Käypä hoito -suositus muistisairauksista:
Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa
18.8.2010

Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys pitkälle työuralle ja itsenäiselle aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa ja ongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen taudinmääritykseen. Muistipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä.

Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain.

Etenevä muistisairaus on 7 000 – 10 000 työikäisellä suomalaisella. Itsenäistä arkea ankeuttavat yleisimmät etenevät muistisairaudet, joita ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus ja nämä yhdessä (= yhteensä 90 prosenttia muistisairauksia sairastavista). Lisäksi muistisairauksiin kuuluvat Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti sekä näiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä. Seitsemän kymmenestä muistisairauksista kärsivistä sairastaa Alzheimerin tautia.

Ehkäisyyn kiinnitettävä enemmän huomiota

Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo nuoruudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain. Erityisesti verenpaineen hallinta on tärkeää.

Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä hoidamme samalla sydän- ja aivoverisuonitautien vaaratekijöitä.

Oikeus varhaiseen taudinmääritykseen

Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää ja jokaisella muistisairauksia epäilevällä tulisi olla oikeus päästä tutkimuksiin. Jos potilaalla todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta, mutta diagnoosia ei heti voida tehdä, tulee tilannetta seurata säännöllisesti.

Kaikille etenevistä muistisairauksista kärsiville tehdään aivojen kuvantamistutkimus. Magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä. Selvityksen kulmakiviä ovat oirearvio, muistitestit ja tarvittaessa uudet biologiset merkkitekijät, kuten selkäydinnestetutkimus ja aivojen muut kuvantamistutkimukset.

Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle.

Tehoavaa hoitoa ja kuntoutusta ehyellä hoitopolulla

Etenevän muistisairauden diagnoosin jälkeen tulee aloittaa viiveettä lääkehoito sairauden kaikissa vaiheissa. Oireenmukaista, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua korvattavaa muistisairauslääkitystä on tarjolla Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen. Lääkitys on ensiarvoinen Alzheimer-potilailla, joilla on aivoverenkiertosairauden tai Lewyn kappale -taudin lisäpiirteitä. Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita.

Muistisairauksiin liittyy lähes aina käytösoireita jossain sairauden vaiheessa. Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- tai kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena. Käytösoireet liittyvät psyykkisiä toimintoja säätelevien hermoverkkojen rappeutumiseen. Vaikeimmillaan käytösoireilu estää potilaiden kotihoidon ja uuvuttaa omaisia. Masennus on tärkein käytösoire, jonka erottaminen muistisairauden muista oireista on vaikeaa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkehoito on tärkeä osa käytösoireidenkin hoitoa, sen toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jotta säästytään haittavaikutuksilta ja tilanteen huononemiselta.

Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä (Muistiliitto) on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena.

Sivun alkuun >>

 

Väestön ikääntyminen saattaa laskea vanhustenhuollon menoja
9.7.2010

Vanhustenhuollon menot vanhusta kohden laskettuna saattavat pienentyä, kun väestö ikääntyy. Vanhustenhuollon kokonaismenoja ikääntyminen luonnollisesti kuitenkin kasvattaa. Per capita -menojen kääntyminen laskuun on tärkeää, jotta kokonaismenojen kehitys pysyy hallinnassa. Lasku on mahdollista, mikäli vanhustenhuoltoon kyetään löytämään parhaat rahoituksen ja organisoinnin käytännöt, todetaan perjantaina jatkuvilla Euroopan Terveystaloustieteen päivillä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta haetaan tällä hetkellä monissa maissa kustannustehokkuutta vanhustenhuoltoon. Säästöjä syntyy, kun vanhus saa palvelut, joita hän tarvitsee, eikä vain niitä palveluja, joita vanhusta hoitava laitos kykenee tarjoamaan. Palveluiden integroinnista saatavia hyötyjä, esimerkiksi sairauksien ennalta ehkäisylle ja kuntoutukselle tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti monissa maissa.

Myös palvelutarpeiden ennakoinnin uskotaan auttavan vanhustenhuollon menokehityksen hallitsemisessa. Ennakoimalla vanhuksen kunnon kehitystä ja vastaamalla siihen tarvittavin palveluin, on mahdollista lykätä laitoshoitoon joutumista jopa 2-3 vuodella. Tällä on suuri merkitys vanhustenhuollon palvelujen tarjonnalle ja kokonaismenojen kehitykselle.

Lisäksi palvelujärjestelmän ulkopuolella omaisten tai läheisten antama hoito ja hoiva tulevat hollantilaisen tutkimuksen mukaan lisääntymään merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Vanhustenhuollon kokonaismenojen kasvun hallitsemiseksi tutkitaan tällä hetkellä monissa maissa mahdollisuutta ottaa aiempaa laajemmin käyttöön yksityinen hoivavakuutus. Suomessa esimerkiksi työnantajat ja liike-elämän edustajat ovat kannattaneet yksityisten hoivavakuutusten käytön laajentamista.

Kehittyvä sosiaalitaloustiede

Väestön ikääntyminen on lisännyt kiinnostusta sosiaalipalveluiden taloudelliseen tutkimukseen. Toistaiseksi meillä on olemassa vain rajoitetusti vankkaa tutkittua tietoa sosiaalipalvelujen tarpeesta ja kysynnästä, tarjonnasta, rahoituksesta, organisoinnista ja suorituskyvystä.

Kiinnostus sosiaalitaloustieteeseen on viime vuosina kasvanut ja ala oli nyt ensimmäistä kertaa laajemmin esillä Euroopan Terveystaloustieteen päivillä.

Suomessa sosiaalitalouden tutkimuksen tarvetta on lisännyt vanhuspalvelujen kysynnän kasvun ohella lastensuojelutapausten ja lastensuojelupalvelujen kysynnän lisääntyminen.

Lähde: THL

Sivun alkuun >>

 

Marjat voivat tasoittaa verensokerin heilahtelua
16.6.2010

Marjat voivat tasoittaa sokerin aiheuttamaa verensokerin nopeaa nousua ja laskua, osoitti Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Suurten verensokerin vaihteluiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia ja ne voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Erikoistutkija, dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta kertoo, että tutkimuksessa käytettiin mustikkaa, mustaherukkaa, karpaloa ja mansikkaa.

- Runsaasti polyfenoleja sisältävät marjat voivat tasoittaa sakkaroosin aiheuttamaa glykeemista vastetta. Koska tulos on vasta ensimmäinen havainto tästä aiheesta, tarvitaan lisätutkimuksia sen varmentamiseksi. Haluamme myös selvittää, mitkä marjat olisivat tässä suhteessa tehokkaimpia, Törrönen sanoo.

Glykeeminen vaste kuvaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta sekä vaikutusta verensokeriin ja insuliinineritykseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että marjojen sisältämät polyfenolit saattavat hidastaa hiilihydraattien sulamista ja glukoosin imeytymistä.

Marjoilla verensokeri pysyi ylhäällä pitempään

Marjatutkimuksessa kaksitoista tervettä koehenkilöä nautti satunnaistetussa järjestyksessä joko 150 grammaa marjasosetta, johon oli lisätty 35 grammaa sakkaroosia eli tavallista sokeria, tai vettä, johon oli lisätty sama määrä sakkaroosia sekä marjojen luontaisesti sisältämiä sokereita glukoosia ja fruktoosia.

Marjasoseen mukana nautittu sakkaroosi aiheutti erilaisen verensokerivasteen kuin veden kanssa nautittu: 15 ja 30 minuutin kuluttua marjasoseen nauttimisesta veren glukoosipitoisuus oli alhaisempi ja 2,5 tunnin kuluttua suurempi kuin vesiliuoksen nauttimisen jälkeen.

Kun sakkaroosi nautittiin vesiliuoksena ilman marjoja, glukoosin huippupitoisuus saavutettiin jo puolen tunnin kohdalla. Marjasoseen nauttimisen jälkeen verensokeri nousi huippuunsa vasta 45 minuutin kuluttua. Lisäksi huippupitoisuus oli yhden mmol/l matalampi kuin vesiliuoksen aiheuttama, mitä voidaan Törrösen mukaan pitää kliinisesti merkittävänä muutoksena.

Tutkimus julkaistiin The British Journal of Nutrition –tiedelehdessä. Polyfenolit ovat antioksidantteihin kuuluvia yhdisteitä, joihin kuuluu muiden muassa flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. (Ruokatieto)

Sivun alkuun >>

 

Vuoden palvellut Ylöjärven Terveyskioski on otettu erinomaisesti vastaan
4.6.2010

Suomen ensimmäinen Terveyskioski on ilahduttanut jo vuoden verran Ylöjärven ja naapurikuntien asiakkaita kauppakeskus Elossa tarjoamalla hoitajatasoisia terveydenhuollon palveluita. – Puoleen väliin edennyt kokeilu on saanut kiitosta niin asiakkailta, palvelupisteen henkilökunnalta, kaupungilta kuin kauppakeskukseltakin. Toivottavasti voimme esimerkillämme kannustaa myös muita kuntia ja kauppakeskuksia yhteistyöhön, toteaa Ylöjärven kaupungin perusturvajohtaja Kari Virta.

Kaksivuotisessa Sitran ja Ylöjärven kaupungin hankkeessa kokeillaan terveyspalveluiden uutta tuottamistapaa jalkauttamalla palvelut ihmisten luontaiseen asiointipaikkaan kauppakeskus Eloon. Kaikille asiakkaille avoimessa Terveyskioskissa on voinut asioida ilman ajanvarausta ja saada hoitajatasoisia hoitotoimenpiteitä, terveysneuvontaa ja palveluohjausta. Helmikuussa 2010 julkaistun Tampereen yliopiston tekemän arviointitutkimuksen mukaan asiakkaat antoivat kiitosta Terveyskioskille, sillä sen palveluita arvostettiin asioinnin helppoudesta ja nopeudesta.

Terveyskioski on antanut tuoretta näkökulmaa palveluiden kehittämiseen

Ylöjärven kaupungin näkökulmasta vuoden kokemus on ollut pelkästään positiivinen.

– Olemme havainneet, kuinka merkittäviä pienetkin uudistukset ovat perusterveydenhuollolle. Terveyskioski on avannut näkemystämme siitä, mikä on oikeasti asiakkaalle tärkeää. He arvostavat vaivatonta kontaktia ammattilaisiin ja helppoa tapaa päästä kysymään ongelmistaan. Kehitämme kioskista saatujen kokemusten perusteella myös muuta toimintaamme nyt ihan eri näkökulmalla kuin vuosi sitten. Terveyskioskista emme halua luopua, toteaa Ylöjärven kaupungin perusturvajohtaja Kari Virta.

Asiakaspalvelua ja ennaltaehkäisyä

Sairaanhoitaja Milla Järvinen on työskennellyt Terveyskioskissa sen avaamisesta lähtien.

– Työskentely Terveyskioskissa on aivan erilaista muihin terveydenhuollon toimipisteisiin verrattuna. Päivät vaihtelevat suuresti, koska asiakkaat voivat poiketa ilman ajanvarausta esittämään terveyteensä liittyviä kysymyksiä ja erilaisia hoitotoimenpidepyyntöjä. Työssäni korostuu entisestäänkin asiakaspalveluhenkisyys ja tilannetaju. Toisaalta koen kehittyväni ammatillisesti koko ajan. Olemme käynnistäneet aktiivisen yhteistyön eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehdäksemme ennaltaehkäisevää työtä ja kartoittaaksemme riskiryhmiä, sairaanhoitaja Milla Järvinen luonnehtii.

Terveyskioski tuo tarvepohjaisia käyntejä kauppakeskukseen

− Tänä päivänä kauppakeskuksilla on mahdollisuus erottautua niiden tarjoamien palveluiden monipuolisuudella. Terveyskioskista saatujen kokemuksen perusteella uskon, että asiakkaiden tarvepohjaiset käynnit ohjaavat ja lisäävät asiakasvirtaa kauppakeskukseen. Kauppakeskusten kannattaisikin rohkeasti monipuolistaa palvelutarjontaansa tekemällä kuntien kanssa yhteistyötä. Uskon, että asiakkaiden tyytyväisyys terveydenhuoltopalveluihin heijastuu molempien osapuolten eduksi, toteaa Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.

Sivun alkuun >>

 

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ruokavaliolla on merkittävä rooli
16.4.2010

Suomalaisten kansanvitsaus on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Omilla liikunta- ja ruokavaliotottumuksillaan voi kuitenkin ennaltaehkäistä sairastumista merkittävästi. Myös elintarviketeollisuus on tiedostanut suomalaisten terveydelliset haasteet, ja kauppojen hyllyiltä löytyykin entistä enemmän kuluttajan valintoja helpottavia tuotteita.

Suomalaiset ovat geeniperimältään suuressa riskissä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tähän on havahduttu myös elintarviketeollisuudessa, jossa kehitetäänkin jatkuvasti kuluttajien terveyttä edistäviä tuotteita. Vaikka taudit ovatkin meille merkittävä kansanterveydellinen ongelma, voi omilla valinnoilla ehkäistä sairastumista.

– Liikunnalla ja päivittäisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Tupakointi on myös altistava tekijä näille sairauksille. Elintarviketeollisuus voi vaikuttaa erittäin paljon suomalaisten terveyteen tarjoamalla terveellisempiä ja parempia vaihtoehtoja, Valion ravitsemusasiantuntija Päivi Pitkänen kertoo.

Järjestelmä helpottaa valintoja

Monelle elintarvikepakettien merkinnät ovat kuitenkin haastavia ymmärtää eikä aina tiedä, mitä asioita paketin kyljestä olisi syytä tarkkailla.

– Sydänmerkillisen tuotteen valitessaan kuluttajan ei tarvitse lainkaan lukea tuote- ja pakkausselosteita, eikä niitä tarvitse osata tulkitakaan, Sydänmerkin tuotepäällikkö Mari Olli kertoo.

Sydänmerkki-järjestelmän tavoitteena on koko väestön terveyden edistäminen. Tuotteen kyljessä oleva punainen merkki kertoo, että tuote on rasvan laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän suhteen parempi valinta omassa tuoteryhmässään.

– Sydänmerkki-tuotteitakin pitää nauttia kohtuudella. Merkin avulla on helpompi valita esimerkiksi terveellisempiä maitotuotteita, juustoja, leipiä, lihoja ja rasvoja, ja näin vaikuttaa päivittäisiin valintoihin, Olli kertoo.

Yhä useampi elintarvikevalmistaja haluaakin saada Sydänmerkin käyttöoikeuden tuotteeseensa ja merkin vaatimuksiin vastataan hanakasti kehittämällä tuotteita.

– Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi viimeisen parin vuoden aikana. Merkki löytyy jo yli 600 elintarvikkeesta, ja tuoteryhmiä on jo kymmenkunta. Valiolla on jo yli 80 sydänmerkki-tuotetta, Valion ravitsemusasiantuntija Päivi Pitkänen kertoo.

Ruokavaliossa esimerkiksi suola on yksi suomalaisten sudenkuopista. Vaikka ”suolan käyttöä pitäisi vähentää” on monelle jo tuttu mantra, syömme edelleen liian suolapitoista ruokaa.

– Esimerkiksi leipä on monelle liiallisen suolan lähde, ja tarkkailemalla leipien suolapitoisuuksia voisikin helposti vähentää päivittäisen suolan määrää, tuotepäällikkö Mari Olli kertoo.
Lähde: Valio

Sivun alkuun >>

 

Suklaan syöminen voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskejä
1.4.2010

Suklaa saattaa lämmittää sydäntä henkisen vaikutuksen lisäksi myös fyysisesti. Suklaan syöminen näyttää laskevan sydän- ja verisuonitautien riskejä, vahvistaa European Heart Journalissa julkaistu lähes 20 000 hengen tutkimus. Myönteinen vaikutus johtuu tutkijoiden mukaan kaakaon flavanoleista.
Tutkimuksessa oli mukana 35 - 65 -vuotiaita saksalaisia henkilöitä, joita seurattiin vähintään kymmenen vuoden ajan. Niillä, jotka söivät eniten suklaata, keskimäärin 7,5 grammaa päivässä, oli alhaisempi verenpaine ja 39 prosenttia pienempi sydän- ja verisuonitautien riski kuin niillä, jotka söivät vähiten, eli keskimäärin 1,7 grammaa päivässä.

