Naimisiin mennään entistä vanhempana
26.5.2011
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2010 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 30,3 vuotta ja miesten 32,6 vuotta. Ensimmäistä avioliittoa solmivat ovat vuosi vuodelta yhä vanhempia. Ensimmäisen kerran avioituvien naisten keski-ikä on kohonnut runsaassa neljässä vuosikymmenessä noin 7 vuotta ja miesten noin 8 vuotta.
Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä sukupuolen mukaan 1960–2010
Sivun alkuun >>
Sanomalehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt
22.5.2011
Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa, paperille painettujen sanomalehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset lukevat sanomalehtiä säännöllisesti vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Sen sijaan 45 vuotta täyttäneistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä seuraa säännöllisesti sanomalehteä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tuloksista.
Aikakauslehtien säännöllisessä lukemisessa on tapahtunut varsin huomattavia ikäryhmiin liittyviä muutoksia 1980-luvun alusta. Alle 25-vuotiaat lukevat nyt aikakauslehtiä selvästi vähemmän kuin 1980–luvun alussa. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet lukevat aikakauslehtiä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. He ovat nykyään eniten aikakauslehtiä lukeva ikäryhmä.
Kirjojen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt, tosin viimeisen 10 vuoden aikana ei lukemisessa ole tapahtunut suuria muutoksia.
Sanomalehtien säännöllinen lukeminen sukupuolen ja iän mukaan 1991, 2002 ja 2009, %
Lähde: Tilastokeskus
Sivun alkuun >>
Ikääntyvän väestön kasvu lisää palokuolemia
5.5.2011
Lähes puolet tänä vuonna tulipaloissa kuolleista oli vähintään 65-vuotiaita
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on huolissaan väestön ikääntymiseen liittyvistä paloturvallisuus- ja tapaturmariskeistä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan yli 65-vuotiaiden määrä on kasvussa. Suomi tukee ikääntyneiden ihmisten kotona asumista, mikä lisää mm. tulipaloriskejä. SPEK huomauttaa, että tehokkain tapa ehkäistä palokuolemia on automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinkleri. Maaliskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 19 ihmistä, joista lähes puolet oli vähintään 65-vuotiaita.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on huolissaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomista paloturvallisuusriskeistä. Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa väestörakennetilaston, jonka mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi viime vuoden aikana runsaalla 30 000 henkilöllä. Tilasto kertoo myös, että 80 vuotta täyttäneitä on Suomessa jo neljännesmiljoona.
Suomi tukee ikääntyneiden ihmisten kotona asumista, mikä lisää kotitapaturma- ja paloturvallisuusriskejä. Kodin turvallisuutta voi parantaa erilaisilla laitteilla. SPEK korostaa, että automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinkleri on tehokas keino estää palokuolemat ja tulipalojen aiheuttamat materiaaliset vahingot. Sprinkleri pyrkii sammuttamaan palon jo alkuvaiheessa. Samalla se ehkäisee tehokkaasti myös tappavien, myrkyllisten savukaasujen syntymistä paloissa.
Muita paloturvallisuutta edistäviä laitteita ovat esimerkiksi ajastin, joka katkaisee liedestä sähkön, jos uuni tai hellan levy jää päälle. Palovaroittimen pariston vaihtoa varten on kehitetty kotelo, joka kiinnitetään sopivalle korkeudelle seinään. Näin asukkaan ei tarvitse kiipeillä paristoa vaihtaessaan ja hän välttyy onnettomuuksilta. Pariston testaaminen onnistuu helposti esimerkiksi mopin varrella.
Tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 19 ihmistä
SPEKin mukaan tulipaloissa on maaliskuun loppuun mennessä kuollut 19 ihmistä, joista maaliskuussa menehtyi 5. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulipaloissa oli kuollut 27 henkilöä. Ainakin kahdeksan tänä vuonna tulipaloissa kuolleista oli vähintään 65-vuotiaita. SPEK haluaa huomauttaa, että väestön ikärakenteen kehityssuunta enteilee palokuolemien kasvua.
Lähde: SPEK
Sivun alkuun >>
Uhkaako tuberkuloosi jälleen Suomea?
27.3.2011
Tällä hetkellä meillä sairastuu siihen vuosittain noin 350 ihmistä, joista noin 70 prosenttia on iäkkäitä
Tuberkuloositapaukset ovat vähentyneet meillä Suomessa viime vuosina, osakiitos kuuluu saatavilla olevalle tehokkaalle lääkehoidolle. Silti on olemassa vaara, että tauti muuttaa muotoaan ja lisääntyy, sillä maahanmuutto Suomeen yleistyy.
Tuberkuloosi eli bakteerin aiheuttama, useimmiten keuhkoissa esiintyvä sairaus oli joitakin vuosikymmeniä sitten suuri terveysongelma meillä Suomessa. Edelleen se on yleinen sairaus Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa sekä Itä-Euroopassa entisen Neuvostoliiton alueella. Matkailu näille korkean riskin alueille ja maahanmuutto näistä maanosista voivat lisätä sairautta meilläkin.
– Suomeen tulevat pakolaiset ja turvapaikanhakijat seulotaan tuberkuloosin varalta, mutta esimerkiksi tänne töiden tai opiskeluiden takia muuttavat eivät joudu seulontaan. Siihen eivät myöskään automaattisesti joudu suomalaissyntyiset ihmiset, jotka ovat oleskelleet pitkään maissa, joissa tuberkuloosia esiintyy eniten, Tyksin keuhkosairauksien klinikan erikoislääkäri Tuula Vasankari kertoo.
Tuberkuloosi tarttuu yskimällä
Globalisaation vuoksi tuberkuloosi Suomessa onkin tulevaisuudessa enemmän nuorempien ja maahan muuttaneiden ihmisten sairaus. Tällä hetkellä meillä sairastuu siihen vuosittain noin 350 ihmistä, joista noin 70 prosenttia on iäkkäitä. He ovat saaneet tartunnan nuoruudessaan tai lapsuudessaan, ja vastustuskyvyn heikentyessä sairastuvat vanhemmalla iällä.
