Vaalirahaskandaali osoitti median ja kansalaisten vallan kasvaneen
26.5.2011
Valtaa on siirtynyt poliittisilta ja taloudellisilta eliiteiltä medialle ja kansalaisille
Miksi vaalirahakohusta tuli itsenäisen Suomen suurin ja pitkäkestoisin julkinen skandaali? Yli kolme vuotta kestänyt skandaali oli osoitus julkisen elämän murroksesta: kansalaisten ja median valta on kasvanut ja eliittien asema julkisuudessa heikentynyt. Näin väittää Helsingin ja Tampereen yliopistojen hanke, jossa tutkittiin julkisia skandaaleja 1970-luvulta 2000-luvulle. - Paneuduimme julkisen elämän muutoksiin sen ydinalueella: yhteiskunnallisia eliittejä koskevassa julkisuudessa, hankkeen tutkimusjohtaja Anu Kantola kuvaa.
2000-luvun skandaalien taustalla on 1970-luvulla alkanut julkisen elämän murros, joka heijastaa yhteiskunnan syvempiä rakenteellisia muutoksia. Yhteiskunnat ovat vapautuneet, keskiluokkaistuneet ja moniarvoistuneet. Vakaat rakenteet ja instituutiot ovat notkistuneet: tuotantorakenne, ammatit, poliittiset aatteet, perhemuodot, identiteetit ja kulttuuri ovat jatkuvassa liikkeessä. Tämä on näkynyt yhteiskunnan yhteisessä julkisessa elämässä: monet julkiset auktoriteetit ja instituutiot on kyseenalaistettu. Valtaa on siirtynyt poliittisilta ja taloudellisilta eliiteiltä medialle ja kansalaisille. Poliitikot joutuvat kamppailemaan näkyvyydestä uusin keinoin ja metsästämään liukkaiksi käyneitä liikkuvia äänestäjiä. Journalistit taistelevat katsojien, lukijoiden ja verkonkäyttäjien huomiosta. Kansalaiset, äänestäjät, osakkeenomistajat ja kuluttajat vaativat vallankäyttäjiltä läpinäkyvyyttä.
Muutokset näkyivät myös tämän kevään eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat entistä kriittisempiä politiikkaa kohtaan ja yli puolet suomalaisista oli vaihtanut puoluetta vaaleissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sama trendi huipentui kevään 2011 protestivaaleissa. Eliitit eivät voi enää olla varmoja asemistaan: julkinen elämä on käynyt epävarmemmaksi ja sitä heittelevät yllättävät mielialan muutokset.
Suomessa kylmän sodan aikaista korkean modernin julkista elämää kuvastavat juhlavuus, kansallisuus, asiakeskeisyys ja auktoriteettien kunnioitus. Poliittinen eliitti oli vuosikymmeniä erityissuojeluksessa. Notkeaa 2000-luvun julkista elämää luonnehtivat kansallisen julkisuuden hajoaminen, uutiskilpailu ja verkkojulkisuuksien nousu. Journalismi on entistä iltapäivälehtimäisempää. Poliitikon elämästä on tullut läpinäkyvää ja mediasta skandaalikone, joka synnyttää nopeasti erilaisia moraalisia paniikkeja. Ihmiset ripustavat turhaumansa ja pelkonsa hetken kestäviin narikkayhteisöihin: Instituutiot eivät enää kanavoi ihmisten pelkoja ja huolia samaan tapaan kuin aikaisemmin ja julkinen elämä täyttyy sinne tänne lennähtelevistä peloista ja ahdistuksista. Vaarana on, että vallankäyttäjät vetäytyvät julkisuudesta ja sen täyttää vihapuhe ja viihde.
Tutkimuksesta julkaistaan nyt Anu Kantolan toimittama teos Hetken hallitsijat - Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Muina teoksen kirjoittajina ovat tutkijat Salli Hakala, Juho Vesa ja Jari Väliverronen. Kirjan on kustantanut Gaudeamus ja Helsingin Sanomain Säätiö on rahoittanut tutkimushanketta.
Sivun alkuun >>
Kansalaiset valmiita maksamaan valtion palveluista
26.3.2011
Pardian mielipidekysely: Kansalaisten mielestä valtion henkilöstöä tulee lisätä
Suomalaiset kokevat, että valtionhallinnon henkilöstövähennykset ovat heikentäneet valtion palvelujen saatavuutta ja laatua. Kansalaisten mielestä valtion henkilöstöä tulisi jatkossa pikemminkin lisätä kuin vähentää.
- Syypäänä valtionhallinnon henkilöstövähennyksiin on valtion tuottavuusohjelma eli henkilöstön vähentämisohjelma, Pardian puheenjohtaja Antti Palola sanoi.
Pardia selvitti suomalaisten mielipiteitä valtion tuottavuusohjelman henkilöstöleikkauksien vaikutuksista valtion palvelujen laatuun. Kansalaisista peräti 58 prosenttia koki jonkin valtion palvelun saatavuuden ja laadun heikentyneen.
Kansalaiset valmiita maksamaan valtion palveluista
Edellisen kerran Pardia toteutti vastaavan kyselyn vuonna 2006, kun valtion tuottavuusohjelma oli juuri käynnistetty.
- Viidessä vuodessa on tapahtunut selvä muutos siinä, että valtion henkilöstöä olisi varaa vähentää nykyisestä, Pardian puheenjohtaja Antti Palola sanoi.
Vuonna 2006 kansalaisista 49 prosenttia katsoi, että valtion palvelujärjestelmä toimii niin niukoilla resursseilla, että väen vähentämiseen ei ole varaa. Tänä vuonna tehdyssä kyselyssä vastaava osuus on noussut 62 prosenttiin.
- Vain 16 prosenttia kansalaisista katsoo, että valtion palveluissa kokonaisuudessaan olisi vielä vähentämisen varaa.
Sen sijaan useampi katsoo että valtion olisi syytä lisätä henkilöstöään. Vastaajista 44 prosenttia näki, että lisää väkeä pitäisi palkata erityisesti sisäisen turvallisuuden alalle, harmaan talouden torjuntaan (37 %), työllisyys- ja toimeentulopalveluihin (27 %), liikennejärjestelmän toimivuuteen ja turvallisuuteen (24 %) sekä oikeuslaitokseen (23 %).
Suomalaiset ovat myös valmiita kustantamaan tärkeinä pitämiään valtion palveluja. 71 prosenttia vastaajista nostaa valtion palvelujen saatavuuden ja korkean laadun takaamisen tärkeämmäksi kuin verotuksen alentamisen.