Eniten suklaata syöneistä 219 henkilöä 10 000:sta sai seuranta-aikana aivohalvauksen tai sydänkohtauksen. Vähiten suklaata syöneillä vastaava luku oli 304 tapausta per 10 000 henkeä. Tutkimuksesta kertoi Mediuutiset.

Suklaan aktiivisyöjillä alhaisempi verenpaine

Tutkimustulos selvisi osana eurooppalaista syöpätutkimusohjelmaa. Tutkimukseen osallistuneiden seuranta aloitettiin vuosien 1994 - 1998 välisenä aikana. Tutkittaville tehtiin perusterveydentarkastus ja heiltä kysyttiin myös elintavoista ja ruokailutottumuksista, mukaan lukien suklaan kulutuksesta.

Pienemmältä 1 568 hengen joukolta kysyttiin kuinka paljon ja minkälaista suklaata he olivat syöneet viimeisen vuorokauden aikana. Heistä 57 prosenttia oli syönyt maitosuklaata, 24 prosenttia tummaa suklaata ja 2 prosenttia valkoista suklaata.

Tutkittavat jaettiin syödyn suklaan määrän perusteella neljään ryhmään. Eniten suklaata nauttivien neljännekseen sijoittuneiden systolinen verenpaine oli 1 mm Hg ja diastolinen verenpaine 0,9 mm Hg alhaisempi kuin vähiten suklaata syövien neljänneksessä.

Tutkijoiden mukaan maltillinen suklaan syönti voi, mikäli tutkimusnäyttöä saadaan lisää, olla hyödyllinen lisä korkean verenpaineen torjunnassa. Lisäksi potilaiden tulee muistaa, että suklaa sisältää huomattavan paljon kaloreita.

Lähde: Ruokatieto

 

Ärtyvän suolen oireyhtymä on monien suomalaisten kiusa
17.3.2010

Suomalaiset kärsivät ärtyvän suolen oireyhtymästä yhtä usein kuin muutkin länsimaalaiset; sairauden esiintyvyys suomalaisväestössä on 5 - 16 prosenttia, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kertyy myös huomattavan paljon terveystaloudellisia kustannuksia.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) on yleinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta, kuten ripuli tai ummetus. Oireiden takana ei ole todettavaa elimellistä sairautta, ja ne pahenevat usein muun muassa henkisen stressin aikana. Oireyhtymästä onkin käytetty myös nimeä "stressivatsa".

IBS:n diagnoosi perustuu oirekriteerien täyttymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa sen esiintyvyys väestössä on vaihdellut kolmen prosentin ja 25 prosentin ja välillä. Laaja vaihtelu selittyy osittain IBS-määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. IBS:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole aiempaa tutkimustietoa.

LL Markku Hillilä selvitti väitöstutkimuksessaan IBS:n yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja erilaisten ruumiillisten oireiden esiintymistä ärtyvän suolen oireyhtymän yhteydessä. Lisäksi hän tarkasteli terveyspalveluiden käyttöä ja IBS:n terveystaloudellisia kustannuksia. Tutkimus suoritettiin kaksivaiheisena postikyselynä.

Ensimmäisessä vaiheessa 5000:lle väestörekisteristä sattumanvaraisesti poimitulle 18 - 64-vuotiaalle suomalaiselle lähetettiin kyselykaavake, jonka avulla tunnistettiin IBS-oireiset neljän eri kriteeristön mukaan (Manning 2, Manning 3, Rooma I, Rooma II) . Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta mitattiin mielialakyselyllä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lähetettiin terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöä selvittävä kyselykaavake niille ensimmäiseen kyselyyn vastanneille, jotka täyttivät Manning 2 tai Rooma II -kriteerit.

Ensimmäisen vaiheen kyselykaavakkeen palautusprosentti oli 73 prosenttia ja toisen vaiheen 86 prosenttia. IBS:n esiintyvyys väestössä vaihteli 5 prosentin (Rooma II) ja 16 prosentin (Manning 2) välillä. IBS-oireisilla oli enemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja erilaisia fyysisiä oireita - esimerkiksi päänsärkyä ja selkäkipua - kuin verrokeilla, jotka eivät täyttäneet IBS-kriteereitä. IBS-oireiset käyttivät myös verrokkeja enemmän terveydenhuoltopalveluita sekä vatsavaivojen että muiden vaivojen vuoksi. Rooma II -kriteerit täyttävillä oli vaikeammat vatsaoireet ja suuremmat vatsavaivoihin liittyvät terveystaloudelliset kustannukset kuin Manning 2 -kriteerit täyttävillä (497 euroa / hlö vs. 295 euroa / hlö). Vatsaoireiden vaikeus ennusti terveyspalveluiden käyttöä vahvemmin kuin psyykkiset oireet.

"Tämän tutkimuksen mukaan ärtyvän suolen oireyhtymä on Suomessa yhtä yleinen kuin muissakin länsimaissa. Oireyhtymään liittyvät vatsavaivat ja muut oireet aiheuttavat huomattavia terveystaloudellisia kustannuksia: suorat kustannukset ovat jopa viisi prosenttia avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä vuotuisista terveydenhuoltomenoista Suomessa", Hillilä sanoo.

LL Markku Hillilän väitöskirja "Irritable bowel syndrome in the general population : epidemiology, comorbidity and societal costs" (Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys, liitännäisoireet ja terveystaloudelliset kustannukset valikoitumattomassa väestössä) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 12.3.2010.

Sivun alkuun >>

 

Naisten osuus sydän- ja verisuonitautien tutkimuksissa on pieni Suomessakin
11.3.2010

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy, vanhemmissa ikäluokissa naisilla jopa yleisempi kuin miehillä.

Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) ja Euroopan sydänjärjestöjen verkoston (European Heart Network, EHN) Euroheart-projektin viime vuoden lopulla julkistaman selvityksen mukaan sydän- ja verisuonitautien kliiniset tutkimustulokset perustuvat valtaosin miesaineistoon.

Vuosina 2006-2009 julkaistuissa potilastutkimuksissa vain noin kolmasosa tutkituista on ollut naisia. Niissä tutkimuksissa, joihin on osallistunut sekä miehiä että naisia, vain puolessa tulokset on raportoitu sukupuolikohtaisesti.

– Myös Suomessa naisten osuus tutkimuksissa on pienempi, kardiologian erikoislääkäri Saila Vikman Suomen Kardiologisesta Seurasta sanoo. – Sukupuolikohtaisia eroja on sekä diagnosoinnissa että hoitoratkaisuissa. Naisia koskevan tutkimustiedon vähäisyys aiheuttaa pahimmillaan viivästymisen naisten valtimotaudin toteamisessa ja hoidon aloittamisessa, Vikman jatkaa.

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura olivat mukana Euroheart-projektissa, jota rahoitti Euroopan komission kansanterveysohjelma.

Sydänjärjestöt tiedottavat naisten erilaisuudesta

Euroopan sydänjärjestöt ovat viimeisen 20 vuoden aikana toteuttaneet yli 60 naisille suunnattua kampanjaa tietoisuuden lisäämiseksi naisten valtimotaudeista.

Suomen Sydänliitto aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella NaisenSydän-ohjelman vuonna 2002. Naiset sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet ja sairauden kulku on arvaamattomampi. Naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa. Sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi kuin miesten.

Sydänliitto käynnisti NaisenSydän-ohjelmassa PuNainen-kampanjan vuonna 2007 terveyteen kannustavana tukena 30-45 -vuotiaille naisille, jotta nämä elämänsä ruuhkavuosista huolimatta omaksuisivat sydänterveyttä edistäviä, ennaltaehkäiseviä elintapoja ennen kuin valtimosairauksien riskitekijät alkavat kasautua. PuNainen on Maailman sydänjärjestön (WHF) Go Red for Women –kampanjan suomalainen toteutus.

Naisten työpaikat tukemaan sydänterveyttä

Kuten maailmalla, myös Suomessa PuNainen-kampanjan yhteistyökumppaneina on yrityksiä. Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen naisten sydänterveyden edistämiseen näkyy sekä asiakkaille että henkilöstölle. Esimerkiksi Suomen KappAhl on 20-vuotisen Suomessa olonsa kunniaksi nimennyt vuoden 2010 terveyden vuodeksi. KappAhlin henkilökunta on lähes sataprosenttisesti naisia ja keski-ikä 34 vuotta. – Terveyden vuosi sisältää erilaisia hyvinvointitekoihin liittyviä kilpailuja, joihin koko henkilökunta voi osallistua joko yksilöllisellä tai ryhmätavoitteella. Henkilökohtainen tavoite voi olla esim. jonkun mitattavan arvon, kuten verenpaine- tai kolesterolitason parantaminen tai tupakoinnin lopettaminen. Ryhmätavoite voi olla esim. mahdollisimman suuren yhteisen askelmäärän kerääminen, henkilöstövastaava Eija Leskinen sanoo.

– Myös asiakkaamme ovat pääasiassa naisia. Tiedotamme heille PuNainen-kampanjasta, jota tuemme myymällä kampanjatuotteita naistenpäivästä 8.3 alkaen kaikissa 55 myymälässämme, markkinointivastaava Eija Heinonen KappAhlista lisää.

Sivun alkuun >>

 

Leipäviljojen ravitsemuslaatu vaikuttaa ihmisen geenien toimintaan
10.3.2010

Ruokavalion viljan laatu vaikuttaa geenien toimintaan rasvakudoksessa. Kaura-vehnäleipää ja perunaa sisältävä ruokavalio lisäsi sellaisten geenien toimintaa, jotka ovat yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin liittyvään stressireaktioon rasvakudoksessa, osoitti biokemisti Petteri Kallion väitöstutkimus. Ruisleipä ja pasta puolestaan paransivat ensivaiheen insuliinieritystä koehenkilöillä.

Ruokavalion laatua muuttamalla saatetaan siis pystyä ehkäisemään uskottua tehokkaammin metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetestä. Kallio vertasi Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tekemässään väitöstutkimuksessä kahden erilaisen runsaasti täysjyväviljaa sisältävän ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, insuliinineritykseen sekä rasvakudoksen geenien ilmentymiseen.

- Rukiin ja vehnän sisältämän hiilihydraatin rakenteessa on eroja. Lisäksi rukiissa on fytokemikaaleja, kuten lignaaneja ja fenolisia happoja, jotka saattavat osallistua sen vaikutuksiin, Kallio pohtii syitä täysjyväviljojen välisiin eroihin.

Hiilihydraatin ja kuidun saanti identtistä

Tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä söi 12 viikon ajan 7 – 8 palaa ruisleipää päivässä ja satunnaisemmin tummaa pastaa. Toinen ryhmä söi päivittäin saman verran kaura-vehnäleipää ja muutaman kerran viikossa perunatuotteita. Kaura-vehnäleivän viljasta valtaosa oli vehnää.

Ruokavaliot eivät eronneet toisistaan muulla tavalla, esimerkiksi kuitua tutkittavat saivat saman verran. He eivät myöskään pudottaneet painoa tutkimusjakson aikana.

- Ruokavalioiden hiilihydraatista valtaosa tuli nimenomaan leivistä. Pastaa ja perunaa oli mukana kolmisen kertaa viikossa, jotta ruokavalio ei kävisi liian yksitoikkoiseksi. Näistä tuloksista ei voikaan vetää johtopäätöksiä pastan ja perunan välille. Selkeä ero nähtiin rukiin ja vehnän aiheuttamassa insuliiniaineenvaihdunnassa, Kallio huomauttaa.

Lähtölaukaus nutrigenomiikkaan

Täysjyväviljatuotteiden ja ravintokuidun tiedetään vähentävän riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Tutkimuksia täysjyväviljatuotteiden geenitason vaikutusmekanismeista ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty. Modernilla geenisirutekniikalla pystyttiin havaitsemaan, että eri ruokavaliota noudattaneilla oli toisistaan poikkeavat geeniprofiilit.

- Ruokavaliot vaikuttivat kymmeniin sellaisiin geeneihin, joiden osallisuutta emme olisi ikinä arvanneet. Kaura-vehnä lisäsi rasvakudoksen tulehdusreaktiota. Tulehdustekijät voivat häiritä insuliinin toimintaa ja sokeria jää imeytymättä verestä lihaksiin. Korkea verensokeri yhdistetään tyypin 2 diabetekseen, Kallio kertoo.

Yksi geeneistä, jonka ilmeneminen väheni ruisleipä ja pasta -ruokavalion aikana, oli insuliinin kaltaisen kasvutekijän sitojaproteiini-5-geeni. Tutkimus osoittikin kliinisen interventiotutkimuksen ja geenisirumenetelmän yhdistelmän olevan tehokas tapa löytää uusia geenejä, jotka ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään.

Joka neljännellä metabolinen häiriö

Yli neljänneksellä suomalaisesta aikuisväestöstä on metabolinen oireyhtymä. Se on yleinen länsimaalaiseen elämäntyyliin liittyvä riskitekijöiden kasauma, jolle tunnusomaisia ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Oireyhtymä on todettavissa valtaosalla jo kauan ennen diabeteksen puhkeamista. Sitä sairastavilla on terveisiin verrattuna 5 kertaa suurempi riski sairastua aikuistyypin diabetekseen ja 2 - 3 kertaa suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitautiin. (Ruokatieto)

Filosofian maisteri Petteri Kallion kliinisen ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Ruokavalion viljatuotteiden merkitys metabolisen oireyhtymän kannalta: Vaikutukset geenien toimintaan rasvakudoksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa 5. maaliskuuta. Vastaväittäjänä on Suomen johtaviin lihavuustutkijoihin kuuluva dosentti Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena ravitsemustieteen professori Kaisa Poutanen Itä-Suomen yliopistosta.

Sivun alkuun >>

 

Palvelusetelillä uusia vaihtoehtoja kuntien terveydenhuoltoon
5.2.2010

Syksyllä 2009 tuli voimaan palveluseteleitä koskeva laki, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisten asioimista terveydenhuollon ammattilaisten luona tarjoamalla enemmän valinnanvapautta. Tiettyjen palvelujen osalta on jo aloitettu yksittäisiä palvelusetelikokeiluja joissakin kunnissa. Laajemmin palvelusetelit ovat kuitenkin tuttuja vain harvalle.

Syksyllä voimaan tulleesta laista huolimatta sosiaali- ja terveysalan palveluseteleitä ei tunneta vielä kovinkaan hyvin, eivätkä kuntalaiset osaa pyytää niitä. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie pitää palvelusetelien käyttöönottoa tärkeänä muutoksena kuntalaisten aseman ja valinnanvapauden vahvistamiseksi. Hän myöntää kuitenkin, että seteleitä ei vielä tunneta kovin hyvin.

- Tuntemattomuuteen vaikuttaa kolme syytä. Ensinnäkin niitä koskeva laki on aivan uusi, joten sitä ei ole juurikaan sovellettu käytäntöön. Toiseksi setelien käyttöönotto vaatii kunnilta huolellista suunnittelua eli käyttöönotossa menee aikaa. Lisäksi kunnat eivät ole vielä ehtineet budjetoida varoja palveluseteleitä varten, Talvitie summaa.

Kuntalaiset voisivat hankkia palveluseteleillä sellaisia terveys- ja sosiaalipalveluja, joissa setelit on otettu käyttöön. Setelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tuottamalle palvelulle, eli kunnallisen terveydenhuollon sijasta sen avulla voisi hakea palvelua yksityiseltä puolelta.

- Palvelusetelilaki tarjoaa asukkaille mahdollisuuden valita, miltä palveluntuottajalta he saisivat itselleen parhaiten sopivaa palvelua. Oletettavaa on, että palveluseteliä tullaan ottamaan alkuvaiheessa käyttöön ainakin sellaisissa terveyspalveluissa, jotka ovat selkeästi määriteltävissä ja tuotteistettavissa. Näitä palveluja ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suun terveydenhuolto, kaihileikkaukset, tietyt ortopediset toimenpiteet sekä vammaisille suunnatut palvelut.