– Tuberkuloosissa haastavaa on se, että tartunnan saanut voi olla vuosia terve ja sairastua vasta pitkän ajan kuluttua. Eikä kerran sairastunut ole turvassa uusilta tartunnoiltakaan.
Tuberkuloosilta ei ole tarvetta suojautua arkioloissa, koska tartuntariski on hyvin pieni. Suomessa riskiryhmässä oleville lapsille, joiden taustalla on maahanmuutto tai perheessä sairastettu tuberkuloosi, annetaan rokote. Tämä suojaa pikkulapsena, jolloin sairastumisvaara on suurin.
– Onneksi tuberkuloosi ei tartu kovin helposti. Se tarttuu ilmassa leijailevista hiukkasista, jotka ovat syntyneet keuhkotuberkuloosia sairastavan ihmisen puhuessa, aivastellessa tai yskiessä. Samassa suljetussa tilassa olevasta sadasta henkilöstä noin kolmekymmentä saa tartunnan, ja näistä vain kolme henkilöä sairastuu. Tarkkaan ei tiedetä, miksi joku sairastuu ja toinen ei, Vasankari sanoo.
Puolen vuoden lääkehoito
Suomessa tuberkuloosiin on saatavilla hyvät hoidot. Tärkeää on, että sairaus todetaan mahdollisimman aikaisin. Varhainen diagnoosi on kuitenkin haastava, koska tuberkuloosin oireet ovat moninaiset tai se voi olla jopa oireeton. Esimerkiksi mikä tahansa pitkittyvä yskä voi olla tuberkuloosi. Oireina voi myös ilmetä sahaavaa kuumetta, rintakipuja, laihtumista ja yleiskunnon laskua.
– Tuberkuloosiin on tehokas puolen vuoden lääkitys, joka otetaan aluksi sairaalaolosuhteissa valvotusti. Jos potilas sairastaa yleisintä ja tartuntavaarallisinta tuberkuloosin muotoa eli keuhkotuberkuloosia, eristetään potilas hoidon alussa. Siten vältetään taudin leviäminen.
Vuosittain tuberkuloosiin sairastuu maailmassa noin yhdeksän miljoonaa ihmistä, joista 1,7 miljoonaa menehtyy. Kyseessä on siis maailmanlaajuisesti tappava tauti, jota pyritään kitkemään laajoin toimenpitein.
– Hankalaa on, jos tuberkuloosibakteeri muuttaa muotoaan ja muuttuu olemassa oleville lääkkeille resistentiksi. Esimerkiksi juuri Venäjällä ja Baltiassa esiintyy sellaista tuberkuloosia, johon eivät lääkkeet pure. Vaarallisin yhdistelmä on hiv ja lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi, erikoislääkäri Vasankari kertoo.
Maailman tuberkuloosipäivää vietetään 24.3.2011. Päivän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta taudista ja sen hoitomuodoista.
Lähde: Filha
Filha on kansanterveysjärjestö. Yhdistys toimii asiantuntijana ja kouluttajana tuberkuloosin ja keuhkosairauksien torjumiseksi ja niiden aiheuttamien haittojen rajoittamiseksi yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Sivun alkuun >>
Luunmurtumariskin vuoksi iäkkäämmille suositellaan kävelyn sijasta muuta kuntoilua
26.3.2011
Kattava tutkimus keski-iän ohittaneiden riskistä saada luunmurtuma osoittaa, että toimintakyvyn heiketessä on suositeltavampaa mennä kuntosalille tai jumppaan perinteisen kävelyn sijasta.
Luualan arvostetuimmassa tiedelehdessä julkaistu Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Melbournen yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus tuo uutta tietoa luunmurtumariskeistä. Aiemmat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Ne ovat painottaneet riskien sijasta liikunnan ehkäisevää vaikutusta luunmurtumiin.
Tutkimuksessa seurattiin ja analysoitiin 5000 australialaista keski-iän ohittanutta naista ja miestä viiden vuoden ajan. Kuudesti viikossa yli 10 minuutin jakson kävelevien keski-ikäisten naisten ja yli kolme tuntia viikossa kävelevien miesten riski saada luunmurtuma oli jopa kaksi kertaa suurempi kuin vähän liikkuvilla. Muu vauhdikkaampi liikunta-aktiivisuus ei vähentänyt liikkujien murtumariskiä.
Tavallisimpia murtumia olivat ranteen ja nilkan murtumat, joita oli naisilla 50 prosenttia ja miehillä yli 30 prosenttia kaikista murtumista.
Räätälöidympiä liikuntasuosituksia
- Tutkimuksen tulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaisten tulisi harkita milloin ja kenelle kävelyä kannattaa suositella turvallisena ja tehokkaana liikuntamuotona. Iäkkäille ja niille, joilla on rajoittunut fyysinen toimintakyky, kannattaa suositella yksilöllisesti laadittua liikuntaohjelmaa kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi, vastaava tutkija RIKU NIKANDER Metropolia Ammattikorkeakoulusta sanoo.
- Yksilöllisesti laaditun liikuntaohjelman tavoite on kehittää lihasvoimaa, tasapainoa ja toimintakykyä. Siihen soveltuvia liikuntamuotoja ovat mm. ohjatut aerobiset liikuntatunnit ja kuntosaliharjoittelu.
Tutkimuksessa selvitettiin myös passiivisen käyttäytymisen vaikutusta murtumariskiin. Suomessa tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Kulttuurirahasto ja Pirkanmaan Tiedekeskus.
Lähde: UKK-instituutti
Sivun alkuun >>
 |
Kela haastaa suomalaiset tilaamaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin
25.1.2011
Eurooppalainen sairaanhoitokortti on Suomessa sairausvakuutetun oikeus, jota moni matkailija ei hyödynnä.
Suomessa sairausvakuutetut ovat oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan tilapäisesti EU- tai Eta-valtioissa tai Sveitsissä. Hoitoa on annettava myös pitkäaikaissairauden akuuttiin tarpeeseen sekä raskauden ja synnytyksen takia. Sairaanhoidon todellisista kustannuksista vastaa Suomen valtio. Asiakas itse maksaa hoidosta vain asiakasmaksun.
