Valion jakeluautossa bioetanoli käyttöön ensimmäisenä Suomessa
15.10.2010
Valio kokeilee vuoden 2011 alusta elintarviketeollisuuden jätteistä valmistetun bioetanolin hyötykäyttöä jakeluautojen polttoaineena. Kokeilussa on aluksi yksi suur-Helsingin alueella Valion tuotteita jakeleva yksikkö. Bioetanolin valmistaa ja toimittaa St 1.
Valio on ensimmäinen suomalainen yritys, joka koekäyttää ympäristöystävällistä bioetanolia jakeluauton polttoaineena. Kokeilu kestää kolme vuotta ja jakson aikana testataan auton ympäristövaikutukset, kustannustehokkuus ja soveltuvuus Valion jakelutoimintoihin. Kokeilu on suunniteltu liitettäväksi osaksi TransEco-hanketta. Trans-Eco on VTT:n koordinoima viisivuotinen hanke, jossa edistetään biopolttoaineiden ja siihen liittyvän teknologian kehittämistä.
Ruotsissa bioetanolilla toimivia kuorma-auton moottoreita on ollut käytössä jo yli 10 vuotta.
- Jos bioetanolin käyttö osoittautuu ongelmattomaksi, Valio pystyy lisäämään nopeastikin sitä käyttävien autojen määrää. St 1 toimittaa meille polttoaineen ja sen jakelupisteen Pitäjänmäen päävaraston pihapiiriin, kertoo jakelujohtaja Mikael Svennas Valiosta.
- Kotimaisista jäteraaka-aineista tehty etanoli vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää ja korvaa osaltaan fossiilisen polttoaineen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Myös moottorin lähipäästöt ovat pienemmät kuin perinteisen dieselmoottorin, toteaa suunnittelupäällikkö Mika Jyrkönen Valiosta.
Bioetanolia hyödyntävän kuorma-auton Valiolle toimittaa Scania.
Valio etsii aktiivisesti ympäristöystävällisä ratkaisuja
Valio on ympäristötavoitteissaan sitoutunut hankkimaan ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa, käyttämään raaka-aineita ja energiaa tehokkaasti sekä suosimaan uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai energiahyötykäyttöön soveltuvia pakkauksia.
Valion kotimaassa käytettävistä pakkauksista yli 80 % on kierrätettäviä, mm. kaikki korkilliset pakkaukset korkkeineen. Valio on kehittänyt myös palautuvan materiaalin järjestelmän, jossa muun muassa maidot ja jogurtit kuljetetaan kauppaan alustoilla ja alusvaunuilla, jotka palautuvat kaupasta Valiolle pestäviksi ja uudelleen käytettäviksi.
Valio on edelläkävijä bioetanolin ohella muussakin jakeluautojen teknologiassa: Vuonna 2003 Valio otti Helsingin varhaisjakelussa käyttöön teollisuuden jätehiilidioksidia kylmälaitteissaan hyödyntävät jakeluautot. Hiilidioksidilaitteisto on tällä hetkellä käytössä viidessä autossa.
Jätehiilidioksidilla jäähdytettävät autot ovat dieselkäyttöisiin verrattuna ympäristöystävällisiä ja meluttomia, mistä hyötyvät varhaisjakelun aikaan vielä nukkuvat kaupunkilaiset.
Lähde: Valio
Sivun alkuun >>
 |
Fortumille kansainvälistä tunnustusta kestävän kehityksen työstä
11.9.2010
Fortum on valittu kahdeksannen peräkkäisen kerran mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen DJSI World -indeksiin. Lisäksi Fortum hyväksyttiin mukaan eurooppalaiseen DJSI Europe -indeksiin. Fortum sai toimialasektorinsa parhaat pisteet asiakassuhteiden hallinnasta sekä sähköntuotannon ja -siirtotoiminnan energiatehokkuudesta ja luotettavuudesta. Myös työturvallisuuden eteen tehty työ sai tunnustusta.
"Tämän vuoden arviointi korosti työturvallisuusriskien varhaista tunnistamista sekä yhtiön tekemää ennakoivaa työtä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin eteen. Fortumin tavoitteena on tarjota henkilöstölleen työpaikka, jossa ei satu lainkaan tapaturmia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Fortum paransi suoritustaan erityisesti sosiaalisen vastuun alueella", Fortumin kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Ulla Rehell toteaa.
"Fortumin voimalaitosten hyvä käytettävyys, energian tuotantorakenne, energiatehokkuus sekä sähkönsiirron luotettavuus ovat keskeisiä tekijöitä asiakastyytyväisyyden, taloudellisen tuloksen sekä ympäristönsuojelun kannalta. Erinomainen suorituksemme näillä osa-alueilla on merkittävä tunnustus tekemästämme määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä työstä", hän jatkaa.