Hyviä kokemuksia, korkeita odotuksia

Uuden lainsäädännön uskotaan kannustavan kuntia laajemmin palveluseteleiden käyttöön. Niiden lanseeraaminen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii kunnalta huolellista suunnittelua.

- Kuntien pitää nyt tarkastella palvelutuotantoaan kokonaisuutena, ja miettiä, miten sitä voitaisiin kehittää palveluseteleiden avulla. Viime vuonna ja tänä vuonna kunnat eivät ehtineet vielä varata budjettiin varoja seteleitä varten, mutta uskon, että vuonna 2011 nähdään jo palveluseteliavauksia siellä täällä, Talvitie sanoo.

Ennen uutta lakia palveluseteleitä on ollut käytössä muun muassa kotipalveluissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä niin asiakkaiden ja palveluntuottajien kuin kuntienkin mielestä. Uudelle palvelusetelilaille on asetettu positiivisia odotuksia. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie muistuttaa kuitenkin, että kuntalaiset eivät saa palveluseteleitä automaattisesti, vaan kunta antaa sen.

- Ensimmäinen edellytys on tietysti se, että palvelusetelit on otettu käyttöön kunnassa ja asiakkaan tarvitsemassa palvelussa. Kunta arvioi ensin asiakkaan palveluntarpeen ja katsoo, onko palvelun tuottaminen setelin avulla paras vaihtoehto. Kuntalainen ei siis ole oikeutettu nimenomaan palveluseteleihin vaan palvelun saamiseen.

Jonotus voi käydä kalliiksi

Yksi palveluseteleiden käyttökohteista ovat hammaslääkäripalvelut. Etenkin suuremmissa kaupungeissa jonot julkiseen hammashoitoon ovat olleet niin pitkiä, että moni valitsee suosiolla yksityisen hammaslääkärin.

- Julkisten palveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia vaihteluita. Ei ole olemassa selkeää asiakasryhmää, joka erityisesti hakisi hammaslääkäripalveluita julkisen puolen sijaan yksityiseltä. Eniten terveydestään huolehtivat ovat myös valmiita panostamaan hyvinvointiinsa enemmän, toteaa Oral Hammaslääkäreiden palvelujohtaja Anna-Maria Mäkelä.

- Pitkä jonottaminen voi johtaa kuntalaisten terveyden heikkenemiseen, joka puolestaan aiheuttaa helposti lisäkustannuksia sekä asiakkaille itselleen että koko järjestelmälle. Palveluseteleiden tarjoama nopea hoitoon pääseminen on kansantaloudellisesti edullista.

Palveluseteleiden käytöstä ei ole vielä kovinkaan paljon kokemusta, mutta Mäkelä arvioi perustoiminnan säilyvän ennallaan seteleistä huolimatta. Muutoksia tulee lähinnä laskutuskäytäntöihin.
Lähde: Terveyspalvelualan Liitto

Lisätietoa palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/palveluseteli

 

Sivun alkuun >>

 

Terveenä kaiken ikää

Valitut Palat on julkaissut upean kirjan meille energisille senioreille. Kirja on selkeä ja kokonaisvaltainen opas ikääntyvän ihmisen terveellisten vuosikymmenten tueksi.

Miksi jotkut saavat nauttia elämänsä viimeisistäkin vuosista terveyttä hehkuen – kun taas jotkut kärsivät heikentyvän terveyden ja sairauksien murtamina? Tämän kaiken paljastaa uutuuskirja TERVEENÄ KAIKEN IKÄÄ! Kun on terve ja hyvävointinen, ikääntyminen ja pitkä elämä ovat todellakin ilo ja etuoikeus! Lääketieteen kehityksen ansiosta tiedämme nyt, mitkä ovat terveestä ja itsenäisestä elämästä nauttivien 80–90-vuotiaiden salaisuudet. Ja mikä parasta: eläminen ja vanheneminen terveenä, energisenä, terävänä ja onnellisena ei vaadi suuria ponnistuksia tai muutoksia. Kyse on valinnoista, joilla saat lisää hyvinvoivia vuosia ja ihmisarvoisen laadukkaan elämän. Tämä kirja on oppaasi, jonka ohjeilla huollat itsesi huippuvireeseen vuosiksi eteenpäin. Lue kirjaa, noudata sen neuvoja ja ylläty: näet tulokset jo pian – ja vielä vuosikymmenten päästä!

• 16 hyödyllistä testiä • Parhaiden asiantuntijoiden uusin tieto yksissä kansissa • 368 sivua, kirjan koko 19,7 x 25,4 cm

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivun alkuun >>

 

Lonkkamurtumapotilailla vaarallinen D-vitamiininpuute - Kalsium ja D-vitamiini vähentävät lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta
6.1.2010


Arvovaltaisessa Drugs Aging lehdessä hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kalsiumin ja D-vitamiinin samanaikaisella käytöllä voidaan vähentää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta.

Lonkkamurtuma on vaikein osteoporoosin eli luukadon heikentämän luun murtuma. Siihen liittyy huomattava ylikuolleisuus ja toimintakyvyn heikkeneminen. Naisen riski kuolla ensimmäisten kuuden kuukauden aikana lonkkamurtumaan on 7-kertainen ja miehillä 4-kertainen samanikäiseen väestöön verrattuna. Tutkimusten mukaan ylikuolleisuus jatkuu lonkkamurtuman jälkeen puolesta vuodesta vuoteen, joissakin tutkimuksissa jopa 4-5 vuotta ja vieläkin kauemmin.

Dosentti Peter Lüthje työryhmineen tutki Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueella vuosina 2003-2004 hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden elimistön D-vitamiinipitoisuuksia ja D-vitamiinin käytön yhteyttä murtuman jälkeiseen selviytymiseen. Tutkimusaineisto koostui 221 lonkkamurtumapotilaasta (keski-ikä naisilla 81 vuotta, miehillä 73 vuotta). Potilailta mitattiin sairaalaan tullessa veren D-vitamiinipitoisuus ja selvitettiin murtumaa edeltävä ja murtuman jälkeinen D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä mahdollinen osteoporoosilääkitys.

Potilaiden selviytymistä seurattiin murtuman jälkeen 37-52 kuukautta. 28 kuukauden seurannan kohdalla 221 tutkimukseen kuuluvasta potilaasta elossa oli 137 potilasta (62 %).

Lähes kaikilla vanhuksilla D-vitamiininpuute

- Puolella potilaista todettiin selkeä D-vitamiinin puutostila. Ainoastaan seitsemällä (7) potilaalla 221 potilaasta elimistön D-vitamiinipitoisuus oli normaalitasolla, kertoo tutkimusryhmää vetänyt ortopedian ja traumatologian dosentti Peter Lüthje Kuusankosken aluesairaalasta.

Joka kolmannella lonkkamurtumapotilaalla oli jo aikaisemmin ollut jokin murtuma, joka viittasi vahvasti potilaan sairastavan osteoporoosia. Silti vain 7 % potilaista käytti lääkärin määräyksellä D-vitamiini- ja kalsiumlääkitystä ja 8 % osteoporoosilääkitystä.

Lonkkamurtuman jälkeen hieman yli puolelle (53 %) oli määrätty D-vitamiini- ja kalsiumlääkitys ja kahdelle viidestä (39 %) varsinainen osteoporoosilääkitys.

Selviytymistä selittävät tekijät

Tilastoanalyysissa tärkeimmäksi lonkkamurtumasta selviytymistä selittäväksi tekijäksi osoittautui D-vitamiinin ja kalsiumin käyttö (kalsium+ D-vitamiinilääkitys). Toiseksi tärkein selittävä tekijä oli osteoporoosilääkitys.

Koska tutkimuslöydös oli uusi, tutkijat selvittivät löydöksen paikkansapitävyyden valtakunnallisessa lonkkamurtuma-aineistossa, joka käsitti 20 486 Suomessa vuosina 2000-2007 hoidettua lonkkamurtumaa. Potilaat asuivat ennen murtumaa kotonaan ja palasivat murtuman jälkeen kotiin. Tämän aineiston mukaan niiden miesten, jotka käyttivät D-vitamiinia ja kalsiumia lonkkamurtuman jälkeen, kuolleisuus oli pienempi kuin niiden jotka näitä valmisteita eivät käyttäneet. Pelkästään osteoporoosilääkettä käyttäneiden naisten kuolleisuus oli pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät osteoporoosilääkettä käyttäneet. Kun naiset käyttivät osteoporoosilääkkeen lisäksi vielä kalsiumia ja D-vitamiinia, murtumanjälkeinen kuolleisuus pieneni yhä edelleen.

Luustoa parantava lääkehoito ei toteudu terveydenhuollossa

Sekä alueellinen että valtakunnallinen tutkimusaineisto osoittivat selvästi, että lonkkamurtumapotilaiden luuston terveyttä ja kuntoa ylläpitävä ja parantava Käypä hoito-suosituksen mukainen lääkehoito toteutuu maassamme huonosti. Vuonna 2007 ainoastaan joka viides potilas sai kalsiumia ja D-vitamiinivalmistetta ja joka neljäs osteoporoosilääkettä. Kuitenkin jo pelkän kalsiumin ja D-vitamiinin reseptilääkityksellä voitaisiin vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta.

- On kyseenalaista ja väärin olla tarjoamatta potilaille hyvää hoitoa, jonka tärkeänä osatekijänä on asianmukainen lääkitys. Lääkityksen avulla voidaan lisätä potilaiden elämän pituutta sekä parantaa potilaiden selviytymistä murtuman jälkeen, muistuttaa dosentti Peter Lüthje lopuksi.

Lähde: Suomen Osteoporoosiliitto ry

Sivun alkuun >>

 

Keski-iän ylittäneiden verenpaine voi alentua maidolla
22.12.2009

Runsas maitopohjaisten elintarvikkeiden nauttiminen voi ehkäistä korkeaa verenpainetta yli 55-vuotiailla. Hollantilaistutkimuksessa vaikutusta havaittiin etenkin nestemaidoilla ja vähärasvaisilla maitotuotteilla. Juuston ja rasvaisten maitotuotteiden kulutus ei vaikuttanut verenpaineriskiin.
The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että tilastollinen riski korkeaan verenpaineeseen pieneni mitä enemmän ruokavalio sisälsi maitoa. Jokainen 1,5 desilitran lisäys maidonkäytössä vastasi seitsemän prosentin laskua verenpaineriskissä.

Wageningen yliopiston ja Erasmus Medical Centren tutkijat Rotterdamissa, Hollannissa seurasivat 2 245 hollantilaista 55 vuotta täyttänyttä aikuista kolmen käynnin ajan vuosina 1990 - 1999. Toinen tarkastus tehtiin kahden ja kolmas tarkastus kuuden vuoden kuluttua ensimmäisestä.

Ehkäisee vai hidastaa

Osallistujat jaettiin neljään ryhmään maitotuotteiden käyttönsä perusteella. Vähiten maitoa käyttävässä ryhmässä henkilöt söivät keskimäärin 164 grammaa ja eniten käyttävässä ryhmässä 691 grammaa maitotuotteita päivässä. Vähärasvaisiksi laskettiin alle 2 prosenttia rasvaa sisältävät maidot ja alle 20 prosenttia rasvaa sisältävät juustot.

Riski korkeaan verenpaineeseen oli runsaammin maitoa nauttivilla pienempi kahden vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta ja teho näkyi erityisesti ylipainoisilla henkilöillä. Kuuden vuoden kohdalla ero näytti kuitenkin kaventuneen. Tutkijoiden mukaan saattaa olla, että maito ei ehkäise, vaan auttaa hidastamaan korkean verenpaineen kehittymistä. Voi myös olla, että osallistujat ovat muuttaneet ruokavaliotaan.

Maitotuotteiden vaikutus verenpaineeseen välittyy mahdollisesti kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin sekä maitoproteiinien hajoamisesta syntyvien peptidien kautta.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

Kansallisen Terveysarkiston internetsivut on avattu
19.12.2009

Kansallisen Terveysarkiston internetsivut on avattu osoitteessa www.kanta.fi. Sivujen kautta kansalaiset pääsevät katsomaan resepti- ja potilastietojaan, kunhan sähköinen resepti ja sähköinen potilastiedon arkisto on otettu käyttöön.

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa - on yhteinen nimitys terveydenhuollon ja apteekkien uusille valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. KanTa-internetsivuilla kerrotaan sähköisestä reseptistä ja potilastiedon arkistosta kansalaisille, terveydenhuollon ja apteekkien ammattihenkilöille sekä KanTa-palveluihin liittyville organisaatioille. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

KanTa-internetsivujen rakenne

KanTa-internetsivujen päävalikko koostuu neljästä osiosta, jotka on suunnattu kansalaisille, tervey-denhuollolle ja apteekeille sekä tietotekniikan ja yhteyksien toteuttajille. Kansallisen Terveysarkiston yleisesittelylle on lisäksi varattu oma osionsa.

KanTa-internetsivut avautuvat Kansallisen Terveysarkiston yleisesittelysivulle. Osioon on koottu yleistietoa KanTa-palveluista sekä niiden käyttöönotosta.

Kansalaisille-osiossa kerrotaan niistä muutoksista, joita sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto tuovat lääkärissä ja apteekissa asiointiin. Lisäksi kerrotaan kansalaisten mahdollisuudesta katsoa omia resepti- ja potilastietojaan verkossa. Katselu on mahdollista sitä mukaa kuin sähköisiä reseptejä aletaan kirjoittaa ja potilastietoja tallentaa sähköiseen arkistoon.

Terveydenhuollolle ja apteekeille -osioon on koottu tietoa muutosten vaikutuksista lääkäreiden, terveydenhoitajien, apteekkarien ja farmaseuttien jokapäiväiseen työhön.

Tietotekniikan ja yhteyksien toteuttajille -osioon on koottu tietoa KanTaan liittyvien tietojärjestelmien teknisistä määrittelyistä sekä standardeista ja ohjelmistojen yhteistestauksesta. Näitä tietoja tarvitse-vat lähinnä ohjelmistotoimittajat ja tietoliikenneoperaattorit.

Sähköinen resepti käyttöön ensi vuodesta alkaen

Ensimmäiset sähköiset reseptit kirjoitetaan ensi vuonna Turun ja Kotkan piloteissa. Silloin myös sikäläiset terveydenhuollon ja apteekkien asiakkaat pääsevät katsomaan reseptietojaan Omien tietojen katselusta.

Sähköisen potilastiedon arkistoa kehitetään STM:n johdolla. Arkiston toteutus joudutaan vaiheistamaan työn laajuuden vuoksi.

Tulevaisuudessa KanTa-internetsivuilla voi seurata, milloin sähköinen resepti otetaan käyttöön omalla paikkakunnalla.

Tutustu tästä linkistä: www.kanta.fi

Sivun alkuun >>

 

Probiootit voivat auttaa iäkkäiden ummetuksen hoidossa
12.12.2009

Probioottisista maitohappobakteereista voi olla apua iäkkäiden ummetuksen hoidossa, osoittaa ETM Tarja Suomalaisen väitöstutkimus. Tutkimuksessa tehokkaaksi ummetusoireiden lievittäjäksi osoittautui propionibakteerin ja laktobasillin yhdistelmä.
Interventiotutkimukset toteutettiin kahdella eri ikäryhmällä antamalla koehenkilöille Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii JS- ja Lactobacillus rhamnosus LC705 -bakteerikantoja sisältävää hedelmämehua.