Euroopassa oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka voi tilata ilmaiseksi Kelasta. Matkavakuutus täydentää eurooppalaista sairaanhoitokorttia.
- Erityisen tärkeä eurooppalainen sairaanhoitokortti on vakavissa tapauksissa. Yksityisillä lääkäriasemilla ei aina voida hoitaa kaikkia tilanteita, esimerkiksi sydänkohtausta tai aivohalvausta. Mitä vaikeampi hoidontarve on kyseessä, sitä kalliimmaksi se yleensä tulee. Ilman eurooppalaista sairaanhoitokorttia potilas voi joutua maksamaan hoidon todellisen kustannuksen itse. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla asiakas maksaa hoidosta saman hinnan kuin hoitoa antavan valtion asukkaat, kertoo pääsuunnittelija Noora Heinonen Kelan terveysosastolta.
Noin 700 000 suomalaisella on eurooppalainen sairaanhoitokortti
Vuonna 2009 suomalaiset tekivät 3,6 miljoonaa matkaa ulkomaille. Kuitenkin vain 700 000 suomalaisella on eurooppalainen sairaanhoitokortti. Tänä vuonna Kela haastaakin suomalaiset matkailijat pitämään kiinni oikeuksistaan ja tilaamaan kortin.
- Kaikki eivät eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja sen hyötyjä vielä tunne, joten tänä vuonna markkinoimme korttia aktiivisesti, kertoo Heinonen.
Tilaukset kätevästi verkossa tai puhelimessa
Tilaa eurooppalainen sairaanhoitokortti itsellesi nopeasti ja helposti verkossa osoitteessa http://www.kela.fi/asiointi. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Kortin voi tilata myös puhelimitse Kelan palvelunumerosta 020 692 203 arkisin klo 8-18. Huom! Jos haluat tilata kortin lapsillesi, se onnistuu puhelimitse.
Sivun alkuun >>
|
Kirkollisverolla vain pieni vaikutus kirkkoon kuulumiseen
18.1.2011
Tuore tutkimus osoittaa, että kirkollisverolla on vähäinen vaikutus yksilön päätökseen kuulua kirkkoon. Esimerkiksi jos vuoden aikana maksettu kirkollisvero kasvaa edellisvuoteen nähden prosentin, kirkkoon kuulumisen todennäköisyys laskee keskimäärin vain 0,01 prosenttiyksikön verran. Tulos käy ilmi VATT:n julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Teemu Lyytikäinen ja Torsten Santavirta. Teemu Lyytikäinen on tällä hetkellä tutkijana London School of Economic:ssa ja virkavapaalla VATT:sta . Myös aiemmin VATT:ssa työskennellyt Torsten Santavirta toimii nyt tutkijana Tukholman yliopistossa.
Tavanomaisten "maallisten" hyödykkeiden kulutus reagoi yleensä selvästi voimakkaammin hyödykkeen hintaan. Usein kulutus vähenee samassa suhteessa hintojen nousun kanssa. Kirkon jäsenyyden jousto hinnan suhteen on sadasosa tästä. Kirkkoon kuuluminen on siis hyvin joustamatonta maksettuun verosummaan nähden.
Lyytikäinen ja Santavirta tarkastelevat kirkollisveron vaikutusta kirkoonkuulumis-päätökseen hyöydyntäen Tilastokeskuksen ylläpitämää laajaa yksilötason aineistoa maksetuista veroista ja kirkkoon kuulumisesta. Aineisto kattaa noin kolmanneksen kaikista työikäisistä suomalaisista. Aineistossa seurataan samoja henkilöitä vuosien 1996-2006 ajan.
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, kuinka yli ajan tapahtuvat kirkollisveron suuruuden vaihtelut vaikuttavat yksilön päätökseen kuulua Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tutkimusaineisto mahdollistaa kirkollisveron vaikutuksen arvioimisen puhdistettuna muista tekijöistä.
Tutkimuksessa analysoidaan myös internetin kautta tapahtuvaa kirkosta eroamista.
Tutkijat havaitsevat, että kirkosta eroaminen keskittyy vuoden loppuun, jolloin on viimeinen mahdollisuus välttyä maksamasta kirkollisveroa tulevana vuonna.
Myös kirkosta eroamista koskevissa kyselytutkimuksissa kirkollisvero mainitaan usein tärkeänä eroon johtavana tekijänä. Lyytikäisen ja Santavirran mukaan kirkosta eroajiin keskittyvät tutkimukset antavat kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa veron vaikutuksesta koko väestön tasolla.
Tutkimuksen koko väestöä koskevat tulokset viittaavat siihen, että verokannusteiden keskimääräinen vaikutus kirkkoon kuulumiseen on hyvin pieni.
Yksin asuvat ja nuoret reagoivat kirkollisveroon hieman muuta väestöä voimakkaammin.
Tutkijat korostavat, että tulokset ovat arvioita kirkollisveron keskimääräisestä vaikutuksesta. Yksittäisten henkilöiden käyttäytymisessä on luonnollisesti eroja.
Uskonnonvapauslain muutos vähensi kirkoon kuulumista
Lisäksi Lyytikäinen ja Santavirta tarkastelevat, miten vuonna 2003 voimaan tullut uskonnonvapauslaki muutti ihmisten jäsenyyspäätöksiä, kun muiden tekijöiden vaikutukset puhdistetaan pois. Lakimuutos helpotti kirkosta eroamista.
Tulosten mukaan kirkkoon kuuluminen väheni merkittävästi lakimuutoksen myötä.
Ennen vuoden 2003 lakimuutosta kirkkoon kuuluvien osuus työikäisestä väestöstä pieneni noin 0,1 prosenttiyksiköllä vuodessa. Lakimuutoksen jälkeisinä vuosina
2004-2006 kirkon jäsenten osuus pieneni noin 0,6 prosenttiyksiköllä vuodessa.
