Suomen Akatemian tutkijat paljastavat virusten salaisuudet
26.5.2011

Virusten tutkiminen ei ole mitään turhaa hommaa. Viruksiin liittyvien tautien torjuminen on välttämätöntä nyky-yhteiskunnassa, ja lisäksi viruksia voidaan hyödyntää sekä elintarvike- että lääketeollisuudessa. Suomen Akatemian virologian huippuyksikössä on tehty mullistava havainto virusten lukumäärästä.

Mikä on niin pieni, ettei sitä näe tavallisessa valossa edes huippumikroskoopilla? Niitä on miljoonia ja taas miljoonia kaikkialla, missä on elämää. Ne ovat viruksia, jotka ovat pienempiä kuin valon aallonpituus. Koska viruksia on olemassa lähes rajaton määrä, niiden tutkiminen on äärimmäisen haasteellista. Nyt niiden arvoitus on kuitenkin ratkeamassa. Tutkijat ovat pystyneet selvittämään, että virukset muodostuvat muutamista sadoista yhdistelmistä.

– Koko biosfäärissä viruksia on arviolta potenssilukuna ilmaistuna 10^32 - eli 10 ja 32 nollaa. Näiden tutkimiseen ei mikään aika riittäisi. Siksi tieto virusten rakennusmateriaalien rajallisuudesta onkin käänteentekevä, sanoo professori Dennis Bamford.

Professori Bamfordin johtama Suomen Akatemian virologian huippuyksikkö tekee yhteistyötä koko kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Kunnia virusten arkkitehtuurin rajallisuuden selvittämisestä kuuluu kuitenkin Suomeen.

– Jos nyt vähän saa itseään kehua, niin kyllä me olemme tämän asian keksineet.

Tutkijaa virukset kiinnostavat, sillä ne ovat osallisena kaikessa elollisessa toiminnassa. Viruksia löytyy kymmeniä tai satoja jokaisesta solullisesta oliosta, myös ihmisestä.

– Pienessä tilkassa merivettä voi olla miljoona virusta. Virukset ovat itse asiassa oleellisin osa tätä biosfääriä. Me emme vain aiemmin ole tienneet siitä mitään.

Viruksia on ollut aina – nyt niihin vasta tutustutaan

Virukset ovat kuin pieniä paketteja, jotka kuljettavat perimäänsä soluihin. Solut infektoituvat ja tulee uusia viruksia, jotka taas jatkavat matkaansa. Viruksilla on luonnossa monenlaisia tehtäviä, joista tutkijat tietävät luultavasti vain murto-osan.

– Kun elollinen luonto syntyi, ehkä noin kolme miljardi vuotta sitten, virukset olivat jo olemassa. Ja itse asiassa ne olivat tärkeä osa elämän syntymäprosessia, sanoo Bamford.

Alun perin virusten olemassaolo keksittiin, kun mikroskoopissa näkyviin soluihin muodostui jonkinlaisia läikkiä tai reikiä. Reiät laajenivat ja ikään kuin tartuttivat ympäristöään, ja tästä päästiin vähitellen virusten jäljille.

– On mielenkiintoista olla jatkamassa tätä työtä, sillä on koko maapallolle tärkeää oppia tuntemaan paremmin tätä biosfäärin kaikkein monilukuisinta otuskuntaa.

Pahamaineiset virukset valjastetaan hyötykäyttöön

Virusten tunteminen ja tieto niiden määrän rajallisuudesta tekee mahdolliseksi virusten torjumisen ja niiden hyödyntämisen. Viruksia hyödynnetään jo nyt elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi jauhelihapakkaukseen sujautetaan mukaan sopivia viruksia, jotka infektoivat ruokaa pilaavia bakteereja, ja näin ruoka saadaan säilymään pidempään. Myös lääketeollisuus pyrkii hyödyntämään viruksia.

– Syövän hoidossa on kehitteillä menetelmiä, joilla viruksen avulla viedään tarvittavaa ainetta tiettyyn kohteeseen ihmisessä, kertoo Bamford.

Matkailun suosion nousu ja ylipäätään ihmisten määrän jatkuva kasvu lisää myös virustautien leviämistä, ja maailmanlaajuiset tartunnat ovat jo todellisuutta.

– Pandemioista ei koskaan päästä eroon, joten meidän on pyrittävä hallitsemaan niitä esimerkiksi kehittämällä rokotteita. Mitä enemmän meillä on tietoa viruksista, sitä useammalta virustaudilta pystymme suojautumaan, sanoo professori Bamford.

Lähde: Suomen Akatemian virologian huippuyksikkö

Sivun alkuun >>

 

Antibiootit menettävät tehoaan
5.5.2011

Antibioottien oikea käyttö voi estää bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä. Maailman terveysjärjestö, WHO, muistuttaa mikrobien vastustuskyvyn eli resistenssin maailmanlaajuisesta leviämisestä.

Tehokkailla antibiooteilla eli mikrobilääkkeillä on voitu hoitaa tartuntatauteja jo vuosikymmeniä. Ennen antibioottien keksimistä 1940-luvulla ihmisiä kuoli runsaasti tauteihin, joita olisi voitu hoitaa antibiooteilla. Nyt meitä uhkaa toisenlainen kehitys: seitsemän viime vuosikymmenen aikana monenlaiset bakteerit ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeitä kohtaan. Lisäksi niistä aiheutuu kuolemia sekä lisää sairastavuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.

Tilanne Suomessa kohtuullinen

Vastustuskykyisiä bakteereita on seurattu Suomessa yli 20 vuoden ajan. Tilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämistä pyritään torjumaan meillä tehokkaasti. Me emme kuitenkaan pysty estämään bakteerien leviämistä yli rajojen.

Suolistobakteereista Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae ovat yleisiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia. ESBL-entsyymejä tuottavat E. coli- ja Klebsiella-bakteerit ovat vastustuskykyisiä tärkeimmälle antibioottiryhmälle beetalaktaameille. Näiden ESBL-bakteerien lisääntyminen huolestuttaa myös Suomessa. Niitä löydettiin vuonna 2010 yli 2 500 henkilöltä.

Toinen huolenaihe on tehokkaimpia beetalaktaamiantibiootteja, karbapeneemejä, hajottavia entsyymejä tuottavien bakteerien löytäminen Suomesta kesällä 2009. Niitä eristettiin vuonna 2010 yhteensä 33. Lähes kaikki näistä bakteereista on toistaiseksi löydetty Suomeen ulkomailta siirretyiltä tai siellä sairaalahoitoa saaneilta potilailta.

Metisilliiniresistentin S.aureus- eli MRSA-tapausten määrä väheni vuonna 2009. MRSA-bakteeri on erityisen huolestuttava silloin, kun se löytyy sairaalahoidossa olevalta potilaalta. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2010 vähän yli 1 200 MRSA-tapausta, mikä on saman verran kuin vuonna 2009. Erot eri sairaanhoitopiirien välillä ovat kuitenkin suuria.

Lähde: THL

Sivun alkuun >>

 

Kansalaiset kokevat terveydenhuollon eriarvoistavana
14.4.2011

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista enemmistö (63 prosenttia) on sitä mieltä, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä kärjistää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Vielä suurempi osa vastaajista (71,4 prosenttia) on sitä mieltä, että köyhyys ja syrjäytyminen johtuvat poliittisista päätöksistä. Vaalikoneeseen on tähän mennessä vastannut noin 9000 kansalaista.

Ehdokkaiden vastausten perusteella nykyiset hallituspuolueet lukuun ottamatta vihreitä eivät koe terveydenhuoltojärjestelmän kärjistävän eroja, sen sijaan oppositiopuolueiden ehdokkaat kokevat. Köyhyys ja syrjäytyminen nähdään jyrkimmin Vasemmistoliiton, Sdp:n ja perussuomalaisten leireissä johtuvan poliittisista päätöksistä, kun taas kokoomuksen ehdokkaista enemmistö on tästä asiasta eri mieltä.

Selvä enemmistö vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista (84 prosenttia) ei pidä tuloerojen kasvua hyväksyttävänä. Suurin osa ehdokkaista suhtautuu tuloerojen kasvuun kansalaisia vielä kielteisemmin, paitsi kokoomuslaiset, joista 44,8 prosenttia hyväksyy tuloerojen kasvun. Ehdokkaista tuloerojen kasvua vastustavat eniten Sdp:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaat.

Verotuksen suunnasta kahta mieltä

Vaalikoneeseen vastanneiden kansalaisten mielipiteet jakautuvat tasan kahtia kysyttäessä, pitäisikö Suomessa painopistettä siirtää ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja ympäristön verottamiseen. Puolet vastaajista kannattaa asiaa, puolet vastustaa.

Nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaiden välillä on asiassa isompia näkemyseroja. Kokoomuksen ja
vihreiden ehdokkaat kannattavat eniten verotuksen painopisteen siirtoa, sen sijaan Vasemmistoliiton ja Sdp:n ehdokkaat ovat sitä eniten vastaan.

Enemmistö kansalaisista (65 prosenttia) ei koe tarpeelliseksi, että terveyden edistämisen hyödyt pitää todistaa rahassa. Samaa mieltä on myös enemmistö vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Verrattaessa tuloksia keskenään, kansalaiset suhtautuvat kuitenkin jonkin verran ehdokkaita kriittisemmin asiaan.

Vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista 65 prosenttia kannattaa alkoholiveron korotusta nykyisestä tasosta. Vastanneista myös selvä enemmistö, 74,3 prosenttia, kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan.

Nykyinen rahapelijärjestelmä halutaan säilyttää

Ehdokkaiden tavoin myös selvä enemmistö kansalaisista säilyttäisi nykyisen rahapelien yksinoikeusjärjestelmän, eli Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton.

Vaalikoneessa kysytään yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja asenneilmastoon, lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vaalikoneessa vastataan väittämiin janalla, jonka ääripäissä ovat vaihtoehdot eri mieltä - samaa mieltä.

Mukana on myös monivalintakysymyksiä. Tiedotteessa kerrotut prosenttiluvut tarkoittavat, kuinka suuri osuus kansalaisista tai ehdokkaista on janan eri mieltä / samaa mieltä puolella. Tähän mennessä vaalikoneeseen on vastannut noin 9000 kansalaisista.

Lähde: Terveyden edistämisen keskus Tekry

Sivun alkuun >>

 

Kalsium ja D-vitamiini vähentävät lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta
1.4.2011

Lonkkamurtuman jälkeen D-vitamiinia tai kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmisteita tai osteoporoosilääkkeitä käyttäneiden potilaiden kuolleisuus oli neljänneksen pienempi kuin ilman lääkehoitoa jääneiden kuolleisuus. Valmisteiden samanaikainen käyttö näytti parantavan lonkkamurtumapotilaan ennustetta entisestään. Näitä lääkkeitä määrättiin kuitenkin vain alle kolmasosalle kotiutuneita lonkkamurtumapotilaita, vaikka Käypä hoito -suosituksen mukaan niitä olisi tullut määrätä lähes kaikille.

Lonkkamurtuma on osteoporoosin vaikein seuraus, koska murtuma edellyttää lähes aina leikkaushoitoa. Ennen murtumaa kotona asuneista lonkkamurtumapotilaista peräti neljäsosa päätyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai jää pysyvän avun varaan ja 20-30 prosenttia kuolee murtuman jälkeisen vuoden aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan miehillä, jotka olivat lonkkamurtuman jälkeen saaneet pelkkää D-vitamiinia tai kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmistetta, kuolleisuus oli vuoden seurannan aikana 26 prosenttia pienempi kuin ilman lääkehoitoa jääneillä potilailla. Pelkän osteoporoosilääkityksen saaneiden naisten kuolleisuus oli 21 prosenttia pienempi. D-vitamiinin tai kalsium ja D-vitamiinivalmisteiden nauttiminen yhdessä osteoporoosilääkkeen kanssa paransi potilaiden hoitoennustetta entisestään.

Tutkimuksessa hyödynnettiin PERFECT-lonkkamurtuma-aineistoa, jossa on yhdistetty tiedot hoitoilmoitusrekisteristä, kuolinsyyrekisteristä ja erityiskorvausoikeuksien ja lääkekorvausten rekisteristä. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2000–2007 lonkkamurtuman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden ja sairaalasta kotiutuneiden yli 50-vuotiaiden potilaiden, joita oli 23 615, sairausvakuutuksesta korvattuja lääkeostoja.

Valtaosa ilman lääkehoitoa

Tutkimuksen mukaan vuonna 2007 kotiutuneista lonkkamurtumapotilaista ainoastaan joka kolmas nainen ja joka kymmenes mies sai osteoporoosilääkettä. Sairausvakuutuksesta korvattua kalsium- ja D-vitamiiniyhdistelmävalmistetta tai D-vitamiinia osti vain joka viides nainen ja joka kahdeksas mies.

Lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaan näitä lääkkeitä tulisi kuitenkin määrätä lähes kaikille kotiutuville lonkkamurtumapotilaille osana kokonaisvaltaista hyvää hoitoa. D-vitamiinilisällä parannetaan lihaskuntoa ja estetään kaatumisia. Osteoporoosilääkkeillä ehkäistään uusia murtumia.

 

Sivun alkuun >>

Musiikin kuuntelu edistää aivojen toipumista
26.3.2011

Päivittäinen musiikin kuuntelu parantaa kognitiivista toipumista ja mielialaa aivoinfarktin jälkeen. Tämä selvisi vuonna 2008 Teppo Särkämön Brain-lehdessä julkaistusta, suurta huomiota herättäneestä tutkimuksesta. Särkämön 18.3.2011 Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjatutkimuksesta käy ilmi, että musiikki on läheisesti yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan sekä kuulomuistiin ja saattaa edistää niiden kuntoutumista aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa.

Psykologian alaan kuuluvassa, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Jyväskylän yliopiston moniteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön sekä HYKS:n neurologian ja radiologian klinikoiden yhteisessä tutkimuksessa seurattiin 60 akuuttiin aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista kuuden kuukauden ajan käyttäen neuropsykologisia tutkimuksia sekä aivojen magnetoenkefalografiamittauksia (MEG) ja magneettikuvauksia. Potilaat jaettiin akuuttivaiheessa satunnaistetusti kolmeen ryhmään, josta yksi sai kuunneltavakseen kahden kuukauden ajan musiikkia, toinen äänikirjoja ja kolmannelle ei annettu mitään kuuntelumateriaalia. Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu tapahtui kannettavilla soittimilla päivittäin joko sairaalassa tai kotona ollessa. Musiikki oli pääosin kevyttä, potilaiden itsensä valitsemaa musiikkia. Äänikirjat potilaat saivat valita itse erikoiskirjasto Celian kokoelmista.

-Musiikin kuuntelun tiedetään terveillä henkilöillä aktivoivan aivoja laajalti sekä vaikuttavan positiivisesti mielialaan, stressin kokemiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn, mutta sen mahdollisuuksia neurologisessa kuntoutuksessa ei ole aiemmin selvitetty, Särkämö kertoo.

Särkämön tutkimuksen tuloksista ilmenee, että musiikkia kuunnelleiden potilaiden kognitiivinen toipuminen oli muistin ja tarkkaavaisuuden säätelyn alueilla parempaa kuin muiden potilaiden ja he myös kokivat vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta. Sekä musiikin että äänikirjojen kuuntelun havaittiin myös parantavan kuulomuistin toipumista, jota mitattiin aivoissa ns. mismatch negativity (MMN) -vasteen avulla.

Kuuntelun vaikuttavuuden ohella Särkämö selvitti myös musiikin havaitsemisen häiriön eli amusian yleisyyttä ja aivomekanismeja. Tulokset osoittavat, että amusiaa ilmenee viikko keskimmäisen aivovaltimon aivoinfarktin jälkeen lähes kahdella kolmasosaa potilaista, erityisesti jos vaurio on oikean aivopuoliskon ohimo- tai otsalohkolla. Amusian havaittiin myös liittyvän läheisesti tarkkaavaisuuden, työmuistin, toiminnanohjauksen ja kuulomuistin häiriöihin.

Särkämön väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että musiikkia ei käsitellä aivoissa eriytyneesti vaan siihen osallistuvat samat aivoalueet, jotka säätelevät myös muita kognitiivisia toimintoja sekä puhetta. Mikä tärkeintä, tulokset myös kannustavat musiikin kuuntelun käyttöön kuntouttavana vapaa-ajantoimintona aivoinfarktin jälkeen ja osoittavat, että ääniympäristöllä voi olla tärkeä rooli aivoissa tapahtuvan muovautuvuuden eli plastisiteetin kannalta.

-Aivoinfarktipotilas viettää tyypillisesti ensimmäiset viikkonsa pitkälti sängyssä maaten. Potilaiden alkuvaiheen hoitoa ja toipumisympäristöä olisikin tärkeää kehittää nykyistä virikkeellisemmäksi ja aivoja stimuloivammaksi. Musiikki voi olla tässä hyödyllinen väline, ja sen vaikuttavuutta tulisi tutkia laajemmin, Särkämö toteaa lopuksi.

Psykologian maisteri Teppo Särkämö väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Music in the Recovering Brain 18.3.2011

Lähde: Helsingin yliopisto

Sivun alkuun >>

 

Yhä useampi kunta ottaa palvelusetelin käyttöön
7.3.2011

Sitran ja Suomen Kuntaliiton toteuttaman kyselyn mukaan palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa, mutta tänä vuonna käyttöönottoa tai sen laajentumista suunnitellaan myös terveyspalveluiden puolella. Sosiaalipalveluissa palvelusetelit näyttäisivät laajentuvan omaishoidosta, kotipalveluista ja tukipalveluista erityisesti palveluasumiseen, jossa käyttökohteita ovat etupäässä tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen.

Sitran ja Suomen Kuntaliiton yhdessä toteuttama kysely on ensimmäinen uuden palvelusetelilain aikana toteutettu selvitys palvelusetelin käytöstä ja käyttöönoton suunnitelmista kunnissa ja kuntayhtymissä. Tammikuussa 2011 toteutettuun kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kyselyn mukaan 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. Suosituimmat käytössä olevat kohteet ovat kotiin suuntautuvia palveluita, kuten kotipalveluissa, kotipalvelujen tukipalveluissa ja omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa hoidettavalle.

− Kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämisessä mahdollisuuden hyödyntää erilaisia tuotantotapoja. Palvelusetelin etu on sen kohdennettavuus alueille, joissa on markkinoita ja joissa mahdollisuus synnyttää kilpailua. Se sopii hyvin yksittäisten palvelujen järjestämiseen - ovat nämä sitten pieniä tai isompia kokonaisuuksia, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio Suomen Kuntaliitosta toteaa.

Merikallion mukaan kyselyn tuloksista näkee, että palvelusetelin käyttöönotto vaatii aikaa. Suunnitelmia on selvästi toteutuksia enemmän.

− Kyselyn tulokset osoittavat, että kuntien luottamushenkilöt ovat ottaneet palvelusetelin omakseen, toteaa Sitran palvelusetelihankkeen vetäjä Tuomo Melin. Hänen mukaansa perinteisesti kunnat ovat käyttäneet palveluseteliä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa, nyt palveluasuminen ja terveyspalvelut tulevat vauhdilla kuluvan vuoden aikana palvelusetelin käyttökohteiksi.

Palveluasumisessa käyttö nelinkertaistunee

Tällä hetkellä 94 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä sosiaalipalveluissaan. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 86 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kotipalvelujen ja omaishoidon palvelujen lisäksi uusi ja vahvasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen, suunnitelmissa ovat erityisesti tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen. Palveluasumisen palveluseteli on käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä, ja käyttöönoton suunnitelmia on peräti 64:ssä.

Tampereen kaupunki otti palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa kesäkuun alusta. Kaupunki valmisteli oman pilottinsa osana Sitran rahoittamaa palvelusetelihanketta. Vanhuspalvelujen pilotissa määriteltiin sääntökirja eli palvelujen tuottajien hyväksymiskriteerit ikäihmisten asumispalveluihin ja kotipalveluihin.

Palvelusetelillä terveyspalveluihin

Perusterveydenhuollossa 27 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä. Käyttöönottoa tai laajennusta suunnittelee 32. Erikoissairaanhoidossa vastaavat luvut ovat 6 ja 10, kuntoutuksessa 2 ja 5 sekä hammashoidossa 4 ja 13.

Erikoissairaanhoidossa palveluseteliä käyttävät muun muassa Kuusamo, Ylöjärvi ja HUS. Käyttöönottoa harkitsevat Parkano, Kalajoki ja Kemi. Erikoissairaanhoidon lisäksi eniten palvelusetelin käyttöönottoa harkitaan hammashoidossa. Pohdinta on käynnissä esimerkiksi Tampereella ja Vantaalla.

HUS:n palvelusetelikokeilu kaihikirurgiassa pääsee täyteen vauhtiinsa maaliskuun alusta. Kokeilu on kokoluokaltaan ja leikkausten määrinä suurempi kuin kaikki muut erikoissairaanhoidon hankkeet yhteensä.

− Sääntökirjatarkistusten ja pienten hintakorjausten jälkeen palvelutuottajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen. Nyt kaikki on valmista kokeilun vauhtiin saamiseksi, HUS:n silmätautien palvelusetelihankkeen vetäjä Hans Ramsay sanoo.

Hyvät käytännöt kuntien hyödynnettäväksi

− Hyvien käytäntöjen lähtökohtana on kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kaikilla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valinnanvapauteen tulotasosta riippumatta. Näiden pohjalta haluamme rakentaa kuntatoimijoille hyvät käytännöt palvelusetelille ja siksi jaamme kokeiluhankkeista saatua tietoa, osaamista dokumentaatiota hyödynnettäväksi, Tuomo Melin kertoo.

Sitra ja Suomen Kuntaliitto järjestävät yhdessä kaikille avoimia ja maksuttomia sääntökirjakoulutuksia ja palvelusetelipäiviä. Palvelusetelistä vastaaville henkilöille suunnatussa sääntökirjassa määritellään palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit. Palvelusetelihankkeessa tullaan laatimaan hyvät käytännöt palvelusetelin käyttöönotolle ja hinnoittelumalleille.

Lähde: Sitra

Sivun alkuun >>

 

Kaikista kuolemaan johtaneista kaatumisista 80 prosenttia sattui yli 65-vuotiaille
6.3.2011

Kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin kuolemaan johtanut tapaturma sekä miehillä että naisilla. Näissä tapaturmissa kuoli yhteensä 1 188 henkilöä, joista 57 prosenttia oli miehiä. Yli kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista aiheutui kaatumisista ja putoamisista

Kaikkiaan tapaturmat aiheuttivat noin kuusi prosenttia kaikista kuolemista vuonna 2009. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä 2 903 henkilöä, 1 986 miestä ja 917 naista.

 

Tapaturmaisesti kuolleet 65 vuotta täyttäneet miehet 2009

 

Kaikista kuolemaan johtaneista kaatumisista valtaosa eli 80 prosenttia sattui yli 65-vuotiaille. Kaatumiset ja putoamiset ovat myös heillä suurin tapaturmakuolemien aiheuttaja. Kolmella neljästä tapaturmaisesti kuolleesta yli 65-vuotiaasta naisesta syynä oli kaatuminen tai putoaminen ja miehistä kahdella kolmesta.

 

Tapaturmaisesti kuolleet 65 vuotta täyttäneet naiset 2009

 

 

Tapaturmissa kuoli kaikkiaan 1 390 yli 65-vuotiasta henkilöä, 762 miestä ja 628 naista. Kaatumisten jälkeen seuraavaksi eniten tapaturmakuolemia aiheutui yli 65-vuotiaille miehille kuljetus- ja hukkumisturmissa sekä naisille kuljetus- ja lääketapaturmissa.

Vuonna 2009 kuoli kaikkiaan 49 904 henkilöä, 25 152 miestä ja 24 752 naista. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakautuman muutoksena: vuonna 1989 kuolleista noin 9 000 eli 18 prosenttia oli 85-vuotiaita tai sitä vanhempia, kun vuonna 2009 vastaava luku oli jo 15 881 eli 32 prosenttia

Kuolemansyitä koskevat tiedot vuodelta 2009 on julkistettu ensimmäisen kerran joulukuussa 2010. Tämä on laajempi katsaus aiemmasta julkistuksesta.

Lähde: Tilastokeskus

Sivun alkuun >>

 

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta liikunnan harrastaminen on vähentynyt
18.1.2011

Suomalaiset 65–84-vuotiaat kokevat aiempaa vähemmän vaikeuksia päivittäistoiminnoissa ja syövät entistä terveellisemmin, mutta alkoholinkulutus on kasvanut edelleen ja liikuntaa harrastetaan vähemmän kuin ennen. Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset 1993–2009.

Eläkeikäisen väestön ruokatottumukset ovat kehittyneet terveellisempään suuntaan, esimerkiksi kasviöljyn käyttö ruoanlaitossa on lisääntynyt ja kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytetään aiempaa useammin. Alkoholinkäyttö on kuitenkin lisääntynyt edelleen, etenkin 65−74-vuotiailla. Eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 10 prosenttia ja naisista 5 prosenttia. Vuonna 2009 lisääntyi 65−69-vuotiaiden tupakointi. Miehistä 16 prosenttia ilmoitti päivittäistupakoinnista tässä ikäryhmässä ja 65−69-vuotiaista naisista 8 prosenttia tupakoi.