Kombinaation todettiin vilkastuttavan iäkkäiden suolen toimintaa lisäämällä ulostuskertojen määrää. Myös terveillä nuorilla aikuisilla suolen toiminnan havaittiin vilkastuvan, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kummassakaan koehenkilöryhmässä ei raportoitu haittavaikutuksia. Bakteerikantojen biologisten ominaisuuksien tutkimukset osoittivat niiden olevan hyvin elinkykyisiä ja turvallisia elintarvikekäytössä.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

Hyvä unikin ehkäisee kansansairauksia
18.11.2009

Unen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on hyvän ravitsemuksen ja liikunnan veroinen. Hyvälaatuiseen ja riittävään uneen tulisi panostaa voimakkaammin, sillä uni auttaa ehkäisemään monia kansansairauksia, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Markku Partinen Helsingin uniklinikalta.
Partisen mukaan sairastumisriski alkaa kasvaa, jos yöuni jää säännöllisesti alle kuuden tunnin mittaiseksi tai uni on katkonaista ja huonolaatuista. Huonolaatuinen tai liian lyhyt uni on riskitekijä ainakin verenpainetaudille, aikuistyypin diabetekselle, keskivartalolihavuudelle ja depressiiviselle mielialalle.

Aineenvaihdunta häiriintyy ja ruokakäyttätyminen muuttuuu

Sairastumisriskin kasvu johtuu univajeen aiheuttamista muutoksista elimistön normaaleissa toiminnoissa. Jo kahden tai kolmen peräkkäisen yön valvomisen tai yli kuuden vuorokauden osittaisen univajeen seurauksena elimistön kyky ylläpitää normaalia verensokerin tasoa heikkenee. Kun myös insuliinin teho heikkenee, seurauksena on häiriöitä elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa.

Univaje ja väsymys vaikuttavat myös suoraan ruokakäyttätymiseen. Väsyneenä ruokahalu kasvaa, ja epäterveelliset ruokavalinnat lisääntyvät. Väsymys verottaa myös liikuntahaluja, ja lenkkipolun sijaan kotisohva tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Huono uni riski myös lapselle

Partisen mukaan huonoon uneen liittyvät terveysriskit eivät koske pelkästään aikuisia, vaan huonosti nukkuminen on yhtä lailla haitallista myös lapsille.

- Myös huonosti nukkuvilla lapsilla on todettu enemmän keskivartalolihavuutta, ja univaje voi aiheuttaa heilläkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Teini-ikäisillä lapsilla korkean verenpaineen syyksi voi paljastua huono nukkuminen, Partinen kuvailee tutkimustuloksia.

Lyhytaikainen unettomuus yleistä

Mutta mistä sitten tietää nukkuneensa hyvin ja riittävästi? - Uni on riittämätöntä tai laadultaan heikkoa, jos herätessä on väsynyt. Unentarve on yksilöllistä, mutta useimmille aikuisille sopiva yöunen määrä on 7-8 tuntia, Partinen kertoo.

Lyhytaikainen, esimerkiksi stressiin liittyvä unettomuus on yleistä, ja siitä kärsivät jossakin elämänsä vaiheessa lähes kaikki. Kroonisempaan unettomuuteen tai muihin nukkumiseen liittyviin ongelmiin on syytä hakea apua ainakin silloin, jos ihminen itse tuntee kärsivänsä oireista ja liiallisesta päiväaikaisesta väsymyksestä.

Uniongelmat iso kustannustaakka

Nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat Suomessa yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 erikoissairaanhoidossa unettomuuden takia hoidettujen potilaiden määrä lisääntyi lähes kolmanneksella.

Vuonna 2007 unettomuuden aiheuttamat suorat kustannukset olivat yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Miika Linnan mukaan kustannukset kasvavat tästä vielä merkittävästi, kun mukaan lasketaan esimerkiksi työtehon heikkenemisestä tai sairauspoissaoloista aiheutuneet kulut.

- Välillisten kustannusten tarkkaa määrää on kuitenkin lähes mahdotonta laskea luotettavasti, mutta eri tutkimusten mukaan niiden on arvioitu olevan 2-30 -kertaisia suoriin kustannuksiin verrattuna, Linna toteaa.

Lähde: Ruokatieto - Krista Korpela-Kosonen

Sivun alkuun >>

 

Oikean lääkehoidon kokonaisarviointi parantaa potilaan vointia ja alentaa lääkekustannuksia
3.11.2009

Moniammatillisena yhteistyönä tehtävä lääkehoidon kokonaisarviointi edistää lääkkeiden oikeaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lääkekuorman keventyminen parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tuo säästöjä lääkekuluissa. Yhteiskunnalle lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyöty näkyy entistä tehokkaampana terveydenhuollon henkilöstöresurssien ja osaamisen hyödyntämisenä.

OLKA (Oikea Lääkehoito Kokonaisarvioinnin Avulla) -kokeiluhankkeessa (*) verrattiin 50 potilaan lääkekustannuksia, toimintakykyä ja elämänlaatua ennen lääkehoidon kokonaisarviointia ja arvioinnissa toteutettujen lääkitysmuutosten jälkeen kolmen kuukauden kuluttua. Yhteensä toteutettiin 607 lääkehoidon arviointia, joiden yhteydessä tehtiin 304 muutosehdotusta tai huomiota lääkityksiin.

Yli puolet potilaista koki vointinsa kohenneen tai lääkitykseen liittyvän ongelman ratkenneen arvioinnin seurauksena. Potilaiden vointi (63 %) ei myöskään huonontunut, vaikka lääkitystä vähennettiin tai muutettiin. Taloudellista hyötyä arvioinnista oli 90 %:lle potilaista: Kela-korvauksen osuus pieneni 14,1 % ja asiakkaan omavastuuosuus 22%.

Lääkehoidon kokonaisarviointi perustuu paikallisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen apteekin, lääkärien ja hoitohenkilöstön välillä. Lääkehoidon paremmalla kohdentamisella puretaan mahdollisia yliannostuksia ja karsitaan eri lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Lääkkeiden käyttäjän tietoa omasta lääkityksestään ja sen turvallisuudesta pyritään myös lisäämään.

Lääkehoidon kokonaisarvioinnista hyötyvät erityisesti ikääntyneet, useita samanaikaisia sairauksia sairastavat ja useita eri lääkkeitä käyttävät apteekin asiakkaat.

- Arvioinnin avulla saamme sekä asiakkaidemme lääkityksen kuntoon, että yhteiskunnan lääkekustannusten nousun hallintaan, hanketta koordinoinut apteekkari Terttu Puurunen Hyrynsalmen apteekista sanoo. Suomessa on erinomaista farmaseuttista osaamista, jota haluamme näin käyttää asiakkaistamme huolehtimiseen.

Sitran tavoitteena oli OLKA -kokeiluhankkeessa hankkia kokemuksia ja tietoa uusien toimintamallien kehittämisessä terveydenhuollossa.

- Tässä kokeiluhankkeessa osoitettiin mitä terveydenhuollon moniammatillisuuden ja yhteistyön tehostaminen saa aikaan. Asiakkaan parantuneen voinnin ja ongelmien korjaantumisen kautta kontaktit terveydenhuoltoon vähenevät, osastojaksot lyhenevät ja erikoislääkärikontaktit harventuvat, toimialajohtaja Timo Haikonen Sitran Terveydenhuollon ohjelmasta sanoo.

- Ikääntyneiden määrän kasvua myötäävä lääkekustannusten jatkuva nousu on haaste, johon lääkehoidon kokonaisarvioinnilla voidaan hyvin vastata, Haikonen jatkaa.

Sivun alkuun >>

 

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoito saattaa hidastaa Alzheimerin tautia
6.10.2009

Verenkiertoelimistön sairauksia aiheuttavia riskitekijöitä ei pidä jättää hoitamatta dementian vuoksi. Ranskalaistutkimuksen mukaan näiden riskitekijöiden hoitaminen hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä.
Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellut riskitekijät olivat verenpainetauti, kolesteroliongelmat, diabetes, tupakointi ja ateroskleroosi. Ne kaikki saattavat altistaa Alzheimerin taudille, mutta niiden hoitamisen ei aiemmin ole osoitettu vaikuttavan taudin kulkuun.

Mitä laajempi hoito sen hitaampi tauti

Parin vuoden seurannan aikana dementiaoireet etenivät vähemmän potilailla, joiden kaikki riskitekijät hoidettiin, kuin niillä, joiden riskitekijät jäivät hoidotta. Dementian eteneminen hidastui myös potilailla, joiden riskitekijöistä vain osaa hoidettiin, mutta vaikutus ei ollut yhtä suuri.

Ranskalaistutkimukseen osallistui 300 seitsemänkymppistä sydäntautien suhteen tervettä Alzheimer-potilasta.

Tutkijat huomauttavat, että tulokset pitäisi vahvistaa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa ennen kuin kyseisten riskitekijöiden hoitamisen voi varmasti sanoa hidastavan Alzheimerin tautia. Tutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim.

Sivun alkuun >>

 

Asiantuntijat: Aivohalvauksen ennaltaehkäisyssä paljon parantamisen varaa
1.10.2009

Suomessa voi vuonna 2030 ilmetä pahimmillaan 20 100 uutta aivohalvausta, mutta parhaassa tapauksessa vain 12 000. Ennaltaehkäisyä tehostamalla sairastuneiden määrä saadaan pidettyä lähes ennallaan väestön ikääntymisestä huolimatta, osoitti Kuopion yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

International Journal of Stroke -lehden lokakuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa luotiin koko Suomea käsittävä malli tulevaisuuden aivohalvausennusteesta.

Ennustemallin mukaan vuonna 2030 tulee väestön ikääntymisen vuoksi 20 100 uutta ensihalvausta, ellei sairauden ehkäisyä enää kyetä tehostamaan aikaisempien vuosien malliin. Jos tehokkaaseen ehkäisyyn panostetaan, uusien aivohalvausten määrä jää 12 100:aan.

Terveelliset elämäntavat ehkäisyn perusta

Tutkijat painottavat, että aivohalvauksen ennaltaehkäisyssä on paljon parantamisen varaa. Sen perusta ovat entistä terveellisemmät elämäntavat, joissa keskeistä on runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sekä enemmän kalaa ja kasviöljyjä sisältävä ruokavalio. Myös nykyistä runsaampi liikunnan määrä on suositeltavaa kaikille iästä riippumatta.

Koholla oleva verenpaine on aivohalvauksen tärkein riskitekijä. Verenpaineen tulisi olla alle 140/85 mmHg kaikenikäisillä.

Tutkijoiden mukaan terveyskasvatus olisi aloitettava jo lapsuudessa perheissä ja koulussa, ja sen tulisi jatkua edelleen aikuisässä ja ikääntyessä.

Aivohalvausennusteen mallintamisessa hyödynnettiin FINMONICA- ja FINSTROKE-tutkimusten aivohalvausrekisterien tietoja. Niiden lisäksi huomioon otettiin vuoteen 2030 ulottuvat väestön ikäennusteet, jotka saatiin Tilastokeskuksesta.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

Valveen laatu säätelee unen syvyyttä - erityisesti ikääntyvillä
25.9.2009

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää aktiivista valvetilaa heikkenee, mikä puolestaan heijastuu unen laatuun. Tulokset tukevat ajatusta, että vanhusten uniongelmia tulisi hoitaa pikemminkin aktivoimalla heidän valveillaoloaikaansa kuin tarjoamalla unilääkkeitä.

Väestön vanhetessa ikääntymiseen liittyvät unihäiriöt koskettavat yhä suurempaa osaa ihmisistä, mutta iän mukanaan tuomien unimuutosten biologiset mekanismit tunnetaan yhä huonosti. Helsingin yliopiston tutkijoiden Journal of Neuroscience -lehdessä viime viikolla julkaistu, koe-eläinmallissa tehty tutkimus tuo uutta solutason tietoa niistä muutoksista, joiden takia ikääntyessä syvän unen määrä vähenee ja päivävireys laskee.

Valveilla hermosolut ovat aktiivisia ja tarvitsevat energiaa. Energia-aineenvaihduntatuotteiden kertyminen taas lisää unen tarvetta ja syvää unta, jonka aikana aivojen energiavarastot täyttyvät uudelleen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että hermojärjestelmän kyky ylläpitää aktiivista valvetta heikkenee vanhetessa. Tämä näkyi erityisen selvästi pitkittyneen valveillaolon aikana: Ikääntyneillä ei aktiivisuudesta kertovia energia aineenvaihduntatuotteita kertynyt aivoihin kuten nuorilla. Aktiivisen valveen ja unen tarpeen väheneminen puolestaan heijastui syvän unen määrään.

Tutkimustulokset vahvistavat oletusta, että myös ihmisillä ikääntyneiden uniongelmat johtuisivat ainakin osittain muutoksista valveessa. Havainto tukee ajatuksia, joiden mukaan ikääntyneiden uniongelmia voitaisiin hoitaa yhä enemmän lisäämällä heidän aktiivisuuttaan valveilla oloaikana ? esimerkiksi seurustelun, liikunnan, pelien ym.s. avulla ? sekä vähentämällä unilääkkeiden käyttöä.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa on mahdollista hyödyntää myös unilääkkeiden kehittämisessä. "Nykyiset unilääkkeet kyllä auttavat nukahtamisessa, mutta erityisesti vanhuksilla niistä voi olla jopa enemmän haittoja kuin hyötyä, sillä ne vähentävät entisestään päivävireyttä ja unen syvyyttä", toteaa tutkija Henna-Kaisa Wigren Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Julkaisu:
Wigren HK, Rytkönen KM, Porkka-Heiskanen T; Journal of Neuroscience. 2009 Sep 16;29(37):11698-707: Basal forebrain lactate release and promotion of cortical arousal during prolonged waking is attenuated in aging. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Neurotieteiden kansallinen tutkijakoulu ja EU.

 

Sivun alkuun >>

 

 

Suonikohjuista pääsee eroon ilman leikkausta ja arpia
16.9.2009

Uudet hoitomenetelmät tuovat helpotusta suonikohjuista kärsiville. Nykytekniikalla toimenpiteet eivät enää vaadi leikkaushoitoa ja ikävät suonikohjut hoituvat usein jo yhdellä hoitokerralla. Toimenpiteet eivät aiheuta haavoja, jalat kaunistuvat ilman arpia ja potilas toipuu jopa ilman sairaslomaa ja kipulääkitystä. Kenelle uudet hoitomenetelmät sopivat ja mihin niiden teho perustuu?

Suonikohjut ovat kolme kertaa tavallisempia naisilla kuin miehillä. Niistä johtuvat yleisimmät vaivat ovat turvotus, ihottuma, kutina, suonenvedot sekä erilaiset säryt. Ääritilanteissa suonikohjut voivat aiheuttaa säärihaavoja tai verenvuotoa. Suonikohjuista koituva haitta voi myös olla lähinnä kosmeettinen.

Aiemmin ikävät suonikohjut ovat hoidettu pois leikkauksella, josta kuntoutuminen voi kestää kauan. Leikkausarvet myös jäävät iholle muistuttamaan poistetuista suonikohjuista. Lääketieteen kehityksen tuloksena nykyään on tarjolla uudenlaisia hoitoja, jotka ovat potilaan kannalta aiempia huomattavasti helpompia. Toimenpiteiden jälkeen ei tarvita usein edes sairaslomaa saati särkylääkitystä.

- Suonikohjujen laser-, vaahtoruiskutus- ja radioablaatiohoidot tehdään vastaanottohuoneessa ilman esivalmisteluja ja ne kestävät vain puolesta tunnista puoleentoista riippuen hoidettavan alueen laajuudesta ja käytetystä menetelmästä. Suurimmalle osalle riittää kertahoito, eivätkä toimenpiteet aiheuta haavoja neulanpistoreikiä lukuun ottamatta. Jalat siis kaunistuvat ilman arpia, verisuonikirurgi Aarno Lehtola Terveystalosta luettelee hoitojen etuja.

Vaahtoruiskutuksella suoni kuihtuu

Laskimoverenkierron heikosta toiminnasta johtuvat suonikohjut ovat usein etenkin miehillä perinnöllisiä. Suonikohjut syntyvät, kun laskimoläppä ja -seinä antavat periksi ja suoni pääsee pullistumaan, mikä näkyy kohjuna suonen ollessa lähellä ihoa. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi altistavia tekijöitä suonikohjuille ovat muun muassa seisomatyö, liikapaino sekä naisilla hormonit ja synnytykset.