Fortum on indeksien ainoa pohjoismainen energiayhtiö
Vuoden 2010 arvioinnissa oli mukana noin 1 400 yritystä 57 eri sektorilta. Dow Jonesin maailmanlaajuiseen indeksiin hyväksyttiin sähköntuotantosektorilta 13 yhtiötä arvioiduista 105 yhtiöstä ja eurooppalaiseen indeksiin 7 yhtiötä arvioiduista 20 yhtiöstä. Fortum oli molempien indeksien ainoa pohjoismainen energiayhtiö.
Arvioinnin suoritti sveitsiläinen riippumaton osapuoli SAM Group ja se kattoi kestävän kehityksen kaikki osa-alueet: taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä vastuun ympäristöasioiden hoidosta. Vuoden 2010 arvioinnissa uutena toimialakohtaisena vaatimuksena oli veden käyttöön, laatuun ja regulaatioon liittyvien riskien hallinta.
Sivun alkuun >>
Suomalais-saksalainen tutkimus:
Maapallon merenpinta voi nousta 1,9 metriä tämän vuosisadan aikana
18.12.2009
Kuva 1. Pohjanmeri
Pohjanmeren rannikkoalueita. Punaiset alueet ovat niitä, joilla pinta kohoaa alle kaksi metriä nykyisestä keskiarvosta. (Tässä ei ole huomioitu tulevia rannikkojen suojelutoimia.) Lähde: Brooks ym., 2006
Uusi tutkimus varoittaa, että merenpinta voi nousta paljon odotettua nopeammin. Yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä nykyisestä vuoteen 2100 mennessä.
Artikkelin kirjoittajat, professori Martin Vermeer Teknillisestä korkeakoulusta ja professori Stefan Rahmstorf saksalaisesta Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksesta perustavat analyysinsa viimeksi kuluneiden 130 vuoden aikana tehtyihin merenpinnan korkeuden ja meren lämpötilan mittauksiin. He löysivät mittaustuloksissa vahvan yhteyden merenpinnan nousun ja maapallon lämpötilan välillä.
- Vuodesta 1990 alkaen merenpinta on noussut 3,4 millimetriä vuodessa. Vauhti on kaksinkertainen 1900-luvun keskiarvoon verrattuna, Stefan Rahmstorf kertoo.
- Vaikka nousu ei enää kiihtyisi, tällä vauhdilla pinta nousisi 34 senttimetriä 2000-luvun aikana. Tutkimustiedot osoittavat kuitenkin selvästi, että merenpinta nousee sitä nopeampaa, mitä lämpimämmäksi ilmasto muuttuu. Meidän on pysäytettävä ilmaston lämpeneminen mahdollisimman nopeasti estääksemme merenpinnan valtavan nousun, Rahmstorf jatkaa.
Kuva 2. Manhattan
Eteläisen Manhattanin (New York) tulva-alueet (sinisiä) sellaisen myrskyn jälkeen, joka tapahtuisi tilastollisesti kerran sadassa vuodessa nykyisen merenpinnan tason perusteella laskettuna. Metrin merenpinnan nousu aiheuttaisi näin korkeita myrskyvuoksia noin neljän vuoden välein.
Uusi tutkimus kehittelee edelleen Rahmstorfin vuonna 2007 Science-lehdessä julkaistun artikkelin ydinajatusta. Artikkelissaan Rahmstorf käsitteli merenpinnan nousun ja ilmaston lämpenemisen välistä yhteyttä. Tutkimus lisää samaan yhtälöön toisen lausekkeen, jolla huomioidaan merenpinnan lyhyen aikavälin reagointi lämpötilan muutokseen. Näin se antaa entistä realistisemman ja tarkemman kuvan prosessista.
Vermeer ja Rahmstorf sisällyttivät tutkimukseen uusimmat tiedot, mm. satelliitin avulla tehdyt mittaukset vuoteen 2008 asti, ja ottivat huomioon tekojärvien vesivarat, jotka yhteensä laskevat merenpintaa noin kolme senttimetriä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo melko matalat kasvihuonekaasupitoisuudet, jotka nostaisivat maapallon keskilämpötilaa kahdella celsiusasteella 2000-luvun kuluessa, nostaisivat merenpintaa todennäköisesti yli metrin samassa ajassa. Heidän pahin päästöskenaarionsa, jossa maapallon keskilämpötila nousisi yli neljä astetta tämän vuosituhannen aikana, tarkoittaisi merenpinnan nousua 1,4 metrillä vuoteen 2100 mennessä. Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset päästöskenaariot ja epävarmuustekijät, merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Tulos on yhteneväinen toisen vastikään tehdyn, mannerjäätiköiden dynamiikkaan perustuvan arvion kanssa, jonka mukaan merenpinta voi enimmillään nousta kaksi metriä.
