Eläke-Fennialla hyvät sijoitustuotot
18.8.2010
- Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,2 %
- Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,8 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden
- Toiminta tehokasta, hoitokustannussäästöä 20 %; panostukset eläkeasiakkaiden palvelun kehittämiseen kasvoivat
- Eläke-Fennian asema yrittäjien työeläkevakuuttajana vahva
- Ensimmäisen puolivuotiskauden sijoitustuotot olivat hyvät markkinoiden voimakkaasta vaihtelusta huolimatta. Sijoitustoiminnan tuottotaso on riittävä tulevien eläkkeiden rahoittamiseen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden mukainen, sanoo Eläke-Fennian toimitusjohtaja Lasse Heiniö .
Vaihteleva sijoitusmarkkina - onnistuneet osakesijoitukset
Eläke-Fennian sijoitusten tuotot ensimmäisellä puolivuotiskaudella olivat 3,2 % (1-6/2009: 3,7 %), parhaiten tuottivat osakesijoitukset 4,4 % (13,4 %). Vakavaraisuusaste oli 18,8 % vastuuvelasta ja 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden. Toimintapääoman määrä siihen rinnastettavine erineen oli 1 030 miljoonaa euroa.
- Onnistuimme katsauskaudella hyvin etenkin osakesijoituksissa. Lisäsimme maltillisesti osakkeiden määrää markkinatilannetta hyödyntäen. Sijoitusmarkkinoilla alkuvuonna ilmassa ollut myönteinen kehitys muuntui epävarmuudeksi kesän aikana. Lähiajan talousnäkymät ovat edelleen poikkeuksellisen häilyviä. Tuotto-odotuksemme sijoituksille ovat loppuvuodelle lievästi positiiviset, vaikka lähikuukaudet ovat oletettavasti markkinoilla epävakaita, sanoo Eläke-Fennian sijoitusjohtaja Eeva Grannenfelt .
Toiminta tehokasta - eläkeasiakkaiden palvelun parantamiseen panostettiin
Eläke-Fennia käytti liikekuluihin 80 prosenttia vakuutusmaksun hoitokustannusosista. Katsauskaudella investoitiin erityisesti eläkeasiakkaiden palvelun parantamiseen ja nopeuttamiseen tulevaisuudessa. Taantuman vaikutukset pienensivät jonkin verran Eläke-Fennian maksutuloa. Vakuutusmaksutulo 1.1.-30.6.2010 oli 529 miljoonaa euroa ja sen arvioidaan olevan 1 060 miljoonaa euroa vuonna 2010, mikä on 3,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Eläke-Fennian asema yrittäjien työeläkevakuuttamisessa oli edelleen vahva. Joka viides uusi yrittäjä valitsee Eläke-Fennian työeläkevakuuttajakseen. Eläke-Fennia on säilyttänyt asemansa työeläkevakuutusten siirtokierroksilla. TyEL-vakuutuksia siirtyi kolmella siirtokierroksella Eläke-Fenniaan nettona 129 kappaletta ja YEL-vakuutuksia 457 kappaletta. Uusmyynnin kautta hankittiin uusia TyEL-vakuutuksia 1 821 kappaletta ja YEL-vakuutuksia 2 181 kappaletta.
Luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja.
Sivun alkuun >>
 |
Lomakiinteistöjen hinnat nousevat edelleen
7.7.2010
Kesämökkien ja kiinteistöjen kauppa piristyi toukokuussa. Monilla alueilla lomakiinteistöjen kaupanteko on alkuvuonna ollut lähes pysähdyksissä. Tammikuu 2010 oli tämän vuosituhannen hiljaisin kuukausi.
Lomakiinteistöjen kauppoja tehdään perinteisesti eniten alkukesällä.
- Toukokuussa kauppa on piristynyt ja kaupankäynnin pohja on ohitettu. Tammikuussa kauppoja tehtiin vain 185 ja toukokuussa jo 850 kappaletta, kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo.
1990-luvun puolivälissä alkanut kesämökkien ja tonttien hintojen nousu jatkuu edelleen pienen tasaantumisvaiheen jälkeen. Lomakiinteistöjen kauppa on kuitenkin hidastunut huippuvuodesta 2006 tasaisesti.
Tonttien mediaanihinnat alkuvuonna nousussa
Rakentamattomien rantatonttien mediaanihinta tammi-toukokuussa koko maassa on 28 500 euroa. Viime vuoden hintataso oli 26 000 euroa. Rantamökkien mediaanihinta on noussut tänä vuonna 96 000 euroon, kun vuonna 2009 se oli 87 000 euroa.
Kalleimmat tontit ja kesämökit olivat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla rantatontti maksaa tänä vuonna tyypillisesti 108 500 euroa. Rakennetut kesämökit ovat Itä-Uudellamaalla keskimäärin 215 000 euroa.
Kuivan maan lomamökit eli niin sanotut mummonmökit maksoivat viime vuonna keskimäärin 38 000 euroa. Nyt niiden hintataso on 43 000 euroa.
Kuusamo rantatonttikaupan kärjessä
Kuusamo nousee tänä vuonna rantamökki ja -tonttikaupan kärkeen 50 luovutuksella. Toisena on 40 kaupalla Länsi-Turunmaa, joka käsittää entisten Paraisten kaupungin sekä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön.
Kärkikolmikkoon on noussut Savonlinna 35 kaupalla, joista puolet on venäläisten ostamia rantapaikkoja.
- Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kiinteistökaupoissa on edelleen paljon venäläisiä ostajia. Venäläiset ovat tänä vuonna tehneet 125 kiinteistökauppaa, Väänänen kertoo.
Lähde: Maanmittauslaitos
Sivun alkuun >>
|
Seniorit suosivat vastuullista sijoittamista
16.6.2010
Finanssialan Keskusliitto on tutkinut 65-85 -vuotiaiden suomalaisten rahankäyttöä, säästämistä, maksutapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä oman talouden riskejä. Tutkimusta varten haasteltiin vuoden 2010 helmikuussa 500 seniori-ikäistä. Tärkeiksi teemoiksi nousivat sijoittamisen vastuullisuus, ikääntymiseen liittyvät taloudelliset riskitekijät ja merkittävästi lisääntynyt internetin käyttö. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta ja sen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2009 tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin.
Tutkimuksen mukaan seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta heidän rahatilanteensa näyttää olevan vakaammalla pohjalla. Seniorit myös tekevät rahankäyttösuunnitelmia selvästi vuoden takaista rohkeammin. Yhä useampi suunnittelee käyttävänsä rahaa asunnon peruskorjaukseen. Yleisin tuleva rahankäyttökohde on kuitenkin edelleen lomamatka.
- Turvallisuus on senioreille tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Eettisyys, vastuullisuus ja ekologisuus ovat heille tärkeämpiä sijoituskohteen valintakriteereitä kuin muille suomalaisille. Näitä seniorit arvostavat yhtä tärkeiksi valintakriteereiksi kuin tuottoa, kertoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Senioreista 42 prosenttia näkee omaa talouttaan uhkaavan sellaisia riskitekijöitä, joita varten on varauduttava. Yleisin riskitekijä on tulojen lasku, joka voi johtua esimerkiksi sairastumisesta tai lähiomaisen kuolemasta. Joka neljäs pitää tulojen laskua talouden riskitekijänä. Senioreista 17 prosentin mielestä säästöjen tai sijoitusten arvon lasku on riskitekijä ja 13 prosenttia pitää asunnon arvon laskua riskinä.
Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on myös lisääntynyt selvästi vuoden takaisesta. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituin säästömuoto ja sen merkitys on viime vuodesta kasvanut. Suurin nousu on kuitenkin tapahtunut sijoitusrahastosäästämisessä.
Seniorien internetin käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Verkkopankissa maksaminen tavallisimpana laskunmaksutapana ohitti nyt ensimmäistä kertaa suoraveloituksella maksamisen. Suoraveloitus on kuitenkin edelleen käytetyin maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut käytetyt laskunmaksutavat. Myös kiinnostus e-laskun käyttöön on lisääntynyt viime vuodesta. Pankkikortin käyttö on yleistynyt selvästi päivittäistavaraostosten maksutapana, samalla kun käteismaksaminen on vähentynyt. Käteinen on kuitenkin senioreilla edelleen tavallisin päivittäisostosten maksutapa.
Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.
Sivun alkuun >>
|
Lottovoittaja: Nyt loppui leikkurin kanssa hikoilu
4.6.2010
Harvemmin Veikkauksen pihaan kaartaa kokonaista pikkubussillista onnellisia lottovoittajia. Niin kuitenkin tapahtui eräänä aurinkoisena aamupäivänä, kun onnekas pohjoispohjalaisporukka perheineen saapui kuittaamaan voittojaan. Pienen paikkakunnan lounaskahvilassa pelattu 10 hengen porukkalotto toi täysosuman, mikä tarkoitti yhteensä 2,2 miljoonan euron pottia jaettavaksi tutun porukan kesken. Myös myyntipaikan pitäjät olivat mukana voittajajoukossa omilla osuuksillaan.
- Pienellä paikkakunnalla kaikki ovat tuttuja keskenään. Osa meistä on tuntenut toisensa jo vuosikymmeniä, rippikoulusta asti, eräs porukan jäsen kertoo.
Voittorahoillekin on jo keksitty käyttöä. Lapsiperheiden suunnitelmissa on maksaa asuntolainat pois. Vanhemmat voittajat aikovat pistää osan sivuun lastenlapsia varten ja kunnostaa kodin pihapiiriä.