Kyselyt toteutti TNS-Gallup. Niihin osallistui vuonna 2006 yli 1500 ja vuonna 2011 yli 1200 vastaajaa, jotka edustivat Suomen 15-74-vuotiasta väestöä ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Kyselyjen virhemarginaalit ovat 2,5 ja 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyn muista tuloksista tiedotettiin 10.3.2011. Graafista materiaalia voi kysyä Pardian viestinnästä.
Palkansaajajärjestö Pardian kokonaisjäsenmäärä on 60 000 jäsentä, joista enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Pardia on STTK:n suurimpia jäsenliittoja.
Lähde: Palkansaajajärjestö Pardia
Sivun alkuun >>
Uusi maksutapa mullistaa maksamisen kaupan kassalla
6.3.2011
Senioreiden on joskus ollut hankala oppia käyttämään uusia korttimaksamaksuja kaupan kassoilla. Viime aikoina markkinoille on tullut uudet maksukortit, uudet lukulaitteet ja usein myös näihin liittyvät uudet tunnusluvutkin. Nämä kaikki yhdessä ja erikseen kun tuppaavat työstämään meidän käyttömuistiamme joskus äärirajoja hipoen. Eipä siinä kaikki, nyt markkinoille tulee uusi ja helpoksi mainostettu laskulla maksaminen.
Maaliskuusta alkaen kauppiaat voivat tarjota kuluttajille mahdollisuuden valita kassalla käteis- ja korttimaksujen lisäksi uuden vaihtoehdon: laskun. Uudenlainen maksutapa mahdollistaa ostosten teon silloinkin, kun palkkapäivä on vasta tulossa tai luottokorttia ei haluta käyttää. Kotiin postitettava lasku on täysin koroton.
Uusi ja nopea maksutapa helpottaa ostosten tekoa ja tuo kuluttamiseen joustavuutta esimerkiksi äkillisissä menoissa. Lasku tipahtaa maksajan postiluukusta 3-5 arkipäivän kuluessa, ja siihen lisätään ainoastaan esimerkiksi viiden euron laskutuslisä.
– Laskulla maksaminen mahdollistaa isompien ja yllättävien hankintojen tekemisen silloinkin, kun korttimaksua ei haluta käyttää tai palkkapäivään on vielä aikaa. Sillä voi maksaa muun muassa huonekaluja, kodin elektroniikkaa, matkoja, lääkäripalveluita sekä autohuoltoja, Laskulla, kiitos -maksutavan takana olevan Intrum Justitia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sova kertoo.
Luottotiedot oltava kunnossa
Kaikki täysi-ikäiset kuluttajat voivat maksaa vastuullisen luotonannon periaatteiden mukaisesti laskulla, kunhan luottotiedot ovat kunnossa. Kun ostoksensa haluaa maksaa laskulla, kassan maksupäätteestä valitaan Laskulla, kiitos -vaihtoehto.
– Asiakkaan henkilöllisyys todennetaan, ja maksupääte tarkastaa asiakkaan luottotiedot laitteeseen näppäiltävän henkilötunnuksen pohjalta. Kun ne ovat kunnossa, voi valita, kuinka monessa erässä haluaa laskun maksaa. Koko tapahtuman kokonaiskesto on vain muutamia sekunteja, kertoo maksupäätteitä hallinnoivan Point Transaction Systems Oy:n toimitusjohtaja Hanna Harjuvaara.
– Laskulla maksamisen mahdollisuus yleistyy moniin paikkoihin nopeasti. Uskon, että vuoden loppuun mennessä kuluttajat ovat täysin omaksuneet tämän uuden tavan maksaa, Intrum Justitian toimitusjohtaja Tommi Sova toteaa.
Sivun alkuun >>
RAY:n tuotoista järjestöille lähes 270 miljoonaa euroa
10.2.2011
Lähes 800 sosiaali- ja terveysalalla toimivaa järjestöä ja säätiöitä saa tänä vuonna yhteensä 268,2 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Myönnettyjen avustusten määrä pieneni edellisestä vuodesta noin 10 miljoonaa euroa. Avustuksiin oli tänä vuonna kuitenkin käytettävissä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Lääkäri- ja pelastushelikopterien sekä muun muassa lakisääteisten rekisterien ja Käypä hoito -suositusten rahoittaminen on siirtynyt rahoitettavaksi valtion talousarviossa muualta kuin RAY:n tuotosta. Myös UKK-instituutin yleisavustus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriön muun valtionavun varaan.
Valtioneuvosto päätti Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta tänään 3. helmikuuta 2011. Valtioneuvosto teki Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotukseen vain muutamia pieniä muutoksia.
Avustukset mahdollistavat tänäkin vuonna kansalaisjärjestöjen monipuolisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävän toiminnan eri väestöryhmien parissa.
Avustuksia haki 1 123 järjestöä ja säätiötä. Avustuksia haettiin 2 425 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 422,8 miljoonaa euroa. Haettujen avustusten määrä väheni edellisvuodesta yli 95 miljoonalla eurolla.
Avustuksia myönnettiin 781 hakijalle yhteensä 1 587 kohteeseen. Jaettavista avustuksista on yleisavustuksia 51,9 miljoonaan euroa, kohdennettuja toiminta-avustuksia 123,1 miljoonaa euroa, investointiavustuksia 34,4 miljoonaa euroa ja projektiavustuksia 58,8 miljoonaa euroa.
Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytetään tänä vuonna noin 99 miljoonaa euroa sotaveteraanien kuntoutukseen ja laitoshoitoon sekä muun muassa rintamaveteraanien kuntoutukseen.
Kuva: RAY / Nina Kaverinen
Sivun alkuun >>
 |
Uuden IBAN-viivakodin sisältävien laskujen maksu maksuautomaateilla
11.1.2011
Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirtymisen yksi tärkeimmistä asioista on suomalaisen tilinumeron korvaaminen kansainvälisellä IBAN-tilinumerolla. Laskujen tilisiirtolomakkeilla oleva pankkiviivakoodi muuttuu SEPAan siirryttäessä siten, että se sisältää laskuttajan tilinumeron IBAN-muotoisena. Maksettavan maksun tiedot voi maksuautomaateilla lukea suoraan viivakoodista ilman tietojen näppäilyä.
Nordean ja Säästöpankkien maksuautomaattien käyttö jatkuu SEPAan siirryttäessä. Tilinumero- ja viivakoodimuutosten vuoksi kyseiset pankit päivittävät viivakoodin käsittelyn maksuautomaateissa. Päivitykset tehdään eri tahtiin:
- Nordean maksuautomaatit on päivitetty ja viivakoodien käyttö on jo mahdollista.
- Säästöpankkien ja joidenkin paikallisosuuspankkien maksuautomaateilla IBAN-tilinumeron sisältämän viivakoodin käyttö tulee mahdolliseksi maaliskuussa.