- Tutkimuksessa suuria lukuja vaikuttavampaa on se tarkkuus, millä lämpötila ohjaa merenpinnan nousua vuosikymmenien aikajanalla, Martin Vermeer selittää.
- Tutkimus vahvistaa myös toisten tutkijoiden aiemmin tekemien, merenpinnan tasoa ja maapallon keskilämpötilaa kuvaavien aikasarjojen luotettavuutta. Sarjat on laskettu huolella ja niissä on käytetty mittaustuloksia, joita on kerätty eri puolilla maailmaa sijaitsevissa mittauspisteissä jo reilun sadan vuoden ajan, Vermeer toteaa.
Tutkimus ennustaa merenpinnan nousevan noin kolme kertaa enemmän kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs raportti arvioi vuonna 2007, sillä IPCC:n raportissa ei otettu riittävästi huomioon Grönlannin ja Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksia. Ennustetun kaltaiset suuret merenpinnan nousut uhkaisivat monien suurten rannikkokaupunkien ja pienten saarivaltioiden olemassaoloa. Jotta ne estettäisiin, kasvihuonekaasuja on vähennettävä paljon ja nopeasti.
Tutkimus osoittaa, että päästövähennysten viivästyminen tulee kalliiksi, sillä päästöjen vähentäminen aikaisessa vaiheessa estää merenpinnan nousua huomattavasti tehokkaammin kuin myöhemmät vähennykset. Jos merenpinnan halutaan nousevan alle metrin nykyisestä, monien valtioiden nyt hyväksymä tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötila saa nousta korkeintaan kaksi celsiusastetta, ei todennäköisesti ole lähellekään riittävä.
Datalähteet: Rosenzweig&Solecki 2001; tiedot perustuvat USGS, U.S. Army Corps of Engineers, Marquise McGraw, NASA GISS
Sivun alkuun >>
|
Jorma Ollila: Ruoka- ja vesikriisi nähdään jo pian
3.11.2009
Veden ja ruuan saannin turvaaminen on ilmastonmuutoksen ja energiaratkaisujen rinnalla elintärkeä kysymys ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, toteaa hallitusammattilainen Jorma Ollila. Hänen mukaansa tulemme näkemään ruoka- ja vesikriisin varsin lyhyellä aikavälillä.
- Ruuan hinnan nousu viime vuonna oli vain pientä esimakua ruokakriisistä, varsinainen nousu on vasta tulossa. Samoin vesikriisistä, jota jo nyt ilmenee alueittain, tulee globaali viimeistään 10 - 20 vuoden sisällä, Ollila ennakoi tuoreen Energiauutiset-lehden haastattelussa.
Vedestä tulee Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtajan mukaan olemaan niukkuutta paitsi kastelussa, myös teollisissa prosesseissa, kuten elintarvikkeiden valmistuksessa.
Biopolttoaineet eivät saa riidellä ruokaketjun kanssa
Ollila katsoo, että kahden vuoden aikana on tapahtunut valtava muutos valtionpäämiesten asenteissa: Nyt pidetään välttämättömänä, että ilmasto-ongelma saadaan ratkaistua.
- Päätavoitteesta ollaan yksimielisiä, mutta millainen polku 40 - 50 vuoden päähän johtaa, siitä on valtava erimielisyys, Ollila toteaa.
Biopolttoaineiden osuus kasvaa Ollilan mukaan merkittävästi ja niitä tuotetaan vuosisadan puolessa välissä selvästi nykyistä alemmilla kustannuksilla. Sähköautojen akkuteknologian kehitystä odotellessa Ollila näkee hyväksi siirtymävaiheen vaihtoehdoksi sellaiset toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineet, jotka eivät riitele ruokaketjun kanssa. (Ruokatieto)
Sivun alkuun >>
Arktisen luonnon muutos ennakoi maapallon luonnon tulevaisuutta
12.9.2009
Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla nopeammin kuin missään muussa maapallon kolkassa. Helsingin yliopiston tutkijat ovat osallistuneet kahteen uuteen tutkimukseen, jotka osoittavat muutosten olevan hämmästyttävän nopeita. Monet arktisten alueiden alkuperäiset lajit ovat vaarassa, kun lämpenemisen myötä pohjoiseen siirtyvät tulokaslajit valtaavat niiden elintilaa.