- Ajateltiin asfaltoida isompi osa pihasta, niin päästään jatkossa helpommalla nurmikon leikkaamisessa, eläkeläispariskunta suunnittelee.
Lottovoittajan ensimmäinen lentomatka
Uusi auto on tyypillinen hankinta monelle lottovoittajalle, ei kuitenkaan kaikille.
- Kunnostin itse oman autoni pari vuotta sitten, pistettiin ruosteet piiloon ja niin edelleen. Työhän menisi ihan hukkaan, jos nyt rupeaisin vaihtamaan autoa, yksi voittajista naurahtaa.
Eräs voittajaporukan jäsen pääsi ensimmäistä kertaa lentokoneeseen, kun voittoa lähdettiin porukassa pokkaamaan Veikkauksen pääkonttorista Vantaalta. Nyt suunnitelmissa on kuitenkin jo elämän ensimmäinen ulkomaanmatka. Myös muilla haaveissa siintää matka etelän lämpöön.
- Jouluna lähdemme käymään veljeni luona Uruguayssa. Lentoliput ovat sen verran kalliita, ettei tähän asti ole ollut mahdollisuutta lähteä, mutta nyt pääsemme reissuun, lounaskahvilan omistaja sanoo hymyillen.
Voittajaporukan nuorin suunnittelee maksavansa voittorahoilla autokoulun ja sitten ehkä ostavansa asunnon.
- Onhan tässä siitä onnellinen tilanne, ettei tarvitse ottaa lainaa ensiasuntoon, hän pohtii.
Myyntipaikan pitäjä osti yli jääneet porukkaosuudet lapsilleen
Myyntipaikan pitäjä perheineen tuli mukaan onnekkaaseen lottoporukaan sattuman kautta. Porukkapelistä oli lauantai-iltana vielä myymättä muutama tosite, joten kahvilanomistaja päätti ostaa loput osuudet lapsilleen. Illalla työvuorossa ollut poika tarkasti rivin tavanomaiseen tapaan, eikä ollut uskoa silmiään.
- Tein työvuoron normaalisti loppuun. Äidille sentään soitin, kun huomasin voiton, kahvilan puoliksi äitinsä kanssa omistava poika kertaa lauantai-illan tapahtumia.
Osuudet ostanut äiti oli vahtimassa lapsenlapsiaan, kun poika soitti ja ilmoitti voitosta. Itkuhan siinä pääsi, eikä siitä tahtonut tulla loppua koko yönä. Lapsenlapset riemuitsivat, että nyt me ollaan rikkaita.
Painajainen lottotositteen repimisestä
Sen verran tapahtuneessa on ollut sulattelemista, että lottovoitto on tullut uniinkin.
- Viime yönä näin unta, että olisin repinyt voittotositteen. Aamulla piti äkkiä varmistaa, että paperi on tallessa, nuori mies naureskelee.
Lottoamista voittajaporukka aikoo jatkaa edelleen. Täysosuman sattuminen paikkakunnalle on näkynyt myyntipaikassa niin, ettei Lottojen porukkapeleistä ole enää jäänyt osuuksia myymättä. Parit voittokahvit on jo päästy nauttimaan, ja kunhan voittorahat kilahtavat tilille, tarjotaan kaikille kahvilan asiakkaille kunnon kakkukahvit.
Sivun alkuun >>
|
Pohjoismainen kansanterveyden innovaatiokeskus suunnitteilla
29.4.2010
Pohjoismaiden neuvoston konservatiivinen puolueryhmä haluaa perustaa kansanterveyden innovaatiokeskuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteyteen. Yhteistyökumppaneiksi on ajateltu elinkeinoelämää, Pohjolan alueita ja järjestöjä. Ajatuksen taustalla on paremman lähtökohdan takaaminen Pohjoismaille niiden haasteiden kohtaamiseksi, joita muun muassa vanheneva väestö ja elintasosairauksiin liittyvät ongelmat aiheuttavat sairaanhoidolle.
Kaikilla Pohjoismailla on edessään samat haasteet. Tulevaisuudessa on muun muassa yhä enemmän vanhuksia, joiden tarpeita ei täysin pystytä täyttämään. Toinen esimerkki on ylipainoisten lasten määrän lisääntyminen ja kasvava huumeiden käyttö. Ehdotuksen tekijät toivovat, että uusi innovaatiokeskus pystyisi omalla työllään luomaan tehokkaamman ja laadukkaamman toimintaympäristön sekä potilaille että henkilökunnalle
”Monilla yhdyskuntarakentamisen sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin kuuluvilla ammattialoilla on liian vähän tietoa innovaatiosta, yrittäjyydestä ja innovaatiotoiminnan edellytyksistä. Tämä on koko yhteiskuntaa uhkaava vakava ongelma, koska innovaatio ja yrittäjyys tunnetusti vauhdittavat kehitystä ja luovuutta sekä tekniikan että talouden aloilla”, konservatiivinen ryhmä kirjoittaa ehdotuksessaan.
Esimerkkinä ehdotetusta toimintalinjasta on menetelmien ja strategioiden kehittäminen uusien tuote-, palvelu- tai ympäristöratkaisujen toteuttamiseksi kansanterveyden ja sairaanhoidoon piiriin kuuluvilla aloilla. Toisena esimerkkinä mainitaan uudenlaisen sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen ja tuloksekkaiden yhteistyöverkostojen luominen Pohjoismaiden eri alojen, yhteiskuntasektorien ja yritysten välille. Ehdotukseen sisältyy myös keskuksen eri toiminta-aloilla tehtävä tutkimustyö.
Konservatiivisen ryhmän ehdotuksen mukaan innovaatiokeskus pitäisi sijoittaa Göteborgissa, Ruotsissa, sijaitsevan Pohjoismaisen kansanterveystieteen korkeakoulun yhteyteen. Korkeakoulu (NHV) on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos, jolla on pitkä kokemus kansanterveystieteen koulutuksen ja tutkimuksen alalta.
Ehdotus menee nyt käsiteltäväksi Pohjoismaiden neuvostoon, joka suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se selvittää Pohjoismaisen kansanterveyden innovaatiokeskuksen perustamisen edellytykset. Aluksi ehdotusta käsitellään Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnassa.
Lähde: Pohjoismaiden neuvosto
Sivun alkuun >>
|
Vain tasapainossa oleva kuntatalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan
11.3.2010
- Kuntien keskeinen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on huolehtia kaikista. Kunta on yhteiskunnan turvaverkko, johon meidän kaikkien pitää voida luottaa silloin kun tarvitsemme palveluja - oli sitten kysymys lapsiperheiden tai vanhusväestön hoivan tarpeesta, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma keskiviikkona Pirkanmaan maakuntatilaisuudessa Tampereella.
Kansainvälisesti tehokkaaksi todettu suomalainen turvaverkko uhkaa rapautua, jos poliittinen päätöksenteko löydä uusia ratkaisuja kuntien rahoituspohjan turvaamiseen. Vain nykyistä paremmin tasapainossa olevan kuntatalouden avulla voidaan Mäki-Lohiluoman mukaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Mäki-Lohiluoma esitteli Pirkanmaan kuntapäättäjille Kuntaliiton laatimaa kuntapalvelujen pelastusohjelmaa, joka edellyttää kunnilta toimintamenojen hillitsemistä noin 350 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiolta odotetaan vastaavasti kuntien rahoitusaseman parantamista eri keinoilla yhteensä 500 miljoonan euron edestä vuositasolla.
- Vaikka kunnat ovat vuosi vuodelta tehostaneet toimintaansa ja etsineet uusia toimintatapoja, tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia päätöksiä siitä miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään turvaamaan.
Kunnat ovat nyt ajautumassa kurjistumiskierteeseen, jossa rahat eivät riitä edes lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tämä kehitys pitää kyetä katkaisemaan.
- Kunnilla ja kuntien työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuottaa hyviä ja laadukkaita palveluja, jotka vastaavat kuntalaisten palvelutarpeisiin.
Sivun alkuun >>
Kunnissa täytyy ryhtyä tositoimiin terveyserojen kaventamisessa
20.2.2010
- Suomalaisten terveydestä on syytä olla huolissaan, sillä vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltomme on korkeatasoista, kansalaisten terveyserot eivät kapene toivotulla tavalla. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen pohti mm. kuntalaisten muuttuvia odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle Kuntaliitossa järjestetyssä IV Hyvinvointikunta-foorumissa.
Nenosen mukaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on todella kovilla, kun kunnat joutuvat nipistämään talouttaan kaikkialta. Myös kuntien sairaanhoitopiirien omistajaohjauksessa on toivomisen varaa.
- Terveyskeskustyö ei houkuttele ammattitaitoisia ihmisiä. Tekijät väsyvät ja erot eri sosiaaliluokkien välillä kasvavat, kun varakkaammat hakeutuvat yksityisille lääkäriasemille.
Uusia toimintatapoja tarvitaan
Nenosen mielestä nyt on korkea aika puuttua mm. tunnettuihin riskitekijöihin. Niistä suurimpia ovat alkoholin liikakäyttö, tupakointi, lasten ja nuorten pahoinvointi, asunnottomuus, uupuminen työssä sekä vanhusten yksinäisyys. Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat ihmisen perusasioita.
- Ihmisillä on oikeus saada ajankohtaista ja ajantasaista tietoa. Mm. diabetes, syöpä, hengityselinsairaudet ja aivoverisuonisairauskuolemat on mahdollista saada vähenemään neuvonnan ja terveystuen avulla. Ammattilaiset pystyvät neuvomaan kansalaisia mm. omahoidossa, vertaisryhmät auttavat ihmistä tunnistamaan oman tilansa, Kari Nenonen muistuttaa.