OP-Pohjola ja Sampo Pankki eivät päivitä maksuautomaatteja vaan luopuvat niistä alkuvuoden aikana. Automaattien käyttö on merkittävästi vähentynyt verkkopankin suosion kasvun myötä.
Jos maksuautomaattia ei ole vielä päivitetty, on laskua maksettaessa maksun tiedot näppäiltävä itse, eikä viivakoodinlukijaa voi käyttää. Pankkitilin numero syötetään vanhassa suomalaisessa muodossa. Maksun voi myös tehdä jättämällä IBAN-tilinumerosta pois neljä ensimmäistä merkkiä (FI ja kaksi ensimmäistä numeroa). Joillakin maksuautomaateilla tilinumeron voi myös syöttää IBAN-muodossa.
Lähde: Finanssialan Keskusliitto
Sivun alkuun >>
|
Takuueläkettä voi hakea helmikuussa
2.1.2011
Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa
Noin 120 000 henkilöllä eli 10 %:lla kaikista Suomen eläkeläisistä on oikeus takuueläkkeeseen ensi vuoden maaliskuussa. Suurin osa heistä saa Kelasta kotiin kirjeen ja hakemuslomakkeen tammikuun lopulla. Kirjettä voi odottaa rauhassa, sillä hakemuksia otetaan Kelassa vastaan vasta helmikuussa.
Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle tätäkin enemmän eli lähes 170 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen saajista 65 % on naisia, jotka ovat jääneet lähes vaille työeläkettä.
Takuueläke ei korvaa kansaneläkettä, vaan se on uusi eläke. Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää pienehköksi suurimmalle osalle sen saajista.
Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuorineen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Ne, jotka eivät ole saaneet kirjettä, voivat hakea takuueläkettä vasta helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse lähteä, sillä takuueläkettä voi poikkeuksellisesti hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon.
Takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan ennen kesää, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeensä.
Lähde: Kela
Sivun alkuun >>
Sopiva eläkkeelle siirtymisikä on noussut 63 vuoteen
10.12.2010
Kuva: Esa Swanljung, kuvaaja: Ilkka Ärrälä, Törmä Ärrälä Oy
Suomalaiset haluavat työskennellä työssä aiempaa pidempään. Kolme vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna sopivaksi koettu eläkeikä on noussut vuodella 63 vuoteen.
Vain joka neljäs näkee perusteltuna nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa 65 vuoteen, osoittaa TNS Gallup Oy:n Työeläkevakuuttajat TELAn toimeksiannosta tekemä järjestyksessään yhdeksäs työeläkeasennetutkimus.
Viime vuonna keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli noussut 59,8 vuoteen. 50-vuotiaaksi työelämässä jatkaneiden eläkkeellesiirtymisiän odote oli jo lähes 62 vuotta. Kehitys on ollut ripeämpää kuin vuoden 2005 työeläkeuudistusta tehtäessä ajateltiin. Työeläkejärjestelmästä lähdettiin viime vuonna vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,4 vuoden ikäisenä.
- Mielipiteet sopivasta eläkkeellesiirtymisiästä ovat nousseet trendinomaisesti jo kolmella vuodella vuodesta 1998. Todellinen kehitys on hyvin linjassa työssä jatkamistavoitteiden kanssa, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung.
Toinen tekijä, joka tukee työurien pidentämistavoitteiden toteutumista, on se, että jo lähes puolet (47 %) jäisi työelämään 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Osuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Tässä kysymyksessä 50-64 –vuotiaita kiehtoo eläkkeelle siirtyminen (55 %). Heissäkin työelämävastausvaihtoehdon valitsevien osuus on lisääntynyt yhdellätoista prosenttiyksiköllä kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.
Vanhuuseläkkeen ikärajan nostamiselle sanotaan Ei
Uutena kysymyksenä tutkimuksessa tiedusteltiin halukkuutta nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa 65 vuoteen. Vain joka neljäs (26 %) vastasi tähän myönteisesti. 71 prosenttia vastaisi kielteisesti.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna edelleen huomattava määrä, noin 23 900 suomalaista. Vaikka määrä oli hieman edellisvuodesta supistunut, se oli edelleen korkea.
Kaksi kolmesta (67 prosenttia) valitsisi edelleen sairauden kohdatessa siirtymisen työeläkekuntoutuksen kautta uuteen työhön työkyvyttömyyseläkkeen sijasta.
- Suomalaiset ovat sitoutuneita työn tekemiseen. Kaikkien osapuolten, myös työeläkevakuuttajien, lisäponnistuksilla työkyvyttömyyseläkekehitys voidaan puolittaa pitkällä aikavälillä. Tämä on ratkaisevaa pidennettäessä työuria ja nostettaessa todellista eläkkeelle jäämisikää, toteaa Esa Swanljung.
Elinaikakertoimen merkitys ymmärretään – lisätietoa tarvitaan
Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pidentymiseen. Se on alkanut vaikuttaa kuluvan vuoden alusta. Edellisen tutkimuksen kaltaisesti lähes joka toinen (47 %) on valmis työskentelemään pidempään kompensoidakseen elinaikakertoimen vaikutuksen vanhuuseläkkeen pienentymiseen.
- Työssä jatkamisen viesti on tässäkin mennyt perille, sillä työssä jatkajia on enemmän kuin niitä, jotka eivät olisi aktiivisia. Elinaikakerroin toimii siten tarkoitetulla tavalla. Epävarmojen osuuden lisääntyminen on työeläkealalle kuitenkin erityisesti viestinnällinen haaste, toteaa Esa Swanljung.
Eläkejärjestelmä koetaan oikeudenmukaisemmaksi
Viime aikoina työeläkejärjestelmästä on käyty vilkasta keskustelua. Eläkejärjestelmän kokee oikeudenmukaiseksi kaksi kolmesta (65 %), kun osuus kolme vuotta aiemmin oli kolme viidestä (59 %).
Jouduttaessa valitsemaan korkeampien eläkemaksujen tai heikompien eläke-etujen välillä kolme neljästä (75 %) valitsee edelleen eläke-edut. Vähennystä edelliseen tutkimukseen oli kuitenkin kolme prosenttiyksikköä.
Tietyt mittarit olivat värähtäneet hieman negatiivisempaan suuntaan. Näitä ovat aiempaa suuremman osan (57 %) näkemys eläke-etujensa heikentymiseen sekä luottamuksen puutteen lisääntyminen (41 % -> 48 %) eläkerahojen riittävyyteen.