Vaahtoruiskutushoidossa ultraäänikartoituksessa todettuihin viallisiin laskimoihin ruiskutetaan vaahtoa, joka kutistaa laskimot. Sen jälkeen ne kuihtuvat vähitellen pois.

Laserhoitoa käytetään vaahtohoidon rinnalla etenkin isojen suonien hoidossa. Siinä periaate on samanlainen. Laserkärjen lämpövaikutuksella saadaan aikaan laskimon sisäkautta tapahtuva tuhoutuminen ja tukkiutuminen, minkä jälkeen suoni kutistuu ja lopulta häviää.

- Uudenlaiset hoitomenetelmät, erityisesti vaahtoruiskutus, sopivat miltei kaikille. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi vaikea perinnöllinen tukostaipumus tai muut harvinaisemmat syyt. Hoitoja on saatavilla ympäri Suomen yli kymmenellä paikkakunnalla, Lehtola kertoo.

Kuten muissakin lääketieteellisissä hoidoissa, tekijän kokemus ja ammattitaito korostuvat.

- Etenkin synnyttäneillä naisilla voi olla laskimoissa lantiosta tulevaa takaisinvirtausta. Kyseessä on verkkosuonten vajaatoiminta, joka aiheuttaa kohjuja. Siihen liittyy usein laajaa hiussuonten vikaa eli niin sanottuja minikohjuja, jotka aiheuttavat samankaltaisia vaivoja kuin suonikohjut. Jos potilaan nivusia ei tutkita huolella, vika jää monesti diagnosoimatta. Tällöin hoito voi jäädä puutteelliseksi ja vaivat voivat uusiutua, kustannukset lisähoidoista kasvavat ja potilas kärsii esteettisesti. Verkkosuonivika hoituu kokeneen tekijän tekemänä yleensä yhdellä vaahtoruiskutuskerralla, jonka jälkeen myös jalkojen ulkonäköä haittaavat hiussuonet on helppo hoitaa, Lehtola sanoo.

Ehkäise ennalta laskimotukoksia

Suonikohjujen muita hoitotapoja ovat sukkahoito sekä julkisessa terveydenhuollossa käytettävä leikkaushoito. Esteettisin perustein tehtäviä hoitoja tehdään julkisen sektorin resurssipulasta johtuen ainoastaan yksityisellä sektorilla.

Verisuonikirurgi suosittelee myös ennaltaehkäiseviä toimia suonikohjujen estämiseksi.

- Mikäli suonikohjut ovat sukurasite, suosittelen esimerkiksi raskauden aikana käyttämään hoitosukkia. Olemassa oleva laskimovika taas kannattaa hoitaa pois, ettei se leviä uusille alueille ja vaikeudu ennestään. Myös laihduttaminen sekä hyvän lihaskunnon ylläpitäminen kannattaa aina, jotta laskimopumppaus jaloista olisi mahdollisimman hyvä, Lehtola neuvoo.

Lähde: Terveystalo

Sivun alkuun >>

 

Yleiset bakteeri-infektiot osoittautuivat merkittäviksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiksi
15.9.2009

Väestössä hyvin yleisesti esiintyvät hampaiden kiinnityskudostulehdusta ja keuhkoklamydiaa aiheuttavat bakteerit edesauttavat myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä, osoittaa Helsingin yliopistossa 18.9. tarkastettava väitöstutkimus.

Vaikka sydän- ja verisuonisairauksien hoitokeinot ovat parantuneet merkittävästi, ne ovat yhä suomalaisten yleisin kuolinsyy. Nykyään sydän- ja verisuonisairauksia ei enää pidetä pelkästään kolesterolinkertymäsairauksina, vaan myös tulehduksilla on merkittävä rooli niiden kehittymisessä.

Tulehdustekijöinä voivat toimia krooniset infektiosairaudet, joista tunnetuin on keuhkoklamydia (Chlamydia pneumoniae). Toinen yleinen sydäntautiriskiin yhdistetty bakteeri-infektio, joka ylläpitää yleistulehdusta, on parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus.

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan parodontiitin lieviä muotoja sairastaa 64 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä ja vakavampia tautimuotoja esiintyy 21 prosentilla. Yhtä taudin aggressiivisen muodon aiheuttajabakteeria, Aggregatibacter actinomycetemcomitansia, voidaan löytää 20 prosentilla suomalaisista aikuisista. Myös keuhkoklamydia on hyvin yleinen; 70-80 prosentilla suomalaisesta vanhusväestöstä löytyy vasta-aineita tälle hengitystieinfektioiden aiheuttajalle.

FM Anita Tuomainen tutki väitöstyössään tulehduksen merkitystä valtimonkovettumataudissa eli ateroskleroosissa. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin A. actinomycetemcomitans ja C. pneumoniae -bakteerien aiheuttamia tulehduksia hiirimallissa. Lisäksi Tuomainen käytti väestöpohjaista aineistoa selvittäessään tulehduksen alkuvaiheessa ilmenevien proteiinien yhteyttä kymmenen vuoden aikana rekisteröityihin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin.

Hiirikokeet osoittivat, että A. actinomycetemcomitans -infektio kohottaa elimistön tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksia sekä lisää rasvan kerääntymistä soluihin ja tulehdusta maksassa. Myös keuhkoklamydia aiheutti yleisen tulehdusreaktion, heikensi verisuonten toimintaa sekä lisäsi maksan tulehdusta ja rasvoittumista. Seurantatutkimus puolestaan osoitti, että miehillä, joilla oli korkea seerumin metalloproteinaasi-8-pitoisuus (MMP-8) sekä merkkejä alkavasta ateroskleroosista, oli yli kolminkertainen riski kuolla sydäninfarktiin.

"Nämä tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että seerumin kohonnut MMP-8 pitoisuus on kliinisesti merkittävä kuolemaan johtavien sydäninfarktien merkkiaine. Lisäksi tulokset osoittavat, että parodontiittia aiheuttava bakteeri altistaa sydän- ja verisuonisairauksille vaikuttamalla sekä suoraan kohde-elimiin että ylläpitämällä yleistulehdusta ja että keuhkoklamydia edesauttaa rasvamaksan syntymistä", Tuomainen toteaa. "Tulosten perusteella näitä yleisiä bakteeri-infektioita voidaan pitää sydän- ja verisuonisairauksien merkittävinä riskitekijöinä ja niiden seulonnalla voisi olla suuri kansanterveydellinen merkitys."

FM Anita Tuomaisen väitöskirja "Inflammation-induced atherogenesis, liver alterations, and cardiovascular outcome", joka tarkastetaan 18.9.2009.

Lähde: Helsingin yliopisto

Sivun alkuun >>

 

Sairastatko nivelreumaa tai psoriasista?
5.9.2009

Orion etsii henkilöitä lääkkeen kliiniseen tutkimukseen

Etsimme nivelreumaa tai psoriasista sairastavia tutkimushenkilöitä kliiniseen lääketutkimukseen, jossa selvitetään ei-kaupallisen metotreksaattivalmisteen imeytymistä verrattuna kaupalliseen valmisteeseen.

Tutkimukseen kuuluu

- alkutarkastuskäynti
- kaksi vuorokauden mittaista tutkimuskäyntiä viikon välein
- neljä erillistä aamukäyntiä näytteenotossa
- lopputarkastuskäynti.

Tutkimuksessa otetaan useita verinäytteitä.

Tutkimukseen osallistuville tutkimus on maksuton. Tutkimukseen kuuluu lääkärintarkastus, laboratoriokokeita, sydänfilmi ja verenpaineen mittaus. Tutkimuksesta ei ole odotettavissa tutkittaville itselleen välitöntä lääketieteellistä hyötyä, mutta he saavat tietoa omasta terveydentilastaan. Lisäksi tutkittavat saavat korvauksen tutkimukseen käyttämästään ajasta.

Jos

• käytät säännöllisesti suun kautta otettavaa metotreksaattia (esim. kauppanimellä Trexan®) nivelreuman tai psoriasiksen hoitoon
• olet normaalipainoinen yli 18-vuotias mies tai steriloitu tai vaihdevuosi-iän ohittanut nainen
• et tupakoi yli 5 savuketta päivässä
ja olet kiinnostunut tutkimuksesta, ota yhteyttä tutkimushoitajiimme puhelimitse 010 426 4497 / Minna Räävi tai 010 426 2880 Jonna Hakala.

Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi myös sähköpostitse jättämällä viestin Espoossa sijaitsevaan tutkimusyksikköömme osoitteeseen tutkimusyksikko@orionpharma.com

Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii lääkäri Leena Mattila, puh: 010 4261,
sähköpostiosoite leena.mattila@orionpharma.com

Ilmoitus: Orion Oyj

Sivun alkuun >>

 

Kuntien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat eniten kymmeneen vuoteen
25.8.2009

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat edellisenä vuotena enemmän kuin kertaakaan aiemmin kymmeneen vuoteen, käy ilmi Kuntaliiton selvityksistä. Suurten kaupunkien kustannukset kasvoivat vuonna 2008 keskimäärin reilut 8 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien hieman vajaat 8 prosenttia.

- Kustannusten kasvuun vaikutti edellisvuonna eniten yleinen palkkatason nousu. Koko kasvu ei ole selitettävissä kuitenkaan palkkojen ja hintatason nousulla, vaan reaalikasvua oli parisen prosenttia, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio toteaa.

- Kustannusten nousuun vaikuttavat myös hoitotakuun edellyttämät erikoissairaanhoidon laajennukset sekä kuntien kasvavat, mutta erilaiset tarpeet kehittää palvelujaan. Osassa kuntia väestön ikääntyminen edellyttää jo nyt palvelurakenteen muutosten aloittamista, mikä tällä hetkellä näkyy kustannusten nousuna. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset alentavat kustannuksia, Merikallio huomauttaa.

Selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia ja 15 keskisuurta kuntaa, joukossa Kainuun maakuntayhtymä.

Suurissa kaupungeissa sekä menojen hillitsijöitä että kasvattajia

Suurten kaupunkien joukossa on sekä niitä, joissa terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet, että niitä, joissa menot ovat notkahtaneet. Eniten terveydenhuollon kustannukset kohosivat Kotkassa ja Lahdessa, joissa nousua edellisvuoteen oli reilusti yli seitsemän prosenttia.

Keskimääräistä alhaisempaa terveydenhuollon kustannusten kasvu oli suurista kaupungeista Helsingissä (2 %), Tampereella (1,8 %), Oulussa (1,2 %), Espoossa (1,8 %), Jyväskylässä (0,5 %) ja Porissa (1,3 %). Kuopio hillitsi menojaan kaikista suurista kaupungeista eniten. Siellä kustannukset alenivat 0,1 prosenttia.

Helsingin terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2008 edelleen muita kaupunkeja korkeammat, vaikkakin ero on kaventunut selvästi viime vuosien aikana. Pääkaupungissa terveydenhuoltoon meni 2 071 euroa asukasta kohti ikävakioituna.

Ikävakiointi mahdollistaa erilaisten kuntien tarkastelun ilman, että kuntien erilaiset ikärakenteet vaikuttavat tuloksiin.

- Kuntien väestörakenteet ovat hyvinkin erilaisia, kun taas kuntien velvoitteet ovat samanlaisia. Niiden kuntien, joissa asuu runsaasti ikääntyviä, pitää jo nyt reagoida palveluntarpeiden kasvuun, Jussi Merikallio perustelee kaupunkien välisiä kustannuseroja.

Keskisuurissa kunnissa päivähoito suurin kuluerä

Keskisuuret kunnat ovat vertailleet selvitykseen terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia.

Keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin käytettiin keskimäärin 3107 euroa asukasta kohti. Eniten rahaa käytettiin Rovaniemellä, 3294 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja vähiten Raisiossa, 2857 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat Porvoossa ja Kotkassa, pienimmät Sipoossa ja Raumalla.

Lasten päivähoito ja esiopetus vievät suurimman osan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista, eli lähes 17 prosenttia. Päivähoitoon ja esiopetukseen menee kunnissa keskimäärin 531 euroa asukasta kohti.

Suurimmat koko sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten hillitsijät vuonna 2008 olivat Järvenpää, Sipoo, Mikkeli, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kemi. Näissä kunnissa kustannukset alenivat vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna.

Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain

Kuntaliitto on tehnyt vuosittaisen kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000 lähtien. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa annettu ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.

Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiin nyt viidettä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin, jolloin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kotka oli mukana ainoana suurena kaupunkina myös sosiaalitoimen kustannusten vertailussa.

Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Joensuu, Järvenpää, Kemi, Kerava, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Salo ja Sipoo. Lisäksi vertailussa on mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymä.

Lähde: Suomen Kuntaliitto

Sivun alkuun >>

 

Jättitutkimus selvittää D-vitamiinin ja omega-3:n terveyshyötyjä senioreille
7.8.2009

Yhdysvalloissa on käynnistymässä suuri kokeellinen tutkimus D-vitamiinin ja omega-3 rasvahappojen terveyshyödyistä. Tarkoituksena on selvittää, voivatko nämä ravintoaineet ehkäistä syöpää, sydäntauteja ja aivohalvauksia.
D-vitamiinin ja omega-3 rasvahappojen merkityksestä eri sairauksien ehkäisyssä on jo jonkin verran epidemiologista näyttöä, mutta suuria kokeellisia interventiotutkimuksia näillä ravintoaineilla ei toistaiseksi ole tehty.

Ravintoaineita testataan merkittävillä annoksilla

Käynnistymässä olevassa VITAL-tutkimuksessa (VITamin D and omegA-3 triaL) 20 000 koehenkilöä satunnaistetaan saamaan valmisteena D-vitamiinia, omega-3 rasvahappoja, molempia ravintoaineita tai lumevalmistetta. Tutkijoiden mukaan käytettävät ravintoaineannokset ovat kohtalaisia tai suuria.

Koehenkilöiksi otetaan yli 60-vuotiaita miehiä ja yli 65-vuotiaita naisia, jotka eivät ole aiemmin sairastaneet syöpää, sydäntauteja tai aivohalvausta.

Viisi vuotta kestävän tutkimuksen toteutuksesta vastaavat bostonilaisen Brigham and Women's Hospitalin tutkijat. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää D-vitamiin ja omega-3 rasvahappojen roolia myös muiden tautien kuin syövän ja sydäntautien ehkäisyssä.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

Liikkeelle. Hyvänolon opas senioreille

Riku Aalto

Nykyisin on seniorejakin alettu liikuttaa. Siinä missä ennen saimme rauhassa löhötä sohvalla katselemassa urheilukilpailuja TV:stä, meitä painostetaan nyt yhteiskunnan ja naapureiden toimesta ylös, ulos ja lenkille. Tämä on hyvä asia mikäli emme aloita uutta elämäntapaa hampaat irvessä ja heti ja nyt periaatteella. Tätä varten on ehkä syytä turvautua aluksi ammattilaisten apuun. Trendikästä on nykyisin puhua "personal traineristä", joka tarkoittaa henkilökohtaista opasta uuteen elämän tyyliin. Tämän Liikkeelle kirjan tekijä on Riku Aalto, joka on ammatiltaan fysioteraupeutti mutta samalla "personal trainingin" uranuurtaja Suomessa. Hän on kirjoittanut liikunnallisia oppaita eri ikäryhmille ja tämä seniori-ikäisille tarkoitettu liikunnan opas on jo hänen 14. kirjansa.

Tartuin innolla tähän Riku Aallon hyvänolon oppaaseen mutta jostain syystä into laski sitä mukaa kun sain kahlattua läpi kaikki seniorien yleisimmät taudit diabeteksen, erilaiset nivelsairaudet, osteoporoosin, verenpainetaudin, astman ja dementian. Tosin taudin kuvauksen yhteydessä oli esitetty miten liikunta auttaa näissäkin sairauksissa mutta jotenkin tuli samanlainen olo kuin lääkärikirjaa selaillessa. Kaikki taudin oireet sopivat juuri minuun.
Mielenkiintoni heräsi uudelleen kun päästiin varsinaiseen asiaan eli senioreille sopiviin kunto-ohjelmiin. Ne oli järjestelmällisesti kuvattu ja Ville-Petteri Määtän ottamat havainnolliset valokuvat täydensivät oppimisen helppoutta. Kaikki kirjan antamat ohjeet ovat varteenotettavia mutta en silti suosittele pelkästään itseopiskelua sillä monet liikkeet voivat väärin opittuna vahingoittaa seniorien haurastuvaa kehoa. Kirja antaa hyviä virikkeitä erilaisiin liikuntamuotoihin ja punttisalien ilmapiiriin mutta suosittelee toimintaa ohjauksen alaisena.