Kunnat voisivat kokeilla ennakkoluulottomasti sähköisiä palveluja, liikkuvia palveluja ja muita nk. matalan kynnyksen palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä voidaan muuttaa lisäämällä asiakkaan ja kotona tapahtuvan hoidon osuutta.
- Kuntalainen on tietenkin vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta meidän täytyy muistaa, että on ihmisiä, joista on pidettävä huolta kaikissa oloissa. Ikäihmiset, vakavasti sairaat ja lapset ovat esimerkkejä haavoittuvimmista ihmisryhmistä, Nenonen sanoo.
Vielä on paljon selvitettävää ja parannettavaa esimerkiksi palvelusetelien käytössä. Myös terveydenhuollon ulkoistamisen järkevyyttä täytyy tosissaan miettiä. Kilpailu osaavista ihmisistä kiristyy. Kuntien on mietittävä vakavasti kuinka terveyskeskus ja sosiaalityö voisivat olla vetovoimaisia työpaikkoja tulevaisuudessa.
Asiakas on tärkein - aina
Asiakas- ja potilaslähtöisyys on termi, joka on ollut esillä niin arkisessa työssä kuin juhlapuheissakin. Nenonen peräänkuuluttaa askelta eteenpäin.
- Kannattaa pohtia mitä osallistuva tuotanto voisi olla. Silloin kuntalainen saisi äänen ja roolin. Asiakas olisi oikeasti oikeassa. Ammattilaiset kuuntelisivat myös häntä päätöksenteossaan ja ratkaisuissaan.
Kansallinen ja kunnallinen sosiaali- ja terveysstrategia on Nenosen mielestä syytä kytkeä yhteen. Se mikä on hyvää kunnalle, on hyvää koko sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Sivun alkuun >>
Lähde: Kuntaliitto
|
Yli 65–vuotiaista pienituloisuus oli yleisempää naisilla kuin miehillä
29.1.2010
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 700 000 henkilöä, eli 13,2 prosenttia väestöstä vuonna 2008. Pienituloisuuden raja-arvona käytetty ns. köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa noin 13 800 euroa yhden hengen taloudessa. Pienituloisuusrajan alittaviin kotitalouksiin kuuluvien määrä laski noin 13 000 hengellä. Sen sijaan pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Pienituloisten keskinäiset tuloerot jatkoivat kasvuaan. Pienituloisista yli puolella, noin 350 000:lla, jäivät tulot alle puoleen mediaanituloista vuonna 2008. Pienituloisten köyhyysvaje , eli se kuinka paljon kotitalouden tulot keskimäärin alittavat pienituloisuusrajan, on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2008 köyhyysvaje oli 16,7 prosenttia, kun se vielä edellisvuonna oli 15,1 prosenttia.
Pienituloisuusasteet olivat hyvin erilaisia eri väestöryhmissä. Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Yli 65–vuotiaista pienituloisuus oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Työelämän ulkopuolella olevien pienituloisuusaste oli lähes viisi kertaa niin suuri kuin työelämässä olevien. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Taulukko: Pienituloisuusaste ikäryhmittäin 1990 - 2008 (% ikäryhmästä). Tilastokeskus.
Taulukko: 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus 1990 - 2008. Henkilöitä. Tilastokeskus.
Taulukko: 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste (%) kotitalouden tyypin mukaan. Tilastokeskus.
Sivun alkuun >>
Pk-yrityksissä suhtaudutaan myönteisesti senioreihin työvoimana
5.1.2010
Seniorikansalaiset työvoiman lähteenä -hanke
Suomi on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa. Ihmisiä poistuu työmarkkinoilta lähivuosina huomattavasti enemmän kuin mitä uusia työntekijöitä ja yrittäjiä aloittaa työelämän. Vuonna 2015 meillä on 1,5 miljoonaa henkilöä eläkkeellä.
Työvoiman saatavuuden turvaaminen on suuri haaste yrityksissä. Suomalaiset ovat työsidonnaisia ja moni vanhuuseläkeläinen on valmis työskentelemään osa-aikaisesti tai erikseen hänelle muokatuissa tehtävissä.
Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kahdessa kolmesta jää henkilöstöä eläkkeelle lähitulevaisuudessa. Keskimäärin 6 prosenttia yritysten henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Osassa yrityknsistä kaikki viisi-kuusi työntekijää ovat eläköitymässä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
- Vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden mukana yrityksestä lähtee pois merkittävää tietoa ja osaamista. Tätä mieltä on lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä toteaa.
- Vastaajayrityksistä vajaaseen viidennekseen on palkattu vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Peräti 71 prosenttia ei ole palkannut, mutta on halukas tulevaisuudessa käyttämään eläkeläisiä työvoimana.
- Reilu kymmenes ei usko vanhuuseläkkeellä olevista olevan työvoimaksi yritykseen. Näissä tapauksissa työ on joko fyysisesti liian rasittavaa tai työssä vaaditaan sellaista osaamista, jota iäkkäämmillä henkilöillä ei enää ole, Lamppu kertoo.
Palkattavalta seniorityöntekijältä edellytettäisiin ennen kaikkea tehtävään soveltuvaa ammattitaitoa ja osaamista. Lisäksi yli puolet vastaajista odottaa hyvää työterveyttä. Kolmasosa edellyttää työntekijöiltä joustavuutta työaikoihin, kun vastaajat ovat saaneet nimetä korkeintaan kaksi tärkeää ominaisuutta. Reilu neljännes odottaa muuta joustavuutta työtehtävissä. Muista ominaisuuksista kaivataan aitoa kiinnostusta, innostusta ja aktiivisuutta työhön.
Vastaajayritykset palkkaisivat mieluiten vanhuuseläkkeellä olevan henkilön suoraan hänen omasta yhteydenotostaan. Mieluiten yritykset palkkaisivat seniorityövoimaa yrityksessä aikaisemmin työskennelleitä, sillä heidän osaamisensa ja kyvyt tunnetaan, Lamppu selventää.
Puolet vastaajayrityksistä palkkaisi ikääntyneitä työntekijöitä määräaikaisiin ja projektiluontoisiin tehtäviin. Toiseksi yleisimmin senioreita palkattaisiin hoitamaan sijaisuuksia. Pysyviä töistä saattaisi löytyä vajaasta viidenneksestä yrityksiä. Kouluttajan töitä ennakoidaan löytyvän 14 prosentista.
Suomen Yrittäjät teki kyselyn vanhuuseläkkeellä olevien mahdollisuuksista työskennellä pk-yrityksissä kesäkuussa 2009. Kysely tehtiin osana Seniorikansalainen-hanketta. Otokseen poimittiin satunnaisesti 1 000 vähintään 5 henkilöä työllistävää pk-yritystä SY:n jäsenrekisteristä. Kyselyyn vastasi 103 yrityksen edustaja.
nSeniorikansalaiset työvoiman lähteenä TYKES -hankkeessa selvitetään vanhuuseläkkeellä olevien mahdollisuuksia työntekoon eläkkeellä ollessaan. Näkökulmina ovat eläkeläisten halukkuus ja odotukset työntekoon. Työnantajien tarpeet, odotukset ja asenteet työllistää eläkeläisiä sekä yhteiskunnan valmiudet tämän asian edistämiseen. Hankkeessa selvitetään eri menetelmin osapuolten kokemuksia ja odotuksia. Näiden selvitysten perusteella kootaan tietoa vallitsevasta tilanteesta ja käytännöistä sekä tehdään kehittämisehdotuksia. Hankkeessa on mukana pk-yrityksiä ja kuntia.
Sivun alkuun >>
|
Työtä voi kokeilla menettämättä eläkeoikeuttaan
19.12.2009
Ensi vuonna yhä useammalla työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on mahdollisuus kokeilla työhön paluuta. Uusi laki laajentaa kansaneläkettä saavien mahdollisuutta kokeilla työntekoa, ilman että työkyvyttömyyseläke lakkaa. Lain piiriin tulevat myös työeläkettä saavat työkyvyttömät.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat ansaita hieman nykyistä enemmän eläkkeensä lisäksi. Uusi ansaintaraja on 600 e/kk. Jos tuloraja ylittyy, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi jättää eläkkeensä lepäämään.
Tähän asti vain täysimääräisen kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen on voinut jättää lepäämään. Vuodenvaihteen jälkeen lepäämään jättäminen laajenee koskemaan kaikkia kansaneläkelain mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä työeläkelakien mukaista täyttä ja osatyökyvyttömyyseläkettä. Myös määräaikaisen kuntoutustuen voi jättää lepäämään.
Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Nykysäännöin eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi.
Nykyisin maksetaan automaattisesti ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea niille, jotka ovat jättäneet kansaneläkkeen lepäämään. Ensi vuonna ylin vammaistuki maksetaan kuitenkin vain niille, jotka saavat eläkettä saavan hoitotukea jättäessään kansaneläkkeensä tai työeläkkeensä lepäämään.
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen ei automaattisesti katkaise eläkkeensaajan asumistuen maksamista. Jos tulot kuitenkin nousevat huomattavasti, Kela tarkistaa ja tarvittaessa lakkauttaa asumistuen.
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on määräaikainen, ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun.
