemisen sijaan hän avaa tietokoneensa.

– Saan postini kolme kertaa viikossa aamuyhdeksään mennessä sähköisesti, ja pystyn lukemaan ne kätevästi läppäriltäni, suomen kielen opettaja kertoo.

Tietokone pysyy kiinni niinä aamuina, kun Lönnfors laittaakin jalkaansa ulkokengät aamutossujen sijaan ja hakee postinsa postilaatikosta. Kirjeet tuodaan perinteisesti laatikkoon asti kahdesti viikossa.

Lönnfors lähti silkasta uteliaisuudesta mukaan Itellan postinjakelukokeiluun, jossa kartoitetaan erilaisia tapoja hoitaa haja-asutusalueiden postinjakelu tulevaisuudessa. Hän pitää sähköisiä kirjeitä kätevinä, sillä esimerkiksi laskut voi arkistoida näppärästi suoraan verkkoon. Hän hoitaa jo nyt kaikki maksunsa verkkopankissa, joten sähköiset laskut helpottavat maksamista.

- Aluksi ajattelin, että taas meiltä viedään palvelut. Nopeasti kuitenkin selvisi, että tässähän meille tarjotaan lisää palvelua. Esimerkiksi paljon matkustavalle tällainen postinjakelu on todella kätevä. Riittää oikein hyvin, kun saan kirjeet kahdesti viikossa postilaatikkoon ja muina päivinä verkkoon, Lönnfors sanoo.

Kirjesalaisuus ei vaarannu

Itellan kehitysjohtaja Tommi Tikka kumoaa epäilyt kirjesalaisuuden vaarantumisesta, sillä kaikilta kokeiluun osallistuvilta on saatu kirjallinen suostumus kirjeiden avaamiseen ja skannaamiseen.

- Kirjeitä käsitellään lisäksi suojatuissa tiloissa, ja työntekijöillä on tiukat salassapitosopimukset. Kirjeiden vastaanottopaikka verkossa puolestaan on palvelu, jota voisi tietoturvaominaisuuksiltaan verrata verkkopankkiin, Tikka kertoo.

Skannatut kirjeet saapuvat vastaanottajalle sähköisessä muodossa, ja alkuperäinen kirje seuraa myöhemmin perässä. Kokeilun piirissä ovat ainoastaan ykkös- ja kakkosluokan kirjeet eli esimerkiksi sanomalehdet kannetaan edelleen suoraan postilaatikkoon. Digitointiin sopimattomat lähetykset – esimerkiksi rahakirjeet – jätetään skannaamatta ja toimitetaan vastaanottajalle perinteiseen tapaan.

Porvoon Anttilassa käynnissä oleva kokeilu kestää tämän vuoden loppuun asti, ja sen aikana on tarkoitus pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja yhdessä asiakkaiden kanssa. Kehitysjohtaja Tikan mukaan kokeilun avulla tähdätään pidemmälle tulevaisuuteen, eivätkä sen tulokset vaikuta siihen, miten palveluja kehitetään lähitulevaisuudessa.

- Kokeilun perusteella kirjeiden skannaaminen on tuntunut järkevältä ja toimivalta ratkaisulta sekä meidän että asiakkaiden mielestä. Olemme saaneet positiivisia kokemuksia myös postipakettien hakemisesta noutoautomaateista, jollaisia on jo käytössä muualla Euroopassa. Näemme, että meidän pitää olla valmiita tarjoamaan asiakkaille entistä parempia palveluita teknologian tuomien mahdollisuuksien kautta.

Lähde: Itella

Sivun alkuun >>

Helsingin yliopiston ylioppilaat vuosilta 1640 - 1899 löytyvät nyt verkosta
24.3.2010

-Yliopisto julkaisi jatko-osan aiemmin ilmestyneelle verkkomatrikkelille: vuosien 1853 - 1899 luettelo vilisee Suomen historian merkittäviä nimiä: Edelfelt, Mannerheim, Paasikivi, Sibelius.

Helsingin yliopiston keskusarkisto on julkaissut verkkosivuillaan vuodet 1853 - 1899 kattavan ylioppilasmatrikkelin. Matrikkelissa on noin 9 500 ylioppilaan tiedot. FT Veli-Matti Autio kokosi matrikkelin aineiston yliopiston keskusarkistoon tallennetuista originaalimatrikkeleista, jotka nekin ovat digitoituina verkossa.

Nyt julkaistu matrikkeli on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle FM Yrjö Kotivuoren kokoamalle ylioppilasmatrikkelille 1640 - 1852. Kotivuoren matrikkelissa on tiedot yli 18 000 ylioppilaasta.

Verkkomatrikkeleissa on tarjolla useita erilaisia hakutapoja. Tietoa voidaan hakea sukunimen ensimmäisen kirjaimen, kirjoittautumisvuoden ja vapaasanahaun avulla. Teknisestä toteutuksesta on vastannut FM Tapio Nurminen (Tietokannat.fi).

Vuosien 1853-1899 matrikkelista löytyy lukuisia Suomen historiasta tuttuja nimiä, ja mukana on jo naisiakin, joista mainittakoon Rosina Heikel (1842-1929), joka vuonna 1878 suoritti ensimmäisenä naisena Suomessa ja koko Pohjoismaissa lääketieteen lisensiaattia vastaavat opinnot yksityisesti Helsingin yliopistossa ja Emma Irene Åström (1847-1934), joka sai luvan päästä opiskelemaan yliopistoon 1873 ja suoritti ensimmäisenä naisena filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1882.

Matrikkelista selviää myös, että Ilmari Calamnius eli Kianto kirjoittautui yliopistoon 6.6.1892 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 31.5.1898, nimitettiin riemumaisteriksi 1956 ja kunniatohtoriksi 1957, ja että Albert Edelfelt oli kirjoilla vuosina 1871-1875, C. G. E. Mannerheim 1887-1889, ja että Jean Sibelius oli juridiikan ylioppilas vuosina 1885-1895.

Ylioppilasmatrikkeli 1853 - 1899 on luettavissa osoitteessa http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/

Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852 on luettavissa osoitteessa http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/

Sivun alkuun >>

Ruokapuhe porisee verkossa
10.3.2010

Nykyarjessa varsin tavallinen tapa löytää resepti on kirjoittaa verkon hakukoneeseen ruuan tai raaka-aineen nimi ja selata osumat. Verkkohaulla ruuanlaittaja voi päätyä suosituimmille keskustelupalstoille tai luetuimpien ruokabloggaajien sivuille. Ruoka-ohjeita kaikista verkon ruokakeskusteluista on noin neljännes.

Reseptien lisäksi netistä etsitään ruuasta, terveydestä ja ruokailusta kiinnostunutta keskusteluseuraa. Päivittäin alkaa keskimäärin kahdeksan uutta ruokakeskustelua, mikä on suuri määrä kaikkiin erilaisiin keskustelunaiheisiin peilattuna, kertoo pääanalyytikko Riitta Salo M-Brainista.

- Eniten verkkokeskustelua herättävät aina omaan terveyteen, talouteen ja ihmissuhteisiin liittyvät aiheet. Ruoka voi liittyä jokaiseen näistä aihepiireistä ja siksi ruoka puhuttaa aina, Salo toteaa.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre selvitti, millaista ruokakeskustelua suomalaiset verkossa käyvät. Suomalaista sosiaalista mediaa haarukoineen tutkimuksen toteutti M-Brain kahden kuukauden aikana joulu-tammikuussa.

Mukaan otettiin keskustelut, joissa ruoka tai syöminen oli pääroolissa. Pois rajattiin kuitenkin erityisruokavaliot esimerkiksi sairauden takia sekä vauvojen ruokailu.