Hyvää kirjassa on mielestäni sen antamat virikkeet ja positiivinen suhtautuminen senioreihin. Myös kirjan lopussa käsitelty "Seniorien ravitsemus" on täyttä asiaa. Joissain kohdin olisin kaivannut tarkempaa selitystä mikä on esim.limakarva, epäkäslihas tai miten painoindeksi lasketaan. Myös senioreista tehdyllä statistiikalla oli mielestäni herkuteltu liikaa. Löysin kirjasta myös aika paljon painovirheitä, jotka eivät kuitenkaan lukua häirinneet. Humoristista on, että kun kirjailija kiittelee kirjan teossa avustaneita niin maisteri Pirkka Aalto saa kiitokset OUKOLUKU-urakastaan.

Kirja-arvostelu: Pentti "pena" Arvela

ISBN : 978-951-0-34472-9
Julkaistu 6/2009
Sidosasu : Sidottu
Sivuja : 197
Kustantaja: WSOYpro/Docendo

Sivun alkuun >>

 

Reumapotilaiden sydän- ja verisuonisairauksia alidiagnosoidaan
18.6.2009

Reumapotilaiden kuolleisuuden vähentämiseksi olisi tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota heidän sydänterveyteensä, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus.

Nivelreuma aiheuttaa nivelmuutoksia, mutta se myös lyhentää elinikää. Reumatautien erikoislääkäri Riitta Koivuniemi selvitti väitöstyössään reumapotilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla reumapotilaiden kuolinsyitä, kuolinsyydiagnoosien tarkkuutta, perinteisen reumalääkityksen vaikutusta kuolinsyihin ja sitä, kuinka kattavasti vaikeassa reumassa toisinaan kehittyvä amyloidoosi oli diagnosoitu.

Koivuniemi selvitti 960 reumapotilaan kuolinsyyt vuosilta 1971 - 1991 ja 369 reumapotilaan ja verrokkien kuolinsyyt, jotka oli todettu ruumiinavauksessa vuosina 1952 - 1991. Hän tarkasteli myös kuolinsyydiagnoosin osuvuutta vertaamalla ruumiinavauslähetteen oletettuja kuolinsyitä ruumiinavauksessa todettuihin kuolinsyihin. Ruumiinavauksessa otetut kudosnäytteet tutkittiin uudelleen 90 prosentilta potilaista amyloidoosin toteamiseksi, ja sairaskertomustiedot kerättiin vuoden 1972 jälkeen kuolleilta reumapotilailta.

Reumapotilaiden tärkeimmiksi kuolinsyiksi osoittautuivat sydän- ja verisuonitaudit, reuma ja infektiot. Vuosien 1952 - 1991 aikana reuman aiheuttamat kuolemat vähenivät, mutta sen sijaan sepelvaltimotautikuolemat lisääntyivät. Verrokeilla sepelvaltimotautikuolemat taas kääntyivät laskuun 1970-luvulla. Reumapotilaiden sydän- ja verisuonitautikuolemat olivat alidiagnosoituja.

Amyloidoosi oli todettu elinaikana vain kolmasosalla reumapotilaista. Ruumiinavauksessa otettujen kudosnäytteiden tutkiminen uudelleen lisäsi amyloidoosin määrän kaksinkertaiseksi alkuperäisessä ruumiinavauksessa todettuihin verrattuna.

"Sepelvaltimotaudin aktiivinen etsiminen ja tehokas hoito ovat tärkeitä reumapotilaiden kuolleisuuden vähentämiseksi", Koivuniemi sanoo. "Myös amyloidoosia kannattaisi etsiä tehokkaammin etenkin niiltä reumapotilailta, joilla on munuaisten vajaatoiminta, valkuaisvirtsaisuutta tai pitkään kestänyt ja aktiivinen reuma - amyloidoosin varhainen toteaminen on tärkeää, koska sen etenemistä voidaan estää tehostamalla reuman hoitoa."

LL Riitta Koivuniemen väitöskirja 17.6.2009 "Causes of death in patients with rheumatoid arthritis over a 40-year period - with special emphasis on autopsy" (Nivelreumapotilaiden kuolinsyyt 40 vuoden aikana - ruumiinavauksen merkitys).

Sivun alkuun >>

 

Migreenillä ja epilepsialla yhteisiä perinnöllisiä taustatekijöitä?
10.6.2009

Aurallisen migreenin ja epilepsian taustalla saattaa olla yhteisiä alttiusgeenejä, osoittaa Helsingin yliopistossa 15.6. tarkastettava väitöstutkimus.

Migreeni on kohtauksellinen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys on 10-15 prosenttia väestössä. Migreenipäänsärky on tavallisesti toispuoleista ja sykkivää, ja se pahenee liikunnan yhteydessä. Noin kolmanneksessa migreenikohtauksista päänsärkyä edeltää lyhytkestoinen näkö-, tunto- ja/tai puhehäiriö, jolloin kysymyksessä on aurallinen migreeni (MA). Migreeniauran ja päänsäryn perimmäisiä perinnöllisiä tai biologisia syitä ei tunneta.

FM Päivi Tikka-Kleemola selvitti väitöstyössään erityisesti aurallisen migreenin perinnöllistä taustaa. Tikka-Kleemola on mukana professori Aarno Palotien ja dosentti Markus Färkkilän johtamassa migreenitutkimushankkeessa, johon on koottu yli 1 400 migreeniperhettä eri puolilta Suomea. Koko genomin kattavia kartoitusmenetelmiä käyttämällä tutkimusryhmä on tunnistanut useita migreenille tai sen oireille altistavia geenialueita.

Endoteliini1-peptidi ja sen reseptorit EDNRA ja EDNRB osallistuvat verisuonten seinämien liikkeisiin, jolla voi olla merkitystä migreeniaurassa. Tikka Kleemola tutki näiden geenien yhteyttä migreeniin vertaamalla 850 yksittäistä MA-potilasta 890 terveeseen verrokkihenkilöön.

Hän havaitsi, että tässä suomalaisaineistossa sekä isältä että äidiltä periytyvä EDNRA-geenin harvinainen emäsmuutos näytti altistavan auralliselle migreenille.

Tikka-Kleemola tutki myös kromosomi 19p13-alueen kytkeytymistä auralliseen migreeniin 72 suomalaisessa migreeniperheessä. Alueella sijaitsee kaksi migreeniin aikaisemmin liitettyä geeniä: kalsiumionikanavaa koodaava geeni CACNA1A ja insuliinireseptoria koodaava geeni INSR. Näistä CACNA1A geenin emäsmuutosten tiedetään altistavan aurallisen migreenin harvinaiselle alamuodolle familiaaliselle hemiplegiselle migreenille, jossa päänsärkyä edeltävät toispuoleiset halvauskohtaukset. Tutkimus osoitti, että 19p13-alue ei kytkeydy auralliseen migreeniin ainakaan tutkituissa suomalaisperheissä.

Tutkimuksen merkittävin löydös on kromosomiin 9 kytkeytyvä näköaura-alue, joka tunnistettiin 36 tarkoin diagnosoidusta suomalaisesta MA perheestä käyttämällä koko genomin kattavaa kartoitusmenetelmää. "Löytämämme alue, 9q21-q22, on äskettäin yhdistetty harvinaiseen takaraivo ohimolohkoepilepsiaan yhdessä belgialaisessa perheessä, jossa oli myös useita MA-potilaita. Nämä tulokset vahvistavat aikaisempia löydöksiä, joiden mukaan nämä kaksi kohtauksellista sairautta, MA ja epilepsia, voivat jakaa yhteisiä perinnöllisiä tekijöitä", Tikka-Kleemola sanoo.

FM Päivi Tikka-Kleemolan väitöskirja "Auralliselle migreenille altistavien geneettisten alueiden tunnistaminen" (Identification of loci for migraine with aura) tarkastetaan maanantaina 15.6.2009.

Sivun alkuun >>

 

Terveyden edistämisen barometri 2009: Kotikunnassa viihdytään, mutta mahdollisuuksiin vaikuttaa ei uskota
28.5.2009

Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkisti Terveyden edistämisen barometrin 2009, joka mittaa kuntien terveysasioista vastaavien johtajien, kunnanjohtajien ja järjestöjohtajien sekä kansalaisten näkemyksiä terveyteen liittyvistä tekijöistä, tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Suomalaiset viihtyvät asuinkunnassaan ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, mutta omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa kuntapäätöksiin ei uskota. Järjestötoiminnan näkevät tärkeäksi sekä kuntalaiset että päättäjät. Terveyden edistämisen yleiskuva on edellisiin vuosiin verrattuna synkentynyt, mutta suhtautuminen on edelleen pääosin myönteistä.

Terveyden edistämisen barometriin 2009 haastateltiin 224 kuntajohtajaa, terveysjohtajaa ja kansanterveysjärjestön johtajaa. Kansalaiskyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Barometri julkaistiin nyt 17. kerran.

Kuntalaisen ja kuntajohtajan näkemykset poikkeavat toisistaan

Kansalaiskyselyssä lähes 40 prosenttia ei usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Erityisesti näin kokevat 25-34-vuotiaat. Kunnanjohtajien ja kansalaisten näkemykset poikkeavat toisistaan erityisesti päätöksenteon vaikuttamisen osalta. Kuntapäättäjät uskovat, että asukkaat voivat riittävästi vaikuttaa kuntapäätöksiin.

Siinä missä kansalaiset kokivat kunnassa vaikuttamisen vaikeaksi, he toisaalta olivat tyytyväisiä oman alueensa järjestötoimintaan ja kokivat sen merkitykselliseksi sekä tärkeäksi. Vastaajista 73 prosenttia piti järjestötoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia hyvinä. Naiset olivat miehiä useammin sitä mieltä, että järjestöt ajavat heille tärkeitä asioita.

Elinympäristön viihtyisyys ja palvelut arvioidaan riittäviksi

Barometrin vastausten perusteella suomalaiset viihtyvät asuinkunnassaan yleisesti ottaen hyvin. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän ympäristönsä on turvallinen ja terveellinen. Liikenneyhteydet palveluihin koettiin sujuviksi.

Liikuntamahdollisuuksiin olivat tyytyväisiä lähes kaikki ja puolet vastaajista piti myös muita harrastusmahdollisuuksia riittävinä. Kolmannes kuntalaisista oli myös sitä mieltä, että kunta tarjoaa riittävästi tukea elintapamuutoksiin kuten alkoholista ja tupakasta vieroitukseen.

Kuntalaisista 67 prosenttia kokee myös lapsiperheille tarjotut palvelut riittävinä. Kunnan tukeen ovat tyytymättömimpiä alle 25-vuotiaat. Senioripalveluihin tyytyväisiä oli lähes 60 prosenttia vastaajista ja 58 prosenttia myös uskoo, että jos elämäntilanne muuttuu ikääntyessä vaikeaksi niin kunnan apuun voi luottaa.

Toisaalta erityisen kriittisiä olivat järjestöjohtajat, kun he arvioivat ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä erilaisia kunnan tarjoamia tukia. Varsin heikoksi he arvioivat kouluterveydenhuollon kehityksen ja kuntien mahdollisuudet tukea alkoholinkäytön vähentämistä. Lisäksi järjestöjohtajat kritisoivat ylipainon ehkäisyyn tehtävän työn tehottomuutta.

Tulevaisuus synkkenee, mutta yhteistyöhön uskotaan laajasti

Taloudellisen tilanteen epävarmuus heijastuu myös terveyden edistämisen tulevaisuudennäkymiin.

- Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen näkymät synkkenevät. Taantuma ei suoranaisesti näy kunta- ja järjestöjohtajien vastauksissa. Terveyden edistämisen tulevaisuus nähdään kuitenkin ristiriitaisempana kuin edellisvuonna ja selkeästi synkempänä kuin koko 2000-luvulla, sanoo suunnittelija Heikki Parviainen .

Tulevaisuuden ristiriitaisena näkeekin 55 % päättäjistä, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Alle 6000 asukkaan kunnissa tilanne nähtiin synkimpänä.

- Toivottavasti ei toisteta edellisen laman virheitä, jolloin kunnista purettiin hyvin toimiva terveyden edistäjien yhdyshenkilöiden verkosto. Nyt niitä on rakennettu uudestaan ja useissa kunnissa on paitsi nimetty terveyden edistämisen yhteyshenkilö myös kunnan strategiaan kirjatut toimet, kommentoi kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist .

Terveyden edistämisen barometrin 2009 mukaan kuntapäättäjät haluavat laajaa verkostoitumista sekä kumppanuuksia järjestöjen kanssa. He korostavat myös terveyden edistämisen palveluiden merkitystä. Järjestöjen toiminta ja yhteistyö nähdään erittäin tärkeänä.

Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman vaikutukset näkyvät poikkihallinnollisen terveysajattelun läpimenona kuntarakenteissa. Näkyvyyden lisääntyminen on myönteinen muutos, mutta pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan tarkoita muutosta terveyden edistämiseen suunnatuissa taloudellisissa panostuksissa tai ihmisten terveyskäyttäytymisessä.

Kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat hyvän talouskehityksen edellytyksiä

Terveyden edistämisen barometri 2009 kertoo monista myönteisistä kehityssuunnista. Terveyden edistämisen tilanne on kunnissakin vähintään kohtuullinen.

Kunnissa on tällä hetkellä meneillään sektorirajoja mataloittavia muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyden edistäminen mahdollistuu kaikilla kunnan toimialueilla. Myös järjestöillä on tulevaisuudessa vahvempi rooli ja kumppanuus terveyden edistämisen työssä.

- Valitettavaa kuitenkin on, että barometrin tuloksissa on alkanut näkyä talouden kääntyminen jyrkkään alamäkeen. Olemmekin veden jakajalla: jatkuuko terveyden edistämisen myönteinen perusvire vai kääntyykö se laskuun vallitsevassa taloustilanteessa, sanoo toiminnanjohtaja Janne Juvakka .

- Taloustilanne on varsin haastava. Terveyden edistämisessä kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta vaan myös tahdosta ja asenteista. Tärkeää on, että kunnissa tuetaan sairauksien hoidon lisäksi tekijöitä, joita vahvistamalla ja kehittämällä edistetään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla ehkäistään ongelmien ja sairauksien syntyä. Terveys ja hyvinvointi ovat myönteisen talouskehityksen perusedellytyksiä myös taantuman aikana, muistutti Janne Juvakka Terveyden edistämisen barometrin julkistamistilaisuudessa 27.5.

Sivun alkuun >>

 

Mitä alempi kolesteroli, sen parempi
1.5.2009

Kolesterolin alentamisesta ruokavalion avulla on hyötyä kaikille suomalaiselle. Steroidi- ja lipiditutkimukseen erikoistunut sisätautiopin professori Matti J. Tikkasen mukaan kellekään ei olisi haitaksi syödä kasvistanoli- tai kasvisteroliestereitä sisältäviä elintarvikkeita kuten erikoislevitteitä tai -jogurtteja, vaikka erityisesti ne ovat suositeltavia korkeasta kolesterolista kärsiville.

Tärkeintä kolesterolin hallinnassa on joka tapauksessa välttää kovaa tyydyttynyttä rasvaa eli rasvaisia maitovalmisteita, makkaroita, leivonnaisia, suklaata ja palmu- ja kookosöljyjä.

Tikkanen puhui Lääkäriseura Duodecimin tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin dyslipidemian eli veren rasva-arvojen häiriöiden päivitettyä Käypä hoito –suositusta.