Tällä viikolla arvostetussa Science -lehdessä ilmestyy 25 arktiseen ekologiaan erikoistuneen tutkijan yhteisartikkeli. Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tutkija Olivier Gilg on yksi Penn Staten yliopiston professori Eric Postin johdolla kirjoitetun artikkelin kirjoittajista.
Artikkelissa esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että arktinen ekosysteemi on kokenut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valtavia muutoksia. Muutokset vaikuttavat luonnon ihmiselle tarjoamiin ekosysteemipalveluihin monella tasolla: vaikutukset ulottuvat luonnonvarojen riittävyyteen, ruuan tuotantoon, ilmaston lämpötilaan ja aiheuttavat maisemallisia muutoksia. Pohjoisen luonnon muutokset voi tulkita ennakkovaroitukseksi siitä mitä tuleman pitää kaikilla leveysasteilla.
Naalit ja pohjoiset koivikot pulassa
Tulokset osoittavat, että kevät on aikaistunut huomattavasti. Kasvien kukinta- ja pölytyskausi alkaa jopa 20 vuorokautta aikaisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Petoeläimet ovat vaikeuksissa, sillä ravintoa on nyt tarjolla liian aikaisin suhteessa muutoin suotuisaan pesimisaikaan. Monien hyönteisten esiintymisalueet ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi hallamittarit ovat pohjoiseen muuttonsa jälkeen tuhonneet suuria koivikkoalueita Lapissa. Uusille alueille tunkeutuvat lajit saattavat syrjäyttää alueen alkuperäiset lajit - näin on käymässä kettujen jalkoihin jääville naaleille.
Jäälokit, norpat, jääkarhut ja sarvivalaat ovat esimerkkejä lajeista, joilla on suppea levinneisyys ja erikoistuneet ruokailutottumukset - nämä lajit kärsivät muutoksista ensimmäisenä. Ne tarvitsevat meren jäätä lisääntyäkseen ja suojautuakseen pedoilta.
Julkaisu ilmastonmuutoksen epäsuorista vaikutuksista
Ilmastonmuutoksella on myös epäsuoria vaikutuksia, jotka ilmenevät lajien välisissä vuorovaikutuksissa. Olivier Gilg ja akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta ovat tutkineet yhdessä Freiburgin yliopiston tutkija Benoît Sittlerin kanssa kaulussopulikantojen aiemmin syklisen kannanvaihtelun hiipumista Grönlannissa. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta Global Change Biology -lehdessä.
Tutkijat osoittivat matemaattisten mallien avulla, että lumen aikaistunut sulaminen selittää kaulussopulien kannanvaihtelun dramaattisen muutoksen: sopulit eivät lisäänny entistä vauhtia, ja ne ovat myös helpompia saaliita pedoille. Lisäksi jäiset talvisateet muodostavat lumen pinnalle kovan kuoren, jonka vuoksi sopulit eivät löydä ruokaa tundralta entiseen tapaan.
Lähde: Helsingin yliopisto
Sivun alkuun >>
|
Pelastaako puu maapallon ilmastonmuutokselta?
8.4.2009
Metsänhoito ja puurakentaminen ovat yksi yksinkertaisimmista keinoista taistella maapalloa uhkaavaa ilmastonmuutosta vastaan. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään vapautuu enemmän hiiltä kuin luonto kestää, mikä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiiltä pystytään kuitenkin sitomaan puuhun, ja metsäenergialla voidaan korvata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä energianlähteitä.
Ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttaa muun muassa se, että ilmakehään vapautuu hiiltä hiilidioksidina niin paljon, että se ei ehdi sitoutua kasvillisuuteen, maaperään tai valtameriin. Ilmakehään sitoutumatta jäävä "ylimääräinen" hiili lämmittää ilmakehää ja nostaa koko maapallon keskilämpötilaa. Metsät pystyvät kuitenkin sitomaan hiiltä sekä puihin että maaperään.
- Hiili on elintärkeä osa elollista luontoa, ja ilman sitä ei olisi elämää meidän tuntemassamme muodossa. Ongelmana on kuitenkin se, että ilmakehän hiilidioksidin määrä kasvaa liian nopeasti, ja samalla hakataan pois metsiä, jotka voisivat sitoa sitä, tiivistää Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Liski.
Hiiltä sitoutuu metsässä niin puihin kuin maaperäänkin. Ainoastaan hyvinvoiva, kasvava puu pystyy sitomaan hiiltä, joten hiili poistuu puusta siinä vaiheessa, kun puu esimerkiksi lahoaa tai se poltetaan. Hiilivarastoina toimivat myös puusta valmistetut tuotteet, kuten esimerkiksi puurakennukset tai -huonekalut.