Eläkeikäisten päivittäistoiminnoista suoriutuminen oli kohentunut edelleen, kun toimintakyky on parantunut. Liikunnan harrastaminen on vähentynyt seurannan aikana, kun ainakin neljä kertaa viikossa ulkona vähintään puoli tuntia kävelevien osuus sekä muuta liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa harrastavien osuus on pienentynyt. Vuonna 2009 miehistä 61 prosenttia kertoi harrastavansa kävelyä vähintään neljä kertaa viikossa, kun vastaava osuus vuonna 1997 oli 68 prosenttia. Naisilla vähintään neljä kertaa viikossa kävelyä harrastavien osuus oli 64 prosenttia sekä vuonna 1997 että 2009. Muuta liikuntaa kuin kävelyä taas harrasti vähintään neljä kertaa viikossa noin 20 prosenttia eläkeikäisistä miehistä ja naisista vuonna 2009. Vastaava osuus vuonna 1997 oli miehillä 31 prosenttia ja naisilla 28 prosenttia.

Miehistä ja naisista 48 prosenttia koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi vuonna 2009, kun vastaava osuus vuonna 1993 oli miehillä 33 prosenttia ja naisilla 37 prosenttia. Turvattomuuden kokeminen on vähentynyt 2000-luvun aikana. Eniten turvattomuutta koettiin toisten avusta riippuvaiseksi joutumisen, eläketulojen niukkuuden ja muistin heikkenemisen vuoksi.

Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -postikyselytutkimuksessa on vuodesta 1993 alkaen seurattu elintapojen, terveyden ja toimintakyvyn kehitystä 65–84-vuotiaassa väestössä sekä kerätty tietoja mm. apuvälineiden ja palvelujen käytöstä sekä turvattomuuden kokemisesta. Vuonna 2009 kyselyyn vastasi 1741 eläkeikäistä (vastausaktiivisuus 73 %).

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti 30/2010 / Laitalainen E., Helakorpi S., Uutela A. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset 1993–2009.

Sivun alkuun >>

Yhden potilastietojärjestelmän malli on mahdollinen vaihtoehto
17.1.2011

Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksen avulla haluttiin tietää, mitä vaihtoehtoja nykyisille potilastietojärjestelmille on ja miten järjestelmä voisi parhaalla mahdollisella tavalla kasvattaa toiminnan tehokkuutta, potilasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Suomen terveydenhuollon työvoimasta merkittävä osa jää eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana, ja samanaikaisesti tarvittavien terveyspalveluiden määrä kasvaa. Tämän vuoksi uusia keinoja terveydenhuollon kehittämiseen tarvitaan myös tietotekniikan puolella.

Selvityksessä haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään. Samalla tarkoitus on taata hyvä potilasturvallisuus tietojärjestelmässä, joka tukee ja ohjaa lääkäreitä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. Järjestelmän tulee joustaa ja sopeutua organisaatioiden erityistarpeisiin ja soveltua sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Yhden järjestelmän etuna olisi, että lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta opettelisivat vain yhden potilastietojärjestelmän käytön.

Parhaiten Suomeen soveltuvat potilastietojärjestelmät saatiin seulottua

Selvityksessä arvioitiin markkinoiden johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuutta sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Lisäksi selvitettiin näiden yritysten aitoa kiinnostusta tulla Suomen markkinoille sekä kykyä ja halua tuoda potilastietojärjestelmätuote kielihaasteineen markkinoillemme. Arvioinnissa tarkasteltiin järjestelmien toiminnallisen laajuuden lisäksi myös niiden toiminnallisuuden kypsyyttä Gartnerin puolueettoman kypsyysarvion pohjalta. Tässä selvityksessä arvioitiin 13 tuotetta ja näistä kaksi täytti asetetut kriteerit.

Uusi potilastietojärjestelmä prosentin Suomen terveydenhuollon kustannuksista

Kansainvälisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto kansallisella tasolla merkitsisi keskimäärin 150 - 200 miljoonan euron investointia vuositasolla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Tämä luku on noin yksi prosentti Suomen terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Summa sisältää lisenssien ja teknisten laitteiden lisäksi käyttöönottoon liittyvät kustannukset, mukaan lukien sisäiset työkustannukset sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Mahdolliset jatkotoimet ja hyötyjen tarkentaminen

Selvitys osoittaa, että julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukainen yhden potilastietojärjestelmän malli on mahdollinen vaihtoehto Suomessa. Tämä edellyttäisi kansallisen tason tilaajan ja toimeenpanijan roolien luomista sekä lainsäädännön muutoksia, jotka mahdollistaisivat kansallisen tason velvoittavan kokonaisohjauksen. Lisäksi hanke edellyttäisi tarkemman järjestelmien soveltuvuuden selvityksen sekä kustannushyötyanalyysin. Selvityksen yhteydessä tulisi tehdä myös vertailu nyt arvioitujen järjestelmien ja kotimaisten käytössä olevien järjestelmien välillä.

Sivun alkuun >>

Lähde: Sitra

 

Ministeri Rehula: Terveydenhuollon perusteellinen uudistus tarpeen
17.1.2011

Terveydenhuollon henkilöstöstä merkittävä osa jää eläkkeelle seuraavina vuosina

Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon perusteellista uudistamista. Rahoitus, järjestämisvastuut ja sisällöt vaativat remontin", sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula totesi avatessaan Lääkäripäivät 10. tammikuuta Helsingissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) luovutti viime marraskuussa arviointinsa monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä. Raportissa nostettiin esiin nykyisen monikanavarahoituksen ongelmat.

"Sosiaali- ja terveyssektori ovat toisaalta riippuvaisia alueen elinvoimaisuudesta, toisaalta myös lisäävät sitä. Kokonaisuutta koskevat ratkaisut ovat niin isoja, että THL:n ehdotus alueellisista järjestämisen ja rahoituksen kokeiluista vaikuttaa järkevältä ja turvalliselta tavalta edetä asiassa. Lopullisia päätöksiä näistä asioista ei kuitenkaan ole vielä olemassa."

"Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään yhteistä varallisuutta, ja siksi rahoituksen ohjaaminen on yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on nähtävä myös investointina, kun ennaltaehkäistään sairauksia ja ylläpidetään toimintakykyä", ministeri Rehula painotti.

"Haasteemme ovat poikkeukselliset viime vuosikymmeniin verrattuna. Terveydenhuollon henkilöstöstä merkittävä osa jää eläkkeelle seuraavina vuosina. Ei ole itsestään selvää, että pystymme pitämään alan kilpailukykyä nykyisellä tasolla ja houkuttelemaan alalle uusia ihmisiä. Uusien, tehokkaampien toimintamallien löytäminen on välttämätöntä, niin taloudellisen kestävyyden kuin ikääntyvän henkilöstön vuoksi", ministeri Rehula sanoi.

"Perusterveydenhuollon on ollut viime vuosina vaikea houkutella lääkäreitä. Tilanne näyttää kuitenkin parin viime vuoden aikana merkittävästi parantuneen. Myös yleislääketiede erikoisalana on alkanut kiinnostaa nuoria lääkäreitä yhä enemmän. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa. Aktiivinen, ammatillisesti pätevä ja kyvykäs ammattikunta on toimivan terveydenhuollon perusta", ministeri Rehula muistutti.

Lähde: STM

Sivun alkuun >>

Kuva: compic / Kimmo Brandt / Eduskunta

Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia
2.1.2011

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain.

Hallitus esitti keskiviikkona 29. joulukuuta terveydenhuoltolain vahvistamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki torstaina. Laki tulee voimaan 1.5.2011.

Ensimmäinen vaihe tulee voimaan terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä, jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan.

Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen.

Suunnitelmallisuus parantaa laatua ja potilasturvallisuutta

Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.

Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka mahdollistaa potilaan tietojen jouhevan liikkumisen häntä hoitavien yksiköiden välillä.

Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ensihoitopalvelu nivoutuu aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluketjun osaksi. Sairaanhoitopiirit voivat valita alueelleen tarvittaessa useita ensihoidon tuotantotapoja. Ensihoitopalvelun tuottajina voivat olla samat toimijat kuin nykyisin.

Hoitotakuu täsmentyy

Hoitotakuu erikoissairaanhoidossa täsmentyy. Hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät erikoislääkärin arviot tai erityiset kuvantamis- tai laboratoriotutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Hoito on edelleen saatava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten on päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa.

Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoituu. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt.

Toimijoiden välinen yhteistyö sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuu

Sairaanhoitopiirin alueen kuntien on laadittava perusterveydenhuollosta järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitopalveluineen, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuvantamisesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiireihin perustettavat moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt tukevat tätä työtä.

Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvollisuus toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa, jos asiakkaan tilanne edellyttää sitä.

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.

Lähde: STM

Sivun alkuun >>

 

Osa iäkkäistä yli- tai aliarvioi kaatumisriskinsä
26.12.2010

Osa iäkkäistä joko yli- tai aliarvioi riskinsä kaatua. Huomattava kaatumispelko lisää myös hyvän fyysisen suorituskyvyn omaavien todennäköisyyttä kaatua. Sen sijaan kaatumisriskin aliarvioimiseen liittyvä positiivinen elämänasenne sekä sosiaalisesti ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa saattaa jossain määrin suojata kaatumisilta. Iäkkään kaatumisriskiä arvioitaessa onkin tärkeää sekä mitata fysiologinen kaatumisriski että kartoittaa koettua kaatumispelkoa.

Tutkittua tietoa kaatumisriskistä

Sekä fysiologisesti mitattu että tutkittavien itsensä kokema korkea kaatumisriski olivat itsenäisiä ja yhtä tärkeitä kaatumisen riskitekijöitä. Vaikka enemmistö tutkittavista näytti arvioivan kaatumisriskinsä yhtenevästi fysiologisesti mitatun riskin kanssa ("tarmokkaat" ja "tiedostavat"), oli kolmasosalla kuitenkin arviossaan selkeää ristiriitaa. "Huolestuneet" kokivat huomattavaa kaatumispelkoa, vaikka heidän fyysinen suorituskykynsä ei tähän näyttänyt antavan aihetta. "Stoalaiset" taas eivät heikosta suorituskykytestituloksesta huolimatta juurikaan kokeneet kaatumispelkoa. Verrattuna "tarmokkaisiin" huomattavaa kaatumispelkoa kokevilla "huolestuneilla" oli mm. enemmän masennusoireita, neuroottisia persoonallisuuspiirteitä sekä toiminnan ohjauksen vaikeuksia. "Stoalaiset" sen sijaan säilyttivät fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden sekä positiivisen elämänasenteen paremmin kuin "tiedostavat". Asenne näytti myös suojaavan kaatumisilta: "stoalaiset" kaatuivat enemmän kuin "tarmokkaat", mutta vähemmän kuin "huolestuneet" tai "tiedostavat".

Tutkimuksen tulosten soveltaminen käytäntöön

Iäkkäiden kaatumisriskiä arvioitaessa on tärkeää paitsi mitata fyysistä suorituskykyä ja eri aistijärjestelmien toimintaa, myös kartoittaa henkilön koettua kaatumispelkoa. Koetun ja fysiologisesti mitatun kaatumisriskin ristiriita on syytä huomioida kaatumisten ehkäisyssä. Kaikki eivät siis hyödy samanlaisista toimenpiteistä. Niinpä "huolestuneiden" on tarpeen kiinnittää huomiota itsetunnon ja liikkumisvarmuuden löytymiseen sekä pyrkiä vähentämään psyykkisiä oireita, kuten masennusta, esimerkiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. "Stoalaiset" taas hyötyvät erityisesti tasapainoa ja lihasvoimaa parantavasta liikuntaharjoittelusta. "Tiedostaviin" kannattanee soveltaa liikuntaharjoittelua ja käyttäytymisterapiaa yhdistävää näkökulmaa.

Australialainen tutkimus

Tutkittavina oli viisisataa 70-90-vuotiasta australialaista (kohortti, keski-ikä 77.9 vuotta, 54% naisia). Kaatumisia ja kaatumisvammoja seurattiin vuoden ajan kuukausittaisten kyselyjen avulla. Kaatujiksi määriteltiin ne henkilöt, jotka joko kaatuivat ainakin kerran niin, että kaatumisesta aiheutui vammoja tai vähintään 2 kertaa niin, ettei kaatumisesta seurannut vammoja.

Tutkimuslaitos: University of New South Wales, Randwick, Sydney, Australia, Ghent University,

Belgium and Prince of Wales Hospital, Randwick, Australia

Lähde: UKK-instituutti

Sivun alkuun >>

 

Potilastietojärjestelmät yhtenäisiksi yhteistyöllä
26.12.2010

Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittaminen ei onnistu nopeasti eikä täydellisesti - eikä ainakaan syyttelemällä, vaan tarvitaan paljon teknistä työtä, koulutusta ja erityisesti yhteistyötä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Kauko Hartikainen puolustaa kuntien jo tekemää laajaa yhtenäistämistyötä.