- Talous- ja finanssikriisi sekä pitkään jatkunut työurakeskustelu vaikuttavat varmasti, mutta ne ovat vain osatotuus. Ihmisten huoleen sekä oman että kaikkien suomalaisten eläketurvan riittävyydestä vastataan huolehtimalla sekä lakisääteisen työeläketurvan edellytyksistä että eläketurvan taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, sanoo Swanljung.
Tutkimuksessa selvitettiin myös mielipidettä sopivasta työeläkkeen suuruudesta. Sen määrä (66 % bruttopalkasta) oli pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten (65 % bruttopalkasta). Sen sijaan arvio tulevasta tai jo eläkkeelle olevilla saatavasta työeläkkeen määrästä oli noussut kuudella prosenttiyksiköllä 55 prosenttiin.
- Ihmisten odotukset työeläkkeen määrää kohtaan ovat kasvaneet. Syinä ovat ainakin pidemmät työurat, parempi finanssilukutaito ja työeläkeotteiden antama informaatio.
- Odotukset ovat realistisia, sillä Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella työstä eläkkeelle siirtyneiden eläke on ollut lähes 60 prosenttia, sanoo Esa Swanljung.
Tutkimuksesta
Tutkimusraportissa esitetään keskeiset tulokset haastattelututkimuksesta, jossa on selvitetty suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia eläketurvasta ja eläkkeisiin liittyvistä asioista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina syys-lokakuussa 2010. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1009. Vastaajat edustavat koko Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaa).
Tutkimuksen teki TNS Gallup Oy Työeläkevakuuttajat TELAn toimeksiannosta.
Sivun alkuun >>
|
Taloudelliset seniorit - energiansäästölamput halventuneet
24.11.2010
Syyskuun lopulla Tampereella ja Vaasassa tehty hintavertailu osoittaa, että energiansäästölampuissa on isoja liikekohtaisia hintaeroja. Suurimmillaan hintaerot olivat jopa 60 prosenttia.
Hintoja kannattaakin vertailla useammassa liikkeessä, jos suunnitelmissa on ostaahimmennettävä, hämäräkytkimellä varustettu tai ulkolampuksi tarkoitettu energiansäästölamppu. Vertailtujen energiansäästölamppujen hinnat vaihtelivat säästölampun ominaisuuksista riippuen
1,50 eurosta 51 euroon. Vuonna 2008 tehdyssä hintavertailussa hintojen ääreisarvot olivat 1,90 eurosta 61,60 euroon. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että energiansäästölamput ovat kahdessa vuodessa hieman halventuneet. Vertailussa kerättiin Tampereelta 611 lampun ja Vaasasta
204 lampun hintatiedot.
Kaksi yhden hinnalla
Eri myymälöissä joidenkin Megaman, Osram ja Philips -merkkisten energiansäästölamppujenmallien hinnat erosivat toisistaan jopa 60 prosenttia. Toisesta liikkeestä sai kaksi lamppua sillä hinnalla, minkä toisessa liikkeessä olisi maksanut yhdestä säästölampusta.
Energiasäästölamppujen ominaisuudet nostavat lamppujen hintaa. Pakkasta kestävät energiansäästölamput maksoivat tarjoushintaisista 6,48 euron lampuista aina 19,50 euroon saakka. Himmennettävien
lamppujen hinta oli 8,48 eurosta 51 euroon. Hämäräkytkimellä varustettujen säästölamppujen hinnat vaihtelivat 7,99–26,85 euron välillä. Kohdelamput maksoivat 5,15 eurosta 25,90 euroon.
Tarjonnassa suuria eroja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella, Tampereella ja Vaasassa, oli myynnissä 359 erilaista energiansäästölamppumallia. Kun energiansäästölamppuja vertailtiin vuonna 2008,erilaisia energiansäästölamppumalleja oli 235 ja merkkejä 28. Nyt eri merkkejä löytyi 32. Jos vertaa nyt myynnissä ollutta energiansäästölamppuvalikoimaa vuoden 2008 valikoimaan,
vertailussa mukana olleiden liikkeiden valikoima on Tampereella yli kaksi ja puolikertainen. Vaasassa valikoima on kahdessa vuodessa kasvanut puolitoistakertaiseksi. Myymäläkohtaisesti valikoimat
vaihtelivat suuresti. Parhaimmillaan yhdessä liikkeessä oli myynnissä 107 erilaista energiansäästölamppumallia. Toisaalta mukana oli myös liike, joka myi vain yhtä säästölamppua.
Energiansäästölamppu on hyvä valinta
Vaikka tavallinen hehkulamppu on energiansäästölamppua halvempi, energiansäästölampun valitseva
kuluttaja säästää kalliimmasta hinnasta huolimatta sekä energiaa että rahaa. Hehkulamput ovat suuria lämmönlähteitä, sillä suurin osa niiden tehosta muuttuu valon sijaan lämmöksi. Säästölamppu on myös energiansäästön kannalta parempi vaihtoehto, sillä ne kuluttavat energiaa
80 prosenttia tavallista hehkulamppua vähemmän. Energiansäästölamppujen käyttöikä on huomattavasti tavallista hehkulamppua pidempi. Hehkulamppujen käyttöikä on 500 - 2000 tuntia, kun energiansäästölamput puolestaan kestävät jopa kymmenen kertaa pidempään. Säästölamppujen luvataankin kestävän kuudesta vuodesta aina
kahteenkymmeneen vuoteen. Euroopan unioni poistaa myynnistä hehkulamput vuoden 2012 loppuun mennessä ja siirtyy ympäristöä
säästävään valaistukseen.
Lähde: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Sivun alkuun >>
Vuokra-asunnoissa pääosin 1–2 henkilön asuntokuntia
13.11.2010
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 68 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 7 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 19 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan noin 763 000, joista 48 prosenttia oli arava- tai korkotukivuokra-asuntoja.
Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2009 lopulla 2 517 000. Runsaasta miljoonasta vakinaisesti asutusta kerrostaloasunnosta yli puolet oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 114 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 35 000 vuokra-asuntoa.
Lähde: Tilastokeskus
|
Leipäjonot olivat arkipäivää jo 1930-luvun pula-aikana
4.10.2010
Suomen 1930-luvun pula-aikana köyhiä vähäteltiin, moralisoitiin ja he olivat usein vallankäytön kohteina, selviää valtiotieteiden maisteri Gia Virkkusen Helsingin yliopistossa 9. lokakuuta tarkastettavasta väitöksestä.