Tulos viittaa siihen, että kirkosta eroamiseen kuluva aika ja vaiva sekä eroajan huoli yksityisyyden suojasta vaikuttavat merittävästi jäsenyyspäätökseen. Ennen lakimuutosta kirkoasta eroavan piti tehdä eroilmoitus kirkkoherran virastossa. Lakimuutoksen jälkeen on voinut erota postitse ja internetissä.
Lähde: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Sivun alkuun >>
Kulkuväylät on pidettävä toimintakuntoisina runsaasta lumesta huolimatta
26.12.2010
Sisäasiainministeriö on pyytänyt aluehallintovirastoa selvittämään, onko Etelä-Suomen pelastuslaitosten toimintavalmiuksissa ongelmia, jotka johtuvat viime aikojen runsaasta lumikertymästä. Runsas lumimäärä on vaikeuttanut liikkumista kiinteistöihin johtavilla ajoteillä ja kiinteistöjen alueella.
Sisäministeriö korostaa, että pelastuslaitosten palvelutaso on turvattava. Kiinteistöjen pelastustiet ja muut kulkuväylät on pidettävä toimintakuntoisina runsaasta lumimäärästä huolimatta.
Pelastuslain mukaan kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut pelastustiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa esteitä. Pelastuslaitosten tulisi neuvoa kiinteistöjen omistajia velvollisuudesta pitää pelastustiet ajokelpoisina.
Lähde: Sisäministeriö
Senioriasumisen mahdollisuuksia asuntomessuilla Kokkolassa 2011
13.11.2010
Kuva: Messualue on kiinteä osa Suntinsuun virkistys- ja vapaa-ajanaluetta
Asuntomessualueelle valmistuu kaikkiaan 131 asuntoa, joista näyttelykohteiksi tulee 40. Kohteita on 35 neliön yksiöistä runsaan 300 neliön omakotitaloihin. Kohteista kaikkiaan 30 on omakotitaloja, seitsemän kerrostaloasuntoa, kaksi rivitalohuoneistoa ja yksi paritaloasunto.
Kesän 2011 asuntomessujen pääteeman mukaisesti messuilla esitellään monipuolisesti kaikenkokoisia koteja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Kokkolan asuntomessualueen esittelykohteissa kiinnitetään erityistä huomiota asuntojen toiminnallisuuteen, josta hyötyvät kaikenikäiset asukkaat.
Erityisesti senioriväestön näkökulmasta suunniteltuja ratkaisuja nähdään erikokoisissa kerrostaloasunnoissa, pienissä omakotitaloissa sekä Villa Seniorissa, jonka jokainen yksityiskohta on mietitty iäkkäiden asukkaidensa turvallisuus ja tarpeet huomioiden. Kokonaisuuden täydentää pohjalainen pihapiiri, jossa saman pihamaan laidoille rakentuu isovanhempien moderni tupa ja toiselle laidalle lapsiperheen unelmakoti.
Sivun alkuun >>
Varaavan tulisijan liika lämmitys on tulipaloriski
4.11.2010
Kuva: Tulisijan edustalla ei saa pitää mitään syttyvää, juuri toisin kuin kuvassa on.
Kuvaaja: SPEK/Kari Koskela
Varaavia tulisijoja ei saa lämmittää liikaa. Varaavan takan liiallinen lämmittäminen voi kuumentaa tulisijaa ja hormeja liikaa ja aiheuttaa näin tulipalon vaaran. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuhkan turvalliseen käsittelyyn. Tuhka saattaa pysyä kuumana pitkäänkin, joten se tulee säilyttää vain tulenkestävässä, jalallisessa astiassa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan mukaan tulipaloissa on lokakuun loppuun mennessä kuollut 60 ihmistä.
Lämpöä varaavaa tulisijaa ei saa lämmittää liikaa. Tulisijan kertalämmittämiseen riittää yleensä 1-2 pesällisen polttaminen. Liiallinen lämmittäminen kuumentaa itse tulisijaa liikaa. Samalla savukaasujen lämpötila kohoaa, jolloin se saattaa vaurioittaa liitinhormia ja itse savuhormia. Tällöin hormi ja itse tulisijakin saattavat halkeilla ja vaurioitua. Halkeamien kautta kipinät pääsevät rakenteisiin. Näin tulipalon vaara on ilmeinen.
Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan ensimmäisiin lämmityksiin riittää pieni tuli. Kylmät hormit halkeavat helposti äkillisestä kovasta lämmittämisestä. Väärin ja liikaa lämmittäminen voi rikkoa tulisijan ja hormit.
Tulisija tuo lisälämpöä ja saattaa olla myös tunnelman luoja. Tulisijojen lämmittäminen edellyttää kuitenkin tietoa ja osaamista. Nuohous tai jo pelkästään tuhkan poisto saattavat unohtua, tai tulisijassa poltetaan roskia tai muuta hormit nokeavaa.
Tulisijoja käytettäessä vastaan tulee myös muita riskejä. Tulisijan edustalla ei saa säilyttää mitään syttyvää. Hormipellit voi sulkea vasta, kun kaikki liekit ovat sammuneet. Tuhkan kanssa saa myös olla tarkkana. Tuhkat tulee poistaa tulisijasta säännöllisesti. Tuhka saattaa kuitenkin säilyä polttavan kuumana pitkäänkin, ja sitä tulee säilyttää vain tulenkestävässä, jalallisessa astiassa.
Tulipaloissa kuollut tänä vuonna 60
Tämän vuoden tulipaloissa on kuollut 60 ihmistä. Heistä 43 on miehiä ja 17 naisia. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolleita oli 79.
Sivun alkuun >>
|
Kuluttajalla on keinot henkilötietojen suojaamiseen
15.10.2010
Erityisesti keski-ikäiset miehet haluavat suojata henkilötietojaan identiteettivarkailta, jotka onnistuessaan pystyvät saamaan suurta taloudellista hyötyä. Uhrille seuraukset voivat olla vakavia, ellei väärinkäyttöä pystytä ajoissa estämään esimerkiksi Tietovahti-palvelua käyttämällä.