Lähde: Kela
Sivun alkuun >>
Selvitys ikääntyneiden haitallisesta rahapelien pelaamisesta käynnistyy
18.11.2009
Peliriippuvuuksien ehkäisyn ja hoidon palvelujärjestelmää kehitetään parhaillaan valtakunnallisesti. Nettipalveluita lukuun ottamatta
peliongelmaisille suunnattuja palveluita ei ole tähän mennessä juurikaan kehitetty peliongelmaisten näkökulmasta. Olemassa olevien sähköisten palveluiden ulkopuolelle jää merkittävä osa ikääntyneistä pelaajista, joten tietoa tarvitaan erityisesti heidän tarpeistaan.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia/Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso kartoittaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ikääntyneiden henkilöiden rahapelipelaamista sekä pelaamisen ehkäisyä ja hoitoa Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueella.
Selvityksen tavoitteena on
- saada tietoa ikääntyneiden haitallisesta rahapelien pelaamisesta sekä
- hahmotella uusia peliongelmien hoidon ja ehkäisyn palvelusisältöjä ja toimintamalleja yhteistyössä peliongelmaisten kanssa.
Tietoa kerätään haastattelemalla ikäihmisiä, joiden on vaikea rajoittaa tai lopettaa rahapelien pelaamista tai omaisia, jotka ovat huolestuneita iäkkään läheisensä pelaamisesta. Haastatteluissa keskitytään pelaajien ja heidän omaistensa omakohtaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin pelaamisen vaikutuksista iäkkään ihmisen arkeen. Tutkimukseen osallistuvilla on myös mahdollisuus kirjoittaa kokemuksistaan nimettömänä. Selvityksen tausta-aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen kyselyaineistoa.
Sivun alkuun >>
Käytännön tietoa sijoitusstrategioista
Vesa Puttonen
Suomalaiset eläkeläiset ovat nyt historiamme varakkaimmat, mutta miten saada tämä raha poikimaan tulevia vuosia ajatellen. Vesa Puttonen on kirjoittanut esittelyssämme olevan sijoitusoppaan niille, jotka eivät halua vain veikata.
Ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta käytännössä vaikeaa. Miten löytää sijoitusmarkkinoilta ne halvat yritykset, jotka tulevaisuudessa muuttuvat kalliiksi? Rahoituksen professori Vesa Puttonen opastaa uutuuskirjassaan Osta halvalla, myy kalliilla, miten löytää nämä halvat yritykset sekä mitä muuta vaurastumisen tavoittelu edellyttää.
Sijoittaja tarvitsee hyvän sijoitussuunnitelman löytääkseen halvat yritykset sijoitusmarkkinoilta. Lisäksi vaaditaan itsekuria ja riskinsietokykyä - sekä kykyä toimia vastoin markkinoiden yleisiä trendejä. Omien sijoituspolkujen kulkeminen vaatii henkistä kanttia, mutta pitkällä juoksulla se voi olla hyvinkin palkitsevaa. Sillä sijoitusmarkkinoilla riskinotosta maksetaan.
Kirja selvittää sijoitustoiminnan periaatteita erityisesti osakesijoittajan näkökulmasta. Opimme, että aina on olemassa halpoja ja kalliita yhtiöitä, tylsiä ja seksikkäitä yhtiöitä. Seksikkäitä yhtiöitä kannattaa ostaa vain, jos niitä saa halvalla tai uskoo, että kalliilla ostetun osakkeen voi jatkossa myydä vielä kalliimmalla eteenpäin.
Teos käsittelee lisäksi osakesijoittamisen eri strategioita sekä esittelee millaisilla yksinkertaisilla strategioilla alkupääoma saadaan moninkertaistettua. Sijoitusstrategiat mahdollistavat suuret sijoitustuotot, mutta vaativat systemaattista toimintaa ja malttia. Vieläkin parempiin tuottoihin on mahdollista päästä, jos vain osaa ja uskaltaa kulkea omia polkuja.
Kirja on suunnatta kaikille osakesijoittajille, jotka haluavat moninkertaistaa pääomansa ja tehdä suuria tuottoja. Kirja opastaa, mitä mahdollisuuksia osakesijoittaminen tarjoaa ja miten sijoitusmarkkinoista kiinnostunut löytää itselleen parhaan sijoitusstrategian. Lisäksi kirja tarjoaa näkökulmia oman sijoituspolun muokkaamiseen ja neuvoja miten pitää pää kylmänä sijoitusmaailman pyörteissä.
Kirjoittaja:
KTT Vesa Puttonen toimii rahoituksen professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa. Puttonen on ollut perustamassa ensimmäistä suomalaista arvo-osakkeisiin keskittyvää sijoitusrahastoa ja hän on opettanut Executive MBA-ohjelmissa mm. Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Lisäksi Vesa Puttonen on mm. Orion Oyj:n, Rocla Oy:n ja Oras Invest Oy:n hallituksen jäsen.
Vesa Puttonen
Osta halvalla, myy kalliilla
Ilmestynyt 10/2009
WSOYpro 152 sivua
Hinta 47 €
Sivun alkuun >>
|
Suomi on kauramaa
3.11.2009
Luomukauran globaalit markkinat ovat arvoltaan 35 miljadia euroa
Suomi voisi olla maailman johtava kauranviejämaa. Kaura on tärkeimpiä viljelykasvejamme, sitä viljellään yli miljoona kiloa vuodessa. Kauran mahdollisuuksia puitiin torstaina Helsingissä Suomen kaurayhdistyksen järjestämässä seminaarissa.
Kaura on maailmanlaajuisesti tunnettu kasvi päinvastoin kuin ruis. Kauralla on vientipotentiaalia etenkin luomuna.
Organic Food Finlandin toimitusjohtaja Erkki Pöytäniemen mukaan luomu on viennissä ainoa mahdollisuus. Luomukauran globaalit markkinat ovat arvoltaan yli 35 miljardia euroa. Suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Tanskassa, jossa jo yli 30 prosenttia vähittäiskaupassa myytävistä kaurahiutaleista on luomua.
Tärkeimmät luomukauran viejämaat ovat tällä hetkellä Kanada, Suomi ja Ruotsi. Suomella on mahdollisuuksia olla maailman johtava luomukauran tuottajamaa. Tällä tiellä auttaisi, jos kauran kotimarkkinat olisivat valtaosaltaan luomua, vientikaura brändättäisiin, tuotteiden jalostusastetta nostettaisiin ja kehitettäisiin innovatiivisia luomukauratuotteita.
Tarvitaan myös parempaa markkinointia ja tiedotusta. Hyvänä esimerkkinä mainittiin Suomen kaurayhdistyksen EU-rahoitteinen "Oats with love" -hanke Venäjällä.
Kauran terveysvaikutukset hallussa
Suomalaiset kuluttajat tietävät kauran terveysvaikutukset melko hyvin, osoittaa tuore kuluttajakysely. Kaksi kolmesta tuntee kauran vaikutuksen kolesteroliin.
Raisio Oyj:n teettämän kuluttajakyselyn mukaan kauran valtteja ovat myös mieto maku sekä monipuoliset käyttömahdollisuudet. Kauraa käytetään, koska se on vatsalle lempeää ja sisältää paljon kuitua. Kyselyyn vastasi 300 henkilöä.
Elintarviketeollisuudelle kauraleivonta on haastavaa, mutta hapatuksen ja biotekniikan avulla siihenkin on löydetty ratkaisuja. Kaura sopii puuroksi, riisin tapaan käytettäväksi, juomiin ja välipaloihin. Sitä käytetään kosmetiikkaan, rehuna ja energiantuotantoon.
Kauran ekologisuus vetoaa niin sanottuihin LOHAS-kuluttajiin, jotka ovat ympäristötietoisia ja haluavat vaikuttaa valinnoillaan. Heitä on Suomessa noin 850 000 ja Euroopan maissa 15 - 25 prosenttia kuluttajista. Nimitys LOHAS tulee sanoista Lifestyle of Health and Sustainability eli terveyttä ja kestää kehitystä suosivat elämäntapa.
Vaikka kaura on viileiden pohjoisten tuotantoalueiden kasvi, se säilyttänee MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainion arvion mukaan osuutensa ilmastonmuutoksessa paremmin kuin vehnä ja ohra.
Betaglukaani on saamassa terveysväitteen
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n paneeli suhtautui lokakuun alussa myönteisesti terveysväitteeseen "Betaglukaani auttaa pitämään kolesterolitason kurissa". Betaglukaania on muun muassa kaurassa. Teollisuus odottaa tarkempaa ohjeistusta, minkälaisissa tuotteissa väitettä voi käyttää.
Lehtori Tuula Sontag-Strohm Helsingin yliopistolta tarkensi tilannetta: Betaglukaanin pitoisuus tuotteessa pitää olla riittävä, mutta pitääkö betaglukaanin olla viskoosia vai kelpaako myös pilkkoutunut muoto, on vielä epäselvää. Pilkottukin betaglukaani näyttäisi geeliytyvän. Siten se voi sitoa sappihappoja ja vähentää maksan kolesterolisynteesiä. (Ruokatieto - Taina Luova)
Sivun alkuun >>
|
Asuntoihin sijoittavat rahastot koko kansan ulottuville
26.8.2009
Asuntoturva tuo asuntoihin sijoittavat rahastot ensimmäistä kertaa tavallisten piensijoittajan ulottuville. Samaan tavoitteeseen ovat aiemmin tähdänneet kolme eri vuosina säädettyä, mutta tuloksiltaan epäonnistunutta kiinteistörahastolakia. Nykyisissä asuntorahastoissa minimisijoitus vaihtelee sadasta tuhannesta eurosta useisiin miljooniin euroihin, ja niihin saavat juridisen rakenteen vuoksi sijoittaa vain ammattisijoittajat. Asuntoturvan uusi tuote on yleisesti myynnissä kaikille ja minimisijoitus on kaksi tuhatta euroa. Jakelijana toimii Mandatum Life.