Gia Virkkunen tutkii sekä köyhyyden aineellista että aineetonta puolta 1930-luvun talouskriisin oloissa. Tuolloin köyhiä pidettiin helposti kelvottomina ihmisinä, laiskoina ja säästäväisyyteen kykenemättöminä. Näin tapahtui erityisesti köyhäinavun ja kerjäämisen yhteydessä. Tällainen köyhyysajattelu aiheutti nöyryytystä ja häpeää, mutta lisäksi vihaa, katkeruutta ja protestimielialaa. Se pitkitti kunnan köyhäinavun pyytämistä aivan viime hetkeen asti; monet ottivat mieluummin velkaa kuin suostuivat nöyryytykseen. Vähävaraiset välttivät usein ylhäältä myönnettyä vaatimatonta avustusta, joka silti oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Virkkusen mukaan käsitykset ja mielikuvat köyhistä myös lisäsivät köyhyyttä, jota pidettiin jo sinänsä häpeällisenä, niin vähävaraisten kuin yhteiskunnan silmissä.
Virkkusen 1930-luvun maaseutua koskevassa tutkimuksessa köyhyyden rajat, hierarkiat ja leimaamiset ilmenivät koulussa, työssä ja vapaa-aikoina paremmin toimeen tulleiden maanviljelijöiden ja työläisten kohdatessa. Köyhille raja oli itsestään selvä ja heille pula tarkoitti kädestä suuhun elämistä.
Virkkusen mukaan arjen tasolla pula-ajan "pitkä varjo", joka jatkui aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, vastaa hyvin 1990-luvun laman pitkäaikaisia seurauksia, muun muassa nykyisiä leipäjonoja. Selviytymisen tavat ovat muuttuneet, mutta yhtäläisyyksiä pulan ja tämän päivän köyhyyskokemusten välillä löytyy alisteisen aseman, häpeän, sekä katkeruuden ja vihan tunteissa. Taloudellisilla kriiseillä on taipumus syventää rajaa yhteiskuntaluokkien välillä ja lisätä köyhyyden leimaa.
Valtiotieteiden maisteri Gia Virkkunen väittelee 9.10. klo 12.15 valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalihistorian aiheesta Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin - Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla.
Lähde: Helsingin yliopisto
Sivun alkuun >>
|
Säätiöiden veroeduille saatava vastinetta
16.9.2010
Säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava ja säätiölaki uudistettava. Moni säätiö harjoittaa varsin laajaa elinkeinotoimintaa ja saa samalla yleishyödyllisenä yhteisönä verohelpotuksia.
Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen säätiöihin kohdistuva valvonta on ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa ja moninaista. Viranomaisilla on säätiöistä kuitenkin vain vähän ja hajanaista tilasto-, tutkimus- ja rekisteritietoa.
Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa.
Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu 1990-luvun puolivälistä alkaen 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkastuksen perusteella tämän veroedun todellinen määrä on arviota suurempi. Verotukien valtiontaloudellinen merkitys, veropohjan kattavuus sekä hallinnon ja markkinoiden läpinäkyvyys edellyttäisivät yksityiskohtaisempaa tietoa verotukien määrästä, kohdentumisesta ja vaikutuksista.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa. Nykyisin verottajan on pidettävä salassa jopa tieto siitä, mitä yhteisöjä se on pitänyt yleishyödyllisinä ja siten yhteiskunnan tarjoamien veroetujen piirissä. Salassapitovelvollisuus heikentää markkinoiden läpinäkyvyyttä, eivätkä veroetujen mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset tule riittävästi esille.
Tarkastusvirasto pitää tärkeänä, että tuloverolakia täsmennetään. Lailla on tarpeen säätää, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset ja sellaisina ne vaikeuttavat niin verotusta kuin myös tehokasta verovalvontaa.
Säätiölain uudistaminen on parhaillaan harkittavana oikeusministeriössä. Tarkastusviraston mielestä säätiölaki tulisi uudistaa kokonaisuudessaan ja samalla pohtia uudelleen, miltä osin säätiöiden valvonnan on edelleen syytä olla viranomaistehtävä. Säätiölaista tulisi poistaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset, sillä nykytilanteessa monet säätiöt harjoittavat jo joka tapauksessa laajasti liiketoimintaa.
Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto
Sivun alkuun >>
Eläke-Fennialla hyvät sijoitustuotot
18.8.2010
- Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,2 %
- Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,8 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden
- Toiminta tehokasta, hoitokustannussäästöä 20 %; panostukset eläkeasiakkaiden palvelun kehittämiseen kasvoivat
- Eläke-Fennian asema yrittäjien työeläkevakuuttajana vahva
- Ensimmäisen puolivuotiskauden sijoitustuotot olivat hyvät markkinoiden voimakkaasta vaihtelusta huolimatta. Sijoitustoiminnan tuottotaso on riittävä tulevien eläkkeiden rahoittamiseen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden mukainen, sanoo Eläke-Fennian toimitusjohtaja Lasse Heiniö .
Vaihteleva sijoitusmarkkina - onnistuneet osakesijoitukset
Eläke-Fennian sijoitusten tuotot ensimmäisellä puolivuotiskaudella olivat 3,2 % (1-6/2009: 3,7 %), parhaiten tuottivat osakesijoitukset 4,4 % (13,4 %). Vakavaraisuusaste oli 18,8 % vastuuvelasta ja 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden. Toimintapääoman määrä siihen rinnastettavine erineen oli 1 030 miljoonaa euroa.
- Onnistuimme katsauskaudella hyvin etenkin osakesijoituksissa. Lisäsimme maltillisesti osakkeiden määrää markkinatilannetta hyödyntäen. Sijoitusmarkkinoilla alkuvuonna ilmassa ollut myönteinen kehitys muuntui epävarmuudeksi kesän aikana. Lähiajan talousnäkymät ovat edelleen poikkeuksellisen häilyviä. Tuotto-odotuksemme sijoituksille ovat loppuvuodelle lievästi positiiviset, vaikka lähikuukaudet ovat oletettavasti markkinoilla epävakaita, sanoo Eläke-Fennian sijoitusjohtaja Eeva Grannenfelt .
Toiminta tehokasta - eläkeasiakkaiden palvelun parantamiseen panostettiin
Eläke-Fennia käytti liikekuluihin 80 prosenttia vakuutusmaksun hoitokustannusosista. Katsauskaudella investoitiin erityisesti eläkeasiakkaiden palvelun parantamiseen ja nopeuttamiseen tulevaisuudessa. Taantuman vaikutukset pienensivät jonkin verran Eläke-Fennian maksutuloa. Vakuutusmaksutulo 1.1.-30.6.2010 oli 529 miljoonaa euroa ja sen arvioidaan olevan 1 060 miljoonaa euroa vuonna 2010, mikä on 3,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Eläke-Fennian asema yrittäjien työeläkevakuuttamisessa oli edelleen vahva. Joka viides uusi yrittäjä valitsee Eläke-Fennian työeläkevakuuttajakseen. Eläke-Fennia on säilyttänyt asemansa työeläkevakuutusten siirtokierroksilla. TyEL-vakuutuksia siirtyi kolmella siirtokierroksella Eläke-Fenniaan nettona 129 kappaletta ja YEL-vakuutuksia 457 kappaletta. Uusmyynnin kautta hankittiin uusia TyEL-vakuutuksia 1 821 kappaletta ja YEL-vakuutuksia 2 181 kappaletta.
Luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja.
Sivun alkuun >>
|
Lomakiinteistöjen hinnat nousevat edelleen
7.7.2010
Kesämökkien ja kiinteistöjen kauppa piristyi toukokuussa. Monilla alueilla lomakiinteistöjen kaupanteko on alkuvuonna ollut lähes pysähdyksissä. Tammikuu 2010 oli tämän vuosituhannen hiljaisin kuukausi.
Lomakiinteistöjen kauppoja tehdään perinteisesti eniten alkukesällä.
- Toukokuussa kauppa on piristynyt ja kaupankäynnin pohja on ohitettu. Tammikuussa kauppoja tehtiin vain 185 ja toukokuussa jo 850 kappaletta, kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo.
1990-luvun puolivälissä alkanut kesämökkien ja tonttien hintojen nousu jatkuu edelleen pienen tasaantumisvaiheen jälkeen. Lomakiinteistöjen kauppa on kuitenkin hidastunut huippuvuodesta 2006 tasaisesti.
Tonttien mediaanihinnat alkuvuonna nousussa
Rakentamattomien rantatonttien mediaanihinta tammi-toukokuussa koko maassa on 28 500 euroa. Viime vuoden hintataso oli 26 000 euroa. Rantamökkien mediaanihinta on noussut tänä vuonna 96 000 euroon, kun vuonna 2009 se oli 87 000 euroa.
Kalleimmat tontit ja kesämökit olivat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla rantatontti maksaa tänä vuonna tyypillisesti 108 500 euroa. Rakennetut kesämökit ovat Itä-Uudellamaalla keskimäärin 215 000 euroa.
Kuivan maan lomamökit eli niin sanotut mummonmökit maksoivat viime vuonna keskimäärin 38 000 euroa. Nyt niiden hintataso on 43 000 euroa.
Kuusamo rantatonttikaupan kärjessä
Kuusamo nousee tänä vuonna rantamökki ja -tonttikaupan kärkeen 50 luovutuksella. Toisena on 40 kaupalla Länsi-Turunmaa, joka käsittää entisten Paraisten kaupungin sekä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön.
Kärkikolmikkoon on noussut Savonlinna 35 kaupalla, joista puolet on venäläisten ostamia rantapaikkoja.
- Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kiinteistökaupoissa on edelleen paljon venäläisiä ostajia. Venäläiset ovat tänä vuonna tehneet 125 kiinteistökauppaa, Väänänen kertoo.
Lähde: Maanmittauslaitos
Sivun alkuun >>
|
Seniorit suosivat vastuullista sijoittamista
16.6.2010
Finanssialan Keskusliitto on tutkinut 65-85 -vuotiaiden suomalaisten rahankäyttöä, säästämistä, maksutapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä oman talouden riskejä. Tutkimusta varten haasteltiin vuoden 2010 helmikuussa 500 seniori-ikäistä. Tärkeiksi teemoiksi nousivat sijoittamisen vastuullisuus, ikääntymiseen liittyvät taloudelliset riskitekijät ja merkittävästi lisääntynyt internetin käyttö. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta ja sen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2009 tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin.
Tutkimuksen mukaan seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta heidän rahatilanteensa näyttää olevan vakaammalla pohjalla. Seniorit myös tekevät rahankäyttösuunnitelmia selvästi vuoden takaista rohkeammin. Yhä useampi suunnittelee käyttävänsä rahaa asunnon peruskorjaukseen. Yleisin tuleva rahankäyttökohde on kuitenkin edelleen lomamatka.
- Turvallisuus on senioreille tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Eettisyys, vastuullisuus ja ekologisuus ovat heille tärkeämpiä sijoituskohteen valintakriteereitä kuin muille suomalaisille. Näitä seniorit arvostavat yhtä tärkeiksi valintakriteereiksi kuin tuottoa, kertoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Senioreista 42 prosenttia näkee omaa talouttaan uhkaavan sellaisia riskitekijöitä, joita varten on varauduttava. Yleisin riskitekijä on tulojen lasku, joka voi johtua esimerkiksi sairastumisesta tai lähiomaisen kuolemasta. Joka neljäs pitää tulojen laskua talouden riskitekijänä. Senioreista 17 prosentin mielestä säästöjen tai sijoitusten arvon lasku on riskitekijä ja 13 prosenttia pitää asunnon arvon laskua riskinä.
Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on myös lisääntynyt selvästi vuoden takaisesta. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituin säästömuoto ja sen merkitys on viime vuodesta kasvanut. Suurin nousu on kuitenkin tapahtunut sijoitusrahastosäästämisessä.
Seniorien internetin käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Verkkopankissa maksaminen tavallisimpana laskunmaksutapana ohitti nyt ensimmäistä kertaa suoraveloituksella maksamisen. Suoraveloitus on kuitenkin edelleen käytetyin maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut käytetyt laskunmaksutavat. Myös kiinnostus e-laskun käyttöön on lisääntynyt viime vuodesta. Pankkikortin käyttö on yleistynyt selvästi päivittäistavaraostosten maksutapana, samalla kun käteismaksaminen on vähentynyt. Käteinen on kuitenkin senioreilla edelleen tavallisin päivittäisostosten maksutapa.
Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.
Sivun alkuun >>
|
Lottovoittaja: Nyt loppui leikkurin kanssa hikoilu
4.6.2010
Harvemmin Veikkauksen pihaan kaartaa kokonaista pikkubussillista onnellisia lottovoittajia. Niin kuitenkin tapahtui eräänä aurinkoisena aamupäivänä, kun onnekas pohjoispohjalaisporukka perheineen saapui kuittaamaan voittojaan. Pienen paikkakunnan lounaskahvilassa pelattu 10 hengen porukkalotto toi täysosuman, mikä tarkoitti yhteensä 2,2 miljoonan euron pottia jaettavaksi tutun porukan kesken. Myös myyntipaikan pitäjät olivat mukana voittajajoukossa omilla osuuksillaan.
- Pienellä paikkakunnalla kaikki ovat tuttuja keskenään. Osa meistä on tuntenut toisensa jo vuosikymmeniä, rippikoulusta asti, eräs porukan jäsen kertoo.