Suomessa paljastuu vuosittain runsaasti tapauksia, joissa anastettuja henkilötietoja käyttäen on avattu puhelinliittymiä, tilattu tavaraa verkkokaupoista tai jopa haettu luottoja. "Kaverin nimellä on tilattu tavaraa väärään osoitteeseen. Laskutusosoite oli kaverin, toimitusosoite varkaan. Tiedot oli saatu Facebookista", kertoo eräs Suomen Asiakastieto Oy:n kyselytutkimukseen osallistunut tyypillisen esimerkin.
Kun yhä useampi kuluttaja on joutunut itse identiteettivarkauden kohteeksi tai tuntee lähipiiristään uhreiksi joutuneita, on myös kiinnostus omien tietojen suojaamiseen kasvanut. Henkilötietojen väärinkäytöltä voi suojautua ottamalla käyttöön Tietovahti-palvelun, joka ilmoittaa käyttäjälleen, kun hänen luottotietojaan kysytään. Esimerkiksi puhelinliittymää avattaessa tai pikavippiä haettaessa luottotiedot tarkastetaan lähes poikkeuksetta, jolloin identiteettivarkaan jäljille päästään Tietovahdin ilmoituksen perusteella nopeasti.
"Ajokorttini varastettiin ja tiedoillani haettiin pankista lyhytaikainen laina. Onneksi soitto tietojen käytön perään toi tapahtuneen ilmi ja kaikki selvisi parhain päin", kuvailee toinen vastaaja kokemuksiaan.
Keski-ikäinen mies varmistaa tietosuojansa
Suomen Asiakastieto Oy:n Tietovahti-palvelun käyttäjistä tekemän profiloinnin perusteella kiinnostuneimpia omien henkilötietojensa suojaamisesta ovat keski-ikäiset miehet. Noin kuusi kymmenestä palvelun käyttäjästä on miehiä. Kolmannes palvelun ostaneista on iältään 40-50-vuotiaita.
Palvelua käyttävistä lähes puolet on joko itse joutunut henkilöllisyyden väärinkäytön uhriksi tai tuntee jonkun tietovarkauden kohteeksi joutuneen. Noin 57 prosenttia Tietovahdin käyttöön ottaneista kokee identiteettivarkauden uhan erittäin tai melko suureksi. Valtaosa kyselytutkimukseen vastanneista on erittäin tyytyväisiä Tietovahdin tuomaan turvaan.
Oma Luottokielto vaikeuttaa tietojen väärinkäyttöä
Varmin tapa ehkäistä henkilötietojen väärinkäyttöä on hankkia henkilökohtaisiin luottotietoihin merkintä Oma Luottokielto. Vapaaehtoinen merkintä näkyy luottotiedoissa kahden vuoden ajan Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietoja käyttäville tahoille, kuten pankeille, rahoitus- ja vakuutusyhtiöille sekä postimyyntiyrityksille. Tiedon perusteella luotonmyöntäjällä on mahdollisuus varmistaa tarkemmin luotonhakijan henkilöllisyys.
Oikea henkilö saa Oma Luottokielto -merkinnästä todistuksen, jonka avulla hän säilyttää mahdollisuutensa itse hakea luottoa tai puhelinliittymää.
Tietovahti ja Oma Luottokielto esitellään tarkemmin osoitteessa www.omatieto.fi
Lähde: Suomen Asiakastieto
Sivun alkuun >>
|
Suomen nettomaksu Euroopan unionille 544 miljoonaa euroa vuonna 2009
4.10.2010
Komissio julkaisi tiistaina 28.9.2009 vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2009. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin vuonna 2009 oli 1,80 prosenttia, kun taas Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus kokonaisuudessaan oli 1,17 prosenttia. Näin ollen Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2009 oli 544,2 miljoonaa euroa eli 103 euroa asukasta kohden. Vuonna 2008 nettomaksu oli 318,5 miljoonaa euroa eli 60 euroa asukasta kohden. Suomen nettomaksuaseman kasvuun vaikutti osaltaan 110 miljoonan euron kertasumma, joka johtui omien varojen järjestelmän takautuvasta voimaantulosta.
Suhteessa bruttokansantuloon Suomi on keskimääräistä hieman suurempi nettomaksaja (-0,32 % bruttokansantulosta). Suurimmat nettomaksajat vuonna 2009 olivat Belgia (-0,49 %), Tanska (-0,42 %), Luxemburg (-0,39 %), Italia (-0,34 %) ja Ranska (-0,30 %). Ruotsin nettomaksuosuus vuonna 2009 oli -0,03 %. Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Liettua (5,61 %), Viro (4,27 % ), Unkari (3,10 %) ja Latvia (2,49 %)
Suomen saama rahoitus heikkeni
Suomen EU-budjetista saama rahoitus laski lähes kaikissa rahoituskehyksen otsakkeissa. Kilpailukykyotsakkeessa edellisvuodesta saatu tuki laski 30 miljoonalla eurolla 206 miljoonaan euroon vuonna 2009. Suomen saama osuus maataloustuista ja maaseudun kehittämisestä pieneni 73 miljoonalla eurolla 767 miljoonaan euroon. Lisäksi rakennepoliittiset tuet pienenivät 20 miljoonalla eurolla 194 miljoonaan euroon vuonna 2009. Maatalous- ja rakennetukien lasku johtuu tukien suuntautumisesta enemmän vuonna 2004 ja 2007 unioniin liittyneille jäsenvaltioille
Sivun alkuun >>
Lähde: Valtiovarainministeriö (VM)
|
Laktoosi-intolerantit ovat keskimäärin hoikempia
24.9.2010
Laktoosi-intoleranteilla ihmisillä on tilastollisesti merkittävästi pienempi ruumiinpaino sekä painoindeksi eli painon suhde pituuteen kuin laktoosia sietävillä henkilöillä, osoitti suomalainen väitöstutkimus. Laktoosi-intoleranssin ei havaittu vaikuttavan henkilön lopulliseen pituuteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Johannes Kettusen väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa. Työn tarkoituksena oli tutkia lihavuuteen liittyvien jatkuvien muuttujien ja perinnöllisten osatekijöiden vuorovaikutusta, koska lihavuus on huomattava, lisääntyvä ongelma maailmassa. Tutkimuksessa määritettiin geneettisesti laktoosi-intoleranssi 31 720 eurooppalaisessa henkilössä.