Terveys ja painonhallinta suosituimmat annokset

Kahden kuukauden seuranta listasi tuotti yli 50 000 keskusteluosumaa. Salon mukaan ruokakeskusteluissa korostuvat erityisesti terveen elämän arvot. Ruokapuhe voidaan tutkimuksen mukaan jakaa kolmeen isoon ryhmään: syömiseen, ruoka-aineisiin ja resepteihin.

Vertaistukea haetaan erityisesti laihduttamiseen ja terveyteen liittyvissä asioissa, jotka korostuivat myös ajankohdan vuoksi eli perinteisessä alkuvuoden bikinikuntoon tähtäävän kauden keskustelussa. Keskustelufoorumeista ruokaisimpia ovat yleiskeskustelualue Suomi24.fi sekä hieman yllättäen nuorten parissa suosittu Demi.fi ja Helsingin Sanomien keskustelupalsta.

Oma suu ohjaa keskustelua

Ruuan hinta ei korostu verkkokeskusteluissa. Myöskään ruuantuotannon vastuullisuuteen liittyvät teemat, kotimaisuus, luomu- tai lähiruoka eivät herätä laajemmin puhetta verkossa, sillä yhteensä vain noin kahdeksan prosenttia keskusteluista käsitteli näitä aiheita.

- Ruokakeskustelut lähtevät useimmiten keskustelijan omasta mielenkiinnosta, ei niinkään ulkopuolisista virikkeistä. Keskustelujen edetessä näkyy myös se, että ihmiset seuraavat ruokaan liittyvää uutisointia, Salo toteaa.

Kouluruoka keskustelutti tutkimusjaksolla ajankohtaisuutensa vuoksi noin neljän prosentin osuudella. Laajaa nettikeskustelua syntyi esimerkiksi koulujen kasvisruokapäivästä ja broilerin alkuperästä. Myös natriumglutamaatti kirvoitti kirjoittamaan ja kommentoimaan.

Ruokaharrastajat tyytyvät alkupaloihin

Keskustelujen pituus vaihteli mediatyypin mukaan. Lyhimmiksi keskustelut jäivät yllättäen ruokablogeissa ja ruokaharrastajien omilla palstoilla.

Laajojen, yli kymmenen kommenttia keränneitä keskusteluja käytiin eniten nuorten sekä toimituksellisen median palstoilla, joilla pitemmät kommenttirimpsut ovat Salon mukaan muissakin aihepiireissä tyypillisiä.

Kysymys ja vastaus –tyylistä ajatustenvaihtoa tapahtui noin 16 prosentissa ruokakeskusteluista. Aiheissa eivät korostuneet mitkään tietyt ruokailutilanteet, kuten ulkona syöminen tai juhlapyhät, sillä 80 prosenttia ketjuista käsitteli ruokailua yleensä. Sesonkiaiheet keräsivät tosin pikaisia piikkejä keskusteluaktiivisuudessa.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

Maanmittaustoimitusten haku helpottuu verkkopalvelun avulla
29.1.2010

Maanmittaustoimituksia, kuten lohkomista, halkomista tai tilusvaihtoa voi nyt hakea aiempaa kätevämmin verkossa. Uusi verkkopalvelu on askel kohti laajempaa sähköistä asiointia.

Verkkopalvelua nyt myös Suomi.fi-portaalissa

Verkkopalvelu on saatavilla julkishallinnon Suomi.fi-portaalissa ja Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla. Maanmittaustoimitusta voi edelleen hakea myös maanmittaustoimistojen asiakaspalvelupisteissä. Muutkin Maanmittauslaitoksen sähköiset asiointipalvelut ja lomakkeet on tarkoitus viedä julkishallinnon Suomi.fi-portaaliin, jolloin kiinteistöihin liittyvä tieto löytyy kokonaisuudessaan yhdestä paikasta.

Palvelu nopeutuu ja helpottuu

Uuden asiointipalvelun myötä hakemus ohjautuu heti siihen maanmittaustoimistoon, jonka alueella kiinteistö sijaitsee ja jossa hakemus käsitellään. Asiakkaan ei enää tarvitse miettiä, mihin maanmittaustoimiston osoitteeseen hakemus pitää lähettää.

Kohti sähköistä asiointia

Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu on osa laajempaa sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä. Myös Maanmittauslaitos.fi-verkkosivustoa uudistetaan vastaamaan paremmin myös sähköisen asioinnin tarpeita.

Vuoden 2010 alusta Maanmittauslaitokseen siirtyneet kiinteistöjen kirjaamisasiat mahdollistavat kiinteistönvaihdannan kokonaisvaltaisen tarkastelun.

"Maanmittauslaitoksen tavoitteena on, että ensimmäinen sähköinen kiinteistökauppa voitaisiin tehdä verkossa vuonna 2015", Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia kertoo.

Sivun alkuun >>

Viestintävirasto nimesi laajakaistapalvelujen tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset
19.1.2010

Viestintävirasto on nimennyt 26 teleyritystä, jotka ovat velvollisia tarjoamaan kuluttaja- ja yritysasiakkaille internetyhteyspalveluja yleispalveluna. Lisäksi Viestintävirasto on nimennyt Digita Oy:n yleispalvelun toteuttamiseksi tarvittavan verkkopalvelun tarjoajaksi. Velvoitteet tulevat voimaan 1.7.2010.

Päätösten taustalla on viestintämarkkinalain muutos, jonka johdosta yleispalveluun kuuluvan internetyhteyden uudeksi vähimmäisnopeudeksi on määritelty 1 Mbit/s. Aikaisemmin tiedonsiirtonopeudeksi on riittänyt 30-50 kbit/s.

Viestintämarkkinalain mukaan yleispalveluyritys on nimettävä, jos nimeäminen on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä alueella. Viestintävirasto selvitti laajakaistapalvelujen tarjontaa 380 yksittäisen kunnan tai kunnan osan alueella. Näistä yli 330 alueelle nimettiin yleispalveluyritys.

Yleispalveluyritykseksi nimetty teleyritys on velvollinen tarjoamaan tietyllä alueella kuluttaja- tai yritysasiakkaalle internetyhteyden asiakkaan vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaan. Liittymä on tarjottava kohtuullisella hinnalla ja toimitettava kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Internetyhteyden vähimmäisnopeutta koskevat vaatimukset on määritelty tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa.

Päätösten tiedoksianto

Viestintäviraston antamia yleispalvelupäätöksiä koskeva kuulutus on julkaistu 13.1.2010 ilmestyneessä Virallisessa lehdessä numero 4. Kuulutus ja päätökset ovat nähtävissä Viestintäviraston kirjaamossa osoitteessa Itämerenkatu 3 A, 5. krs, 00180 Helsinki. Päätösten tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutusten julkaisemisesta. Niillä, joihin päätökset on kohdistettu tai joiden etua tai oikeutta päätökset koskevat, on oikeus valituksen tekemiseen. Ohjeet valituksen jättämisestä ilmenevät päätöksestä.

Sivun alkuun >>

Kansalaisten asiointitili käyttöön vuonna 2011
1.12.2009

Kaikille suomalaisille tarjottavan Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen alkaa. Asiointitili on viranomaisen ja kansalaisen vuorovaikutteinen sähköinen viestintäkanava. Se tarjoaa yhden yhtenäisen asiakasrajapinnan julkishallinnon ja kansalaisten välille. Valtiovarainministeriön ohjauksessa läpivietävä toteutushanke ajoittuu vuodelle 2010 ja asiointitili on ensimmäisten palvelujen osalta käytettävissä vuonna 2011. Asiointitilin hankinnan tekee Valtiokonttori, joka toimii myös palvelusta vastaavana viranomaisena.