Voittorahoillekin on jo keksitty käyttöä. Lapsiperheiden suunnitelmissa on maksaa asuntolainat pois. Vanhemmat voittajat aikovat pistää osan sivuun lastenlapsia varten ja kunnostaa kodin pihapiiriä.
- Ajateltiin asfaltoida isompi osa pihasta, niin päästään jatkossa helpommalla nurmikon leikkaamisessa, eläkeläispariskunta suunnittelee.
Lottovoittajan ensimmäinen lentomatka
Uusi auto on tyypillinen hankinta monelle lottovoittajalle, ei kuitenkaan kaikille.
- Kunnostin itse oman autoni pari vuotta sitten, pistettiin ruosteet piiloon ja niin edelleen. Työhän menisi ihan hukkaan, jos nyt rupeaisin vaihtamaan autoa, yksi voittajista naurahtaa.
Eräs voittajaporukan jäsen pääsi ensimmäistä kertaa lentokoneeseen, kun voittoa lähdettiin porukassa pokkaamaan Veikkauksen pääkonttorista Vantaalta. Nyt suunnitelmissa on kuitenkin jo elämän ensimmäinen ulkomaanmatka. Myös muilla haaveissa siintää matka etelän lämpöön.
- Jouluna lähdemme käymään veljeni luona Uruguayssa. Lentoliput ovat sen verran kalliita, ettei tähän asti ole ollut mahdollisuutta lähteä, mutta nyt pääsemme reissuun, lounaskahvilan omistaja sanoo hymyillen.
Voittajaporukan nuorin suunnittelee maksavansa voittorahoilla autokoulun ja sitten ehkä ostavansa asunnon.
- Onhan tässä siitä onnellinen tilanne, ettei tarvitse ottaa lainaa ensiasuntoon, hän pohtii.
Myyntipaikan pitäjä osti yli jääneet porukkaosuudet lapsilleen
Myyntipaikan pitäjä perheineen tuli mukaan onnekkaaseen lottoporukaan sattuman kautta. Porukkapelistä oli lauantai-iltana vielä myymättä muutama tosite, joten kahvilanomistaja päätti ostaa loput osuudet lapsilleen. Illalla työvuorossa ollut poika tarkasti rivin tavanomaiseen tapaan, eikä ollut uskoa silmiään.
- Tein työvuoron normaalisti loppuun. Äidille sentään soitin, kun huomasin voiton, kahvilan puoliksi äitinsä kanssa omistava poika kertaa lauantai-illan tapahtumia.
Osuudet ostanut äiti oli vahtimassa lapsenlapsiaan, kun poika soitti ja ilmoitti voitosta. Itkuhan siinä pääsi, eikä siitä tahtonut tulla loppua koko yönä. Lapsenlapset riemuitsivat, että nyt me ollaan rikkaita.
Painajainen lottotositteen repimisestä
Sen verran tapahtuneessa on ollut sulattelemista, että lottovoitto on tullut uniinkin.
- Viime yönä näin unta, että olisin repinyt voittotositteen. Aamulla piti äkkiä varmistaa, että paperi on tallessa, nuori mies naureskelee.
Lottoamista voittajaporukka aikoo jatkaa edelleen. Täysosuman sattuminen paikkakunnalle on näkynyt myyntipaikassa niin, ettei Lottojen porukkapeleistä ole enää jäänyt osuuksia myymättä. Parit voittokahvit on jo päästy nauttimaan, ja kunhan voittorahat kilahtavat tilille, tarjotaan kaikille kahvilan asiakkaille kunnon kakkukahvit.
Sivun alkuun >>
|
Pohjoismainen kansanterveyden innovaatiokeskus suunnitteilla
29.4.2010
Pohjoismaiden neuvoston konservatiivinen puolueryhmä haluaa perustaa kansanterveyden innovaatiokeskuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteyteen. Yhteistyökumppaneiksi on ajateltu elinkeinoelämää, Pohjolan alueita ja järjestöjä. Ajatuksen taustalla on paremman lähtökohdan takaaminen Pohjoismaille niiden haasteiden kohtaamiseksi, joita muun muassa vanheneva väestö ja elintasosairauksiin liittyvät ongelmat aiheuttavat sairaanhoidolle.
Kaikilla Pohjoismailla on edessään samat haasteet. Tulevaisuudessa on muun muassa yhä enemmän vanhuksia, joiden tarpeita ei täysin pystytä täyttämään. Toinen esimerkki on ylipainoisten lasten määrän lisääntyminen ja kasvava huumeiden käyttö. Ehdotuksen tekijät toivovat, että uusi innovaatiokeskus pystyisi omalla työllään luomaan tehokkaamman ja laadukkaamman toimintaympäristön sekä potilaille että henkilökunnalle
”Monilla yhdyskuntarakentamisen sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin kuuluvilla ammattialoilla on liian vähän tietoa innovaatiosta, yrittäjyydestä ja innovaatiotoiminnan edellytyksistä. Tämä on koko yhteiskuntaa uhkaava vakava ongelma, koska innovaatio ja yrittäjyys tunnetusti vauhdittavat kehitystä ja luovuutta sekä tekniikan että talouden aloilla”, konservatiivinen ryhmä kirjoittaa ehdotuksessaan.
Esimerkkinä ehdotetusta toimintalinjasta on menetelmien ja strategioiden kehittäminen uusien tuote-, palvelu- tai ympäristöratkaisujen toteuttamiseksi kansanterveyden ja sairaanhoidoon piiriin kuuluvilla aloilla. Toisena esimerkkinä mainitaan uudenlaisen sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen ja tuloksekkaiden yhteistyöverkostojen luominen Pohjoismaiden eri alojen, yhteiskuntasektorien ja yritysten välille. Ehdotukseen sisältyy myös keskuksen eri toiminta-aloilla tehtävä tutkimustyö.
Konservatiivisen ryhmän ehdotuksen mukaan innovaatiokeskus pitäisi sijoittaa Göteborgissa, Ruotsissa, sijaitsevan Pohjoismaisen kansanterveystieteen korkeakoulun yhteyteen. Korkeakoulu (NHV) on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos, jolla on pitkä kokemus kansanterveystieteen koulutuksen ja tutkimuksen alalta.
Ehdotus menee nyt käsiteltäväksi Pohjoismaiden neuvostoon, joka suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se selvittää Pohjoismaisen kansanterveyden innovaatiokeskuksen perustamisen edellytykset. Aluksi ehdotusta käsitellään Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnassa.