Asuntoihin sijoittavat rahastot ovat puhuttaneet 15 vuotta, mutta laihoin tuloksin. Ensimmäinen kiinteistörahastolaki saatiin Suomeen 1997, toinen 2007 ja kolmas yritys 2009. Lait ovat kuitenkin vastanneet huonosti markkinoiden tarpeita, eikä niiden pohjalta ole syntynyt ainoatakaan rahastoa. Tietyille ammattimaisten suursijoittajien ryhmille asuntoihin sijoittavia rahastoja on tehty viime vuosina kommandiittiyhtiöinä. Näiden pienen piirin rahastojen rakenne vaatii suuria minimisijoituksia ja monimutkaisia rakenteita.
Asuntoturvan ja henkivakuutusosakeyhtiö Mandatum Lifen yhteistyö mahdollistaa sen, että sijoituksen voi tehdä huomattavasti joustavammin sijoituskorin muodossa. Sijoittaa voi kuka vaan, ja minimisijoitus on 2000 euroa.
Tähän asti yksityishenkilön on täytynyt ostaa kokonainen asunto, jos hän on halunnut ryhtyä asuntosijoittajaksi. Yksityishenkilön on myös täytynyt toimia vuokranantajana, jolloin hänellä on suoria juridisia velvoitteita vuokralaisen suuntaan. Sijoittaminen on edellyttänyt vaivannäköä, vaatinut osaamista ja sisältänyt sen riskin, että joutuu selvittelemään ongelmia vuokralaisen kanssa. Pahimmillaan huoneenvuokrariidat päätyvät käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Tavallisten ihmisten ulottuville nyt tuleva rahastomuotoinen asuntosijoittaminen mahdollistaa sen, että asuntosijoittamista voi tehdä pienilläkin summilla ja helposti ilman mitään omaa asiantuntemusta. Sijoitukselle saadaan hyvä hajautus, koska sijoitus ei kohdistu vain yhteen tiettyyn asuntoon, vaan kaikkiin rahaston omistamiin asuntoihin. Lisäksi Vuokraturvan ammattilaiset hoitavat sijoituskohteiden etsimisen ja vuokraamisen. Yksityishenkilöt voivat myydä asuntonsa rahastolle ilman välityspalkkiota Vuokraturvan kautta.
Sivun alkuun >>
|
Eläke-Fennialle maltillisella riskillä hyvä sijoitustuotto
19.8.2009
- Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,7 %
- Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 14,1 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden
- Kustannustehokkuus parani; Eläke-Fennia käytti liikekuluihin vain 66 prosenttia vakuutusmaksun hoitokustannusosista
- Eläke-Fennia vahvisti asemaansa työeläkevakuutusmarkkinassa
- Sijoitusmarkkinat ovat normalisoitumassa viime vuoden turbulenssin jälkeen. Onnistuimme hyvin katsauskaudella niin sijoituksissa kuin perusliiketoiminnassa. Taantuman johdosta pidimme sijoitustoiminnan riskitason pienenä ja painotimme kustannustehokkuutta, kertoo Eläke-Fennian toimitusjohtaja Lasse Heiniö .
Osakesijoituksissa onnistuttiin, hedge fundit puolsivat paikkaansa allokaatiossa
Eläke-Fennian sijoitusten tuotot katsauskaudella olivat 3,7 % (-12,1 % 1-12 2008). Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 13,4 % (-36,9 % 1-12 2008) ja hedge fund -sijoitukset 6,8 % (-19,4 % 1-12 2008). Vakavaraisuusaste oli 14,1 prosenttia vastuuvelasta ja 2,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden. Toimintapääoman määrä siihen rinnastettavine erineen oli 733 miljoonaa euroa (645 miljoonaa 12/2008).
- Onnistuimme hyvin osakesijoituksissa. Globaalin talouden epävarmuudesta johtuen olemme olleet liikkeellä maltillisella riskillä ja pitäneet osakepainon matalana. Hedge fund -sijoitukset tuottivat tasaisen positiivisesti koko alkuvuoden ja puolsivat hyvin paikkaansa osana pitkäjänteisen sijoittajan sijoitusallokaatiota, Eläke-Fennian sijoituksista vastaava johtaja Eeva Grannenfelt toteaa.
Tehokkuus erinomainen - myynti menestyksekästä
Hoitokustannusylijäämää syntyi 8 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia hoitokustannustulosta. Ylijäämä oli Eläke-Fennian historian suurin ja tähän on päästy parantamalla kustannustehokkuutta ja aiemmin tehtyjä investointeja hyödyntämällä. Taantuman vaikutukset eivät vielä näkyneet merkittävästi Eläke-Fennian maksutulon kehityksessä. Arviomme mukaan loppuvuosi tulee olemaan alkuvuotta haasteellisempi.
Eläke-Fennia menestyi työeläkevakuutusten myynnissä hyvin ja vahvisti edelleen asemaansa erityisesti pienten yritysten vakuuttajana. Eläke-Fennia vahvisti asemaansa vuoden kaikilla kolmella siirtokierroksella. TyEL-vakuutuksia siirtyi Eläke-Fenniaan nettona 260 kappaletta ja YEL-vakuutuksia peräti 489 kappaletta. Uusmyynnin kautta hankittiin uusia TyEL-vakuutuksia 1782 kappaletta ja YEL-vakuutuksia 1923 kappaletta.
Sivun alkuun >>
|
Säästö- ja sijoitusaikeet senioreilla kasvussa
13.7.2009
Seniorit varautuvat omaa talouttaan koskeviin taloudellisiin riskeihin säästämällä. Kolmannes senioreista aikoo Finanssialan Keskusliiton julkistaman tutkimuksen mukaan säästää seuraavan 12 kuukauden aikana. Määrä on selvästi lisääntynyt viime vuodesta. Finanssialan Keskusliitto selvitti 65 - 85 -vuotiaiden suomalaisten säästämis-, sijoittamis- ja maksutapoja sekä oman talouden riskejä. Tutkimusta varten haastateltiin tammi-helmikuussa 487 seniori-ikäistä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa säästäminen ja luotonkäyttötutkimusta.
Omaa taloutta koskeviin riskeihin varaudutaan säästämällä
-Senioreista 43 prosenttia näkee omaa talouttaan uhkaavan sellaisia riskitekijöitä, joita varten on varauduttava. Yleisin riskitekijä on tulojen lasku, joka voi johtua esimerkiksi sairastumisesta, lähiomaisen kuolemasta tai avioerosta, toteaa rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitosta. Halosen mukaan joka neljäs pitää tulojen laskua talouden riskitekijänä. Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku on 17 prosentin mielestä riskitekijä ja 9 prosenttia pitää asunnon arvon laskua riskinä.
Säästämisen lisäksi omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin varaudutaan turvautumalla säästöihin tai elämällä säästäväisemmin. Lisäksi moni varautuu talouden riskeihin vakuutuksilla.
Senioreista yli puolella on säästöjä ja sijoituksia ja useimmiten säästetään säästö- ja sijoitustileille.
-Nuorimmilla tutkitusta ryhmästä, 65 - 69 -vuotiailla, on selvästi muita useammin säästöjä ja sijoituksia erityisesti sijoitusrahastoissa ja pörssiosakkeissa. Monella heistä on kiinteää omaisuutta loma-asunnoissa, sanoo Ulla Halonen.
Koko väestön tavoin senioreiden säästö- ja sijoitusaikeet ovat selvästi lisääntyneet viime vuodesta, vaikka aikeita onkin muuta väestöä selvästi vähemmän. Erityisesti säästäminen säästö- ja sijoitustileille kiinnostaa.
Tavallisimmin seniorit säästävät tai aikovat säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Muuta väestöä useammin säästetään perinnöksi. Tärkeimmät kriteerit säästö- ja sijoituskohteen valinnassa ovat turvallisuus ja kohteen riskittömyys. Tuoton merkitys on senioreille muuta väestöä vähäisempi.
Laskunmaksu Internetissä lisääntyy senioreilla edelleen
Senioreista jo joka kolmas käyttää Internetiä. Internetissä laskunsa maksavien osuus on noussut vuoden sisällä 17 prosentista 26 prosenttiin. Suoraveloituksen osuus on laskenut selvästi jo toisena vuonna peräkkäin, mutta on kuitenkin edelleen tavallisin laskumaksutapa seniori-ikäisillä. Maksupalvelukuoren käyttö ja pankin tiskillä maksaminen ovat vähentyneet viime vuodesta. Senioreista maksupalvelukuorta käyttää laskunmaksussa 16 prosenttia ja 9 prosenttia maksaa pankin tiskillä.
Sivun alkuun >>
|
Eläketurva muotoillaan Euroopassa yhä pääosin kansallisesti
18.6.2009
EU ei ole vaikuttanut kovin paljon jäsenmaidensa eläkejärjestelmiin. Uuden tutkimuksen mukaan eläketurvajärjestelmien muutoksia selittää parhaiten talouden globalisoituminen.
Jokaisen EU-jäsenvaltion tuli vuonna 2002 laatia komissiolle kansallinen eläkestrategiaraportti, jossa kuvattiin maan koko eläketurva. Kansallisten raporttien valmistuttua EU-komissio analysoi ne ja pyrki löytämään niiden perusteella hyviä käytäntöjä ja uusia eläkepoliittisia käytäntöjä.
Tutkimuksessa analysoidaan Espanjan, Ison-Britannian, Saksan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan eläkestrategiaraporttien muotoutumista. Raportteja tarkastellaan kunkin maan historian ja institutionaalisen perinnön sekä EU:n liberaalin hallinnan eli avoimen koordinaatiomenetelmän tuotteina.