Kansalaisten asiointitili mahdollistaa koko julkishallinnon sähköisten asiointipalvelujen tarjoamisen kansalaisille keskitetysti internetissä yhdestä paikasta. Lisäksi Asiointitili voidaan sosiaalisen median käytäntöjen mukaisesti liittää julkishallinnon eri palveluihin, siten että kansalaiset löytävät asiointitilin juuri sieltä, missä he verkossa normaalistikin asioivat.

Kansalaiset voivat käyttää palveluja kertakirjautumisperiaatteella. Asiointitilille voidaan tunnistautua pankkitunnisteilla ja sähköisellä henkilökortilla sekä myöhemmin mobiilitunnisteella, kun siihen liittyvät ratkaisut ovat käytettävissä. Asiointitiliin voivat liittää palvelujaan koko julkishallinnon toimijat, valtionhallinto, kunnat ja Kansaneläkelaitos.

Kansalainen voi asiointitilin kautta löytää siihen liitetyt palvelut ajasta ja paikasta riippumatta. Palveluja voi käyttää helposti yhdellä kirjautumisella. Kun viranomainen on käsitellyt kansalaisen vireille paneman asian, voidaan päätös antaa tiedoksi sähköisesti suoraan asiointitilin kautta. Kansalaisille voidaan automaattisesti lähettää heräteviesti matkapuhelimeen tai sähköpostiin uuden asian tullessa tilille. Kansalainen voi halutessaan kysyä viranomaiselta lisätietoa päätöksestä tai muusta asiasta suoraan tilin kautta. Kansalainen voi myös aina palata asiointitilille ja löytää sieltä asiointihistoriansa ja saada sen kautta asioihin liittyvät sähköiset asiakirjat.


Asiointitilin toiminnallisuuksia ovat muun muassa:

• julkishallinnon sähköisten palvelujen tarjoaminen kootusti yhdestä paikasta asiakkaille
• asiointitiliin pääsyn tarjoaminen esim. leijukkeina julkishallinnon sivustoilta
• sähköisen asioinnin tilatietojen näyttäminen ja tapahtumahistorian säilyttäminen
• paperipostin ja sähköpostiviestinnän kansalaisen ja viranomaisen välillä korvaava tietoturvallinen viestintäpalvelu
• asiakkaiden sähköiset tavoitettavuustiedot heräteviestien lähetykseen (sähköposti ja matkapuhelinnumero)
• avoimet rajapinnat viranomaisten järjestelmien liittämiseksi asiointitiliin
• päätösasiakirjojen välivarasto ja pääsy viranomaisen lähettämiin asiakirjoihin asiointitilin kautta.

Asiointitilin käyttö on kansalaisten suostumukseen perustuvaa, joten kansalaiset voivat halutessaan pitäytyä muihin asiointitapoihin viranomaisen kanssa. Aluksi asiointitili toteutetaan kansalaisille ja myöhemmin yrityksille ja yhteisöille.

Asiointitilin kehittämisen ensimmäisen vaiheen yhteistyökumppaneita ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Väestörekisterikeskus, maistraatit sekä Oulun ja Vantaan kaupungit. Asiointitili toimii yhdessä Suomi.fi -kansalaisportaalin kanssa ja tulee olemaan kansalaisten keskeinen käyttöliittymä ja rajapinta julkisiin palveluihin sekä viranomaisiin.

Sivun alkuun >>

Saako tietokoneelta kadonneita tiedostoja takaisin?
26.11.2009

Suomalaiset säilövät kotitietokoneilleen monenlaisia tiedostoja valokuvista ja musiikista erilaisiin teksteihin. Ne eivät välttämättä ole koneella turvassa, sillä tietokoneen rikkoutuminen tai esimerkiksi kotona sattuva vesivahinko saattavat vaurioittaa niitä tai pahimmassa tapauksessa kadottaa ne kokonaan. Tiedostot halutaan tänä päivänä suojata siinä missä itse tietokonekin, ja myös vakuutusyhtiöt ovat nyt heränneet vastaamaan nykypäivän tarpeisiin.

Tietokone ei ole kaikille suomalaisille välttämätön väline töissä, mutta kotona koneita saattaa olla jopa useita. Kotitietokoneet ovat varastointipaikkoja monenlaisille tiedostoille, ja koneille tallennetaan valokuvia, musiikkia, runoja, sävellyksiä, sukututkimuksia, opinnäytetöitä ja paljon muuta. Etenkin valokuvat ovat monelle meistä tärkeitä muistoja, sillä kuvat ovat usein olemassa vain tietokoneella.

Vaikka kotikoneilla onkin tärkeitä tiedostoja, harva meistä on varautunut siihen, että ne saattavat syystä tai toisesta kadota esimerkiksi koneen rikkoutumisen vuoksi. Varmuuskopioita tiedostoista ei aina muisteta tai viitsitä ottaa.

– Toisaalta varmuuskopioistakaan ei välttämättä ole apua, jos kotona sattuu esimerkiksi tulipalo tai vesivahinko, sillä silloin kotona säilytettävät varmuuskopiot tuhoutuvat siinä missä itse tietokonekin, huomauttaa vakuutusyhtiö Pohjantähden toimitusjohtaja Petri Suni.

Jos tietokoneelta katoaa tiedostoja koneen rikkoutumisen vuoksi, Suni suosittelee kääntymään asiantuntijan puoleen. Tiedostojen palautusyritykset omin neuvoin saattavat tehdä entistä pahempaa vahinkoa.

– Kannattaa tarkistaa myös omalta vakuutusyhtiöltä, kattaako vakuutus tämäntyyppisiä vahinkoja, ja kysyä samalla neuvoja ongelman ratkaisemiseen. Tiedostoja saadaan yleensä palautettua aika hyvin, vaikka kone itsessään näyttäisikin ulkoisesti aika kärsineeltä.

Tärkeät tiedostot halutaan suojata

Tietokoneen korjauttaminen saattaa vahingosta vaihdellen maksaa tuntuvia summia, ja kadonneiden tiedostojen palauttaminen merkitsee moninumeroista laskua. Suomessa kotivakuutukset kattavat usein laitteiden rikkoutumisen niin, että vain laite itsessään korvataan.

– Koneen sisältämiä tietoja ei kuitenkaan yleensä pysty vakuuttamaan vaan tietojen palauttamisesta aiheutuvat kulut jäävät koneen käyttäjän itsensä maksettavaksi. Esimerkiksi meillä on kuitenkin nyt lisätty kotivakuutuksen osa, joka korvaa myös tietojen palauttamisen. Kyse on siis nimenomaan koneella olleiden valokuvien palauttamisesta eikä niiden korvaamisesta rahalla, Suni kertoo.

Vakuutusyhtiöt suhtautuvat vielä melko varovaisesti kotitalouksien tietokoneongelmiin, eikä aikaisempina vuosina ole edes ollut tarvetta tietokoneiden sisältämän tiedon vakuuttamiselle. Tilanne on kuitenkin muuttunut viimeisten vuosien aikana, sillä nykyään lähes kaikissa kodeissa on tietokone, jossa säilytetään tärkeitä tiedostoja.

– Näyttää siltä, että ihmiset haluaisivat suojata koneen lisäksi myös tiedostot vakuutuksella, sillä esimerkiksi meiltä on kyselty paljon tästä asiasta. Muun muassa valokuvien arvoa on vaikea mitata rahalla: jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi, jos esimerkiksi oman lapsen ristiäis- tai ylioppilasjuhlakuvat katoaisivat lopullisesti.

Sivun alkuun >>

Tiedätkö sinä oman eläkekertymäsi? – Verkosta tiedot saa reaaliajassa
20.8.2009

Eläkkeelle jääminen on monelle työikäiselle vielä kaukainen asia. Yhä useampi on kuitenkin jo nyt kiinnostunut omasta tulevaisuudestaan ja yllättävien elämäntilanteiden, esimerkiksi työttömyyden, vaikutuksesta eläkkeeseen. Eläkkeen kertymistä voi seurata työsuhde- ja ansiotiedot kokoavasta työeläkeotteesta, jonka tiedot on hyvä tarkistaa vuosittain.