Lihavuuden on todettu lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin, tyypin 2 diabetekseen, nivelrikkoon ja tietyn tyyppisiin syöpiin. Kettusen mukaan perhe- ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa ruumiinpainon vaihtelusta selittyy perinnöllisillä tekijöillä. (Ruokatieto)
Sivun alkuun >>
|
Ravintolisiä syödään eniten sydämen ja luuston hyvinvoinnin vuoksi
9.9.2010
Noin 72 prosenttia suomalaisista naisista ja 52 prosenttia miehistä syö ravintolisiä, osoittaa tuore kuluttajakysely. Yli puolet käyttäjistä haluaa vaikuttaa sydämen tai luuston terveyteen, 45 prosenttia ihon ja hiusten kuntoon. Käytetyimmät ravintolisät ovat vitamiinivalmisteita ja omega‐3‐rasvahappotuotteita.
Ruokavaliota täydentävien ravintolisien käyttöä perustellaan halulla vaikuttaa omaan hyvinvointiin, ehkäistä sairauksia ja jaksaa arjessa. Osa sanoo korvaavansa ravintolisillä ruokavalionsa yksipuolisuutta. Kuitenkin kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia ilmoitti syövänsä terveellisesti ja yli puolet myös säännöllisesti. Kasvissyöjiä oli seitsemän prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä.
Ravintolisällä tarkoitetaan kapselina, tablettina tai nesteenä myytävää valmiiksi pakattua valmistetta, jota nautitaan pieninä annoksina ja jonka on tarkoitus täydentää ruokavaliota tai vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Ravintolisiä ovat esimerkiksi omega-3-rasvahapot, vitamiinit, kivennäisaineet ja maitohappobakteerit.
Kuluttaja kysyy eettistä ja luonnonmukaista
Kyselyn teettäneen Vesterålens Naturprodukter Oy:n toimitusjohtaja Claes Björksténin mukaan eettisyys ja luonnonmukaisuus ovat nopeimmin yleistyviä valintaperusteita ravintolisien ostamisessa. Noin 60 prosenttia suomalaisista pitää niitä tärkeinä kysymyksinä ostopäätöstä tehdessään. Eettisyys liittyy esimerkiksi siihen, että kalaöljyvalmiste on peräisin kestävästi kalastetuista kalakannoista.
Yleisimmin suomalaiset valitsevat tuotteen vaikuttavien aineiden pitoisuuden, tuotteen hinnan ja tunnetun tavaramerkin vuoksi.
Kuluttajakyselyn toteutti tutkimusyritys Consumer Compass toukokuussa 2010. Siihen vastasi 1 543 eri puolilla Suomea asuvaa 16 - 70 –vuotiasta naista ja miestä, joista noin tuhat käytti ravintolisiä.
Lähde: Ruokatieto
Sivun alkuun >>
|
Liikuntavälineitä lainaan kirjastoista
24.8.2010
Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) koordinoima Se On Sinun Asiasi - kampanja järjesti kilpailun kuntien toimivista terveysteoista. Kilpailulla haluttiin kannustaa pohtimaan isoja ja pieniä asioita, joilla vaikutetaan kuntalaisten terveyteen ja miten kunnat voisivat edistää kuntalaistensa terveyttä uusin keinoin. Toimivimmaksi kunnan terveysteoksi yleisöäänestyksessä nousi kainuulainen liikuntavälinekampanja.
Sykemittareita, askelmittareita ja kävelysauvoja on mahdollista lainata Kajaanin pääkirjastosta. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli - projektin projektipäällikön Matti Heikkisen mukaan kirjastot ja liikuntavälineet ovat toimiva terveyden edistämisen yhdistelmä, jonka tulisi löytyä jokaisen kunnan peruspalveluista.
- Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus yhtäältä edistää koko väestön terveyttä, mutta toisaalta tukee osaltaan terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikkumista tukeviin välineisiin, Heikkinen korostaa.
Liikuntavälineet kannustavat liikkumaan - kirjastot tavoittavat kattavasti
Liikuntavälineet voivat toimia innostajana oman fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen. Esimerkiksi sykemittarin avulla on helppoa tarkkailla oman kehon toimintaa sekä tehostaa ja monipuolistaa liikuntaharjoittelua.
Liikuntavälineiden lainaaminen mahdollistaa niiden kokeilun ilman ostopakkoa. Kirjastot soveltuvat erityisen hyvin kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen. Kirjastoista on saatavilla monenlaista liikuntaan liittyvää oheismateriaalia, minkä lisäksi kirjastot tavoittavat kattavasti myös syrjäisemmät seudut kirjastoauton avulla.
- Kirjastojen palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mikä madaltaa kynnystä liikuntavälineiden kokeiluun. Kainuussa on lisäksi lähes koko Kainuun kattava lainausjärjestelmä, joka mahdollistaa varaukset, etälainaukset ja välineiden kunnossa pysymisen, Heikkinen kertoo.
SOSA-kampanja etsii terveystekoja koko Suomesta
Terveyden edistämisen keskuksen koordinoima SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi)
kannustaa kertomaan ja levittämään kuntien hyviä terveystekoja. Kampanjan verkkosivuille on kerätty suomalaisten terveyttä edistäviä keinoja ja toimintamalleja, joiden toivotaan toimivan muille vinkiksi, käytettäviksi ja eteenpäin levitettäviksi.
Kampanja järjesti sosa.fi-sivuilla olevien terveystekojen kesken kilpailun. Yleisöäänestyksen perusteella liikuntavälineiden lainaaminen valittiin kuntien toimivimmaksi terveysteoksi.
Sivun alkuun >>
|
Suomi on maailman ruokaturvallisin maa
23.8.2010
Suomalaiset saavat nauttia maailman vahvimmasta ruokaturvasta, osoittaa britannialaisen riskinarviointiyritys Maplecroftin kokoama kansainvälinen indeksi vuodelle 2010. Se arvioi perusruuan saatavuuteen liittyviä riskejä 163 maassa.