- Julkisuudessa on moitittu terveydenhuollon toimijoita ja kuntia tietojärjestelmien yhteensovittamisen hitaudesta. Todellisuudessa yhteiset määrittelyt järjestelmille ovat olemassa ja järjestelmiä on jo sovitettu yhteen. Kaikki erikoisalat kattavaa järjestelmää ei ole olemassakaan, joten järjestelmäkirjosta ja yhteensovittamisesta ei koskaan päästä eroon, Hartikainen sanoi torstaina Lääkäriliiton seminaarissa.

Kuntarakenteita on uudistettu merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on edellyttänyt uusia järjestelmähankintoja ja laajoja käyttöönottoprojekteja. Järjestelmämuutokset edellyttävät myös laajaa koulutusta, joka vie runsaasti aikaa, jotta järjestelmiä osataan hyödyntää täysipainoisesti.

- Yhden yhtenäisen järjestelmän monopoliasema olisi kilpailullisestikin arveluttavaa, ja joka tapauksessa sellaisen luominen vie vuosia. Kansallisessa terveyshankkeessa on luotu yhteisiä tietomäärityksiä, joiden avulla myös eri järjestelmät voivat vaihtaa tietoa keskenään, Hartikainen täsmentää.

Uusien yhtenäisten määritysten käyttöönottoa on hidastanut merkittävästi myös alati muuttuva ja täsmentyvä lainsäädäntö. Järjestelmiä on jouduttu päivittämään sen pohjalta kaiken aikaa, eikä sitä ole voinut tehdä ennen kuin lait ja niihin liittyvät asetukset on vahvistettu.

Esimerkiksi suostumuskäytäntö uusiutuu 1.1.2011 täysin, eli entinen suostumukseen perustuva käytäntö muuttuu kieltoperusteiseksi. Tämä aiheuttaa merkittäviä muutoksia kaikkiin tietojärjestelmiin.

Paperipohjaiset potilastiedot ovat olleet laajassa käytössä vielä 2000-luvun alkupuolella. Niitä on tuotettu sähköiseen muotoon pikatahtiin ja nykyisin kertomustieto onkin lähes kaikkialla sähköisessä muodossa. Keskeinen hoidossa tarvittava tieto välitetään organisaatioiden välillä pääosin sanomilla, joita ovat mm. lähete ja palaute, laboratoriotutkimuspyynnöt ja vastaukset.

Järjestelmien kehittely oli 2000-luvun alussa erittäin itsenäistä, sillä samankin ohjelmistotuotteen kehittämistä tehtiin alueellisesti toisistaan irrallaan. Vuonna 2003 perustetussa STM:n vetämässä Kansallisessa terveyshankkeessa velvoitettiin alueiden kehittäjät yhteiseen pöytään kehittämään yhteistä ohjelmistoversiota. Tämän ansiosta tilanne on tänä päivänä huomattavasti parempi.

Suomessa on käytössä kuusi erilaista perusterveydenhuollon tietojärjestelmää ja viisi erikoissairaanhoidon järjestelmää, jotka ovat kuitenkin pääosin samojen tietojärjestelmätoimittajien kehittämiä. Erikoissairaanhoidon tietotarpeet poikkeavat kuitenkin merkittävästi perusterveydenhuollon järjestelmistä, joten myös tietojärjestelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi.

- Tärkeää on luoda yhtenäiset pelisäännöt sekä infrastruktuuri, jolle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat, niin julkiset kuin yksityisetkin, voivat kehittää ja rakentaa tiedonhallinnan ratkaisuja sekä yhteinen kansallinen näkemys arkkitehtuurista. Tietoturvaan ja -suojaan liittyvien periaatteiden ja määritysten pitää myös olla yhtenevät.

Tiedonhallintaratkaisut ja järjestelmäpalvelut kehitetään tukemaan toimintamalleja, joten STM:ltä edellytetään toiminta-arkkitehtuuria, strategioita siitä millaista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä kehitetään ja tavoitellaan.

Yhteinen tietoarkkitehtuuri, tietomallit, terminologiat ja koodistot ovat keskeinen osa kaikille yhteistä järjestelmäperustaa. Avoimet rajapinnat, yhteiset kansalliset standardit pitää löytyä kaikista käytössä olevista järjestelmistä. Lisäksi tarvitaan yhteisiä järjestelmäpalveluja, ensi vaiheessa tukipalveluihin, kuten koodistopalvelu ja käyttöoikeuksien hallinta. Jatkossa yhtenäisiä järjestelmäpalveluja tarvitaan kliinisen toiminnan tueksi esimerkiksi päätöksentekoon.

- Nyt pitää sopia suuntaviivat, joihin kaikkien toimijoiden tulee sitoutua ja aikataulu, jolla toteutetaan se, että keskeiset tiedot on saatavilla kaikkialla sovitussa muodossa, Hartikainen korosti.

- Määrittelyt ovat siis jo olemassa, kyse on priorisoinnista, johon sitoudutaan. Asiat eivät etene toisia syyttelemällä, vaan tässä on tehtävä yhteistyötä. Keskeistä on luoda yhteinen näkemys ja tahto, joka vie yhteiseen tavoitteeseen.

Lähde: Kuntaliiton erityisasiantuntija Kauko Hartikainen Lääkäriliiton tietojärjestelmäseminaarissa Helsingissä 16.12.2010

Sivun alkuun >>

 

Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia
6.11.2010

Rypsiöljyn nauttiminen vähentää terveyttä rapauttavaa fibrinogeeniä elimistössä, osoittaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tehty rasvahappotutkimus. Ravinnon välttämättömien rasvojen epätasapainosta johdosta kohonnut fibrinogeeni alenee, kun tyydyttyneitä ravintorasvoja korvataan rypsiöljyllä. Tutkimus julkaistiin Prostaglandins, Leukotrienes and Essential Fatty Acids -lehdessä.

Verenkierrossa vallitsee monimutkainen tasapainotila, hemostaattinen tasapaino. Yksi peluri tässä tasapainoilussa on fibrinogeeni, joka on tärkein veren hyytymiseen vaikuttava tekijä. Fibrinogeenin kohoaminen edistää verisuonitukosten syntyä ja ylläpitää tulehdustilaa elimistössä. Fibrinogeenin nousu on läheisessä yhteydessä myös muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja dementiaan.

Tuore tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että veren fibrinogeenitasoa nostaa suureksi osaksi omega-3-alfalinoleenihapon puute ruokavaliossa. Kun tätä ravinnossa esiintyvää suotuisaa rasvahappoa on liian niukalti, elimistössä syntyy rasvahappojen välinen epätasapainotila. Kun omega-3-alfalinoleenihappoa on liian vähän, niin elimistö alkaa tehtailla omega-6-arakidonihappoa, josta syntyy verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavia, hormonien kaltaisesti vaikuttavia yhdisteitä. Tutkijoiden mukaan rypsiöljyn rasvakoostumus on elimistön välttämättömien rasvojen kannalta paras mahdollinen, ja siksi omiaan vähentämään veren fibrinogeenitasoja.

Fibrinogeeni- ja kolesteroliarvot alenivat

Tutkimukseen osallistui 42 henkilöä, joista useilla mitattiin kohonneita fibrinogeeni- ja kolesteroliarvoja. Koehenkilöt vaihtoivat neljäsosan ravintorasvastaan (margariini, juusto, voi) rypsiöljyyn. He nauttivat noin ruokalusikallisen rypsiöljyä päivässä sellaisenaan esimerkiksi salaatin seassa. Rypsiöljyannos kaksinkertaisti koehenkilöiden omega-3-alfalinoleenihapon saannin kokeen kestämän kuuden viikon ajan. Kuurin ansiosta kaikki keskiarvoa korkeammat fibrinogeeniarvot laskivat noin 30 prosenttia.

Tutkimus osoittaa, että fibrinogeenin ja kolesterolin kontrollointi rasvaa vaihtamalla on hyvä lähtökohta sairauksien ennaltaehkäisyn ja yksilöllisen lääkehoidon onnistumisen kannalta. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dosentti Into Laakson mukaan esimerkiksi iäkkäiden henkilöiden ravintotekijät saataisiin korjattua yksinkertaisesti sillä, että neljännes rasvoista vaihdettaisiin rypsiöljyyn. Lisäksi Laakso suosittelee, että terveyskeskuksissa määritettäisiin kolesterolin rinnalla myös fibrinogeeni.

Sivun alkuun >>

 

Terveyskioski madaltaa kynnystä palveluun ja purkaa terveysaseman jonoja
29.10.2010

​​Julkisen terveydenhoidon ongelmiksi koetaan pitkät jonotusajat, hankala tavoitettavuus ja ajanvaraus. Ylöjärvellä ja Lahdessa kokeillaan matalan kynnyksen palvelumallilla toimivaa Terveyskioskia osana perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Tampereen yliopiston laatimien arviointiraporttien mukaan Terveyskioskin matalan kynnyksen palveluilla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta sekä palveluiden tuottamista kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

− Terveyskioskin menestys osoittaa, että asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden uusien toimintamallien ei tarvitse olla monimutkaisia. Asiakasrajapintaan on mahdollista luoda uusia, myös ennaltaehkäiseviä palvelumalleja, joita voidaan levittää laajemmin kansalaisten ja kuntatalouden hyödyksi, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitran Kuntaohjelmasta.

Kuva: Sairaanhoitaja Milla Järvinen (vas.), terveydenhoitaja Merja Ala-Kätkä ja fysioterapeutti Leila Liesmäki toivottavat tervetulleeksi Ylöjärven terveyskioskiin.

Tampereen yliopiston arviointitutkimuksessa tarkastellaan, mikä merkitys ja vaikutus Terveyskioski-mallilla on perusterveydenhuollon palveluinnovaationa. Arvioinnissa korostetaan asiakaslähtöisyyden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmia. Tutkimuksessa selvitetään etenkin palveluihin liittyviä kokemuksia, taloudellisia vaikutuksia sekä palvelukysyntää ja -tarjontaa. Lahden Terveyskioskista on laadittu ensimmäisen vaiheen peruskartoitusraportti siinä missä Ylöjärven Terveyskioskin arviointi on edennyt toisen vaiheen väliraporttiin.

Ennaltaehkäisyllä pyritään hillitsemään terveydenhuollon menoja

Lahdessa Terveyskioskin toiminta painottuu terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tampereen yliopiston arviointiraportin mukaan yleisimmät käyntisyyt ovat olleet terveydentilan osittainen arviointi ja kartoitukset, kuten verenpaineen mittaus sekä terveys- ja liikuntaneuvonta, mitkä tukevat painopisteeksi valittua terveyden edistämistä ja sairauden ennaltaehkäisyä. Myös aktiivinen yhteistyö eri yhdistysten, järjestöjen ja kauppakeskuksen liikkeiden kanssa on tähdännyt ennaltaehkäisyn ja riskiryhmien kartoittamiseen ja tuonut uusia asiakkaita palvelun piiriin.

− Ennaltaehkäisevän näkökulman mahdollinen hyöty voi näkyä esimerkiksi terveydenhuollon menojen kasvupaineiden hillintänä. Arviointiraportin mukaan tässä vaiheessa voidaan todeta, että toiminta on voinut vastata terveyspalveluiden patoutuneeseen kysyntään, toteaa kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

Ennakoitua suositumpi palvelu

Kuva: Terveyskioski tekee yhteistyötä kauppakeskuksen muiden liikkeiden kanssa. Fysioterapeutti Leila Liesmäki neuvoo Timo Rekolaa Gymstickin valinnassa ja käytössä.

Lahden Terveyskioskissa on käynyt ennakoitua enemmän asiakkaita. Puolen vuoden ajan toimineen Terveyskioskin kävijämäärän arvioidaan saavuttavan jopa 12 000 käynnin vuositason. Päivässä tämä tarkoittaisi keskimäärin 45 käyntiä. Arviointiraportin asiakaskyselyyn vastanneet antoivat palveluiden laadulle kiitettävän arvosanan. Tyytymättömyys terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen on saattanut heijastua Terveyskioskin saamaan positiiviseen palautteeseen. Terveyskioskin kävijät ovat pitäneet palveluvalikoimaa hyvänä ja uskovat käyttävänsä palvelua uudestaan. Tyypillinen asiakas on yli 60-vuotias, joko eläkeikää lähestyvä tai jo eläkkeellä oleva lahtelainen nainen. Miehiä Terveyskioskin asiakkaista on neljännes.