Eläkekertymän kertova työeläkeote lähetetään suomalaisille postissa suoraan kotiin. Monet meistä onnistuvat hukkaamaan sen muun postin joukkoon tai korkeintaan vain vilkaisevat paperin läpi. Työeläkeote olisi kuitenkin syytä lukea huolella, sillä sen avulla voi seurata oman työeläkkeen kehittymistä.

- Työeläkeotteeseen on koottu tiedot yksityisalan eläkettä kerryttävistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä sosiaalietuuksista. Paperi on erittäin tärkeä, sillä sen avulla voi ja pitääkin tarkistaa, että tiedot ovat oikein, sanoo Työeläkevakuuttajien tiedottaja Pertti Kadenius.

Työeläkeotteen tiedot on hyvä tarkistaa vuosittain, jotta mahdolliset virheet saadaan korjattua ajoissa. Oikaisuissa on tällä hetkellä 10 vuoden vanhenemissääntö, mutta se tulee lyhenemään viiteen vuoteen.

- Työeläkeote on ikään kuin palkkanauhaan verrattava dokumentti. Ei kukaan meistä tyydy siihen, että palkkaa maksetaan liian vähän. Sama koskee eläkettä.

Sähköisessä eläkeotteessa viimeisimmät tiedot

Työeläkkeen voi nykyään tarkistaa paperina lähetetyn otteen lisäksi myös internetistä. Sähköisen työeläkeotteen palkkatiedot ovat paperiversioon verrattuna täsmällisemmät, sillä ne perustuvat viimeisimpiin tietoihin. Verkkopalvelun kautta myös alle 50-vuotiaat saavat arvion eläkkeensä määrästä, kun taas paperiotteessa arvio annetaan vain yli 50-vuotiaille.

- Sähköisen työeläkeotteen käyttäjien määrästä ei ole tarkkaa arviota, sillä tietoihin pääsee monen eri kanavan kautta. Se kuitenkin tiedetään, että käyttäjiä www.työeläke.fi -sivustolla on jo nyt kymmeniätuhansia, ja määrä kasvaa koko ajan, Kadenius kertoo.

Sähköistä työeläkeotetta pääsee tarkastelemaan joko oman eläkeyhtiön sivujen tai työeläke-portaalin kautta. Palveluun voi kirjautua joko henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisen henkilökortin avulla.

- Palvelun käyttämisessä on olennaista, että kukaan muu ei pääse tarkistamaan toisen henkilön tietoja, vaan kirjautumiseen vaaditaan nimenomaan henkilökohtainen tunnistautuminen. Turvajärjestelmä on niin aukoton kuin vaan voi olla.

Eläke kiinnostaa yhä nuorempia

Etenkin vuoden 2005 alussa voimaan tullut joustava eläkkeellesiirtymismahdollisuus on saanut yhä useamman suomalaisen kiinnostumaan eläkeasioista. Yleisimmät eläkeasioista esitetyt kysymykset liittyvät kysyjän omaan elämäntilanteeseen.

- Meiltä kysytään paljon esimerkiksi työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioista sekä mahdollisuudesta siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Myös taloustilanne on nostanut pinnalle uusia kysymyksiä: nyt kun yhä enemmän ihmisiä jää työttömäksi, heitä kiinnostaa työttömyyden vaikutus eläkkeeseen, kertoo Työeläkevakuuttajien tiedottaja Pertti Kadenius.

Kadeniuksen kokemuksen mukaan eläkeasioista kysellään nykyään nuorempana kuin aikaisemmin. Siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten orastava kiinnostus eläkeasioihin alkoi nousta nelikymppisenä, nykyään oma tulevaisuus kiinnostaa jo nuoriakin.

- Vuoden 2005 uudistuksen myötä tuli monia nuorille tärkeitä asioita. Esimerkiksi eläketurva alkaa karttua 23 ikävuoden sijaan jo 18-vuotiaana ja eläkettä voi kartuttaa myös opiskelusta, äitiydestä ja pienen lapsen hoidosta. Tämän tyyppiset etuudet saavat ihmiset kiinnostumaan.

Sivun alkuun >>

Mökkiläiset klikkauksen päässä kuntien ja yritysten palveluista
30.7.2009

- Nopeat tietoliikenneyhteydet yhdistettyinä uusiin palvelumuotoihin vähentävät etäisyyksien merkityksiä. Tämän tulisi näkyä esimerkiksi terveyspalvelujen tarjonnassa ja nettikaupassa yhdistettynä mökille kuljetuksiin, totesi saaristoasiain neu­vot­telukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen puheessaan Juuan kunnan mökkiläistapahtumassa Paa­las­maan saaristossa 24.7.2009. - Pankkipalvelujen ja muiden yksityisten sekä viranomaispalvelujen hoito on jo yleistä monilla mökeillä, Leppänen totesi.

Laajakaistayhteyksien nopea yleistyminen mökeillä luo uusia mahdollisuuksia tehok­kaam­paan yhteydenpitoon mökkikuntien toimijoiden ja mökkiläisten välillä. Leppäsen mukaan kuntien, kylien ja yritysten tulee käyttää nettiyhteyksiä tehokkaasti hyväkseen yh­teyden­pidossaan mökkiläisten kanssa.

- Palvelujen tarjonnan ohella tietoliikenneyhteyksien käyttö luo puitteet mökkiläisten ottamiselle osaksi mökkikuntien ja kylien elämää, Leppänen totesi. Mökkialueille voidaan luoda kontaktiverkostoja, joita voi syntyä yhteisten harrastusten pohjalta spontaanisti tai kuntien ja kylien ylläpitämillä sivuilla.

- Tietoliikenneverkoissa on syrjäseuduilla edelleen puutteita, Leppänen totesi. Hän muistutti kuitenkin, että hallitus teki keväällä saaristopoliittisen periaatepäätöksen, jossa tähdätään hyvin nopeiden, jopa 100 mb/s-yhteyksien toteuttamiseen mahdollisimman laajasti ja nopeasti myös syvällä maaseudulla ennen vuotta 2015. Tämä palvelee sekä vakinaista että osa-aikaista asumista.

Sivun alkuun >>

Kaikkein tärkeimpänä laajakaistayhteyttä mökillä pitävät yli 55-vuotiaat
7.7.2009

Joka viides mökkiläinen siirtynyt internet-aikaan

Kesämökit varustellaan entistä toimivimmiksi. Jo joka viides mökkiläinen on varustanut vapaa-ajanasunnon laajakaistayhteydellä, joista yli 70 % on mokkuloita eli liikkuvaa laajakaistaa. Tiedot käyvät ilmi DNA:n mökkiläisille teettämässä kyselyssä *).

Yllättäen laajakaista on erityisen tärkeä vanhempien sukupolvien mielestä. Mokkulan avulla mökkiläinen haluaa seurata maailman menoa ja sähköpostia sekä maksaa laskuja. Neljännes kertoo tarvitsevansa yhteyttä etätyön tekoon. Mokkulointia mökillä vauhdittaa 3G-verkon vauhdikas laajeneminen. DNA ottaa kuluvana vuonna käyttöön 1100 uutta 3G-tukiasemaa.

Eniten laajakaistayhteyksiä vapaa-ajanasunnoilla on Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Pirkanmaan ja Hämeen mökkialueilla sekä Etelä-Savossa.

Yllättäen tulokset kertovat, että vanhemmat sukupolvet pitävät laajakaistaa mökillä tärkeämpänä kuin nuoremmat. Kaikkein tärkeimpänä laajakaistayhteyttä mökillä pitävät yli 55-vuotiaat. Heistä jopa yli puolet kertoo pitävänsä sitä tarpeellisena mökkivarusteluna.