Jos kolesteroliarvo jo on suurentunut, kannattaa välttää liiallista kananmunan keltuaisen syöntiä. Sen sijaan katkarapuja ja muita äyriäsiä voi syödä kolesterolista huolimatta. Meren herkkujen kokonaisvaikutukset kolesteroli- ja rasva-arvoihin ovat edullisia.

Kasvistanoli- ja kasvisteroliestereitä sisältävien tuotteiden avulla voidaan alentaa veren rasva-arvoja ja seeruminen kokonaiskolesterolipitoisuutta tutkimusten mukaan kymmenellä prosentilla. Tuotteet sopivat myös lapsille.

Lapsuuden ruokavaliolla merkitystä

Käypä hoito –suositusten päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketola korosti erikoisvalmisteiden sijaan varhaisen ehkäisyn ja terveellisten elintapojen merkitystä. Kolesteroliarvojen nousun ehkäisy täytyy aloittaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa huolehtimalla hyvästä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta.

FINRSKI 2007 –tutkimuksen mukaan jopa 60 prosentilla suomalaisista miehistä ja naisista kolesteroliarvo oli liian korkea eli vähintään 5 millimoolia litrassa.

- Pohdimme työryhmässä, että teemmekö nyt kaikista suomalaisista sairaita, kun suurella osalla kolesteroliarvot ovat yli suosituksen. Totesimme, että emme. Koskaan ei hoideta vain yhtä arvoa vaan kokonaisuutta. Ei ihminen ole sairas, jos on vain kolesteroliarvo kohollaan tai ylipainoa tai verenpainetta, Tikkanen totesi.

Lääkehoito korostuu

Päivitetyssä Käypä hoito –suosituksessa korostetaan aiempaa enemmän statiinilääkehoidon hyötyä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä aina 80 vuoden ikään saakka sekä statiinihoidon käyttöä suurina annoksina sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä.

Suuren riskin henkilöiden hoidossa päätavoitteen on huonon LDL-kolesterolin tason pienentäminen alle 2,0 millimooliin litrassa, jos mahdollista.

Dyslipidemian eli veren poikkeavien rasva-arvojen hoidossa keskitytään erityisesti kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin. Terveellä ihmisellä tavoitetasona on, että kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 millimoolia litrassa ja LDL:n pitoisuus on alle 3 millimoolia litrassa.

Riskiryhmillä kuten valtimotautiin sairastuneilla ja diabeetikotikoilla tavoitetasot ovat alemmat. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että riskiryhmien kuolleisuus vähenee sitä enemmän mitä alempi kolesterolipitoisuus.

Keski-ikäisillä miehillä sepelvaltimotautikuoleman riski kaksinkertaistuu, kun seerumin kokonaiskolesteroli suurentuu 5 millimoolista litrassa 6,5:een ja nelinkertaistuu, kun pitoisuus nousee kahdeksaan.

Suomessa työikäisten sepelvatimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Tähän on johtanut 1990-luvun alusta lähtien parantunut ruokavalio ja suolan käytön rajoittaminen sekä tupakoinnin vähentäminen ja 1990-luvun loppupuolella lisääntynyt statiinilääkehoito. (Ruokatieto - Outi Toivanen-Visti)

Sivun alkuun >>

 

Vanhuusiän aivoperäisen sairauden juuret ovat usein varhaislapsuudessa
19.4.2009

Professori Kai Kaila Helsingin yliopistosta on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 360 000 euron rahoituksen johtamaansa tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa keskosten ja muiden vastasyntyneiden aivoperäisten sairauksien hoitoa.

Keskosuudesta tai muista syistä johtuva aivojen vaurioituminen varhaislapsuudessa johtaa elinikäiseen sairaustaakkaan. Tätä taakkaa voitaisiin huomattavasti keventää, jos neurobiologisen perustutkimuksen uusin tieto pystyttäisiin siirtämään nopeammin potilashoitoon, sanoo professori Kai Kaila. "Monilla vanhuusajan sairauksista on juurensa varhaislapsuuden kehityksessä. Kuitenkin vanhuuden sairauksien oireisiin kohdistuva hoito aloitetaan paradoksaalisesti niiden loppuvaiheessa eikä silloin kun niiden syntymekanismeihin voitaisiin puuttua esimerkiksi keskoshoidossa", Kaila toteaa.

Aivojen neurobiologisessa tutkimuksessa monet keskeiset kysymykset liittyvät aivojen yksilönkehitykseen. Koska aivotoiminnan perusmekanismit muuttuvat kehityksen aikana, pienten lasten ja erityisesti keskosten aivotoiminnan häiriöiden hoitamiseen ei voida sellaisenaan soveltaa aikuisten aivoja koskevaa lääketieteellistä tietoa. Toisaalta vastasyntyneitä ei luonnollisesti voida altistaa kokeellisille hoidoille ja tutkimukselle. "Puuttuvan tiedon saamiseksi tarvitaan koe eläinmalleja. Olemme havainneet, että vastasyntyneet hiiret ja rotat toimivat erinomaisina tutkimusmalleina silloin, kun selvitetään keskosten aivotoiminnan perusmekanismeja, niiden häiriöitä ja lääkeaineiden vaikutusta. Tätä lähestymistapaa käyttäen olemme selvittäneet myös kuumekouristusten mekanismeja ja kehittäneet lupaavia uusia hoitomenetelmiä", Kaila kertoo.

Professori Kailan johtaman tutkijakonsortion tavoitteena on selvittää kehittyvien ihmisaivojen toimintamekanismeja ja hyödyntää saatua tietoa välittömästi potilashoidossa. Tämä edellyttää perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden välistä jatkuvaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa: aivojen toimintamekanismeja koskevaa perustutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Neurobiologian laboratoriossa Viikissä ja kliinisestä tutkimuksesta vastaavat dosentit Sampsa Vanhatalo ja Sture Andersson HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa. Hankkeessa on mukana myös sekä perus- että kliinisiä tutkijoita Saksasta, Irlannista ja Yhdysvalloista.

Kailan tutkimusryhmässä on kehitetty muun muassa niin sanottu laajakaista-EEG keskosten ja epilepsiaa sairastavien lasten aivotoiminnan rekisteröintiin. Menetelmää kehitetään edelleen HYKS:n lasten ja nuorten sairaalan keskosten teho-osastolla ja epilepsiayksikössä. Esimerkiksi synnytyksen yhteydessä hapenpuutteesta kärsineillä lapsilla on hyvin suuri riski saada kymmeniä tai jopa satoja vain aivojen sähköisessä toiminnassa havaittavia epileptisiä kohtauksia, jotka vaurioittavat aivoja. Ilman tarkoitukseen soveltuvaa EEG-monitorointia suurin osa näistä kohtauksista jää havaitsematta eikä lääkehoitoa pystytä kohdentamaan oikein.

"Lähestymistapamme moniin varhaisiin neurologisiin sairauksiin on täysin uusi, ja se on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta. Meillä on nyt tarjolla ainutlaatuinen 'window of opportunity' hedelmälliselle työlle tällä translationaalisella alalla: perustutkimuksessa, menetelmien kehittämisessä sekä saadun tiedon soveltamisessa vastasyntyneiden lasten ja heistä kasvavien aikuisten neurologisen sairaustaakan pienentämiseksi", Kaila sanoo.

Lähde: Meilahden kampus / Helsingin yliopisto

Sivun alkuun >>

 

Lihavuus on taakka vanhuudessakin
4.4.2009

Parikymppisenä kertyvä ylipaino tietää monille liikuntavaikeuksia seitsemänkymppisenä, osoittaa American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Verrattuna normaalipainoisiin liikuntavaikeudet ovat yli puolitoista kertaa yleisempiä ylipainoisilla miehillä ja kolme kertaa yleisempiä ylipainoisilla naisilla, jotka ovat olleet koko aikuisikänsä lihavia.

Vanhuksen liikuntakyky arvioitiin huonoksi, jos hänellä oli vaikeuksia kävellä 400 metrin matka tai nousta kymmenen porrasaskelmaa. Vaikeuksia oli 43 prosentilla miehistä ja 54 prosentilla naisista.

Tutkimukseen osallistui 2 800 kotonaan asuvaa 70 - 79 -vuotiasta miestä ja naista. Heidät punnittiin tutkimuksen alkaessa. Heitä pyydettiin myös muistelemaan, paljonko he painoivat 25- ja 50-vuotiaina. Liikuntakyky arvioitiin puolen vuoden välein seitsemän vuoden seurannan aikana.

Noin kaksi kolmesta suomalaismiehestä on vähintäänkin lievästi ylipainoisia. Naisista joka toinen on vähintään lievästi on ylipainoinen.

Lisätietoa aiheesta englanninkielisestä linkistä, American Journal of Epidemiology 2009 - tiivistelmä:
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/169/8/927

Sivun alkuun >>

Lähde: Ruokatieto - Duodecim

 

Lonkkavaivat lisääntyvät ikääntymisen myötä - mikä takaa onnistuneen lonkkaleikkauksen?
13.3.2009

Kun kipu ja nivelten jäykkyys ovat kestämättömiä, edessä on lonkkaleikkaus. Leikkauksen jälkeen liikkuminen ja paluu arkeen vaativat totuttelua, josta päästään helpommin yli huolellisen kuntoutuksen avulla. Mitä pitäisi huomioida kuntoutusvaiheessa, jotta palautuminen normaaliin arkeen sujuisi mutkattomasti? Onko kuntoutuksella merkitystä leikkauksen lopputulokseen?

Ikääntyneille lonkkien kolotus on normaalia, mutta nykyisin ongelmasta kärsivät jo työikäisetkin. Ennen leikkausta oireita lievitetään usein lääkehoidolla, fysioterapialla sekä käyttämällä kävelykeppiä tai sauvoja. Leikkausta harkitaan silloin, kun kipu ja nivelen jäykkyys haittaavat potilaan jokapäiväistä elämää. Suomessa tehdään vuosittain lähes 10 000 lonkan tekonivelleikkausta ja uusintaleikkauksiakin reilu tuhat.

Varsinkin työssä käyvät potilaat kaipaavat kipeästi vinkkejä, miten päästä leikkauksen jälkeen mahdollisimman nopeasti töihin.
- Yleisin puute onkin se, että lonkkaleikkausta edeltävä ja sen jälkeinen kuntoutus jää vajaaksi, eikä leikkauksesta saada täyttä hyötyä, sanoo fysiatri Maarit Nurminen kotiutushotelli Hopeaniemestä.
- Lopputuloksena voi olla esimerkiksi se, että potilas linkkaa koko elämänsä. Iäkkäämmät potilaat puolestaan saattavat pahimmassa tapauksessa jäädä sänkypotilaiksi, vaikka edellytyksiä pystyyn nousuun ja kävelyyn olisi ollut.

Kotiutushotellista apua myös ennen leikkausta

Monet lonkkaleikkauspotilaat totuttelevat leikkauksen jälkeiseen elämään kotiutushotellissa, josta on apua myös lonkkaleikkausta suunnitteleville potilaille. Hopeaniemen kotiutushotellissa potilailla on käytössään ammattilaisista koostuva työryhmä: lääkäri, hoitaja sekä fysioterapeutti. Tarvittaessa potilas voi käyttää myös psykologin, ravitsemusterapeutin sekä terveydenhoitajan palveluita.

Fysioterapeutti tutkii potilaan ja kertoo tulevasta kuntoutumisesta ja sen aikataulusta sekä ohjaa kävelytekniikassa.

- Käymme yhdessä läpi asioita, joita liikkumisen ja päivittäisten toimintojen kannalta pitäisi ottaa huomioon ennen ja varsinkin jälkeen leikkauksen, Nurminen kertoo.

Ennen leikkausta on hyvä vahvistaa lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta sen mukaan kuin kipu sallii. Myös monipuolinen ravinto, nesteiden nauttiminen sekä riittävä uni leikkausta edeltävinä viikkoina nopeuttavat toipumisessa.

Ammattilaiset seuraavat leikkauksesta palautumista

Leikkauksen jälkeen kotiutushotellissa käydään läpi askeltekniikoita ja opastetaan apuvälineiden käytössä. Yhdessä mietitään myös, minkälaiset haasteet potilasta odottavat kotona: miten liikkuminen onnistuu ja onko kotitalossa esimerkiksi hissiä.

- Jotta ammattilaiset ehtivät seurata riittävästi potilaan palautumista ja liikkumista, potilaan on hyvä viettää noin viikko kotiutushotellissa. Pelkillä leikkauksen jälkeisellä tarkastuskäynnillä on vaikea havaita liikkumisessa esiintyviä vikoja, Hopeaniemen fysiatri Maarit Nurminen toteaa.

Oleskelun aikana seurataan myös potilaiden kipulääkitystä, ja sitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. - Toiveena on, että kipu jäisi leikkauspöydälle. Joskus leikkauksesta tulee kuitenkin komplikaatioita, ja silloin selvitetään, mistä on kyse.
Lymfaterapeutin hoidoilla voidaan alentaa leikkaushaavan turvotusta, mikä osaltaan nopeuttaa palautumista.
- Vaikka lonkkaleikkaukseen ei liity paljon tulehduksia, seuraamme koko ajan, ettei haavaan tule esimerkiksi infektioita.

Toipumista seuraava hoitaja tekee yleensä tiivistä yhteistyötä leikkaavan lääkärin että kuntouttavan lääkärin kanssa. Myös kotipaikkakunnan terveyskeskuslääkäriin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Jos potilas on iäkäs, käydään kuntoutussuunnitelma läpi huolellisesti myös lähiomaisten kanssa. Omainen voi olla mukana Hopeaniemessä kuntouttavalla jaksolla.

Hoito kotiutushotellissa on huomattavasti edullisempaa kuin erikoissairaanhoito.
- Leikkauksen jälkeisessä välivaiheessa kotiutushoito on mielestäni varteenotettava vaihtoehto, sillä kotiutukseen panostettu aika varmistaa onnistuneen leikkaustuloksen, Nurminen sanoo.

Lähde: Hopeaniemen kotiututushotelli

Sivun alkuun >>

 

Ainutlaatuisen laaja tutkimus osoitti pehmeiden rasvojen hyödyn sepelvaltimotaudin ehkäisyssä
12.3.2009

Laajan tutkimuksen tulokset tukevat suositusta käyttää ruokavaliossa pehmeitä rasvoja kovien rasvojen sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Ruoan koviksi rasvoiksi kutsutut tyydyttyneet rasvahapot suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Harvardin yliopiston johtama tutkimus tuo lisävalaisua keskusteluun siitä, millä energialähteellä tyydyttyneiden rasvahappojen saantia ruokavaliossa pitäisi korvata.

Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Tutkimusaineistoihin kuului yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa.

Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin tyydyttyneitten rasvahappojen saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä monityydyttämättömiä rasvahappoja, kertatyydyttämättömiä rasvahappoja tai hiilihydraatteja. Hyödyllisimmäksi osoittautui korvaaminen monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttiyksikköä kokonaisenergian tyydyttyneistä rasvahapoista korvattiin monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Kertatyydyttämättömillä rasvahapoilla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tämä analyysi ei anna tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska luotettavia tietoja niiden saannista seurannan aikana ei ollut käytettävissä.

Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että monityydyttämättömät rasvahapot alentavat veren kolesterolitasoa. Lisäksi on vakuuttavaa näyttöä siitä, että veren kolesterolipitoisuuden alentaminen muun muassa ruokavalion ja lääkkeiden avulla pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa tyydyttyneiden rasvojen saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 prosenttiyksikköä energiasta ja monityydyttämättömien noussut noin 3 prosenttiyksikköä energiasta eli miltei kaksinkertaistunut. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samana. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.

Lähde: Jakobsen, MU et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 Feb 11.

Sivun alkuun >>

 

Nivelrikko lisääntyy 65-vuotiaiden ikäryhmässä
8.3.2009

Ylipaino naisten nivelrikon suurin riskitekijä

Nivelrikosta kärsii jopa miljoona suomalaista. Tuoreen selvityksen mukaan nivelkivut haittaavat naisten arkipäivän toimia ja heikentävät elämänlaatua.