Metsä on energianlähde ja hiilivarasto
Ihmisen toiminta on vaikuttanut ilmastonmuutoksen syntymiseen muun muassa käyttämällä fossiilisten polttoaineita, ja samalla tavalla meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa sen hidastumiseen. Noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsää, jolla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa.
- Metsien hoitaminen on yksi keino, sillä hyvin kasvavat puut sitovat hiiltä tehokkaimmin. Puusta valmistetuilla tuotteilla ja puurakentamisella on kaksitahoinen vaikutus: toisaalta ne toimivat hiilivarastoina, ja toisaalta niillä pystytään korvaamaan joitakin ilmastonmuutokselle haitallisia materiaaleja, sanoo MTK:n Metsälinjan metsäasiantuntija Lea Jylhä.
Erikoistutkija Jari Liski muistuttaa kuitenkin, että pelkkä metsistä huolehtiminen ei riitä, vaan myös päästöjä on vähennettävä, jotta hiilidioksidin määrä ei jatkaisi kovaa kasvuaan.
- Ongelma ei ratkea pelkällä metsällä, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä on korvattava vaihtoehtoisilla energianlähteillä, energiantuotannon tehoa on kasvatettava ja energiankulutusta on vähennettävä.
Suomessa on jo määritelty tavoitteeksi tuottaa 38 prosenttia koko energiantuotannosta uusiutuvilla, biopohjaisilla energianlähteillä. Tällä hetkellä bioenergian osuus on 26 prosenttia. Valtaosa bioenergiasta tulee jatkossakin metsästä, ja tuotekehitys metsäenergian hyödyntämiseksi edistyy lujaa vauhtia.
Metsänomistajilla mahdollisuus tuplavaikuttamiseen
Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksittäisen ihmisen tasolla, mutta ilman yksittäisten ihmisten toimintaa mitään ei tapahdu. Ruohonjuuritasolla tavallisilla kansalaisilla on kaksi vankkaa tapaa vaikuttaa. He voivat äänestää päättäjiä, jotka sitoutuvat tekemään päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja he voivat tehdä kuluttajina kestävämpiä valintoja.
- Kuluttajat voivat itse päättää esimerkiksi siitä, liikkuvatko he omalla autolla vai julkisilla kulkuvälineillä, millaisia energialähteitä he käyttävät ja mistä materiaalista tehtyjä tuotteita he käyttävät. Iso merkitys on myös sillä, missä tuotettuja tuotteita he käyttävät, sillä kuljetukset pitkien matkojen takaa aiheuttavat isoja päästöjä, MTK:n Lea Jylhä muistuttaa.
Osalla suomalaisista on mahdollisuus vaikuttaa paitsi kuluttajina, myös metsänomistajan roolissa, sillä hyvin hoidetut, kasvukuntoiset metsät ovat hiilinieluja. Vuosittain syntyy vajaat 70 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, joista metsien puuston biomassa pystyy sitomaan lähes 40 miljoonaa tonnia.
- Hyvään metsänhoitoon kuuluu myös nopea metsän uudistaminen ja taimikonhoito. Niitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin riittää kasvavaa metsää. Metsänhoidon tärkeydestä pyritään muistuttamaan taas pääsiäisen jälkeen Metsänhoitoyhdistyksen teemaviikolla, sillä enenevä osa metsänomistajista on niin sanottuja etämetsänomistajia, joilla ei välttämättä ole kokemusta metsänhoidosta. Metsänhoidosta tulee jatkuvasti uutta tietoa, ja esimerkiksi juuri energiapuu on yksi uusimmista teemoista, Jylhä kertoo.
Lähde: MTK
Sivun alkuun >>
Lämpötila nousee – ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tiedemiehet ovat odottaneet
22.10.2008
WWF:n 20.10.2008 julkistama kooste ilmastotieteellisistä tutkimuksista osoittaa, että ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin ilmastonmuutoksen tutkijat ovat aikaisemmin ennustaneet.
WWF:n uusi raportti “Climate change: faster, stronger, sooner” kokoaa yhteen uusimman tutkimuksen aiheesta osoittaen, että ilmaston lämpeneminen kiihtyy IPCC:n ennusteita nopeammin. Nobelin rauhanpalkinnon saanut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi vuonna 2007 neljännen arviointiraporttinsa. Ilmaston lämpenemistä käsittelevässä selvityksessä oli mukana lähes 4 000 ilmastonmuutoksen tutkijaa yli 150 maasta. Raportin julkistamisen jälkeen tutkimus on kuitenkin mennyt eteenpäin.