Analyysin perusteella vertailumaat ovat jo etukäteen tehneet eläketurvaansa ne muutokset, jotka EU eläkestrategiaraporteissa on asettanut jäsenmaiden eläketurvan tavoitteiksi. Maat ovat uudistaneet eläketurvaansa niin, että niiden eläketurvassa havaitaan selvä siirtymä laajasta hyvinvointivaltiosta kohti työkykyä painottavaa kilpailuvaltiota.
Tutkimuksen mukaan EU ei ole vaikuttanut kovin paljon vertailumaiden eläkejärjestelmiin. Kilpailuvaltion käsite antaakin paremmat edellytykset maiden eläkemuutosten ymmärtämiseen kuin perinteiset Euroopan integraatioteoriat. Tutkimuksen valossa eläketurvan muutoksissa onkin enemmän kyse koko kapitalismin uudesta sääntelytavasta kuin Euroopan yhdistymisprosessista.
Huomion arvoista on myös se, että vaikka vertailumaiden eläkejärjestelmiin on tehty muutoksia, järjestelmien tietyt perusrakenteet ovat säilyneet. Järjestelmien kehityksessä on siis havaittavissa ns. polkuriippuvuutta.
Eri maiden eläkestrategiaraporttien lisäksi tutkimuksessa analysoidaan EU-komission ja -neuvoston vertailumaiden eläkestrategioita arvioivaa yhteisraporttia ja sitä, minkä maiden eläkestrategiat EU nimeää raportissaan parhaiksi ja mitkä ongelmallisiksi ja millä perusteilla. Parhaimpaan ryhmään EU nimeää Ruotsin ja Ison-Britannian, koska niissä julkisen eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja julkisen talouden kestävyys on hyvä.
Lähde: Kelan tutkimusosasto
Sivun alkuun >>
|
Kuntalaiset haluavat vaikuttaa kotikunnassaan kansanäänestyksillä
12.5.2009
Runsaat puolet kuntalaisista haluaa, että tärkeimmistä asioista järjestetään kunnallinen kansanäänestys. Kansanäänestyksen kannatus on vahvistunut vuodesta 2004 selkeästi, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.
Kansanäänestyksiä kannatetaan kaikissa ikäluokissa ja kaiken kokoisissa kunnissa.
- Kannatuksen kasvu voi selittyä Paras-uudistuksen tuomilla muutoksilla. Kuntalaiset haluavat olla yhä enemmän itse vaikuttamassa kunnassa tehtäviin päätöksiin. Myös tähänastiset toteutetut neuvoa-antavat kansanäänestykset on pääsääntöisesti järjestetty juuri kuntaliitosasioista, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Lähes kaksi kolmasosaa kunnallista kansanäänestystä kannattavista kuntalaisista kannattaa myös kunnanjohtajan valintaa suoralla kansanvaalilla. Kaikista kyselyyn vastanneista hieman vajaa puolet kannattaa kunnanjohtajan valintaa vaaleilla.
Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea.
Usko vaikuttamisen tehoon kasvanut
Kyselyn mukaan äänestäminen nähdään edelleen keskeisimmäksi vaikuttamistavaksi. Hieman vajaat kaksi kolmesta kuntalaisesta on sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntansa asioihin.
Vaaliosallistumisen rinnalle on noussut muita, vaalien välillä käytettäviä täydentäviä vaikuttamiskanavia. Käytetyimmät vaikuttamiskanavat vaihtelevat erikokoisissa kunnissa.
Tällä hetkellä kuntalaiset vaikuttavat yleisimmin käyttäjäkyselyihin vastaamalla, vanhempainiltoihin ja talkoisiin osallistumalla sekä ottamalla suoraan yhteyttä kunnan viranhaltijaan. Näitä eniten käytettyjä vaikuttamistapoja pidetään myös tehokkaimpina.
Viidennes kuntalaisista ilmoittaa osallistuneensa kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen ja kunnanosa- tai kylätoimintaan. Kuntalaisaloitteen tekeminen on sitä vastoin hyvin vähän käytetty vaikuttamistapa.
Vähiten kuntalaiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan yleisönosastokirjoittelulla, vetoomuksen allekirjoittamisella ja lahjoituksen antamisella.
Erilaisten suorien vaikutuskanavien käyttö on pääsääntöisesti hieman vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. Erityisesti yhteydenotot kunnan luottamushenkilöön, käyttäjäkyselyihin vastaaminen ja puoluetoimintaan osallistuminen ovat laskussa.
Toisaalta vaikuttamistapoja pidetään kautta linjan aikaisempaa tehokkaampina. Vertailussa on kuitenkin syytä huomioida, että vuosien 2004 ja 2008 tutkimuksiin osallistuneet kunnat eivät ole samoja.
Passiivisimpia nuoret, aktiivisimpia hyväosaiset
Passiivisimpia vaikuttajia kunnissa ovat alle 30-vuotiaat, vähän koulutetut, yksinasuvat ja pienituloisimmat. Aktiivisimpia vaikuttamaan ovat puolestaan 40-59 -vuotiaat, korkeammin koulutetut, perheelliset, suurituloiset, pitkään kunnassa asuneet ja haja-asutusalueilla asuvat.
Sukupuoli ei yleisellä tasolla erottele aktiivisuutta. Alle 50-vuotiaista naiset ovat aktiivisempia ja yli 60-vuotiaista miehet. Ruotsinkieliset ovat jonkin verran aktiivisempia kuin suomenkieliset. Kaiken kaikkiaan osallistuminen näyttää edelleen kasautuvan hyväosaisille ja yhteiskunnallisesti muutenkin aktiivisille kansalaisille.
Yli puolet osallistuu järjestötoimintaan
Reilusti yli puolet kuntalaisista osallistuu vähintään yhden yhdistyksen tai järjestöön toimintaan. Neljännes kuntalaisista osallistuu liikunta- tai urheiluseuran toimintaan ja runsas viidennes asukkaista osallistuu myös ammattiyhdistyksen toimintaan.
Yhdistysten toimintaan osallistumista arvioitiin melko hyvänä tapana vaikuttaa, myös niiden keskuudessa, jotka eivät itse osallistu yhdistystoimintaan.
Kuntalainen on ennen kaikkea suomalainen
Kolme neljästä kuntalaisesta kertoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta ennen muuta Suomeen. Myös Pohjolaan samaistutaan hieman enemmän kuin kotikuntaan.
Runsaat puolet kuntalaisista samaistuu vahvasti kotikuntaansa. Maakuntaan ja lääniin samaistui lähes 40 prosenttia vastanneista. Luvut ovat nousseet selvästi vuodesta 2004.
Vain runsas viidennes mieltää samaistuvansa Euroopan unioniin. Sen sijaan Eurooppaan samaistuu yhtä suuri joukko vastaajia kuin maakuntaan.
Kuntaansa samaistuvat eniten alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset ja johtavassa asemassa olevat. Eniten kotikuntaan samaistutaan pienimmissä, alle 2000 asukkaan kunnissa ja toisaalta suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
Kuntakeskuksessa asuvilla korostuu muita enemmän samastuminen kotikuntaan, kun taas haja-asutusalueiden asukkaat samaistuvat enemmän asuinalueeseensa tai kyläänsä.
Kuntalaistutkimus osa laajaa Paras-uudistuksen arviointitutkimusohjelmaa
Kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.
Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin.
Sivun alkuun >>
Eläkkeensaajat: Kunnat on pelastettava
19.4.2009
EKL:n valtuusto kiinnittää mitä vakavinta huomiota kuntatalouden syvään ahdinkoon. Kuntien talous on pelastettava kiireellisimpänä tehtävänä. Kuntien talouskriisin seurauksena sosiaalihuollon ja terveyspalveluiden leikkaaminen ja jopa kuntahenkilökunnan suurimittainen irtisanominen ja lomautus ovat uhkana. Seuraukset vanhusväestölle voivat olla mittaamattomat ja järkyttävän epäinhimilliset.
Hallituksella on hallussaan ne keinot, joilla hyvinvointiyhteiskuntamme romahdus on estettävissä. Hallitus ei voi ryhtyä ideologiseen kamppailuun sitä yhteisöllistä henkeä vastaan, joka on kantanut sodan jälkeisen yhteiskunnan kehittämisen pohjoismaiseksi ja sosiaaliseksi turvavaltioksi.
EKL ry:n valtuusto ei luota sellaiseen hallitukseen, joka yksipuolisesti huolehtii vain työnantajien ja suurmetsänomistajien menestymisestä, mutta seuraa toimettomana kattavan yhteiskunnallisen neuvotteluprosessin romuttamista.
Räikein esimerkki hallituksen ideologisesta antautumisesta villien markkinavoimien temmellyskentäksi on valtioyhtiö Fortumin yksityisen riistopolitiikan salliminen.
Nykyisen hallituspolitiikan pohjan korvaaminen sosiaalisella ja ihmistä kunnioittavalla politiikalla on tärkein tehtävä seuraaviin eduskuntavaaleihin mentäessä.
Sivun alkuun >>
|
Kiinteistöveron pakkokiristys on perusteeton
26.3.2009
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää perusteettomana hallituksen kehysriihen päätöstä nostaa kiinteistöveron alarajoja.
- Kiinteistöveron alarajojen korottaminen on tarpeetonta kuntien holhoamista. Kaikilla kunnillahan on jo tähänkin asti ollut vapaus omin päätöksin korottaa kiinteistöveronsa lain sallimiin ylärajoihin asti, muistuttaa Lehtinen.