Lähde: Pohjoismaiden neuvosto
Sivun alkuun >>
|
Vain tasapainossa oleva kuntatalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan
11.3.2010
- Kuntien keskeinen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on huolehtia kaikista. Kunta on yhteiskunnan turvaverkko, johon meidän kaikkien pitää voida luottaa silloin kun tarvitsemme palveluja - oli sitten kysymys lapsiperheiden tai vanhusväestön hoivan tarpeesta, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma keskiviikkona Pirkanmaan maakuntatilaisuudessa Tampereella.
Kansainvälisesti tehokkaaksi todettu suomalainen turvaverkko uhkaa rapautua, jos poliittinen päätöksenteko löydä uusia ratkaisuja kuntien rahoituspohjan turvaamiseen. Vain nykyistä paremmin tasapainossa olevan kuntatalouden avulla voidaan Mäki-Lohiluoman mukaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Mäki-Lohiluoma esitteli Pirkanmaan kuntapäättäjille Kuntaliiton laatimaa kuntapalvelujen pelastusohjelmaa, joka edellyttää kunnilta toimintamenojen hillitsemistä noin 350 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiolta odotetaan vastaavasti kuntien rahoitusaseman parantamista eri keinoilla yhteensä 500 miljoonan euron edestä vuositasolla.
- Vaikka kunnat ovat vuosi vuodelta tehostaneet toimintaansa ja etsineet uusia toimintatapoja, tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia päätöksiä siitä miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään turvaamaan.
Kunnat ovat nyt ajautumassa kurjistumiskierteeseen, jossa rahat eivät riitä edes lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tämä kehitys pitää kyetä katkaisemaan.
- Kunnilla ja kuntien työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuottaa hyviä ja laadukkaita palveluja, jotka vastaavat kuntalaisten palvelutarpeisiin.
Sivun alkuun >>
Kunnissa täytyy ryhtyä tositoimiin terveyserojen kaventamisessa
20.2.2010
- Suomalaisten terveydestä on syytä olla huolissaan, sillä vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltomme on korkeatasoista, kansalaisten terveyserot eivät kapene toivotulla tavalla. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen pohti mm. kuntalaisten muuttuvia odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle Kuntaliitossa järjestetyssä IV Hyvinvointikunta-foorumissa.
Nenosen mukaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on todella kovilla, kun kunnat joutuvat nipistämään talouttaan kaikkialta. Myös kuntien sairaanhoitopiirien omistajaohjauksessa on toivomisen varaa.
- Terveyskeskustyö ei houkuttele ammattitaitoisia ihmisiä. Tekijät väsyvät ja erot eri sosiaaliluokkien välillä kasvavat, kun varakkaammat hakeutuvat yksityisille lääkäriasemille.
Uusia toimintatapoja tarvitaan
Nenosen mielestä nyt on korkea aika puuttua mm. tunnettuihin riskitekijöihin. Niistä suurimpia ovat alkoholin liikakäyttö, tupakointi, lasten ja nuorten pahoinvointi, asunnottomuus, uupuminen työssä sekä vanhusten yksinäisyys. Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat ihmisen perusasioita.
- Ihmisillä on oikeus saada ajankohtaista ja ajantasaista tietoa. Mm. diabetes, syöpä, hengityselinsairaudet ja aivoverisuonisairauskuolemat on mahdollista saada vähenemään neuvonnan ja terveystuen avulla. Ammattilaiset pystyvät neuvomaan kansalaisia mm. omahoidossa, vertaisryhmät auttavat ihmistä tunnistamaan oman tilansa, Kari Nenonen muistuttaa.
Kunnat voisivat kokeilla ennakkoluulottomasti sähköisiä palveluja, liikkuvia palveluja ja muita nk. matalan kynnyksen palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä voidaan muuttaa lisäämällä asiakkaan ja kotona tapahtuvan hoidon osuutta.
- Kuntalainen on tietenkin vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta meidän täytyy muistaa, että on ihmisiä, joista on pidettävä huolta kaikissa oloissa. Ikäihmiset, vakavasti sairaat ja lapset ovat esimerkkejä haavoittuvimmista ihmisryhmistä, Nenonen sanoo.
Vielä on paljon selvitettävää ja parannettavaa esimerkiksi palvelusetelien käytössä. Myös terveydenhuollon ulkoistamisen järkevyyttä täytyy tosissaan miettiä. Kilpailu osaavista ihmisistä kiristyy. Kuntien on mietittävä vakavasti kuinka terveyskeskus ja sosiaalityö voisivat olla vetovoimaisia työpaikkoja tulevaisuudessa.
Asiakas on tärkein - aina
Asiakas- ja potilaslähtöisyys on termi, joka on ollut esillä niin arkisessa työssä kuin juhlapuheissakin. Nenonen peräänkuuluttaa askelta eteenpäin.
- Kannattaa pohtia mitä osallistuva tuotanto voisi olla. Silloin kuntalainen saisi äänen ja roolin. Asiakas olisi oikeasti oikeassa. Ammattilaiset kuuntelisivat myös häntä päätöksenteossaan ja ratkaisuissaan.
Kansallinen ja kunnallinen sosiaali- ja terveysstrategia on Nenosen mielestä syytä kytkeä yhteen. Se mikä on hyvää kunnalle, on hyvää koko sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Sivun alkuun >>
Lähde: Kuntaliitto
|
Yli 65–vuotiaista pienituloisuus oli yleisempää naisilla kuin miehillä
29.1.2010
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 700 000 henkilöä, eli 13,2 prosenttia väestöstä vuonna 2008. Pienituloisuuden raja-arvona käytetty ns. köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa noin 13 800 euroa yhden hengen taloudessa. Pienituloisuusrajan alittaviin kotitalouksiin kuuluvien määrä laski noin 13 000 hengellä. Sen sijaan pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Pienituloisten keskinäiset tuloerot jatkoivat kasvuaan. Pienituloisista yli puolella, noin 350 000:lla, jäivät tulot alle puoleen mediaanituloista vuonna 2008. Pienituloisten köyhyysvaje , eli se kuinka paljon kotitalouden tulot keskimäärin alittavat pienituloisuusrajan, on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2008 köyhyysvaje oli 16,7 prosenttia, kun se vielä edellisvuonna oli 15,1 prosenttia.
Pienituloisuusasteet olivat hyvin erilaisia eri väestöryhmissä. Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Yli 65–vuotiaista pienituloisuus oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Työelämän ulkopuolella olevien pienituloisuusaste oli lähes viisi kertaa niin suuri kuin työelämässä olevien. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Taulukko: Pienituloisuusaste ikäryhmittäin 1990 - 2008 (% ikäryhmästä). Tilastokeskus.
Taulukko: 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus 1990 - 2008. Henkilöitä. Tilastokeskus.
Taulukko: 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste (%) kotitalouden tyypin mukaan. Tilastokeskus.
Sivun alkuun >>