Käyntien yhteydessä asiakkailta on löydetty piileviä sairauksia ja heitä on ohjattu jatkohoitoon. Terveyskioskissa tavoitettiin myös sellaisia henkilöitä, joka eivät muuten olisi hakeutuneet hoidettavaksi.
− Meillä Lahdessa Terveyskioski on tuonut uuden lähestymistavan kunnallisiin palveluihin. Nämä ns. matalan kynnyksen palvelut ovat kansalaisille paremmin saavutettavissa ja tuovat terveyshyötyä. Kehitämme edelleen Terveyskioskin toimintaa mm. nuorempien kävijöiden saamiseksi palvelun piiriin ja henkilöstöresursoinnin osalta. Osana Tuottavuusohjelmaamme olemme myös miettimässä toisen Terveyskioskin avaamista Lahteen vuoden 2011 aikana, toteaa Lahden kaupungin terveyspalveluiden johtaja Risto Raivio.

Ylöjärvellä kysyntä on siirtynyt osittain terveyskeskuksesta Terveyskioskiin

Siinä missä Lahden Terveyskioskin toiminnan painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä palvelussa, Ylöjärvellä on haluttu parantaa asiakaslähtöisesti palveluiden saantia ja toisaalta vähentää terveyskeskuskäyntien määrää ja jonoja.

Tampereen yliopiston laatiman väliraportin mukaan näyttäisi siltä, että Ylöjärven pääterveysaseman potilasvirrat ovat voineet ohjautua osittain uudelleen tietyillä kevyiden toimenpiteiden ja mittausten alueilla. Näin yksi Terveyskioskin lähtökohtainen tavoite olisi toteutunut. Jatkossa kehitystä seurataan systemaattisesti, jotta voidaan päätellä, miten Terveyskioski on vaikuttanut Ylöjärven terveydenhuollon kokonaisuuteen.

Ylöjärven Terveyskioskin tavoitteena on ollut myös sairauksien varhainen toteaminen. Suurin osa löydöksistä on tehty verenpaineen mittausten yhteydessä. Arviointiraportin mukaan Terveyskioskissa on löydetty aikaisemmin tunnistamattomia terveysongelmia, joiden löytyminen muuta kautta ei ehkä olisi ollut mahdollista.

Tampereen yliopiston arviointiraportin asiakaskyselyn perusteella tyytyväisyys Terveyskioskiin on säilynyt korkeana ja sen palveluille on kysyntää Ylöjärvellä. Jopa yli puolet asiakaskyselyyn vastanneista oli käynyt Terveyskioskissa vähintään neljä kertaa tai useammin, joten Terveyskioski on ehtinyt jo saada puolentoista vuoden aikana vakioasiakkaita. Terveyskioskin käynnin yksikkökustannukset ovat Ylöjärven koko poliklinikkatoiminnan kustannuksiin suhteutettuna pienet.

− Terveyskioski voisi vastata tulevaisuudessa yhä useammassa kunnassa terveydenhuollon palvelutarjonnan saatavuuden ja kustannustehokkuuden vaatimuksiin. Arviointiraporttien valossa uskon, että terveyskioski voisi edustaa yhtä uutta palvelutarjonnan mallia laajemmassa terveydenhuollon rakenteellisessa uudistamisessa, toteaa professori Jarmo Vakkuri.

Terveyskioski pähkinänkuoressa:

- Ylöjärven ja Lahden Terveyskioskit tarjoavat asiakaslähtöisesti matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluja kauppakeskuksissa.
- Terveyskioskin maksuttomat ja kaikille avoimet palvelut kuuluvat osaksi julkista perusterveydenhuoltoa.
- Terveyskioskeissa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta on edistetty tuomalla kauppakeskuksiin hoitajatasoisia palveluita ilman ajanvarausta.
- Terveyskioskit palvelevat terveysasemia laajemmalla aukioloajalla iltaisin ja lauantaisin.
- Ns. kevyt palveluvalikoima on keskittynyt erilaisiin mittauksiin, hoitotoimenpiteisiin, palveluneuvontaan ja ennaltaehkäisevään opastukseen.
- Kaksivuotisessa terveydenhuollon kokeilu- ja tutkimushankkeessa ovat mukana kaupungit ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran Kuntaohjelman kanssa.

Sivun alkuun >>

 

Kuulon ja näön heikkeneminen tuovat monia terveysriskejä ikääntyneille
9.9.2010

Elokuussa Jyväskylän yliopistossa kaksi väitöstä ikääntyneiden aistitoiminnoista

Näkö ja kuulo-ongelmat ovat erittäin yleisiä iäkkäillä henkilöillä. Sekä näkö- että kuulo-ongelmia on arviolta noin 7 %:lla 70–vuotiaista henkilöistä ja noin joka viidennellä yli 80-vuotiaalla.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa selvitettiin aistitoimintojen vaikutusta ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Jenni Kulmala tarkasteli väitöstutkimuksessaan heikentyneen näöntarkkuuden vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn, kaatumisiin ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Anne Viljasen väitöstutkimus selvitti kuulon yhteyttä liikkumiskykyyn, tasapainoon ja kaatumisiin.

Heikko näkö yhteydessä heikkoihin voimiin

Tutkimukset osoittivat, että ikääntyneiden heikentynyt näkö ja kuulo ovat yhteydessä moniin terveyden ja toimintakyvyn osa-alueisiin. Aistitoimintojen vaikutus esimerkiksi fyysiseen toimintakykyyn oli selkeä.

- Heikentynyt näkö oli yhteydessä heikentyneeseen lihasvoimaan. Lisäksi sekä heikentynyt näkö että heikentynyt kuulo olivat yhteydessä hidastuneeseen kävelynopeuteen ja heikentyneeseen tasapainoon, Kulmala ja Viljanen kertovat.

Tutkijat selvittivät aistitoimintojen vaikutusta myös kaatumistapaturmiin, jotka ovat valitettavan yleisiä iäkkäillä henkilöillä. Suurin osa kaatumisista on harmittomia, mutta niillä voi olla myös kohtalokkaita seurauksia. Kaatumiset aiheuttivat lähes 900 yli 65-vuotiaan henkilön kuolemaa Suomessa vuonna 2007.

- Tutkimuksessamme kaatumisia seurattiin vuoden ajan. Noin puolet tutkituista 428:stä 63-76–vuotiaista kotona asuvista naisesta kaatui vähintään kerran. Useammin kuin kerran kaatui viidennes tutkituista. Yhteensä kaatumisia oli 440 kappaletta, joista 8 seuraamuksiltaan vakavia, esimerkiksi murtumiin johtaneita, Viljanen kertoo.

Kulmalan ja Viljasen tutkimusten mukaan sekä näkö- että kuulokyvyn heikentyminen ikäännyttäessä lisää kaatumisten määrää. Lisäksi Kulmalan tutkimus osoittaa, että yksittäisten riskitekijöiden arviointia tärkeämpää on tunnistaa ne henkilöt, joille on kasaantunut useita samanaikaisia kaatumisille altistavia aistitoimintojen muutoksia. Henkilöillä, joilla sekä näkö, kuulo että tasapaino ovat heikentyneet, kaatumisriski on erityisen suuri.

Kulmalan tutkimus osoitti myös, että heikentynyt näkö on yhteydessä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Heikkonäköisten suurentunutta ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä selittivät osittain heikentynyt kävelynopeus, liikkumattomuus, sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, masennusoireet ja tapaturmat.

- Mikäli kiinnitetään huomiota näön heikentymisen taustalla oleviin tekijöihin, joita ovat esimerkiksi erilaiset sairaudet, voidaan näön heikentymistä estää tai ainakin hidastaa. Tämä taas todennäköisesti vähentää kaatumis- ja tapaturmariskiä ja ennenaikaista kuolleisuutta, Kulmala toteaa.

Huonokuuloisuus voi kulkea suvussa

- Havaitsimme että yli 60 % paremman korvan kuulon tarkkuuden vaihtelusta eri taajuusalueilla selittyi geneettisillä tekijöillä, loppuvaihtelun selittyessä ympäristötekijöillä. Tuloksemme viittaavat siihen, että jotkut henkilöt saattavat olla geeniperimänsä vuoksi toisia alttiimpia kuulon heikkenemiselle, Viljanen selvittää.

- Identtisillä kaksospareilla, joista toisella sisaruksella oli hyvä kuulo ja toisella heikentynyt kuulo, heikkokuuloisella sisaruksella oli lähes 9-kertainen riski kaatua vuoden seurannan aikana verrattuna hyväkuuloiseen sisarukseen. Vaikuttaa siltä, että geneettiset tekijät eivät selitä kuulon ja tasapainon tai kuulon ja kaatumisten välistä yhteyttä, Viljanen kertoo.

Koska sekä näkö- että kuulokyvyssä tapahtuu vanhetessa ikääntymismuutoksista ja mahdollisista sairauksista johtuvaa heikentymistä, tutkijat korostavat säännöllisten lääkärikäyntien tarpeellisuutta, jotta vähäisetkin muutokset aistitoiminnoissa huomattaisiin ajoissa ja niihin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

TtM Anne Viljanen väittelee tiistaina 24.8. aiheesta "Genetic and environmental effects on hearing acuity and the association between hearing acuity, mobility and falls in older women" (Kuulon tarkkuuden periytyvyys ja yhteys liikkumiskykyyn sekä kaatumisiin iäkkäillä naisilla) ja TtM Jenni Kulmala perjantaina 27.8. aiheesta "Visual acuity in relation to functional performance, falls and mortality in old age" (Heikentyneen näöntarkkuuden vaikutus toimintakykyyn, kaatumisiin ja kuolleisuuteen iäkkäillä henkilöillä).

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Sivun alkuun >>

 

Käypä hoito -suositus muistisairauksista:
Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa
18.8.2010

Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys pitkälle työuralle ja itsenäiselle aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa ja ongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen taudinmääritykseen. Muistipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä.

Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain.

Etenevä muistisairaus on 7 000 – 10 000 työikäisellä suomalaisella. Itsenäistä arkea ankeuttavat yleisimmät etenevät muistisairaudet, joita ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus ja nämä yhdessä (= yhteensä 90 prosenttia muistisairauksia sairastavista). Lisäksi muistisairauksiin kuuluvat Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti sekä näiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä. Seitsemän kymmenestä muistisairauksista kärsivistä sairastaa Alzheimerin tautia.

Ehkäisyyn kiinnitettävä enemmän huomiota

Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo nuoruudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain. Erityisesti verenpaineen hallinta on tärkeää.

Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä hoidamme samalla sydän- ja aivoverisuonitautien vaaratekijöitä.

Oikeus varhaiseen taudinmääritykseen

Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää ja jokaisella muistisairauksia epäilevällä tulisi olla oikeus päästä tutkimuksiin. Jos potilaalla todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta, mutta diagnoosia ei heti voida tehdä, tulee tilannetta seurata säännöllisesti.

Kaikille etenevistä muistisairauksista kärsiville tehdään aivojen kuvantamistutkimus. Magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä. Selvityksen kulmakiviä ovat oirearvio, muistitestit ja tarvittaessa uudet biologiset merkkitekijät, kuten selkäydinnestetutkimus ja aivojen muut kuvantamistutkimukset.

Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle.

Tehoavaa hoitoa ja kuntoutusta ehyellä hoitopolulla

Etenevän muistisairauden diagnoosin jälkeen tulee aloittaa viiveettä lääkehoito sairauden kaikissa vaiheissa. Oireenmukaista, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua korvattavaa muistisairauslääkitystä on tarjolla Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen. Lääkitys on ensiarvoinen Alzheimer-potilailla, joilla on aivoverenkiertosairauden tai Lewyn kappale -taudin lisäpiirteitä. Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita.

Muistisairauksiin liittyy lähes aina käytösoireita jossain sairauden vaiheessa. Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- tai kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena. Käytösoireet liittyvät psyykkisiä toimintoja säätelevien hermoverkkojen rappeutumiseen. Vaikeimmillaan käytösoireilu estää potilaiden kotihoidon ja uuvuttaa omaisia. Masennus on tärkein käytösoire, jonka erottaminen muistisairauden muista oireista on vaikeaa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkehoito on tärkeä osa käytösoireidenkin hoitoa, sen toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jotta säästytään haittavaikutuksilta ja tilanteen huononemiselta.

Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä (Muistiliitto) on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena.

Sivun alkuun >>

 

Väestön ikääntyminen saattaa laskea vanhustenhuollon menoja
9.7.2010

Vanhustenhuollon menot vanhusta kohden laskettuna saattavat pienentyä, kun väestö ikääntyy. Vanhustenhuollon kokonaismenoja ikääntyminen luonnollisesti kuitenkin kasvattaa. Per capita -menojen kääntyminen laskuun on tärkeää, jotta kokonaismenojen kehitys pysyy hallinnassa. Lasku on mahdollista, mikäli vanhustenhuoltoon kyetään löytämään parhaat rahoituksen ja organisoinnin käytännöt, todetaan perjantaina jatkuvilla Euroopan Terveystaloustieteen päivillä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta haetaan tällä hetkellä monissa maissa kustannustehokkuutta vanhustenhuoltoon. Säästöjä syntyy, kun vanhus saa palvelut, joita hän tarvitsee, eikä vain niitä palveluja, joita vanhusta hoitava laitos kykenee tarjoamaan. Palveluiden integroinnista saatavia hyötyjä, esimerkiksi sairauksien ennalta ehkäisylle ja kuntoutukselle tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti monissa maissa.