WWF:n raportti on saanut tukea ilmastonmuutoksen asiantuntijoilta, kuten IPCC:n vastavalitulta varapuheenjohtajalta professori Jean-Pascal van Yperseleltä, joka työskentelee ilmasto- ja ympäristötieteiden professorina Belgiassa Louvainin katolisessa yliopistossa. Hän toteaa: ”On selvää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt merkittävämpiä kuin suurin osa tiedemiehistä on ennakoinut. Siksi on elintärkeää, että kansainväliset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi nopeutuvat ja muuttuvat kunnianhimoisemmiksi. IPCC:n viimeisin raportti osoitti, että syyt suurempaan huoleen ovat olemassa, ja EU:n tulisi asettaa tavoitteekseen rajoittaa lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Vuonna 1996 asetettu kahden asteen tavoite edellyttää kehittyneiltä mailta jo 25 - 40 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 20 %:n päästövähennykset eivät siksi riitä.”
Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että Jäämeri menettää jääpeitettään jopa 30 vuotta IPCC:n ennusteita aikaisemmassa tahdissa. Nyt on ennustettu, että kesäaikainen jääpeite voi kadota kokonaan vuosien 2013 ja 2040 välillä - näin ei ole tapahtunut alueen historiassa yli miljoonaan vuoteen.
Tuoreisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen hirmumyrskyjen määrän ja voimakkuuden arvellaan lisääntyvän Brittein saarten ja Pohjanmeren yläpuolella. Tämä johtaa kasvaviin tuulennopeuksiin ja myrskytuhoihin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Alailmakehän otsonin, haitallisen ilmansaasteen, määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2003 helleaallon tasolle ja lisääntyvän erityisesti Englannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa. Vuosittaisen maksimisademäärän ennustetaan myös nousevan useimmilla Euroopan alueilla aiheuttaen tulvariskejä ja taloudellisia tappioita.
Pohjanmeren ja Itämeren meriekosysteemit altistuvat korkeimmille lämpötiloille sitten lämpötilaseurannan alkamisen, kun taas pitkien kuivuusjaksojen ennustetaan yleistyvän Välimeren alueella. Jäätiköiden supistuminen jatkuu Sveitsin Alpeilla, minkä ansiosta vesivoiman tuotanto vähenee.
Maailmanlaajuisesti merenpinnan odotetaan nousevan vuosisadan loppuun mennessä yli kaksi kertaa enemmän IPCC:n arvioimasta 0,59 metrin maksimista. Tämä altistaa valtavat rannikkoalueet riskeille. Lisäksi kohonneet lämpötilat ovat jo johtaneet vehnän, maissin ja ohran satojen heikkenemiseen ympäri maailmaa.
“Jos EU haluaa näyttäytyä YK:n ilmastoneuvottelujen johtajana ensi vuonna Kööpenhaminassa ja varmistaa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi syntyy vahva kansainvälinen ilmastosopimus, sen täytyy kantaa vastuunsa ja sitoutua todellisiin päästövähennyksiin Euroopassa,” sanoo ilmastonmuutoksen asiantuntija ja raportin laatija tohtori, PhD Tina Tin.
WWF vaatii EU:ta asettamaan tavoitteeksi vähintään 30 % päästövähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästöjä tulee vähentää EU:n rajojen sisäpuolella sen sijaan, että päästöjä kompensoidaan merten takana. WWF pyytää EU:ta myös sitoutumaan kehitysmaiden auttamiseen tukemalla ja rahoittamalla niiden päästöjen vähennystoimia ja sopeutumista niihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, joita ei enää voida välttää.
“Ilmastonmuutos on valtava haaste ihmiskunnan ja ympäristön tulevaisuudelle. Raportin katsaus painottaa, miten tärkeää EU:n ympäristöministerien on sitoutua tämänpäiväisissä keskusteluissaan vahvaan, ilmastonmuutosta torjuvaan EU:n lakipakettiin, jotta vähähiilinen tulevaisuus olisi mahdollinen.” sanoo Tina Tin.
Lähde: WWF Suomi
Sivun alkuun >>
|
Osuuskunnat toimivat ilmastonmuutosta vastaan
7.7.2008
Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA ja Yhdistyneet Kansakunnat viettävät 5. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Jo 86. kertaa vietettävän päivän teemana on "Osuustoiminnalla ilmastonmuutosta vastaan".
Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnat pyrkivät taloudelliseen ja sosiaaliseen vakauteen sekä tasapainoon ympäristönsä kanssa. Ilmastonmuutos on muutakin kuin ympäristöongelma: se vaikuttaa talouteen ja ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin kaikkialla maailmassa.