”Keski-ikäiset ja vanhemmat käyttävät muita enemmän laajakaistayhteyttä etätyön tekemiseen vapaa-ajanasunnolta käsin. Tämän ikäiset haluavat todennäköisesti varustella vapaa-ajanasuntoaan kakkoskodin tasoiseksi. Lisäksi he ovat sellaisessa elämäntilanteessa, että pystyvät määrittelemään vapaammin omat aikataulunsa ja työskentelytapansa”, sanoo kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen DNA:lta.

Mokkula on mökillä täsmätyökalu

40 prosenttia mökkiläisistä kertoi pitävänsä laajakaistayhteyttä tarpeellisena mökkivarusteena. Lähes kaikki mökkiläiset käyttävät laajakaistayhteyttä ajankohtaisten asioiden, kuten uutisten ja säätiedotusten, seuraamiseen. Yhtä suosittua on hoitaa laajakaistan avulla myös pankkiasiat sekä seurata sähköpostia. Etätyön tekeminen on tärkeää noin kolmasosalle mökkeilevistä. Sen sijaan harvempi kertoo harrastavansa mökillä internetissä surffailua, yhteisöpalveluiden käyttöä tai yleistä yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Mokkula on mökillä pikemminkin hyötyhankinta kuin viihdyke. Laajakaista ohittaa mökkivarusteena suosiossa selvästi esimerkiksi dvd-laitteen ja pelikonsolin.

Nuorempi sukupolvi poikkeaa vanhemmista yhteydenpitotottumuksiltaan. Alle 25-vuotiaista yli puolet haluaa mökilläkin ylläpitää yhteyksiä internetin yhteisöpalveluiden, kuten Facebookin ja Twitterin, kautta. Jopa 80 prosenttia nuoremmista ikäpolvista haluaa laajakaistayhteydet, jotta voi pitää yhteyttä kavereihin.

3G kuuluu yli 260 kunnassa

Mokkulaa mökillä käyttäviltä kysyttiin myös, kuinka tyytyväisiä he ovat liikkuvan laajakaistan toimivuuteen mökkioloissa. Noin 80 prosenttia vastasi olevansa tyytyväisiä sekä toiminnan luotettavuuteen että liikkuvan laajakaistayhteyden nopeuteen.

Mokkuloiden suosioon mökkiläisten keskuudessa on vaikuttanut liikkuvan laajakaistan vaatiman 3G-kuuluvuusalueen jatkuva laajeneminen. Kuluvan vuoden aikana DNA ottaa käyttöön yli 1100 uutta 3G-tukiasemaa. Nyt DNA:n 3G verkko kuuluu jo yli 260 kunnan alueella.

”DNA:n 3G-verkon alueella asuu nyt 80 prosenttia suomalaisista. Laajennamme 3G-verkkoa edelleen vauhdilla. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme kaksinkertaistaneet maantieteellisen kuuluvuusalueen. Lopullisen tavoitteensa eli valtakunnallisen 3G-peiton DNA saavuttaa viimeistään vuosina 2012-2013”, sanoo DNA:n Pekka Väisänen.

*) Tutkimus toteutettiin DNA:n toimeksiannosta kesäkuussa 2009. Tutkimukseen vastasi Norstatin internet-paneelissa 1033 suomalaista.

Sivun alkuun >>

Ikääntyvät jäämässä yhteiskunnan sähköisen palvelukehityksen jalkoihin
27.5.2009

Ikääntyvä suomalaisväestö on vaarassa pudota sähköistyvän yhteiskunnan ulkopuolelle. Esimerkiksi yhä useammat palvelut siirtyvät tai ovat jo siirtyneet verkkoon ja palvelutarjonta kasvaa huimaa vauhtia. Palveluiden kehittämisessä ei juuri ole otettu huomioon ikäihmisten tarpeita.

Ikääntyvät jäämässä yhteiskunnan sähköisen palvelukehityksen jalkoihin - Sähköiset palvelut ja laitteet suunnataan edelleen noin 20-30-vuotiaille

Ikääntyvä suomalaisväestö on vaarassa pudota sähköistyvän yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhä useammat palvelut siirtyvät tai ovat jo siirtyneet verkkoon ja palvelutarjonta kasvaa huimaa vauhtia. Myös monet uudet arkea helpottavat laitteet sisältävät tekniikkaa ja yksinkertaisen käyttöliittymän. Näiden laitteiden ja palveluiden kehittämisessä ei juuri ole otettu huomioon ikäihmisten tarpeita.

Ihmisen oppimisen mekanismit ja omaksumiskyky muuttuvat ikääntymisen myötä. Jos ikäihminen on vuosikaudet asioinut pankkiautomaatilla ja painanut rutiininomaisesti aina samoja nappuloita samassa järjestyksessä, käyttöliittymän pienikin muutos voi saada hänet suunniltaan ja hän lakkaa käyttämästä palvelua , käytettävyysasiantuntija ja kirjailija Irmeli Sinkkonen sanoo.

Esimerkiksi Suomen valtio suunnittelee siirtyvänsä kokonaan sähköiseen laskutukseen vuoden 2010 alussa. On selvää, että tulevaisuudessa myös esimerkiksi verotus hoidetaan kokonaan sähköisesti. Jos käyttöliittymä on huono, miten vanhus selviää omasta veroilmoituksestaan ja maksuistaan? Sinkkonen jatkaa.

Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu -teoksen juuri julkaissut Sinkkonen toteaa, että ohjelmistoja ja laitteita tehdään edelleen teknologian ehdoilla. Tästä kärsivät ikääntyvien ohella myös esimerkiksi yritykset ja niiden työntekijät.

Jos halutaan pitää ihmiset töissä pidempään, tulisi yritysten miettiä kahteen kertaan, millaisia uusia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankitaan. Turhan moni eläkeikää lähellä oleva työntekijä luovuttaa ja poistuu ennenaikaisesti työelämästä, kun eteen tulee uusi monimutkainen järjestelmä, jonka käyttö vaatisi opettelemista.

Käytettävyystutkimuksiin erikoistuneen Adagen johtaja Irmeli Sinkkonen on suomalaisen käytettävyystutkimuksen pioneeri. Hän on tehnyt pitkän uran it-alalla ja vetänyt ensimmäistä suomalaista käytettävyyslaboratoriota Teknillisessä korkeakoulussa. Vuosikymmenten varrella hän on nähnyt asenteiden muuttuneen parempaan suuntaan, mutta vieläkään ei hänen mukaansa ymmärretä, mitä käytettävyys oikeastaan on ja miten se toteutetaan.

Suurin osa verkkopalveluista ja mobiililaitteista on selvästi suunnattu noin parikymppisille nuorille. Hyvän, kaikille sopivan käyttöliittymän tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta jos siihen satsataan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, lopputulos on sen arvoinen - ja asiakkaat tyytyväisiä.

Sinkkonen on julkaissut jo aiemmin käytettävyyteen liittyvää kirjallisuutta. Hänen teostaan Käytettävyyden psykologia käytetään laajalti myös oppikirjana.

Sivun alkuun >>

Henkilökohtainen tietokone muuttuu virtuaaliseksi päätteeksi
18.4.2009

Finnet valmistelee suurhanketta - mukana Tekes ja merkittävät järjestelmätoimittajat

Finnet-liitto julkisti huhtikuussa hankkeen, jota valmistellaan yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten tietoteollisuuden toimijoiden kanssa. Mukana hankkeessa ovat kaikki merkittävät järjestelmätoimittajat. Kyseessä on yksi Suomen laajimmista tietoliikennehankkeista kautta aikojen. Hanketta rahoittaa osallistujien lisäksi Tekes. Hankkeen investoinnit ylittänevät seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardi euroa.