Myös palvelutarpeiden ennakoinnin uskotaan auttavan vanhustenhuollon menokehityksen hallitsemisessa. Ennakoimalla vanhuksen kunnon kehitystä ja vastaamalla siihen tarvittavin palveluin, on mahdollista lykätä laitoshoitoon joutumista jopa 2-3 vuodella. Tällä on suuri merkitys vanhustenhuollon palvelujen tarjonnalle ja kokonaismenojen kehitykselle.

Lisäksi palvelujärjestelmän ulkopuolella omaisten tai läheisten antama hoito ja hoiva tulevat hollantilaisen tutkimuksen mukaan lisääntymään merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Vanhustenhuollon kokonaismenojen kasvun hallitsemiseksi tutkitaan tällä hetkellä monissa maissa mahdollisuutta ottaa aiempaa laajemmin käyttöön yksityinen hoivavakuutus. Suomessa esimerkiksi työnantajat ja liike-elämän edustajat ovat kannattaneet yksityisten hoivavakuutusten käytön laajentamista.

Kehittyvä sosiaalitaloustiede

Väestön ikääntyminen on lisännyt kiinnostusta sosiaalipalveluiden taloudelliseen tutkimukseen. Toistaiseksi meillä on olemassa vain rajoitetusti vankkaa tutkittua tietoa sosiaalipalvelujen tarpeesta ja kysynnästä, tarjonnasta, rahoituksesta, organisoinnista ja suorituskyvystä.

Kiinnostus sosiaalitaloustieteeseen on viime vuosina kasvanut ja ala oli nyt ensimmäistä kertaa laajemmin esillä Euroopan Terveystaloustieteen päivillä.

Suomessa sosiaalitalouden tutkimuksen tarvetta on lisännyt vanhuspalvelujen kysynnän kasvun ohella lastensuojelutapausten ja lastensuojelupalvelujen kysynnän lisääntyminen.

Lähde: THL

Sivun alkuun >>

 

Marjat voivat tasoittaa verensokerin heilahtelua
16.6.2010

Marjat voivat tasoittaa sokerin aiheuttamaa verensokerin nopeaa nousua ja laskua, osoitti Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Suurten verensokerin vaihteluiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia ja ne voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Erikoistutkija, dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta kertoo, että tutkimuksessa käytettiin mustikkaa, mustaherukkaa, karpaloa ja mansikkaa.

- Runsaasti polyfenoleja sisältävät marjat voivat tasoittaa sakkaroosin aiheuttamaa glykeemista vastetta. Koska tulos on vasta ensimmäinen havainto tästä aiheesta, tarvitaan lisätutkimuksia sen varmentamiseksi. Haluamme myös selvittää, mitkä marjat olisivat tässä suhteessa tehokkaimpia, Törrönen sanoo.

Glykeeminen vaste kuvaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta sekä vaikutusta verensokeriin ja insuliinineritykseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että marjojen sisältämät polyfenolit saattavat hidastaa hiilihydraattien sulamista ja glukoosin imeytymistä.

Marjoilla verensokeri pysyi ylhäällä pitempään

Marjatutkimuksessa kaksitoista tervettä koehenkilöä nautti satunnaistetussa järjestyksessä joko 150 grammaa marjasosetta, johon oli lisätty 35 grammaa sakkaroosia eli tavallista sokeria, tai vettä, johon oli lisätty sama määrä sakkaroosia sekä marjojen luontaisesti sisältämiä sokereita glukoosia ja fruktoosia.

Marjasoseen mukana nautittu sakkaroosi aiheutti erilaisen verensokerivasteen kuin veden kanssa nautittu: 15 ja 30 minuutin kuluttua marjasoseen nauttimisesta veren glukoosipitoisuus oli alhaisempi ja 2,5 tunnin kuluttua suurempi kuin vesiliuoksen nauttimisen jälkeen.

Kun sakkaroosi nautittiin vesiliuoksena ilman marjoja, glukoosin huippupitoisuus saavutettiin jo puolen tunnin kohdalla. Marjasoseen nauttimisen jälkeen verensokeri nousi huippuunsa vasta 45 minuutin kuluttua. Lisäksi huippupitoisuus oli yhden mmol/l matalampi kuin vesiliuoksen aiheuttama, mitä voidaan Törrösen mukaan pitää kliinisesti merkittävänä muutoksena.

Tutkimus julkaistiin The British Journal of Nutrition –tiedelehdessä. Polyfenolit ovat antioksidantteihin kuuluvia yhdisteitä, joihin kuuluu muiden muassa flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. (Ruokatieto)

Sivun alkuun >>

 

Vuoden palvellut Ylöjärven Terveyskioski on otettu erinomaisesti vastaan
4.6.2010

Suomen ensimmäinen Terveyskioski on ilahduttanut jo vuoden verran Ylöjärven ja naapurikuntien asiakkaita kauppakeskus Elossa tarjoamalla hoitajatasoisia terveydenhuollon palveluita. – Puoleen väliin edennyt kokeilu on saanut kiitosta niin asiakkailta, palvelupisteen henkilökunnalta, kaupungilta kuin kauppakeskukseltakin. Toivottavasti voimme esimerkillämme kannustaa myös muita kuntia ja kauppakeskuksia yhteistyöhön, toteaa Ylöjärven kaupungin perusturvajohtaja Kari Virta.

Kaksivuotisessa Sitran ja Ylöjärven kaupungin hankkeessa kokeillaan terveyspalveluiden uutta tuottamistapaa jalkauttamalla palvelut ihmisten luontaiseen asiointipaikkaan kauppakeskus Eloon. Kaikille asiakkaille avoimessa Terveyskioskissa on voinut asioida ilman ajanvarausta ja saada hoitajatasoisia hoitotoimenpiteitä, terveysneuvontaa ja palveluohjausta. Helmikuussa 2010 julkaistun Tampereen yliopiston tekemän arviointitutkimuksen mukaan asiakkaat antoivat kiitosta Terveyskioskille, sillä sen palveluita arvostettiin asioinnin helppoudesta ja nopeudesta.

Terveyskioski on antanut tuoretta näkökulmaa palveluiden kehittämiseen

Ylöjärven kaupungin näkökulmasta vuoden kokemus on ollut pelkästään positiivinen.

– Olemme havainneet, kuinka merkittäviä pienetkin uudistukset ovat perusterveydenhuollolle. Terveyskioski on avannut näkemystämme siitä, mikä on oikeasti asiakkaalle tärkeää. He arvostavat vaivatonta kontaktia ammattilaisiin ja helppoa tapaa päästä kysymään ongelmistaan. Kehitämme kioskista saatujen kokemusten perusteella myös muuta toimintaamme nyt ihan eri näkökulmalla kuin vuosi sitten. Terveyskioskista emme halua luopua, toteaa Ylöjärven kaupungin perusturvajohtaja Kari Virta.

Asiakaspalvelua ja ennaltaehkäisyä

Sairaanhoitaja Milla Järvinen on työskennellyt Terveyskioskissa sen avaamisesta lähtien.

– Työskentely Terveyskioskissa on aivan erilaista muihin terveydenhuollon toimipisteisiin verrattuna. Päivät vaihtelevat suuresti, koska asiakkaat voivat poiketa ilman ajanvarausta esittämään terveyteensä liittyviä kysymyksiä ja erilaisia hoitotoimenpidepyyntöjä. Työssäni korostuu entisestäänkin asiakaspalveluhenkisyys ja tilannetaju. Toisaalta koen kehittyväni ammatillisesti koko ajan. Olemme käynnistäneet aktiivisen yhteistyön eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehdäksemme ennaltaehkäisevää työtä ja kartoittaaksemme riskiryhmiä, sairaanhoitaja Milla Järvinen luonnehtii.

Terveyskioski tuo tarvepohjaisia käyntejä kauppakeskukseen

− Tänä päivänä kauppakeskuksilla on mahdollisuus erottautua niiden tarjoamien palveluiden monipuolisuudella. Terveyskioskista saatujen kokemuksen perusteella uskon, että asiakkaiden tarvepohjaiset käynnit ohjaavat ja lisäävät asiakasvirtaa kauppakeskukseen. Kauppakeskusten kannattaisikin rohkeasti monipuolistaa palvelutarjontaansa tekemällä kuntien kanssa yhteistyötä. Uskon, että asiakkaiden tyytyväisyys terveydenhuoltopalveluihin heijastuu molempien osapuolten eduksi, toteaa Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.

Sivun alkuun >>

 

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ruokavaliolla on merkittävä rooli
16.4.2010

Suomalaisten kansanvitsaus on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Omilla liikunta- ja ruokavaliotottumuksillaan voi kuitenkin ennaltaehkäistä sairastumista merkittävästi. Myös elintarviketeollisuus on tiedostanut suomalaisten terveydelliset haasteet, ja kauppojen hyllyiltä löytyykin entistä enemmän kuluttajan valintoja helpottavia tuotteita.

Suomalaiset ovat geeniperimältään suuressa riskissä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tähän on havahduttu myös elintarviketeollisuudessa, jossa kehitetäänkin jatkuvasti kuluttajien terveyttä edistäviä tuotteita. Vaikka taudit ovatkin meille merkittävä kansanterveydellinen ongelma, voi omilla valinnoilla ehkäistä sairastumista.

– Liikunnalla ja päivittäisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Tupakointi on myös altistava tekijä näille sairauksille. Elintarviketeollisuus voi vaikuttaa erittäin paljon suomalaisten terveyteen tarjoamalla terveellisempiä ja parempia vaihtoehtoja, Valion ravitsemusasiantuntija Päivi Pitkänen kertoo.

Järjestelmä helpottaa valintoja

Monelle elintarvikepakettien merkinnät ovat kuitenkin haastavia ymmärtää eikä aina tiedä, mitä asioita paketin kyljestä olisi syytä tarkkailla.

– Sydänmerkillisen tuotteen valitessaan kuluttajan ei tarvitse lainkaan lukea tuote- ja pakkausselosteita, eikä niitä tarvitse osata tulkitakaan, Sydänmerkin tuotepäällikkö Mari Olli kertoo.

Sydänmerkki-järjestelmän tavoitteena on koko väestön terveyden edistäminen. Tuotteen kyljessä oleva punainen merkki kertoo, että tuote on rasvan laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän suhteen parempi valinta omassa tuoteryhmässään.

– Sydänmerkki-tuotteitakin pitää nauttia kohtuudella. Merkin avulla on helpompi valita esimerkiksi terveellisempiä maitotuotteita, juustoja, leipiä, lihoja ja rasvoja, ja näin vaikuttaa päivittäisiin valintoihin, Olli kertoo.

Yhä useampi elintarvikevalmistaja haluaakin saada Sydänmerkin käyttöoikeuden tuotteeseensa ja merkin vaatimuksiin vastataan hanakasti kehittämällä tuotteita.

– Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi viimeisen parin vuoden aikana. Merkki löytyy jo yli 600 elintarvikkeesta, ja tuoteryhmiä on jo kymmenkunta. Valiolla on jo yli 80 sydänmerkki-tuotetta, Valion ravitsemusasiantuntija Päivi Pitkänen kertoo.

Ruokavaliossa esimerkiksi suola on yksi suomalaisten sudenkuopista. Vaikka ”suolan käyttöä pitäisi vähentää” on monelle jo tuttu mantra, syömme edelleen liian suolapitoista ruokaa.

– Esimerkiksi leipä on monelle liiallisen suolan lähde, ja tarkkailemalla leipien suolapitoisuuksia voisikin helposti vähentää päivittäisen suolan määrää, tuotepäällikkö Mari Olli kertoo.
Lähde: Valio

Sivun alkuun >>

 

Suklaan syöminen voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskejä
1.4.2010

Suklaa saattaa lämmittää sydäntä henkisen vaikutuksen lisäksi myös fyysisesti. Suklaan syöminen näyttää laskevan sydän- ja verisuonitautien riskejä, vahvistaa European Heart Journalissa julkaistu lähes 20 000 hengen tutkimus. Myönteinen vaikutus johtuu tutkijoiden mukaan kaakaon flavanoleista.
Tutkimuksessa oli mukana 35 - 65 -vuotiaita saksalaisia henkilöitä, joita seurattiin vähintään kymmenen vuoden ajan. Niillä, jotka söivät eniten suklaata, keskimäärin 7,5 grammaa päivässä, oli alhaisempi verenpaine ja 39 prosenttia pienempi sydän- ja verisuonitautien riski kuin niillä, jotka söivät vähiten, eli keskimäärin 1,7 grammaa päivässä.