Nivelrikkopotilaat ovat huolissaan kipulääkityksensä riittämättömästä tehosta sekä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista vatsaoireista. Vatsaoireet lisääntyvät, kun potilaat yhdistävät lääkärin määräämiin lääkkeisiin reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä.

Riittämätön kivunhoito ajaa potilaan noidankehään: nivelrikon hoidon kannalta tärkeä liikunta hankaloituu ja kipu voimistuu. Riittämätön liikunta puolestaan altistaa ylipainolle, joka juuri tehdyn tutkimuksen mukaan on naisten nivelrikon merkittävin riskitekijä.

Nivelrikko lisääntyy 65-vuotiaiden ikäryhmässä

Kun tutkimuksessa kysyttiin 55 - 75 -vuotiailta naisilta tyytyväisyyttä omaan terveydentilaan, suurimmaksi huolenaiheeksi mainittiin nivelrikko ja kulumat, seuraavaksi nousivat paino-ongelmat. Tyytymättömimpiä terveydentilaansa olivat ne, joilla oli todettu nivelrikko.

Tutkimuksen vastaajista yli kolmannes ilmoitti, että heillä on todettu nivelrikko. Lisäksi viidesosa vastaajista epäili sairastavansa nivelrikkoa. Eniten nivelrikkoa esiintyi tutkimukseen vastanneilla 65 - 69 -vuotiailla.

Kun vastaajilta kysyttiin nivelrikon aiheuttajaa, useimmin syyksi mainittiin ylipaino, jota esiintyy kolmasosalla vastaajista. Ylipaino on erityisesti 55 - 59 -vuotiaiden naisten riskitekijä. Perinnölliset tekijät ovat riskinä noin puolella vastaajista, joilla on todettu nivelrikko.

Nivelkipu haittaa arkea

Tavallisimmin nivelrikkoon yhdistetään kipu ja nivelsärky, jotka vaikuttavat selviytymiseen arjessa.

Työikäiset kokevat nivelkivut voimakkaimpina. Yli puolet alle 60-vuotiaista vastaajista ilmoitti nivelkipujen vaikeuttavan työntekoa. Työssä nivelet joutuvat rasitukseen päivittäin, jolloin myös kiputuntemukset lisääntyvät ja voimistuvat. Nivelet myös altistuvat rasitukselle enemmän kuin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kaikista tutkimukseen vastanneista kolmannes käytti kipulääkitystä. Puolet kipulääkitystä käyttävistä nimesi nivelrikkokivun syyksi toistuvan, kuormittavan työn.

Tutkimuksen mukaan liikunta ja reseptikipulääkkeet ovat kaksi eniten auttanutta nivelrikkokivun hoitomuotoa.

Kipu hallintaan ja liikkumaan

Liikunnalla on suuri merkitys nivelkipujen hoidossa. On kuitenkin tärkeää, että kipu saadaan hallintaan ennen liikunnan aloittamista, jottei vääristä liikeradoista tai liian voimakkaista harjoitteista aiheudu lisää vammoja.

- Kivun hoidon lähtökohtana on pyrkimys estää kivun kroonistuminen. Tässä riittävän tehokkaalla lääkehoidolla on keskeinen merkitys, toteaa ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri.

Enemmän tietoa ennaltaehkäisystä ja hoidosta

Tutkimukseen osallistuneet kaipasivat tietoa nivelrikosta sairautena - mistä se johtuu, miten se kehittyy, miten sitä voi ennaltaehkäistä ja miten sen etenemistä voi hidastaa. Myös tehokkaista ja terveellisistä hoitomuodoista, sopivasta liikunnasta ja ravitsemuksesta kaivataan tietoa.

Lisätieto haluttaisiin saada lääkäriltä. Lääkäreiltä odotetaan nykyistä vakavampaa suhtautumista nivelrikkoon ja sen aiheuttamaan kipuun.

Tulokset käyvät ilmi lääkeyhtiö MSD Finland Oy:n ja Suomen Nivelyhdistyksen Kohdetutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta. Helmikuussa 2009 toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nivelrikon yleisyyttä, riskitekijöitä ja hoitamiseen käytettyjä lääkkeitä ja niiden tehoa. Kyselytutkimus kohdistettiin 2 000 satunnaisotoksella Väestörekisteristä poimitulle naiselle ikäryhmässä 55 - 75 -vuotta.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

AstraZeneca avasi lääketieteellisen neuvontapalvelun nettisivuilleen
26.2.2009

Pystyäkseen palvelemaan lääkkeidensä käyttäjiä yhä paremmin AstraZeneca on avannut lääketieteellisen neuvontapalvelun nettisivuilleen osoitteessa www.astrazeneca.fi/kysy-laakareilta/. MedInfo-neuvontapalvelussa asiantuntijat vastaavat sekä potilaita että terveydenhuollon ammattilaisia askarruttaviin AstraZenecan lääkevalmisteita koskeviin kysymyksiin.

Neuvontapalvelun tavoitteena on toimia suorana kanavana lääkkeen valmistajan ja käyttäjien välillä. Se ei korvaa hoitavan lääkärin tai apteekin antamaa henkilökohtaista neuvontaa, vaan tarjoaa lääkkeiden käyttäjille terveydenhuollon ammattilaisten palvelua täydentävän tietokanavan.

Potilaiden ja ammattilaisten esittämiin kysymyksiin vastaavat omaan erikoistumisalueeseensa liittyen AstraZenecan asiantuntijalääkärit ja farmaseuttisiin kysymyksiin yhtiön lääketieteellinen tietopalvelupäällikkö. Kysymyksiä voi esittää mm. lääkkeiden käytöstä, annostelusta, ainesosista tai haittavaikutuksista.

"Lääkkeen määräämishetkellä potilas ei välttämättä osaa tai muista ottaa esille kaikkia lääkkeen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Myös lääkepakkauksen sisältä löytyvä pakkausseloste voi herättää hämmennystä ja lisäksi lääkkeen käyttöön mahdollisesti liittyvät haittavaikutukset mietityttävät monia", sanoo asiantuntijalääkäri Auli Salminen AstraZeneca Oy:stä.

"Näihin kysymyksiin juuri lääkkeen valmistajalla on paras mahdollinen asiantuntemus. Onhan käytössämme maailmanlaajuinen tietokanta sekä uusimmat tutkimustulokset", hän toteaa.

MedInfo-neuvontapalvelu potilaille löytyy AstraZenecan nettisivuilta osoitteesta http://www.astrazeneca.fi/kysy-laakareilta/. Vastauksia kysymyksiin voi saada joko lähettämällä sähköpostia osoitteeseen medinfo.finland@astrazeneca.com tai soittamalla numeroon 010 23010 (arkipäivisin klo 9-15).

AstraZeneca on Suomen toiseksi suurin lääkeyritys.

Lähde: AstraZeneca

Sivun alkuun >>

 

FINRISKI-väestöaineisto tuottaa arvokasta tietoa kansantautien syistä
17.2.2009

Kolme artikkelia Nature Genetics –lehdessä

Suomalainen FINRISKI-aineisto on ollut näkyvästi mukana kansainvälisissä tutkimusprojekteissa, jotka ovat tuottaneet uutta tietoa perinnöllisestä taipumuksesta sydäninfarktiin ja kohonneeseen verenpaineeseen. Helmikuun 8. ja 15. päivä ilmestyi erittäin arvostetussa Nature Genetics -lehdessä kolme suuriin kansainvälisiin aineistoihin pohjaavaa julkaisua, joiden laatimisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat ovat olleet mukana, ja joissa FINRISKI-väestötutkimukset ovat yhtenä merkittävänä aineistona. THL on toteuttanut FINRISKI-tutkimuksia viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien. Tutkimukset kohdistuvat keskeisten kansantautien riskitekijöihin ja niihin on osallistunut eri kerroilla 6000 - 10 000 henkilön satunnaisotos tiettyjen Suomen alueiden väestöstä.

Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) rahoittama ”Myocardial Infarction Genetics Consortium” (MIGEN) tutki sydäninfarktille altistavia geenejä nuorilla infarktipotilailla ja verrokkihenkilöillä. Aineisto oli kerätty kahdelta alueelta Yhdysvalloissa ja neljästä Euroopan maasta. Suomesta kerättiin kaikki FINRISKI-aineiston miehet, jotka olivat sairastaneet infarktin alle 50-vuotiaana ja naiset, jotka olivat sairastaneet infarktin alle 60-vuotiaana. Aineistolle tehtiin koko genomin kartoitus. Tulokset paljastivat yhdeksän geenialuetta, jotka liittyivät infarktialttiuteen. Näistä kolme löydettiin ensimmäisen kerran tässä tutkimuksessa ja kuusi oli jo aiemmin tunnettuja.

Jaennette Erdmannin johtama tutkimusryhmä teki koko genomin kartoituksen alun perin saksalaisille infarktipotilaille ja verrokeille. Löydösten toistettavuutta tutkittiin sitten useissa eri aineistoissa, mukaan luettuna edellä mainittu MIGEN-tutkimuksen aineisto. Tässä analyysissä voitiin vahvistaa vielä yksi infarktille altistava, kromosomissa 3 sijaitseva geenialue, joka mahdollisesti liittyy solujen väliseen vuorovaikutukseen ja tulehdusreaktioon.

Kolmannessa artikkelissa tohtori Christopher Newton-Cheh:n johtama työryhmä tutki elimistön nesteen ja suolan käsittelyyn osallistuvien natriureettisten peptidien taustalla mahdollisesti olevia perintötekijöitä. Tässä aineistona oli hyvin tunnettu Framingham-tutkimus Yhdysvalloista, Ruotsista Malmön alueelta kerätty väestöotos ja Suomesta FINRISKI 1997-väestötutkimus. Tässäkin käytettiin koko genomin kartoitusta, joka paljasti kaksi natriureettisten peptidien pitoisuuteen assosioituvaa geenialuetta. Korkeampiin natriureettisten peptidien pitoisuuteen assosioituvat geenivariantit liittyivät myös matalampaan verenpaineeseen ja pienempään verenpainetaudin riskiin. Tämä on ensimmäinen julkaistu tutkimus, jossa on voitu osoittaa suhteellisen tavallisten geenivarianttien liittyvän verenpainetasoon väestötasolla.

Nyt valmistuneet tutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että koko genomin kartoitus on voimakas uusi tutkimustekniikka, joka sovellettuna suurten, huolella tutkittujen epidemiologisten aineistojen tutkimukseen tuottaa merkittävää uutta tietoa keskeisten kansantautien syntymekanismeista. Ne osoittavat myös erinomaisesti isojen suomalaisten väestöaineistojen soveltuvuuden näissä analyyseissa. THL:n koordinoimat isot väestöaineistot mahdollistavat jatkossakin vastaavien ja vieläkin merkittävämpien tulosten saavuttamisen. Pitkällä tähtäimellä nämä parantavat tavallisten tautien ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Sivun alkuun >>

 

Painonpudotus ja lisäliikunta voivat parantaa uniapnean
13.2.2009

Ohjattu elämäntapainterventio on tehokas ja pysyvä hoitomuoto suurimmalle osalle lievää uniapneaa sairastavista potilaista, ja saavutetut hyödylliset vaikutukset säilyvät seurannassa.

American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa painon lasku ja elämäntapojen muutokset kiistatta osoittivat uniapneaoireiden korjaantumisen. Lisäksi valtimotautien riski pieneni.

Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yhteistyössä Kuopion yliopiston, Skogbyn Unitutkimuskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2004 - 2006 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan uniapneaepäilyn takia lähetetyistä potilaista.

Potilaat olivat työikäisiä, ylipainoisia ja sairastivat lievää uniapneaa. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään, elämäntapahoitoon tai seurantaryhmään. Elämäntapahoito kesti vuoden ja sen tavoitteena oli potilaiden painonpudotus muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja lisäämällä hyötyliikuntaa.

- Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Asiasta ei ole kuitenkaan tehty yhtään kunnollista tutkimusta tähän mennessä. Uniapnea kehittyy yleensä hiljalleen, mutta myöskään uniapnean hoitoon aikaisessa vaiheessa ei ole toistaiseksi kiinnitetty riittävää huomiota, toteaa tutkimusjohtaja Henri Tuomilehto.

Painonpudotuksen vaikutuksia mitattiin yöllisellä unirekisteröinnillä sekä potilaan kokemilla oireilla. Lisäksi selvitettiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä seikkoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että painonpudotus on tehokas hoito lievää uniapneaa sairastaville ylipainoisille potilaille. Samanaikaisesti uniapnean ja siihen liittyvien oireiden paranemisen myötä havaittiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöiden korjaantuminen sekä edullisia sydänvaikutuksia. Moni elämäntaparyhmän potilaista pystyi lisäksi lopettamaan verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkityksensä seurantajakson aikana.

Tuomilehdon mukaan uniapnea on jo nyt kansantauti, joka koskettaa pääosin työikäistä väestöä. Sitä potee jopa 150 000 suomalaista. Yleistyvä lihavuus on merkittävin tekijä sekä uniapnean että sen liitännäissairauksien synnyssä. Hän pitää oletettavana, että uniapnea, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti lisäävät toistensa haitallisia vaikutuksia vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien synnyssä.

- Ylipainoisille potilaille elämäntapojen muuttaminen ja liikunnan lisääminen on ensisijainen hoitomuoto. Tutkimuksemme seuranta-aika on yksi vuosi, eikä elämäntapainterventiolla saavutettujen muutosten pysyvyyttä vielä tiedetä. Jo nyt tulisi suhtautua selvästi aktiivisemmin tämän suuren potilasryhmän hoitoon, Tuomilehto toteaa.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa käynnissä olevaa laajempaa uniapneatutkimusta Kuopion yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

Banaanikärpäsestä eristetty hermokasvutekijä edistää Parkinsonin ja Alzheimerin taudin hoitomuotojen kehitystä
26.1.2009

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja biotieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat löytäneet banaanikärpäsen hermoston kehitykseen olennaisella tavalla vaikuttavan hermokasvutekijän. Selkärangattomilta eläimiltä tällaisia hermokasvutekijöitä ei ole tutkijoiden ponnisteluista huolimatta kyetty aiemmin eristämään. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä.

Hermokasvutekijät vaikuttavat hermosolujen elonjäämiseen ja esimerkiksi muistin sekä oppimisen kannalta tärkeisiin yhteyksiin. Hermokasvutekijöiden odotetaan edistävän hermoston rappeutumista aiheuttavien sairauksien, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin, hoitomuotojen kehitystä. Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) puolestaan on myös ihmistautien mallinnukseen soveltuva koe-eläin, sillä jopa 70 prosentille sen geeneistä löytyy ihmisvastine. Nyt löydetty hermokasvutekijä (DmMANF) on banaanikärpäsen vastine professori Mart Saarman tutkimusryhmän aiemmin julkaisemille nisäkkäiden MANF- ja CDNF-hermokasvutekijöille.

Tuoreessa tutkimuksessa dosentti Tapio Heinon tutkimusryhmässä työskentelevä tutkija Mari Palgi osoittaa, että MANF- ja CDNF-geenejä vastaava kärpäsgeeni on aivan olennainen kärpäsyksilön dopamiinivälitteisten hermosolujen kehitykselle. Dopamiinivälitteisten hermosolujen säikeet puuttuivat lähes kokonaan niiltä kärpäsmutanteilta, joilta tämä geeni puuttui. Kärpäsmutantit myös kuolivat varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta kuolleisuus pystyttiin estämään tuomalla normaaligeeni, tai jopa vastaava ihmisen MANF-geeni, takaisin vaurioituneen geenin tilalle. Tästä pääteltiin, että tutkittu hermokasvutekijä on säilynyt muuttumattomana evoluution kuluessa. Banaanikärpänen soveltuu erinomaisesti MANF- ja CDNF-perheen geenien vielä tuntemattomien toimintatapojen tutkimiseen.

Lähde: Helsingin yliopisto

Sivun alkuun