Hanke tuo 100 megabitin yhteyden kotiin ja työpöydälle sekä tekee henkilökohtaisen tietokoneen tarpeettomaksi. Kyseessä on maailman ensimmäinen hanke, jossa operaattorin tarkoituksena on virtualisoida käyttäjän tietokone ja tarjota se palveluna. Hanke on saanut nimekseen Supermatrix.

Sadan megan ja sitä suuremmilla yhteysnopeuksilla tietokoneet voidaan koota operaattorin konehuoneeseen. Käyttäjän huoleksi jää näyttölaite, hiiri ja näppäimistö. Käyttäjän tietokone on virtuaalinen osa erittäin tehokasta tietokonejärjestelmää, joka on suoraan kiinni Internetin runkoverkossa. Käyttäjä saa tarvitessaan vaikkapa satakertaisen tehon nykyiseen verrattuna. Kaikki paikalliset sovellukset ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa. Jokaisella Supermatrix -paikkakunnalla on oma alueellinen supertietokoneensa, johon uuden sukupolven sovellukset mahtuvat. Supermatrixissa niin varmuuskopiointi, laitehuolto, virusturva kuin käyttöjärjestelmäpäivitykset hoituvat ammattimaisesti. Käyttäjä näkee omat sovelluksensa ja oman työpöytänsä vaikka vaihtaisi päätelaitetta. Mobiili- ja etäkäytössä yhteys omaan työpöytään voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti. Lisäksi käyttäjä voi vaihtaa käyttöjärjestelmää tai laajentaa muistia helposti.

Operaattorin ei ole järkevää ryhtyä itse kehittämään tarvittavia laitteita tai ohjelmistoja, eikä tarjota kaikkia palveluja. Tämän vuoksi hankkeeseen tarvitaan tietoteknisen teollisuuden ja palveluiden koko arvoverkon laajaa osallistumista. Perusteknologiaa emme ole kehittämässä , sanoi hankkeen ideoija, Finnet-liiton puheenjohtaja Risto Linturi.

Projekti kokoaa tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti ja menestyksellisesti monipuolista IT-osaamista ja vahvaa kokemusta alan parhaista käytännöistä. Projekti on kolmivuotinen: ensimmäisenä vuonna analysoimme mm. käyttäjätilanteen, teemme erilaisia testejä ja ensimmäiset tekniset kokeilut. Toisena vuonna luodaan mm. testiympäristö ja kolmantena vuonna tehdään rajapinta- ja tuotantotestit ja käyttäjäselvitykset , sanoi Finnet-liiton toimitusjohtaja Tero Kauppinen .

Suunnitelmaa toteuttamassa on mm. 12 erilaista teknistä ohjausryhmää, johon projektissa mukana olevat yritykset nimeävät omat edustajansa.

Kuvassa: Tero Kauppinen (vas.) ja Risto Linturi (oik.), Finnet-liitto
Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva

Lähde: Finnet-liitto ry / Finnet-ryhmä / STT Info

Sivun alkuun >>

Sähköinen kirje tuottaa puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin paperinen
15.4.2009

Verkkolaskulla mahdollisuus lähes 90 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihin Itella Information on tutkinut iPost-palvelun sähköisen sekä paperisen tuotannon ja jakelun hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Tutkimuksen mukaan täysin sähköisen kirjeen tuotantoprosessin hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin paperilla tuotetun perinteisesti jaellun kirjeen. Paperiprosessi tuottaa noin 50 grammaa hiilidioksidipäästöjä jakelu mukaan luettuna. Datan keräämisen aikaan sähköisen laskun tekeminen tuotti 30 grammaa hiilidioksidipäästöjä per kirje. Sähköisten kirjevolyymien kasvaessa sähköisessä prosessissa voidaan kuitenkin yltää lähes 90 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihin paperiseen verrattuna.

Paperiprosessissa tutkittiin Itellaan sähköisenä saapuneen kirjeaineiston käsittelyn, tulostuksen, kuorituksen ja fyysisen kuljetuksen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Laskennassa huomioitiin palvelimien energiankulutus, paperit, kirjekuoret, tulostus, kuoritus, ilmastointi, työtilojen sähkönkäyttö sekä jakeluprosessin polttoaineen ja energiankulutus. Sähköisessä prosessissa tutkittiin sähköisen kirjeaineiston käsittelyn, palvelimien energiankulutuksen, ilmastoinnin ja sähköisen jakelun kuormittavuus. Tutkimuksessa huomioitiin myös sähköisessä prosessissa yksittäisen kirjeen lukemiseen käytetty energia kotikoneella ja kirjeen arkistoiminen kuudeksi vuodeksi NetPosti -palveluun. Arviointi on ensimmäinen suomalaisille kuluttajille suunnatun paperisen ja sähköisen verkkolaskupalvelun hiilidioksidipäästöjen vertailu.

- Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että sähköinen prosessi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Yllätyimme kuitenkin siitä, että nykytuotannossa sähköisen ja paperisen prosessien hiilidioksidipäästöjen ero ei ollut suurempi, kertoo johtaja Miikka Savolainen Itella Informationista.

Itellan paperikirjeen tuotanto ja jakelu on jo optimoitu suurien volyymien mukaan. Paperiprosessissa tulostus ja kuoritus tuottavat yhteensä noin 26 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja jakelu 21 grammaa.

- Materiaaleista aiheutui lähes nelinkertaiset kokonaispäästöt infrastruktuurista aiheutuneisiin päästöihin verrattuna. Arvioinnin tuloksista voidaankin päätellä, että energiatehokkaasti tuotettu sähköinen iPost -palvelu on perinteistä tulostus- ja postituspalvelua vähemmän ympäristöä kuormittava, ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta, sanoo Jonne Hellgren selvityksen tehneestä Natural Interest -yrityksestä.

Suomalaiset ovat peränpitäjiä sähköisen laskun käyttöönottamisessa. iPost-palvelussa on sähköinen kanava valmiina odottamassa volyymien kasvua.

- NetPostissa on tällä hetkellä kapasiteettia huomattavasti suuremmille volyymeille. Kun NetPostin käyttö yleistyy, laskelmiemme mukaan hiilidioksidipäästöt yhtä sähköistä kirjettä kohden ovat lähes 90 prosenttia pienemmät kuin paperisen. Sähköisen ympäristöedut paperiin verrattuna lunastetaan moninkertaisesti, kun volyymit saadaan nousemaan. Haaste on sama kaikissa sähköisissä palveluissa, Miikka Savolainen jatkaa.

iPost on Itella Informationin palvelu, jonka avulla yritykset lähettävät aineistoja, esimerkiksi laskuja, asiakastiedotteita tai palkkalaskelmia sähköisessä muodossa Itellaan. Itella lähettää aineiston lähettäjän puolesta vastaanottajan haluamalla tavalla perille joko sähköisesti tai postitse paperilla. Kuluttajille sähköisenä kanavana toimii NetPosti, yrityksille laskut välitetään suoraan ostolaskujen käsittelyjärjestelmiin. Vuonna 2008 kansainvälisesti lähetettiin noin 105 miljoonaa iPost-kirjettä, joista suurin osa Suomessa. Sähköisiä kuluttajakirjeitä, joista ei toimitettu erikseen paperiversiota, oli noin miljoona.

iPost -palvelun hiilidioksidipäästöjen arviointi suoritettiin Itella Information Oy:n Helsingin Postintaival 9:ssä sijaitsevan toimipaikan vuoden 2007 lukujen perusteella.

Sivun alkuun >>

Suomalaisen verkkokaupan koko laskettu ensimmäistä kertaa
26.3.2009

Suomalaiset kuluttajat ostivat tavaroita viime vuonna 1,4 miljardilla eurolla verkkokaupasta. Kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia. Kymmenessä vuodessa tavaroiden verkkokauppa on lähes kolminkertaistunut. Luvut käyvät ilmi ASML:n ja Itellan tekemästä tilastolaskelmasta.