Eniten suklaata syöneistä 219 henkilöä 10 000:sta sai seuranta-aikana aivohalvauksen tai sydänkohtauksen. Vähiten suklaata syöneillä vastaava luku oli 304 tapausta per 10 000 henkeä. Tutkimuksesta kertoi Mediuutiset.

Suklaan aktiivisyöjillä alhaisempi verenpaine

Tutkimustulos selvisi osana eurooppalaista syöpätutkimusohjelmaa. Tutkimukseen osallistuneiden seuranta aloitettiin vuosien 1994 - 1998 välisenä aikana. Tutkittaville tehtiin perusterveydentarkastus ja heiltä kysyttiin myös elintavoista ja ruokailutottumuksista, mukaan lukien suklaan kulutuksesta.

Pienemmältä 1 568 hengen joukolta kysyttiin kuinka paljon ja minkälaista suklaata he olivat syöneet viimeisen vuorokauden aikana. Heistä 57 prosenttia oli syönyt maitosuklaata, 24 prosenttia tummaa suklaata ja 2 prosenttia valkoista suklaata.

Tutkittavat jaettiin syödyn suklaan määrän perusteella neljään ryhmään. Eniten suklaata nauttivien neljännekseen sijoittuneiden systolinen verenpaine oli 1 mm Hg ja diastolinen verenpaine 0,9 mm Hg alhaisempi kuin vähiten suklaata syövien neljänneksessä.

Tutkijoiden mukaan maltillinen suklaan syönti voi, mikäli tutkimusnäyttöä saadaan lisää, olla hyödyllinen lisä korkean verenpaineen torjunnassa. Lisäksi potilaiden tulee muistaa, että suklaa sisältää huomattavan paljon kaloreita.

Lähde: Ruokatieto

 

Ärtyvän suolen oireyhtymä on monien suomalaisten kiusa
17.3.2010

Suomalaiset kärsivät ärtyvän suolen oireyhtymästä yhtä usein kuin muutkin länsimaalaiset; sairauden esiintyvyys suomalaisväestössä on 5 - 16 prosenttia, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kertyy myös huomattavan paljon terveystaloudellisia kustannuksia.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) on yleinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta, kuten ripuli tai ummetus. Oireiden takana ei ole todettavaa elimellistä sairautta, ja ne pahenevat usein muun muassa henkisen stressin aikana. Oireyhtymästä onkin käytetty myös nimeä "stressivatsa".

IBS:n diagnoosi perustuu oirekriteerien täyttymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa sen esiintyvyys väestössä on vaihdellut kolmen prosentin ja 25 prosentin ja välillä. Laaja vaihtelu selittyy osittain IBS-määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. IBS:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole aiempaa tutkimustietoa.

LL Markku Hillilä selvitti väitöstutkimuksessaan IBS:n yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja erilaisten ruumiillisten oireiden esiintymistä ärtyvän suolen oireyhtymän yhteydessä. Lisäksi hän tarkasteli terveyspalveluiden käyttöä ja IBS:n terveystaloudellisia kustannuksia. Tutkimus suoritettiin kaksivaiheisena postikyselynä.

Ensimmäisessä vaiheessa 5000:lle väestörekisteristä sattumanvaraisesti poimitulle 18 - 64-vuotiaalle suomalaiselle lähetettiin kyselykaavake, jonka avulla tunnistettiin IBS-oireiset neljän eri kriteeristön mukaan (Manning 2, Manning 3, Rooma I, Rooma II) . Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta mitattiin mielialakyselyllä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lähetettiin terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöä selvittävä kyselykaavake niille ensimmäiseen kyselyyn vastanneille, jotka täyttivät Manning 2 tai Rooma II -kriteerit.

Ensimmäisen vaiheen kyselykaavakkeen palautusprosentti oli 73 prosenttia ja toisen vaiheen 86 prosenttia. IBS:n esiintyvyys väestössä vaihteli 5 prosentin (Rooma II) ja 16 prosentin (Manning 2) välillä. IBS-oireisilla oli enemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja erilaisia fyysisiä oireita - esimerkiksi päänsärkyä ja selkäkipua - kuin verrokeilla, jotka eivät täyttäneet IBS-kriteereitä. IBS-oireiset käyttivät myös verrokkeja enemmän terveydenhuoltopalveluita sekä vatsavaivojen että muiden vaivojen vuoksi. Rooma II -kriteerit täyttävillä oli vaikeammat vatsaoireet ja suuremmat vatsavaivoihin liittyvät terveystaloudelliset kustannukset kuin Manning 2 -kriteerit täyttävillä (497 euroa / hlö vs. 295 euroa / hlö). Vatsaoireiden vaikeus ennusti terveyspalveluiden käyttöä vahvemmin kuin psyykkiset oireet.

"Tämän tutkimuksen mukaan ärtyvän suolen oireyhtymä on Suomessa yhtä yleinen kuin muissakin länsimaissa. Oireyhtymään liittyvät vatsavaivat ja muut oireet aiheuttavat huomattavia terveystaloudellisia kustannuksia: suorat kustannukset ovat jopa viisi prosenttia avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä vuotuisista terveydenhuoltomenoista Suomessa", Hillilä sanoo.

LL Markku Hillilän väitöskirja "Irritable bowel syndrome in the general population : epidemiology, comorbidity and societal costs" (Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys, liitännäisoireet ja terveystaloudelliset kustannukset valikoitumattomassa väestössä) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 12.3.2010.

Sivun alkuun >>

 

Naisten osuus sydän- ja verisuonitautien tutkimuksissa on pieni Suomessakin
11.3.2010

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy, vanhemmissa ikäluokissa naisilla jopa yleisempi kuin miehillä.

Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) ja Euroopan sydänjärjestöjen verkoston (European Heart Network, EHN) Euroheart-projektin viime vuoden lopulla julkistaman selvityksen mukaan sydän- ja verisuonitautien kliiniset tutkimustulokset perustuvat valtaosin miesaineistoon.

Vuosina 2006-2009 julkaistuissa potilastutkimuksissa vain noin kolmasosa tutkituista on ollut naisia. Niissä tutkimuksissa, joihin on osallistunut sekä miehiä että naisia, vain puolessa tulokset on raportoitu sukupuolikohtaisesti.

– Myös Suomessa naisten osuus tutkimuksissa on pienempi, kardiologian erikoislääkäri Saila Vikman Suomen Kardiologisesta Seurasta sanoo. – Sukupuolikohtaisia eroja on sekä diagnosoinnissa että hoitoratkaisuissa. Naisia koskevan tutkimustiedon vähäisyys aiheuttaa pahimmillaan viivästymisen naisten valtimotaudin toteamisessa ja hoidon aloittamisessa, Vikman jatkaa.

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura olivat mukana Euroheart-projektissa, jota rahoitti Euroopan komission kansanterveysohjelma.

Sydänjärjestöt tiedottavat naisten erilaisuudesta

Euroopan sydänjärjestöt ovat viimeisen 20 vuoden aikana toteuttaneet yli 60 naisille suunnattua kampanjaa tietoisuuden lisäämiseksi naisten valtimotaudeista.

Suomen Sydänliitto aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella NaisenSydän-ohjelman vuonna 2002. Naiset sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet ja sairauden kulku on arvaamattomampi. Naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa. Sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi kuin miesten.

Sydänliitto käynnisti NaisenSydän-ohjelmassa PuNainen-kampanjan vuonna 2007 terveyteen kannustavana tukena 30-45 -vuotiaille naisille, jotta nämä elämänsä ruuhkavuosista huolimatta omaksuisivat sydänterveyttä edistäviä, ennaltaehkäiseviä elintapoja ennen kuin valtimosairauksien riskitekijät alkavat kasautua. PuNainen on Maailman sydänjärjestön (WHF) Go Red for Women –kampanjan suomalainen toteutus.

Naisten työpaikat tukemaan sydänterveyttä

Kuten maailmalla, myös Suomessa PuNainen-kampanjan yhteistyökumppaneina on yrityksiä. Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen naisten sydänterveyden edistämiseen näkyy sekä asiakkaille että henkilöstölle. Esimerkiksi Suomen KappAhl on 20-vuotisen Suomessa olonsa kunniaksi nimennyt vuoden 2010 terveyden vuodeksi. KappAhlin henkilökunta on lähes sataprosenttisesti naisia ja keski-ikä 34 vuotta. – Terveyden vuosi sisältää erilaisia hyvinvointitekoihin liittyviä kilpailuja, joihin koko henkilökunta voi osallistua joko yksilöllisellä tai ryhmätavoitteella. Henkilökohtainen tavoite voi olla esim. jonkun mitattavan arvon, kuten verenpaine- tai kolesterolitason parantaminen tai tupakoinnin lopettaminen. Ryhmätavoite voi olla esim. mahdollisimman suuren yhteisen askelmäärän kerääminen, henkilöstövastaava Eija Leskinen sanoo.

– Myös asiakkaamme ovat pääasiassa naisia. Tiedotamme heille PuNainen-kampanjasta, jota tuemme myymällä kampanjatuotteita naistenpäivästä 8.3 alkaen kaikissa 55 myymälässämme, markkinointivastaava Eija Heinonen KappAhlista lisää.

Sivun alkuun >>

 

Leipäviljojen ravitsemuslaatu vaikuttaa ihmisen geenien toimintaan
10.3.2010

Ruokavalion viljan laatu vaikuttaa geenien toimintaan rasvakudoksessa. Kaura-vehnäleipää ja perunaa sisältävä ruokavalio lisäsi sellaisten geenien toimintaa, jotka ovat yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin liittyvään stressireaktioon rasvakudoksessa, osoitti biokemisti Petteri Kallion väitöstutkimus. Ruisleipä ja pasta puolestaan paransivat ensivaiheen insuliinieritystä koehenkilöillä.

Ruokavalion laatua muuttamalla saatetaan siis pystyä ehkäisemään uskottua tehokkaammin metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetestä. Kallio vertasi Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tekemässään väitöstutkimuksessä kahden erilaisen runsaasti täysjyväviljaa sisältävän ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, insuliinineritykseen sekä rasvakudoksen geenien ilmentymiseen.

- Rukiin ja vehnän sisältämän hiilihydraatin rakenteessa on eroja. Lisäksi rukiissa on fytokemikaaleja, kuten lignaaneja ja fenolisia happoja, jotka saattavat osallistua sen vaikutuksiin, Kallio pohtii syitä täysjyväviljojen välisiin eroihin.

Hiilihydraatin ja kuidun saanti identtistä

Tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä söi 12 viikon ajan 7 – 8 palaa ruisleipää päivässä ja satunnaisemmin tummaa pastaa. Toinen ryhmä söi päivittäin saman verran kaura-vehnäleipää ja muutaman kerran viikossa perunatuotteita. Kaura-vehnäleivän viljasta valtaosa oli vehnää.

Ruokavaliot eivät eronneet toisistaan muulla tavalla, esimerkiksi kuitua tutkittavat saivat saman verran. He eivät myöskään pudottaneet painoa tutkimusjakson aikana.

- Ruokavalioiden hiilihydraatista valtaosa tuli nimenomaan leivistä. Pastaa ja perunaa oli mukana kolmisen kertaa viikossa, jotta ruokavalio ei kävisi liian yksitoikkoiseksi. Näistä tuloksista ei voikaan vetää johtopäätöksiä pastan ja perunan välille. Selkeä ero nähtiin rukiin ja vehnän aiheuttamassa insuliiniaineenvaihdunnassa, Kallio huomauttaa.

Lähtölaukaus nutrigenomiikkaan

Täysjyväviljatuotteiden ja ravintokuidun tiedetään vähentävän riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Tutkimuksia täysjyväviljatuotteiden geenitason vaikutusmekanismeista ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty. Modernilla geenisirutekniikalla pystyttiin havaitsemaan, että eri ruokavaliota noudattaneilla oli toisistaan poikkeavat geeniprofiilit.

- Ruokavaliot vaikuttivat kymmeniin sellaisiin geeneihin, joiden osallisuutta emme olisi ikinä arvanneet. Kaura-vehnä lisäsi rasvakudoksen tulehdusreaktiota. Tulehdustekijät voivat häiritä insuliinin toimintaa ja sokeria jää imeytymättä verestä lihaksiin. Korkea verensokeri yhdistetään tyypin 2 diabetekseen, Kallio kertoo.

Yksi geeneistä, jonka ilmeneminen väheni ruisleipä ja pasta -ruokavalion aikana, oli insuliinin kaltaisen kasvutekijän sitojaproteiini-5-geeni. Tutkimus osoittikin kliinisen interventiotutkimuksen ja geenisirumenetelmän yhdistelmän olevan tehokas tapa löytää uusia geenejä, jotka ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään.