Osuuskunnat maailmanlaajuisesti ovat ottaneet ilmastomuutoksen haasteen vastaan. Toiset osuuskunnat pyrkivät minimoimaan kasvihuonekaasujen päästöjä, toiset taas tähtäävät hiilitasapainoon.
Maatalous- ja kalastusosuuskunnat tarkastelevat energiankäyttöään tuotannosta aina markkinoille saakka, vähentävät hiilidioksidi- ja typpipäästöjään, panostavat vihreään energiaan tai kehittävät ruokintamenetelmiä.
Kuluttajaosuuskunnat pyrkivät minimoimaan hiilijalanjälkensä omissa toiminnoissaan sekä vaativat samaa tavarantoimittajilta samalla kun valistavat jäseniään ja kuluttajiaan. Asunto-osuuskunnat käyttävät kestäviä rakennusmateriaaleja ja suunnittelevat ekotaloja.
Osuuspankit voivat kannustaa investoimaan ympäristöystävälliseen tekniikkaan. Energia-osuuskunnat satsaavat uusiutuvaan tuuli-, aurinko- ja bioenergiaan. Kaikkien osuuskuntien tulisi jokapäiväisessä toiminnassaan pyrkiä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövakauteen.
Monet osuuskunnat ovat liittyneet YK:n ympäristöohjelman Ilmastoneutraaliverkostoon ja sitoutuneet YK:n maailmanlaajuiseen ”Caring for Climate” -ilmastosopimukseen. Myös kansallinen toiminta, pienten ja isojen osuuskuntien pienetkin teot, vaikuttavat ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Osuuskunnat ovat edistäneet kestävää kehitystä aktiivisesti jo 150 vuotta. Ne ovat demokraattisesti hallinnoituja yrityksiä, joiden arvot ja periaatteet edistävät sosiaalista vastuuta sekä yhteisöstään huolehtimista. Jäsentensä palvelussa ne ottavat taloudellisten seikkojen ohessa huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristölliset näkökohdat.
Ruokakriisit ja jälleenrakennus monen eri luonnonkatastrofin jälkeen asettavat nyt haasteita kansainväliselle yhteisölle. Viljelijäperheet ja kuluttajat, joihin kriisit ovat vaikuttaneet, ovat huomanneet voivansa osuuskuntien kautta paremmin sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamien kriisien seuraamuksiin. Osuuskuntien kautta viljelijät voivat vastata lisääntyvän tuotantotarpeen haasteisiin samalla kun osuustoiminnalla voidaan saada aikaiseksi vakaammat ja ympäristöystävällisemmät tuotanto-olosuhteet.
Ilmastomuutos on aikamme kriittisimpiä maailmanlaajuisia haasteita. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA ja sen jäsenet vakuuttivat ICA:n maailmankokouksessa syksyllä 2007 sitoutuneensa vastustamaan ilmastonmuutosta, tarttumaan sen syihin ja estämään sen vaikutuksia. Asiassa on jo edistytty, mutta ilmastohaasteet kasvavat edelleen ja vaativat yhä enemmän huomiota.
Kansainvälisenä osuustoimintapäivänä ICA kehottaa kaikki maailman osuuskuntia edistämään yhä tehokkaammin kestävää kehitystä.
Lähde: Finfood
|
Pohjoiset lintulajit vaarassa ilmastonmuutoksen takia
2.6.2008
Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien levinneisyysalueen ennustetaan pienenevän vuoteen 2080 jopa yli 80 %. Pohjoiset lajit ovat näin vaarassa hävitä ilmaston lämpenemisen vuoksi, koska Jäämeri estää lajien siirtymisen enää pohjoisemmaksi. Erityisesti pohjoisten metsien lintulajit, kuten lapintiainen ja taviokuurna ja soiden lajit, kuten mustaviklo ja jänkäkurppa ovat vaarassa hävitä, sillä näillä lajeilla ei ole pesiviä populaatioita Jäämeren arktisilla saarilla.
Monet pohjoiset lajit ovat jo nyt taantuneet ihmisen aiheuttamien ympäristömuutoksien takia, etenkin soiden kuivatuksen ja vanhojen metsien hakkuiden takia. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos on erityisen voimakas pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa ja boreaalisella vyöhykkeellä yleisemminkin. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien levinneisyydessä, sillä ilmasto on keskeisin lajien levinneisyyteen vaikuttava tekijä laajassa mittakaavassa. Maa-alueiden lajeista erityisesti pohjoiset lajit ovat vaarassa, sillä Jäämeri rajoittaa lajien siirtymistä pohjoiseen ilmaston lämmetessä.