Verkkokauppa koskettaa entistä useampaa yritystä ja kuluttajaa, mutta sen tarkkaa kokoa ei tähän asti ole tiedetty. Verkossa tapahtuvan tavarakaupan koosta on esitetty erilaisia arvioita. Nyt asiasta on kuitenkin ensimmäistä kertaa laskettu luotettavat tilastotiedot 10 viime vuoden ajalta.

Etäkaupan etujärjestö Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML:n ja Itellan yhteistyönä tekemä tilastolaskelma kertoo, että tavaroiden verkkokauppa on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Kasvu on siis ollut voimakasta mutta ei kuitenkaan räjähdysmäistä, kuten aiemmin on monesti esitetty. Uusi tieteellisellä tarkkuudella rakennettu tilasto mittaa fyysisen tavaran verkkokauppaa ja postimyyntiä.

Kattavan ja luotettavan kuvan saamiseksi laskelmassa on yhdistetty useita toisiaan tukevia tiedonlähteitä. Siinä on hyödynnetty Itellan omaa tilastointia ja omia selvityksiä, ASML:n ja Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja sekä mm. Otantatutkimuksen ja TNS Gallupin tuoreita tutkimustuloksia.

- Verkkokaupasta liikkuu paljon huhuja mutta yllättävän vähän faktaa, tutkimus- ja markkinointijohtaja Teemu Ylikoski ASML:stä toteaa. - Alan yritysten kannalta tilanne on ollut hankala: Suomesta on puuttunut luotettava tilasto, johon voisi verrata oman yrityksen myyntikehitystä.

- Suomen verkkokauppa edustaa nyt noin neljää prosenttia vähittäiskaupasta, joka on lähellä eurooppalaista keskitasoa, tutkimusjohtaja Heikki Nikali Itellasta sanoo. - Ulkomailta tilaaminen kaksinkertaistui viime vuonna ja on nyt Suomessa selvästi yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin, Nikali jatkaa.

Uusi tavaroiden verkkokauppaa mittaava tilasto julkistetaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Siitä tulee myös Suomen virallinen tilasto Euroopan etämyyntijärjestön tilastointiin.

Lähde: Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML

Sivun alkuun >>

Laajakaistaliittymien määrä ylitti kahden miljoonan rajan
26.2.2009

Ennakkotieto Viestintäviraston Vuosikatsauksesta 2008

Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli lähes 2,1 miljoonaa laajakaistaliittymää. Laajakaistaliittymien määrä kasvoi liki kymmenellä prosentilla vuoden 2008 kesään verrattuna, jolloin laajakaistaliittymiä oli reilut 1,9 miljoonaa. Suurin osa kasvusta johtui aiempaan tapaan mobiililaajakaistaliittymien yleistymisestä. Verrattuna vuoden 2007 lopun lukuihin laajakaistaliittymien määrä on nyt lähes 20 prosenttia suurempi. Tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedot julkaistaan Viestintäviraston "Vuosikatsauksessa 2008" maaliskuun lopussa.

Viestintäviraston vuosikatsaus 2008

Viestintävirasto julkaisee vuosittain edellistä vuotta koskevan markkinakatsauksen, joka sisältää muun muassa perustiedot matkaviestin- ja laajakaistaliittymistä sekä markkinatietoja TV-, radio- ja postitoiminnasta. Vuosikatsauksen lisäksi Viestintävirasto julkaisee vuosittain kolme suppeampaa markkinakatsausta. Vuosikatsaus 2008 julkaistaan maaliskuun lopussa.

Sivun alkuun >>

Laajakaistayhteys on yhä useammassa kotitaloudessa
9.1.2009

Valtaosa käyttäjistä vaatii vähintään yhden megabitin yhteyden

Viestintäviraston teettämän tutkimuksen mukaan laajakaistaliittymiä on nyt 68 prosentissa kotitalouksista. Laajakaista on edennyt viime vuosina harppauksenomaisesti suomalaisiin kotitalouksiin, sillä edellisenä vuonna liittymiä oli 59 prosentissa kotitalouksista. Alueellisesti tarkasteltuna laajakaistan levinneisyydessä on kuitenkin eroja.

Lähes kolme neljästä internetin käyttäjästä katsoo, että vähintään yhden megabitin yhteys riittää heidän käyttötarpeisiinsa. Joissain maakunnissa jopa yli 80 prosenttia käyttäjistä arvioi tarvitsevansa vähintään yhden megabitin yhteyden.

Suomalaiset ovat ottaneet myös mobiililaajakaistan rivakasti käyttöönsä. Mobiililaajakaistaliittymä on nyt 11 prosentilla laajakaistakäyttäjistä, kun edellisenä vuonna osuus oli vain yhden prosentin verran. Useimmilla mobiililaajakaistakäyttäjistä on käytössään sekä kiinteä- että mobiililaajakaistaliittymä.

Tutkimuksen mukaan enää vajaalla kolmanneksella suomalaistalouksista on käytössään lankapuhelin. Matkapuhelinliittymä on sen sijaan lähes jokaisella suomalaisella.

Suomalaisista 13 prosenttia on hankkinut itselleen 3G-kytkykauppaliittymän, mikä on likimain sama kuin edellisenä vuonna. Muulla tavalla kuin kytkykaupalla hankittuja 3G-puhelimia on sen sijaan hankittu selvästi edellisvuotta enemmän. 3G-matkapuhelimia on 16 prosentilla niistä käyttäjistä, joilla on muuten kuin kytkykaupan kautta hankittu matkapuhelin. 3G-matkapuhelimen hankkimisen jälkeen lähes puolet käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä aiempaa enemmän internetiä ja sähköpostia.

Internet- eli VoIP-puheluiden käyttö on lisääntynyt edellisen vuoden 21 prosentista 24 prosenttiin internetin käyttäjistä.

Suomen Kyselytutkimus Oy haastatteli 2000:ta 15-79-vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella 11.11.-8.12.2008.

Lähde: Viestintävirasto

Sivun alkuun >>

Eläkeläisten Uutiset suosittelee: Etelänaparetkikunnan hienot kotisivut matkasta maapallon ääripisteen
9.1.2009

Internet ja tietokone mahdollistaa paljon sellaista, mikä senioreiden omassa nuoruudessa ei ole ollut mahdollista. Internetissä on paljon sellaistakin, mistä senioritkin voivat olla kiinnostuneita. Eläkeläisten Uutisten mielestä Etelänaparetkikunnan omiin sivustoihin kannattaa tutustua, sillä sivut ovat selkeät, helposti käytettävät, ne sisältävät upeita kuvia, mainion nettipäiväkirjan ja paljon muuta mielenkiintoista. Kävijöitä sivuilla on muuten ollut useita tuhansia päivittäin.

Sivut avautuvat helposti tästä linkistä www.thepole.fi

Etelänaparetkikunta saavutti maapallon ääripisteen, Poppis Suomela 12. ihmisenä maailmassa hiihtänyt sekä pohjois- että etelänavalle

Kari Poppis Suomela ja Pasi Ikonen hiihtivät ilman ulkopuolista tukea Etelänavalle marras-joulukuussa 2008, saavuttaen maapallon eteläisimmän pisteen jouluyönä. Ensimmäisen suomalaisen retkikunnan matka maailman kylmimmän mantereen, Etelämantereen, läpi kesti 43 vuorokautta ja 10 tuntia ja 54 minuuttia. 1130 kilometrin aikana historiallinen retkikunta taisteli kovaa pakkasta, hyytävää viimaa ja fyysistä uupumusta vastaan sekä mittasi päivittäin henkisen kantin kestävyyttä. Matkan etenemistä hidastivat 120 kilon ahkio sekä lähes 3000 metriin nouseva jäätikkö.