Joka neljännellä metabolinen häiriö

Yli neljänneksellä suomalaisesta aikuisväestöstä on metabolinen oireyhtymä. Se on yleinen länsimaalaiseen elämäntyyliin liittyvä riskitekijöiden kasauma, jolle tunnusomaisia ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Oireyhtymä on todettavissa valtaosalla jo kauan ennen diabeteksen puhkeamista. Sitä sairastavilla on terveisiin verrattuna 5 kertaa suurempi riski sairastua aikuistyypin diabetekseen ja 2 - 3 kertaa suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitautiin. (Ruokatieto)

Filosofian maisteri Petteri Kallion kliinisen ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Ruokavalion viljatuotteiden merkitys metabolisen oireyhtymän kannalta: Vaikutukset geenien toimintaan rasvakudoksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa 5. maaliskuuta. Vastaväittäjänä on Suomen johtaviin lihavuustutkijoihin kuuluva dosentti Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena ravitsemustieteen professori Kaisa Poutanen Itä-Suomen yliopistosta.

Sivun alkuun >>

 

Palvelusetelillä uusia vaihtoehtoja kuntien terveydenhuoltoon
5.2.2010

Syksyllä 2009 tuli voimaan palveluseteleitä koskeva laki, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisten asioimista terveydenhuollon ammattilaisten luona tarjoamalla enemmän valinnanvapautta. Tiettyjen palvelujen osalta on jo aloitettu yksittäisiä palvelusetelikokeiluja joissakin kunnissa. Laajemmin palvelusetelit ovat kuitenkin tuttuja vain harvalle.

Syksyllä voimaan tulleesta laista huolimatta sosiaali- ja terveysalan palveluseteleitä ei tunneta vielä kovinkaan hyvin, eivätkä kuntalaiset osaa pyytää niitä. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie pitää palvelusetelien käyttöönottoa tärkeänä muutoksena kuntalaisten aseman ja valinnanvapauden vahvistamiseksi. Hän myöntää kuitenkin, että seteleitä ei vielä tunneta kovin hyvin.

- Tuntemattomuuteen vaikuttaa kolme syytä. Ensinnäkin niitä koskeva laki on aivan uusi, joten sitä ei ole juurikaan sovellettu käytäntöön. Toiseksi setelien käyttöönotto vaatii kunnilta huolellista suunnittelua eli käyttöönotossa menee aikaa. Lisäksi kunnat eivät ole vielä ehtineet budjetoida varoja palveluseteleitä varten, Talvitie summaa.

Kuntalaiset voisivat hankkia palveluseteleillä sellaisia terveys- ja sosiaalipalveluja, joissa setelit on otettu käyttöön. Setelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tuottamalle palvelulle, eli kunnallisen terveydenhuollon sijasta sen avulla voisi hakea palvelua yksityiseltä puolelta.

- Palvelusetelilaki tarjoaa asukkaille mahdollisuuden valita, miltä palveluntuottajalta he saisivat itselleen parhaiten sopivaa palvelua. Oletettavaa on, että palveluseteliä tullaan ottamaan alkuvaiheessa käyttöön ainakin sellaisissa terveyspalveluissa, jotka ovat selkeästi määriteltävissä ja tuotteistettavissa. Näitä palveluja ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suun terveydenhuolto, kaihileikkaukset, tietyt ortopediset toimenpiteet sekä vammaisille suunnatut palvelut.

Hyviä kokemuksia, korkeita odotuksia

Uuden lainsäädännön uskotaan kannustavan kuntia laajemmin palveluseteleiden käyttöön. Niiden lanseeraaminen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii kunnalta huolellista suunnittelua.

- Kuntien pitää nyt tarkastella palvelutuotantoaan kokonaisuutena, ja miettiä, miten sitä voitaisiin kehittää palveluseteleiden avulla. Viime vuonna ja tänä vuonna kunnat eivät ehtineet vielä varata budjettiin varoja seteleitä varten, mutta uskon, että vuonna 2011 nähdään jo palveluseteliavauksia siellä täällä, Talvitie sanoo.

Ennen uutta lakia palveluseteleitä on ollut käytössä muun muassa kotipalveluissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä niin asiakkaiden ja palveluntuottajien kuin kuntienkin mielestä. Uudelle palvelusetelilaille on asetettu positiivisia odotuksia. Terveyspalvelualan Liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie muistuttaa kuitenkin, että kuntalaiset eivät saa palveluseteleitä automaattisesti, vaan kunta antaa sen.

- Ensimmäinen edellytys on tietysti se, että palvelusetelit on otettu käyttöön kunnassa ja asiakkaan tarvitsemassa palvelussa. Kunta arvioi ensin asiakkaan palveluntarpeen ja katsoo, onko palvelun tuottaminen setelin avulla paras vaihtoehto. Kuntalainen ei siis ole oikeutettu nimenomaan palveluseteleihin vaan palvelun saamiseen.

Jonotus voi käydä kalliiksi

Yksi palveluseteleiden käyttökohteista ovat hammaslääkäripalvelut. Etenkin suuremmissa kaupungeissa jonot julkiseen hammashoitoon ovat olleet niin pitkiä, että moni valitsee suosiolla yksityisen hammaslääkärin.

- Julkisten palveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia vaihteluita. Ei ole olemassa selkeää asiakasryhmää, joka erityisesti hakisi hammaslääkäripalveluita julkisen puolen sijaan yksityiseltä. Eniten terveydestään huolehtivat ovat myös valmiita panostamaan hyvinvointiinsa enemmän, toteaa Oral Hammaslääkäreiden palvelujohtaja Anna-Maria Mäkelä.

- Pitkä jonottaminen voi johtaa kuntalaisten terveyden heikkenemiseen, joka puolestaan aiheuttaa helposti lisäkustannuksia sekä asiakkaille itselleen että koko järjestelmälle. Palveluseteleiden tarjoama nopea hoitoon pääseminen on kansantaloudellisesti edullista.

Palveluseteleiden käytöstä ei ole vielä kovinkaan paljon kokemusta, mutta Mäkelä arvioi perustoiminnan säilyvän ennallaan seteleistä huolimatta. Muutoksia tulee lähinnä laskutuskäytäntöihin.
Lähde: Terveyspalvelualan Liitto

Lisätietoa palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/palveluseteli

 

Sivun alkuun >>

 

Terveenä kaiken ikää

Valitut Palat on julkaissut upean kirjan meille energisille senioreille. Kirja on selkeä ja kokonaisvaltainen opas ikääntyvän ihmisen terveellisten vuosikymmenten tueksi.

Miksi jotkut saavat nauttia elämänsä viimeisistäkin vuosista terveyttä hehkuen – kun taas jotkut kärsivät heikentyvän terveyden ja sairauksien murtamina? Tämän kaiken paljastaa uutuuskirja TERVEENÄ KAIKEN IKÄÄ! Kun on terve ja hyvävointinen, ikääntyminen ja pitkä elämä ovat todellakin ilo ja etuoikeus! Lääketieteen kehityksen ansiosta tiedämme nyt, mitkä ovat terveestä ja itsenäisestä elämästä nauttivien 80–90-vuotiaiden salaisuudet. Ja mikä parasta: eläminen ja vanheneminen terveenä, energisenä, terävänä ja onnellisena ei vaadi suuria ponnistuksia tai muutoksia. Kyse on valinnoista, joilla saat lisää hyvinvoivia vuosia ja ihmisarvoisen laadukkaan elämän. Tämä kirja on oppaasi, jonka ohjeilla huollat itsesi huippuvireeseen vuosiksi eteenpäin. Lue kirjaa, noudata sen neuvoja ja ylläty: näet tulokset jo pian – ja vielä vuosikymmenten päästä!

• 16 hyödyllistä testiä • Parhaiden asiantuntijoiden uusin tieto yksissä kansissa • 368 sivua, kirjan koko 19,7 x 25,4 cm

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivun alkuun >>

 

Lonkkamurtumapotilailla vaarallinen D-vitamiininpuute - Kalsium ja D-vitamiini vähentävät lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta
6.1.2010


Arvovaltaisessa Drugs Aging lehdessä hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kalsiumin ja D-vitamiinin samanaikaisella käytöllä voidaan vähentää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta.

Lonkkamurtuma on vaikein osteoporoosin eli luukadon heikentämän luun murtuma. Siihen liittyy huomattava ylikuolleisuus ja toimintakyvyn heikkeneminen. Naisen riski kuolla ensimmäisten kuuden kuukauden aikana lonkkamurtumaan on 7-kertainen ja miehillä 4-kertainen samanikäiseen väestöön verrattuna. Tutkimusten mukaan ylikuolleisuus jatkuu lonkkamurtuman jälkeen puolesta vuodesta vuoteen, joissakin tutkimuksissa jopa 4-5 vuotta ja vieläkin kauemmin.

Dosentti Peter Lüthje työryhmineen tutki Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueella vuosina 2003-2004 hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden elimistön D-vitamiinipitoisuuksia ja D-vitamiinin käytön yhteyttä murtuman jälkeiseen selviytymiseen. Tutkimusaineisto koostui 221 lonkkamurtumapotilaasta (keski-ikä naisilla 81 vuotta, miehillä 73 vuotta). Potilailta mitattiin sairaalaan tullessa veren D-vitamiinipitoisuus ja selvitettiin murtumaa edeltävä ja murtuman jälkeinen D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä mahdollinen osteoporoosilääkitys.

Potilaiden selviytymistä seurattiin murtuman jälkeen 37-52 kuukautta. 28 kuukauden seurannan kohdalla 221 tutkimukseen kuuluvasta potilaasta elossa oli 137 potilasta (62 %).

Lähes kaikilla vanhuksilla D-vitamiininpuute

- Puolella potilaista todettiin selkeä D-vitamiinin puutostila. Ainoastaan seitsemällä (7) potilaalla 221 potilaasta elimistön D-vitamiinipitoisuus oli normaalitasolla, kertoo tutkimusryhmää vetänyt ortopedian ja traumatologian dosentti Peter Lüthje Kuusankosken aluesairaalasta.

Joka kolmannella lonkkamurtumapotilaalla oli jo aikaisemmin ollut jokin murtuma, joka viittasi vahvasti potilaan sairastavan osteoporoosia. Silti vain 7 % potilaista käytti lääkärin määräyksellä D-vitamiini- ja kalsiumlääkitystä ja 8 % osteoporoosilääkitystä.

Lonkkamurtuman jälkeen hieman yli puolelle (53 %) oli määrätty D-vitamiini- ja kalsiumlääkitys ja kahdelle viidestä (39 %) varsinainen osteoporoosilääkitys.

Selviytymistä selittävät tekijät

Tilastoanalyysissa tärkeimmäksi lonkkamurtumasta selviytymistä selittäväksi tekijäksi osoittautui D-vitamiinin ja kalsiumin käyttö (kalsium+ D-vitamiinilääkitys). Toiseksi tärkein selittävä tekijä oli osteoporoosilääkitys.

Koska tutkimuslöydös oli uusi, tutkijat selvittivät löydöksen paikkansapitävyyden valtakunnallisessa lonkkamurtuma-aineistossa, joka käsitti 20 486 Suomessa vuosina 2000-2007 hoidettua lonkkamurtumaa. Potilaat asuivat ennen murtumaa kotonaan ja palasivat murtuman jälkeen kotiin. Tämän aineiston mukaan niiden miesten, jotka käyttivät D-vitamiinia ja kalsiumia lonkkamurtuman jälkeen, kuolleisuus oli pienempi kuin niiden jotka näitä valmisteita eivät käyttäneet. Pelkästään osteoporoosilääkettä käyttäneiden naisten kuolleisuus oli pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät osteoporoosilääkettä käyttäneet. Kun naiset käyttivät osteoporoosilääkkeen lisäksi vielä kalsiumia ja D-vitamiinia, murtumanjälkeinen kuolleisuus pieneni yhä edelleen.

Luustoa parantava lääkehoito ei toteudu terveydenhuollossa

Sekä alueellinen että valtakunnallinen tutkimusaineisto osoittivat selvästi, että lonkkamurtumapotilaiden luuston terveyttä ja kuntoa ylläpitävä ja parantava Käypä hoito-suosituksen mukainen lääkehoito toteutuu maassamme huonosti. Vuonna 2007 ainoastaan joka viides potilas sai kalsiumia ja D-vitamiinivalmistetta ja joka neljäs osteoporoosilääkettä. Kuitenkin jo pelkän kalsiumin ja D-vitamiinin reseptilääkityksellä voitaisiin vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta.

- On kyseenalaista ja väärin olla tarjoamatta potilaille hyvää hoitoa, jonka tärkeänä osatekijänä on asianmukainen lääkitys. Lääkityksen avulla voidaan lisätä potilaiden elämän pituutta sekä parantaa potilaiden selviytymistä murtuman jälkeen, muistuttaa dosentti Peter Lüthje lopuksi.

Lähde: Suomen Osteoporoosiliitto ry

 

Sivun alkuun >>