- Kiinteistöveron tulisi olla aidosti kunnallinen vero. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin kuitenkin myös sellaiset kunnat, jotka eivät sitä halua.
- Kuntien tulisi voida päättää itsenäisesti sekä kunnallisesta tuloveroprosentista että kiinteistöveron tasosta. Nyt otetaan kiinteistöveron osalta askel toiseen suuntaan.
Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alarajan korottaminen 0,22 prosentista 0,32 prosenttiin pakottaa peräti 184 kuntaa korottamaan veroprosenttia. Kunnissa asuu yli 3,6 miljoonaa suomalaista. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,50 prosentista 0,60 prosenttiin koskettaa 28 kuntaa.
Hallitus päätti kehysriihessä tukea merkittävästi kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi jo aiemmin päätetty Kela-maksun poisto tukee vahvasti kuntataloutta.
- Valtio tulee nyt varsin mittavasti kuntia vastaan niiden talousahdingossa. Kunnilta sopii tässä tilanteessa odottaa pidättyvyyttä kunnallisveroprosenttiensa nostamisessa.
Lehtinen pitää hyvänä kehysriihen päätöstä kohdistaa työnantajien Kela-maksun poiston rahoittamiseksi tehtävät energia- ja ympäristöverojen korotukset pääosin yrityksille.
- Kela-maksun poisto alentaa yritysten työllistämiskustannuksia. Yrityksiin kohdistuvilla energia- ja ympäristöveroilla maksurasitusta siirretään yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan. Kyse on yritysten verorakenteen muuttamisesta työllisyyden hyväksi, toteaa Lehtinen.
Sivun alkuun >>
|
Evakoksi joutuminen nosti tuloja
12.3.2009
Evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja. Toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Sotaa edeltävinä vuosina luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisyys eivät poikenneet koko maan keskiarvoista. Vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat kuitenkin noin 11 prosenttia muita korkeammat. Naisten kohdalla vastaavia eroja ei ollut.
Matti Sarvimäen väitöskirjassa "Essays on Migration" tarkastellaan evakoksi joutumisen vaikutusta pitkän aikavälin tuloihin. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli 20 000 suomalaista kuuden vuosikymmenen ajan.
Evakoksi joutumisen aiheuttama tulojen nousu selittyy evakkojen kohonneella liikkuvuudella. Evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseudulta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin.
Paljon evakkoja vastaanottaneet kunnat kasvoivat nopeasti sodan jälkeen
Väitöskirjassa tarkastellaan myös asutustoiminnan vaikutusta Suomen aluerakenteeseen. Tulokset viittaavat siihen, että evakkojen asuttamisen aiheuttama kertaluontoinen väestönkasvu aloitti itseään vahvistavan prosessin. Maalaiskunnat, joihin sijoitettiin paljon evakkoja, kasvoivat nopeammin myös sodan jälkeen.
Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta
Sarvimäen väitöskirjan toisessa osassa tutkitaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin saman ikäisillä ja samoilla alueilla asuvilla syntyperäisillä suomalaisilla. Erot pienenevät maahanmuuttajien asuessa pidempään Suomessa, mutta ainoastaan OECD-maissa syntyneet miehet saavuttavat vertailuryhmän. Maahanmuuttajien asemaa on kuitenkin mahdollista parantaa kotouttamistoimenpiteillä. Vuonna 1999 aloitetut kotouttamissuunnitelmat paransivat huomattavasti maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähensivät heidän saamiaan tulonsiirtoja.
KTM Matti Sarvimäen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on Migration" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 12.3.2009.
Sivun alkuun >>
|
Eläkkeensaajien Keskusliitto: Hallitukselle on tullut ikävä tapa tunkea kättään sellaisiin taskuihin jonne ne eivät kuulu
8.3.2009
Hallituksen yritys kolmikannan murtamiseen tuomittavaa
Maamme Hallitukselle on tullut ikävä tapa tunkea kättään sellaisiin taskuihin jonne ne eivät kuulu. Kun työmarkkinajärjestöt olivat ottaneet ohjat käsiinsä ja saaneet pelastettua Hallituksen SATA - komiteassa suunniteltuja heikennyksiä, tuli politiikkariihestä sitten oikein kunnon pommi. Hallitus otti ja päätti yksipuolisesti asteittain nostaa kansalaistemme vanhuuseläkeikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Lisäksi suunnitelmissa on tehdä heikennyksiä varhaiseläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin vuodesta 2013 alkaen.
On käsittämätöntä, että työeläkkeitä koskevassa ratkaisussa hallitus hylkäsi perinteisen mallin. Tämän kaltaista kolmikantavalmistelun totaalista hylkäämistä ei työeläkkeisiin tehdyistä uudistuksista löydy koko järjestelmän historian ajalta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL yhtyy Palkansaajajärjestöjen huoleen ja vastustaa moista toimenpidettä jyrkästi.
Hallituksen ajatusmaailmassa suomalaiset pysyvät työssä pitkään pelkästään lakia muuttamalla. Työssä jatkaminen on ollut tasaisessa kasvussa vuoden 2005 eläkeuudistuksessa työmarkkinajärjestöjen toimesta yhdessä sovittujen toimien avulla. Olisi ollut parempi miettiä niitä työn ja työpaikkojen laadullisia kehitystarpeita joiden avulla työelämässä pysyttäisiin pidempään. Näitä tekijöitä ei Hallituksen esityksistä löydy. Halutessaan on maassamme mahdollisuus sinnitellä työelämässä jo nykylainkin mukaan aina 68 ikävuoteen asti. Tämä sillä edellytyksellä, että siellä viihtyy eikä tule saneeratuksi jo ennen 60 -vuotispäiväänsä.
Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset vaativat mielestämme hiukan pitempää mietiskelyä kuin esimerkiksi "kympin lenkkiä Rukan hangilla". Lisäksi se vaatii myös yhdessä sovittujen pelisääntöjen noudattamista ja toisten osapuolien kunnioittamista. Eläkkeensaajien Keskusliitto esittää, että hallitus näitä "rakenteellisia muutoksia" miettiessään tekisi esimerkin vuoksi korjausesityksiä myös kansanedustajien eläkelakiin. Se tulisi saattaa samansisältöiseksi muiden työeläkelakien kanssa.
Sivun alkuun >>
|
Kuntien panostukset terveyspalveluihin eroavat hurjasti
1.3.2009
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuntien panostukset terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin vaihtelevat asukasta kohti jopa 30–50 prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan kuntalaisten tarpeisiin.
Sysmässä palvelumenot olivat 35 % pienemmät ja Utsjoella 35 % suuremmat kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Niukimmin rahaa palveluihin käytettiin Päijät-Hämeessä eli 14 % vähemmän kuin keskimäärin. HYKSin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla kului keskimäärin 12 % enemmän rahaa kuin keskimäärin. Helsingin palvelutarpeisiin suhteutetut menot ylittivät 15 % koko maan keskiarvon.
Palvelutarpeisiin suhteutetut menot eli tarvevakioidut menot olivat kahdeksassa kunnassa (kartassa tumma punainen) yli 20 % suuremmat ja 41 kunnassa (vaalea punainen) yli 5–20 % suuremmat kuin maassa keskimäärin. Nämä kunnat ovat Etelä-Suomessa, kasvukeskusten lähettyvillä ja aivan pohjoisimmassa Suomessa. Tarvevakioidut menot olivat 14 kunnassa (syvä sininen) yli 20 % pienempiä ja 116 kunnassa (vaalea sininen) yli 5–20 % pienempiä kuin maassa keskimäärin. Nämä kunnat ovat pääasiassa Itä- ja Keski-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa. Kaikissa muissa kunnissa (keltainen) tarvevakioidut menot vaihtelivat + 5 ja - 5 prosentin välillä maan keskiarvosta. Määrällisesti näitä kuntia oli eniten Länsi-Suomessa. Liitteenä kartta, joka kuvaa palvelutarpeisiin suhteutettujen menojen (euroa/asukas, indeksi) eroa prosentteina koko maan keskiarvosta.
Koska sekä kalleimmissa että halvimmissa kunnissa erot saattavat johtua joko palvelutarve- ja nettomenoeroista, monipuoliset alueelliset ja muut kuntavertailut ovat suositeltavia. Kun aikaisempina vuosina on keskimääräistä korkeampaa palvelutarvetta arvioitu olevan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, nyt suuria palvelutarpeita arvioidaan olevan yhä enemmän myös Keski- ja Länsi-Suomessa. Vain lähinnä suurimmissa kasvukeskuksissa palvelutarpeet ovat muuta maata selkeästi alhaisemmat. Arvioidut terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot olivat asukasta kohti 1 735 euroa Manner-Suomessa. Korkeimmat nettomenot olivat Pelkosenniemellä 2 882 euroa ja pienimmät Nastolassa 1 198 euroa asukasta kohti vuonna 2007.
THL on tuottanut valtionosuusuudistuksen valmistelua varten aikaisempaa tarkemmat väestön palvelutarvetta kuvaavat kertoimet. Niiden avulla voidaan kuntien menovertailuissa ottaa paremmin huomioon väestön sairastavuus, ikärakenne ja sosioekonominen asema. Aineiston menotiedot sisältävät erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot yhteensä kunnittain ja kunnat sairaanhoitopiireittäin. Tarvevakioitujen menotietojen lisäksi julkaistaan aineisto tarve- ja olosuhdevakioiduista menoista, joissa tarvetekijöiden lisäksi on otettu huomioon kunnan kaksikielisyys ja asutusrakennetekijä. Tällöin nettomenoihin on lisätty sairausvakuutuksen korvaukset yksityisistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioista. Olosuhdetekijät selittävät myös osan kuntien menoeroista. Aluejakona on vuoden 2009 kuntajako.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sivun alkuun >>
Suomalaiset haluavat lisätä kehitysapua taantumasta huolimatta
16.1.2009
Talouden taantuma ei horjuta suomalaisten uskoa kehitysyhteistyöhön. Enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä, että kehitysapuvarat nostetaan ensi vuonna vähintään EU:n minimitasolle 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan teettämästä mielipidekyselystä.
Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista pitää EU:n minimitavoitteesta kiinni pitämistä erittäin tai melko tärkeänä. Vain 13 prosenttia suomalaisista ei pidä tavoitetta lainkaan tärkeänä.
Talouden taantuma vauhdittaa Suomen pyrkimyksiä saavuttaa EU:ssa sovittu kehitysyhteistyövarojen 0,51 prosentin minimitaso bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Talouskasvun hidastuessa nykyiset kehitysyhteistyöhön osoitetut eurot vastaavat aiempaa suurempaa prosenttiosuutta kansantaloudesta.
"Ennemmin tai myöhemmin taantumasta kuitenkin noustaan. Kehitysyhteistyön laadun ja tehokkuuden varmistaminen tulevina vuosina vaatii rahoituksen pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kasvattamista", toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen.
Varsinainen tavoite - YK:n suosittama 0,7 prosenttia bruttokansantulosta - on vielä kaukana. Vuonna 2005 Eurooppa-neuvostossa Suomi sitoutui nostamaan kehitysyhteistyövarat 0,7 prosentin tasolle vuoteen 2015 mennessä.
Kriisit tekevät kehitysyhteistyöstä entistä tärkeämpää
Ruokakriisin myötä maailman nälkää näkevien ihmisten määrä nousi viime vuonna lähes miljardiin ja Maailmanpankin laskelman mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen yli 1,4 miljardia ihmistä.
"Tämänhetkinen talouden taantuma tekee kehitysyhteistyöstä entistäkin tärkeämpää. Finanssikriisi ja ruokakriisi vaikuttavat kaikkein kipeimmin juuri köyhimpien maiden ja ihmisten arkeen", Ylönen muistuttaa.
Kyselyn mukaan kehitysyhteistyön määrärahatavoitteesta kiinni pitämistä piti erittäin tai melko tärkeänä enemmistö lähes kaikkien puolueiden äänestäjistä. Hanakimmin määrärahojen nostoa kannattivat vihreiden (83 %), kristillisdemokraattien (73 %) ja RKP:n (68 %) äänestäjät. Vähiten tärkeänä tavoitetta pitivät Vasemmistoliiton (32 %) ja Perussuomalaisten (33 %) äänestäjät.
Lähde: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry
Sivun alkuun >>
Tapiola Pankin suhdannekatsaus -ennuste vuosille 2009-2010
15.12.2008
Maailmantalous ajautuu pitkäaikaiseen taantumaan - Suomen talouskasvu painuu miinusmerkkiseksi
Ensi vuosi ei tuo helpotusta maailmantalouden synkkiin näkymiin, vaan kasvu hidastuu edelleen alkuvuonna ja luottokriisi muuttuu reaalitalouden ongelmaksi. Tapiola Pankki ennustaa Yhdysvaltain talouskasvun jäävän vuonna 2009 -1,5 prosenttiin ja euroalueen kasvun -1,0 prosenttiin. Kasvu on negatiivista myös vuonna 2010. Myös Suomen talouskasvu painuu vuonna 2009 miinusmerkkiseksi -0,5 prosenttiin, ja työttömyys nousee selvästi. Keskuspankit joutuvat jatkamaan koronlaskuja ensi vuonna. EKP:n on laskettava ohjauskorko jopa 1 prosenttiin.
Euroalue on vajonnut Yhdysvaltojen tapaan taantumaan, samoin kuin Japani. Vetoapua maailmantalouteen ei ole odotettavissa myöskään kehittyvistä talouksista, vaikka aiemmin kasvun uskottiin eriytyvän selvästi. "Teollisuusmaiden taantuman myötä myös kehittyvien talouksien kasvu hidastuu. Kansainvälinen luottolama leikkaa kulutusta ja investointeja. Nyt tarvitaan nopeasti elvyttävää talouspolitiikkaa", Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen arvioi.
Suomen talouskasvu elpyy vasta vuonna 2010 - asuntomarkkinat ovat taitekohdassa
Kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset ovat yltäneet loppuvuonna Suomen reaalitalouteen, ja työttömyys nousee arviolta 8 prosenttiin ensi vuonna, kun edellisessä ennusteessa työttömyysprosentiksi arvioitiin 6,5. Kotimaisen kulutuksen ja julkisen kysynnän kasvu eivät riitä tasoittamaan investointien ja viennin lovea, vaan talouskasvu painuu vuonna 2009 negatiiviseksi -0,5 prosenttiin. Yritysten ja kuluttajien tunnelmat ovat heikentyneet nopeasti. Elvyttävän finanssipolitiikan rooli korostuu: veronkevennykset tukevat kotitalouksien ostovoimaa, ja investointeja on syytä elvyttää julkisilla rakennushankkeilla , Järvinen sanoo.
Asuntomarkkinoilla keskimääräisten hintojen kehitys on taittunut. Vanhojen asuntojen nimellishinnat laskivat heinä-syyskuussa 1,4 prosenttia koko maassa ja 3 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ovat synkenneet selvästi, ja osa kotitalouksista on siirtänyt asunnonostoaan epävarmuuden johdosta. Asuntokaupat vähenivät koko maassa viidenneksellä vuoden takaisesta.
Uskomme että markkinamme taantuman syvyydestä saadaan tarkempi kuva vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tällä hetkellä myönteistä on, että aleneva korkotaso parantaa asuntovelkaisten kotitalouksien asemaa , Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen arvioi.
Keskuspankit jatkavat koronlaskuja - inflaation tilalle pelko deflaatiosta
Pankkivetoinen luottokriisi heikentää rahapolitiikan tehoa, mikä korostaa finanssipolitiikan ja talouspoliittisen yhteistyön merkitystä. Jari Järvisen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan aiempaa enemmän ylikansallista valvontaa ja sääntelyä, sillä paikallisen valvonnan pettäminen voi johtaa nykyisenkaltaiseen globaaliin kriisiin.
Yhdysvaltain keskuspankki FED jatkaa nollakoron politiikkaa ensi vuonna. Myös Euroopan keskuspankki EKP jatkaa koronlaskuja. Taantuma edellyttää ohjauskoron painamista ennätyksellisen alas 1-1,5 prosenttiin. Lyhyiden ja pitkien korkojen lasku sekä euron heikkeneminen ovat keventäneet euroalueen rahataloudellisia olosuhteita, mutta rahatalous ei vielä riittävästi tue kasvua ", Järvinen sanoo.
Inflaation uhka on kääntynyt pikemminkin peloksi yleisestä hintojen laskusta eli deflaatiosta. Inflaatiota alkuvuonna kirittänyt öljyn hinta on laskenut jyrkästi, millä on myönteisiä vaikutuksia maailmatalouteen. "Öljyn hintakupla puhkesi nopeasti, kuten ennustimme kesäkuun 2008 suhdannekatsauksessa. Uskomme hinnan pysyvän tarkastelujaksolla keskimäärin 50 dollarin tynnyrihinnassa."
Osakkeet ovat edelleen kalliita näkymiinsä ja riskeihin nähden
Kesäkuun suhdannekatsauksessa I/2008 todettiin, että osakkeet olivat kalliita suhteessa näkymiin ja riskeihin. Jari Järvisen mukaan tilanne on edelleen sama, ja sijoittajan on syytä olla varovainen. Osakkeet vaikuttavat halvoilta tulosodotuksiinsa nähden, mutta ovat yhä kalliita näkymiinsä nähden. Epävarmuus jatkuu osakemarkkinoilla eikä suureen riskinottoon ole syytä , Järvinen sanoo.
Lähde: Tapiola Pankin suhdannekatsaus II/2008
Sivun alkuun >>
Sijoitusrahastojen arvo laski 51 miljardiin euroon
3.12.2008
Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo oli vuoden 2008 kolmannen neljänneksen lopussa yhteensä 51 miljardia euroa. Edelliseen neljännekseen verrattuna sijoitusrahastojen arvo laski runsaat yhdeksän prosenttia eli yli viisi miljardia euroa. Vuosineljänneksen aikana suhteellisesti eniten laski osakerahastojen arvo, yli 17 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna rahastojen arvo laski yli 26 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sijoitusrahastotilastosta.
Kotitalouksien rahasto-osuuksien arvo laski edelleen
Suomalaiset kotitaloudet omistivat Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen osuuksia yhteensä 11,1 miljardilla eurolla vuoden 2008 kolmannen neljänneksen lopussa. Eniten kotitaloudet olivat sijoittaneet rahamarkkinarahastoihin, 3,8 miljardia euroa. Kotitalouksien hallussa olevien rahasto-osuuksien arvo laski vuosineljänneksen aikana 15 prosenttia eli lähes kaksi miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien omistamien rahasto-osuuksien arvo on laskenut yli 35 prosenttia. Suurimmat osuudenomistajasektorit olivat kotitaloudet ja vakuutuslaitokset, joiden kummankin omistuksessa oli 22 prosenttia kaikista rahasto-osuuksista. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista runsaat 14 prosenttia oli ulkomaisessa omistuksessa.
Lähde: Tilastokeskus
Sivun alkuun >>