Suomen kannoilla ovat muut Pohjoismaat Ruotsi, Tanska ja Norja. Viidentenä seuraa Kanada ja sen perässä Yhdysvallat, Saksa, Britannia ja Ranska. Vähiten ruokaturvallisia maita ovat Afganistan sekä Afrikan maat Kongon demokraattinen tasavalta, Burundi, Eritrea, Sudan ja Etiopia. Afrikan valtiot hallitsevat turvattomien ruokamaiden kärkeä pitämällä 36 paikkaa 50 vaikeimmin ruuan saatavuusongelmista kärsivän maan listalla.
Indeksi huomioi YK:n maailman ruokaohjelman kanssa kehitetyt 12 kriteeriä, joihin kuuluu kansakunnan ravitsemuksen ja terveyden taso, viljanviljely ja –tuonti, bruttokansantuote per henkilö, luonnonmullistukset, konfliktit ja hallinnon aikaansaapuus.
Ytimessä ilmasto ja infra
Ruokariskeistä suurimpia ovat raportin mukaan ilmaston ääri-ilmiöt, köyhyys ja infrastruktuurin puutteet, kuten teiden ja yhteydenpitoväylien vähyys. Kanadaa ovat kurittaneet tulvat, 115.-sijalla olevaa Venäjää kuumuus. Pahiten ruokaturvattomuudesta kärsivissä maissa myös paikalliset konfliktit ovat merkittävä syy ravinnon huonoon saatavuuteen.
Maplecroftin pääjohtaja, professori Alyson Warhurst toteaa, että ruokaturva on erittäin tärkeä maantieteellis-poliittinen kysymys ja tekijä, joka vaikuttaa kansainvälisten sijoittajien toimintaan.
-Maailma katsoo nyt kohti Kiinan (96) merkittäviä ruokavarastoja. Ruuankulutus on siellä kuitenkin kasvussa, eikä ylijäävä määrä ole tiedossa. Välittäjien mukaan noin 200 miljoonaa tonnia ruokaa on varastoissa ympäri maailman, mikä on enemmän kuin vuonna 2008, Warhurst sanoo yrityksen tiedotteessa.
Lähde: Ruokatieto
Sivun alkuun >>
|
Keliaakikon ruokapalvelujen laadussa on kehittämisen varaa
18.8.2010
Ulkona syöminen on keliaakikon ruokavalion toteutuksen heikoin lenkki. Keliaakikon laadukas palvelu vaatii tietoa sairaudesta, ruokavalioon sopivista tuotteista ja palvelutoiminnan kriittisistä pisteistä. Restonomi Jonna Varpa kehitti opinnäytetyössään arviointikriteerit, joilla ruokapalvelu voi varmistaa keliaakikolle turvalliset tarjoilut.
Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Jonna Varpa haastatteli neljän erityyppisen ravintolan ja kahden ateriapalveluja tuottavan yrityksen keittiöpäälliköitä tai ruokatuotannosta vastaavia. Vain yksi kuudesta vastaajasta ilmoitti yrityksensä takaavan, että gluteenittomana myytävä tuote on gluteenitonta.
Kysymykset oli koottu eurooppalaista laadunparannuksen työvälinettä ja laatupalkintokilpailujen kriteeristöä EFQM Excellence Model:ia apuna käyttäen. Keliakialiitto on ollut mukana opinnäytetyössä ja toivoo kriteeristön leviävän yritysten käyttöön. Liitto on myös julkaissut keittiöalan ammattilaisille esitteitä ja neuvoo ruokapalveluyrityksiä tarvittaessa.
Ruuan tärkein kriteeri on sopivuus
Selvityksen ja pohjoissavolaisten keliaakikoiden kokemuksen mukaan henkilöstön tietämyksessä ja sen varmistamisessa on paljon puutteita. Työpaikat luottavat ammattikoulutuksen antamaan perustietoon erityisruokavalioista, mutta asiaa on saatettu vain sivuta, koska oletetaan työpaikan hoitavan sen osana perehdytystä asiakaskuntansa palveluun.
Perustietoa keliakiasta sairautena ja keliakiaruokavalion tarkkuudesta pitäisi olla koko henkilökunnalla, myös vuokratyövoimalla. Suurimmassa osassa yrityksistä osaamisen kehittäminen on pääasiassa oman kiinnostuksen varassa.
Puutteita on myös yritysten omavalvonnassa, koska palvelun virheet huomataan vasta asiakaspalautteen tai tapahtuneiden virheiden kautta. Omavalvonnan tavoitteena on tehdä riskianalyysi terveyttä vaarantavista tekijöistä, seurata kriittisiä pisteitä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään virheet. Siihen tulisi kuulua myös ruuan sopivuus asiakkaalle, jotta ruoka voidaan luokitella asiakkaalle turvalliseksi.
Keliaakikon palvelun kriittisiä pisteitä ovat gluteenia sisältävän aineksen mahdolliset kontaminaatiot. Niitä on koko palveluketjun matkalla: tuotekehityksessä, valikoiman suunnittelussa, ruokaohjeiden kirjoittamisessa, raaka-aineiden säilytyksessä ja käsittelyssä sekä tarjoilussa.
Kasvava asiakasryhmä
Ruotsissa ja Kanadassa tehtyjen selvitysten mukaan keliakia vähentää ulkona syömistä ja matkustamista, koska niihin liittyy negatiivisia kokemuksia: huolta ruuan gluteenittomuudesta, häpeää erilaisuudesta, epätasa-arvoisuutta ja vaivana olemista.
Keliaakikot ovat kuitenkin Suomessakin kasvava asiakasryhmä. Diagnosoituja keliaakikkoja on Suomessa vasta 27 000, kun heitä arvioidaan olevan väestöstä kaksi prosenttia eli noin satatuhatta ihmistä.