Matkan suurimpana haasteena olivat oma fyysinen sekä psyykkinen jaksaminen. Lumiolosuhteet osoittautuivat myös yllättävän haastaviksi. Loputon sastrugien eli tuulen rakentamien lumidyynien ja kynnöspeltojen ylittäminen vei voimia. Viimeisen 200 kilometrin aikana hangen pinta muuttui pehmeäksi hidasten entisestään matkan etenemistä. Ohut ilma sai jokaisen suksen potkun tuntumaan raskaalta ja rauhallinenkin eteneminen hengästytti. Loppumatkasta vähäinen lepo ja unenpuute vaikeuttivat eteenpäin menoa.

Alkumatkan 20 asteen pakkanen kiristyi vielä joulukuussa lähelle kolmeakymmentä. Retkikunta nautti auringonpaisteesta 24 tuntia vuorokaudessa. Jatkuva tuuli aiheutti lieviä paleltumia. Ajoittain kuitenkin pilvisyys ja huononäkyvyys tekivät hiihtämisestä vaivalloista.

Tiukka loppurutistus

Ilman tiukkaa loppurutistus ei tällä kertaakaan selvitty. Navan tavoittaminen jouluyöhön mennessä edellytti tehokasta kiriä viimeisinä viikkoina. Normaaleihin yhdentoista tunnin päiviin piti lisätä vielä tunti pari lisää. Tunnit piti karsia yöunesta ja sen myötä univelka alkoi painaa reilusti. Jos oli uni jäänyt vähille koko retkikunnan ajan, niin parin viimeisen yön aikana ei unelle tuntunut jäävän aikaa juuri ollenkaan. Torkahtelu kesken hiihdon hidasti jo merkittävästi matkan taittumista. Loppupäivinä olikin pakko ottaa pikatorkut kesken hiihtopäivän ahkion päällä nukkuen.

Valitettavasti myös luonto puuttui taas tässä vaiheessa peliin ja asetti omat ehtonsa. Kova pakkanen piti huolen, ettei kevytkään ahkio luistanut helposti vaan tuntui takertelevan reilusti. Lisäksi näkyvyys heikkeni ja lopulta tuntui, ettei lumen muotoja nähnyt enää ollenkaan. Taas tuntui kuin olisi hiihtänyt valkoinen huppu päässä. Hiihtäjien elimistö oli jo uupunut yli 40 hiihtovuorokauden myötä. Samoin energiat tuntuivat olevan vähissä jatkuvasta tankkaamisesta huolimatta. Viimeisen kahden vuorokauden aikana matka eteni 85 kilometriä kun alussa samaan matkaan meni aikaa viikko.

Poppis naparetkeilijöiden tusinaan

Maailmanlaajuisesti molempien napojen hiihtäjiä on vain kourallinen. Saavutettuaan nyt Etelänavan Kari Poppis Suomela on 12. ihminen maailmassa, joka on hiihtänyt molemmille navoille ilman ulkopuolista tukea. Vuosittain etelänavalle hiihtää muutamia retkikuntia. Kahden-kolmen hengen retkikunnat ovat tyypilllisin koko etelänapaa tavoitellessa. 44 vuorokauden retkikuntaelämä on rutiinien jaksottamaa. Samat kuviot toistuvat päivästä toiseen. Vaikka rutiinit joskus tuntuvatkin tylsiltä, niin useimmiten ne antavat kuitenkin voimaa ja jatkuvuutta.

Kuvat: thepole.fi

Sivun alkuun >>

Senioreiden Internetin käyttö on kovassa nousuvauhdissa
15.12.2008

Internetin käyttö on 50-59 v. ja 60-74 v. ikäryhmissä yleistynyt. Internetin käyttötarkoituksissa ei näyttäisi olevan paljon muutoksia, kun osuudet lasketaan internetin käyttäjistä eikä koko ikäluokasta. Verkkokauppa on jokseenkin viime vuoden lukemissa, mutta niin se on koko väestön tasollakin: myös viime vuonna likimain joka kolmas osti tai tilasti jotakin verkkokaupasta, 50-59 v. noin joka viides ja 60-74 v. noin joka kymmenes teki ostoksia verkkokaupasta haastattelua edeltävän kolmen kuukauden aikana. Tänä vuonna kysymykset tehtiin myös yli 74-vuotiaille. Heistä vain noin kolme prosenttia käytti internetiä. Eläkkeelle siirtyvät taas tuovat tietotekniikan käyttötottumuksia mukaanaan työelämästä, mikä varmaankin selittää tietotekniikan käytön yleistymistä 60-74-vuotiaiden joukossa.

 

Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2008, prosenttia internetin käyttäjistä ikäryhmittäin

	50-59 v.	60-74v.	16-74v.
Sähköpostien lähettäminen tai vastaanotto	84	81	90
Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä	80	78	88
Pankkiasiat	83	80	87
Matka- ja majoituspalvelujen selailu	68	69	70
Verkkolehtien lukeminen tai lataaminen	66	64	69
Etsinyt sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvää tietoa	57	57	62
Tiedonhaku viranomaisten verkkosivuilta	50	46	56
Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä	34	17	44
Internetradion kuuntelu tai internettelevision katselu	25	24	40
Musiikin kuuntelu tai lataaminen verkosta tietokoneelle tai muuhun	16	16	39
Blogien lukeminen	28	28	38
Opiskeluun liittyvän tiedon etsintä	21	14	37
Pikaviestien käyttö	13	11	35
Ohjelmien lataaminen omalle tietokoneelle	19	17	32
Työn etsiminen tai työpaikkahakemusten lähettäminen	16	2	32
Viestien kirjoittaminen keskustelupalstoille tai uutisryhmiin	12	10	30
Käytettyjen tavaroiden ostaminen internetin tavarapörsseistä	14	12	23
Selainpohjaisten uutispalveluiden käyttö (esim. RSS)	15	13	23
Internet-puhelut	15	18	18
Omien tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen myynti internetin tavarapörsseissä	11	8	17
Verkko-opiskelu	9	6	17
Pelien pelaaminen verkossa	5	3	14
Videoneuvottelu	3	4	10
Pelien lataaminen verkosta tietokoneelle	3	4	9
Oman blogien luominen tai ylläpito	2	1	5

Lähde: Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2007 - Eläkeläisten Uutiset

 

Internetin käyttö edellisen kolmen kuukauden aikana, kevät 2001 - 2008, prosenttia 15-74-vuotiaista ja ikäryhmittäin

	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
50-59	40	50	56	58	64	71	76	82
60-74	12	18	16	23	27	36	39	43
Kaikki	55	62	66	70	73	77	79	83

Lähde: Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2001-2008 – Eläkeläisten Uutiset

 

Internetin käyttäjäosuudet ja tehnyt hankintoja verkkokaupasta keväällä 2007, prosenttia ikäluokan ja sukupuolen mukaan

Kohderyhmä	internetin käyttö 2007	tehnyt ostoksia verkkokaupasta 2007	internetin käyttö 2008	tehnyt ostoksia verkkokaupasta 2008
Kaikki 50-59 v.	76	24	82	22
50-59 v. miehet	75	23	79	25
50-59 v. naiset	77	24	84	20
Kaikki 60-74 v.	39	10	43	9
60-74 v. miehet	43	13	49	11
60-74 v. naiset	36	7	39	6
Kaikki 15-74 v.	79	32	83	33

Lähde: Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2007 ja 2008 – Eläkeläisten Uutiset

Tutkimustulokset käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuosittain puhelinhaastatteluna tekemästä tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksesta, jossa haastatellaan noin 3 000 henkilöä.

Lähde: Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2008 - Eläkeläisten Uutiset

 

 

Sivun alkuun >>