Juuri ilmestyneessä tutkimuksessa, joka julkaistiin tieteellisessä sarjassa Biological Conservation, on ennustettu pohjoisten lintulajien levinneisyysmuutoksia ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksessa seurattiin 27 metsien, soiden ja tuntureiden lintulajia. Tutkimuksen perusteella näille lintulajeille ilmastollisesti suotuisa levinneisyysalue pieneni keskimäärin 74 % lievemmän ilmastoennusteen (Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC, ilmastoskenaario B1) ja 84 % voimakkaamman ennusteen (skenaario A2) perusteella. Ilmastoskenaario A2:n perusteella metsälajien levinneisyysalue pienenee keskimäärin 81 %, suolajien 84 % ja tunturilajien 86 % vuoteen 2080 mennessä.
Voimakkaamman ennusteen mukaan puolet lajeista menettää vähintään 95 % ilmastollisesti niille suotuisasta levinneisyysalueesta. Monien pohjoisten metsien ja soiden lintulajien koko Euroopan kannasta merkittävä osa myös pesii Suomessa, siksi Suomella on kansainvälinen erityisvastuu näistä lajeista.
Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten vanhojen metsien hakkuut ja soiden kuivatukset, ovat jo nyt uhkatekijä monille pohjoisille lintulajeille. Tärkein välitön keino pohjoisten lajien vähenemisen hidastamiseksi on riittävän laajat suojelualueet, joissa on lajien suosimaa elinympäristöä. Ilmaston lämpeneminen lisää pohjoisten taantuvien lajien ahdinkoa, kun niille nyt suotuisat luonnontilaiset elinympäristöt ovat muuttumassa ilmastoltaan ja muilta ominaispiirteiltään epäedulliseksi. Esimerkiksi metsänrajan nousu ilmaston lämpenemisen vuoksi uhkaa tunturikankaiden lajeja (kuten kiiruna ja keräkurmitsa) ja linnustollisesti poikkeuksellisen monipuolisten palsasoiden kuivuminen uhkaa soiden lajistoa (esim. punakuiri, jänkäsirriäinen).
Kuva: Lapintiainen
Sivun alkuun >>
|
Itämerellä kaikkien aikojen leudoin jäätalvi 2007-2008
1.4.2008
- jäänmurtajia ei tarvittu Suomenlahdella
Päättynyt jäätalvi jäi tilastoihin kaikkien aikojen leudoimpana, kun talven ankaruutta mitataan jäällisen alueen laajuudella. Tällä tavoin arvioituja jäätalvia Merentutkimuslaitoksen jääpalvelun tilastoissa on vuodesta 1720 lähtien.
Talven huippu koettiin tänä vuonna niinkin myöhään, kuin maaliskuun 24. päivänä, jolloin jäätä esiintyi ainoastaan noin 49 000 km² alueella. Aiempi ennätys on talvelta 1989, jolloin jäätä esiintyi 52 000 km² alueella.
Pitkään näytti siltä, ettei Perämeri jäädy kauttaaltaan tänä talvena. Pääsiäiseksi kylmennyt sää sai kuitenkin Perämeren eteläosiinkin muodostumaan uutta jäätä ja sunnuntaina 23.3. kaikkialla Perämeren ja Merenkurkun alueella esiintyi jäätä. Vielä toistaiseksi Perämeri siis jäätyy joka talvi, mutta kuinka kauan – se jää nähtäväksi.
Myöhäisiä jäätalven huippuajankohtia on 1970-71 lukien saavutettu myös talvina 1980, 1984 ja 2001. Talvella 1980 saavutettiin huippu myös 24.3., mutta silloin jäätä esiintyi 260 000 km² alueella. Talvella 1984 saavutettiin 187 000 km² lukema maaliskuun 23. päivänä ja toistaiseksi myöhäisin huippu saavutettiin talvella 2001, jolloin 26. päivänä maaliskuuta jäätä esiintyi 128 000 km² alueella.
Mennyt talvi alkoi myös varsin myöhään, sillä ensimmäiset päivittäiset jääkartat ja tiedotukset julkaistiin vasta kuluvan vuoden puolella. Normaalisti päivittäisiä jääkarttoja aletaan julkaista marras-joulukuun vaihteessa.
Merenkulullisesti leuto talvi on näkynyt myös siinä, että jäänmurtajia on tarvittu poikkeuksellisen vähän. Perämerellä on toki työskennellyt kolme suomalaista ja kolme ruotsalaista murtajaa, mutta Suomenlahdella suomalaisia jäänmurtajia ei tarvittu päivääkään – tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Samoin Helsingin ja Tallinnan välinen pika-alusliikenne jatkui loppuvuodesta myöhäiseen ja liikenne alkoi talven jälkeen poikkeuksellisen aikaisin.
Sivun alkuun >>