Tieto hyvistä ruokapalveluista kiirii keliaakikoiden keskuudessa, joten heitä hyvin palveleva voi odottaa saavansa uskollista asiakaskuntaa. (Ruokatieto - Taina Luova)
Sivun alkuun >>
|
Helle kuumentaa autosta nopeasti lemmikin surmanloukun
21.7.2010
Ennätyshelteet ovat hemmotelleet suomalaisia viime viikkojen ajan. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että koirille ja muille hikoilemaan kykenemättömille karvaisille lemmikeille helteet voivat olla vaarallisia. Etenkin kuumasta autosta voi tulla monen lemmikin surmanloukku.
Helteellä lämpötila nousee päivän mittaan autossa helposti saunalukemiin, mikä voi olla karvaiselle lemmikille hengenvaarallista. Esimerkiksi koiran ruumiin lämpötila on normaalisti 38-39 astetta. Jos koiran ruumiinlämpö nousee yli 41 asteen, on kysymyksessä lämpöhalvaus. Auringossa auton sisälämpötila kohoaa helposti yli tämän kriittisen rajan, jolloin siitä muodostuu monen koiran, kissan ja kanin surmanloukku. Kun lämpötila hipoo ulkona 22 astetta, nousee lämpötila aurinkoisena päivänä autossa jo reilusti nelinkertaiseksi eli 85 asteeseen.
Näin kuumaksi lämpötila helteillä auton sisällä kohoaa:
klo 08.30 ulkolämpötila 14°C, varjoa = autossa 19°C
klo 09.30 ulkolämpötila 18°C, varjoa = autossa 38°C
klo. 10.30 ulkolämpötila 20°C, puoliaurinkoista = autossa 47°C
klo 11.10. ulkolämpötila 20°C, auringossa = autossa 57°C
klo 12.00 ulkolämpötila 23°C, auringossa = autossa 62°C
klo 13.30 ulkolämpötila 22°C, auringossa = autossa 85°C
Lähde: Svenska Kennelklubben
HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen kehottaa karvaisen lemmikin kanssa autoilevia lomalaisia liikkumaan kaikki pitkät matkat illan ja aamun välisenä aikana, jolloin aurinko on matalimmillaan.
- Automatkaa suunniteltaessa on hyvä huomioida sekin, että kesällä päivä on pidempi. Aurinko nousee varhain aamulla ja voi nostaa lämpötilan hyvinkin nopeasti paahtavan kuumaksi. Automatkan lomassa onkin hyvä pysähtyä vilvoittelemaan lemmikin kanssa varjoisille pysähdyspaikoille ja vesistöjen äärelle. Lemmikille on matkan ajan oltava tarjolla raikasta juomavettä. Taukopaikalla lemmikki on aina pidettävä kytkettynä tai sylissä, sillä etenkin moni kissa on kadonnut, kun se on päästetty vapaaksi oudossa paikassa, Luukkainen opastaa.
Toisinaan lemmikki on parempi viedä loman ajaksi tuttavien hoidettavaksi tai eläinhoitolaan. Näin kannattaa toimia etenkin silloin, jos loman aikana vieraillaan paikoissa, jonne lemmikkiä ei voi ottaa mukaan, ja jos se jouduttaisiin tämän takia jättämään pitkiksi ajoiksi autoon. Lemmikkiä ei saa koskaan jättää pitkäksi aikaa edes varjoisaan paikkaan jätettyyn autoon, sillä aurinko siirtyy ja auto saattaa näin joutua paahteeseen. Myöskään vähän raollaan olevat ikkunat eivät riitä pitämään autoa riittävän viileänä.
Hengenvaarallinen lämpöhalvaus:
Karvaiset lemmikit saavat hengenvaarallisen lämpöhalvauksen huomattavasti herkemmin kuin ihmiset, sillä ne eivät kykene hikoilemaan ja säätelemään elimistönsä lämpöä. Lämpöhalvauksen oireita ovat apaattisuus, huonovointisuus ja raskas läähätys. Lämmön uuvuttama lemmikki tarvitsee ensiavuksi viilennystä: sen turkki kastellaan viileällä vedellä, minkä jälkeen se pitää toimittaa eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja hoidettavaksi. Hoitamattomana lämpöhalvaus voi johtaa lemmikin kuolemaan.
Sivun alkuun >>
|
THL:n selvitys: Voimakas häpeä ja salailu leimaa iäkkäiden ongelmapelaamista
16.6.2010
Ikääntyvien ja ikääntyneiden rahapelaamisesta tiedetään hyvin vähän eikä sitä ole aiemmin Suomessa selvitetty. Ilmiö on jäänyt joko huomaamatta tai se rajoittuu mielikuviin eläkeläisistä markettien raha-automaateilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämässä katsauksessa esitellään ikääntyneiden rahapelaamista ja kuvataan kokemuksia haitallisesta rahapelien pelaamisesta ja palvelutarpeista.
Suomessa tutkimustiedot iäkkäiden pelaamisesta rajoittuvat pääosin koko väestöä koskettaviin kyselyaineistoihin. Vuoden 2007 rahapelipelaamista koskevassa sosiaali- ja terveysminsiteriön teettämässä väestökyselyssä kaksi prosenttia 65 vuotta täyttäneistä (N = 1037) kertoi pelaavansa tai pelanneensa mielestään liian paljon. Valtaosa iäkkäistä vastaajista piti rahapelien haitallista pelaamista vakavana ongelmana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä julkaisussa on kaksi erillistä näkökulmaa vaiettuun aiheeseen. Toiseen osaan on haastatteluin koottu iäkkäiden pelaajien kokemuksia haitallisesta rahapelien pelaamisesta ja siihen liittyvistä palvelutarpeista. Haastatteluhavainnot taustoitetaan katsauksella alan kansainväliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Osat täydentävät toisensa. Haastatteluhavainnot saavat vahvistusta tutkimuskirjallisuudesta.
Yhteistä haastateltaville on kokemus rahapelaamisesta elämää hallitsevana ongelmana. Suurinta huolta on aiheuttanut taloudellisen tilanteen romahtaminen, jonka myötä elämänpiiri on merkittävästi kaventunut. Pelaamiseen liitetään voimakas häpeän tunne, jonka vuoksi sitä on salattu läheisiltä ja tuttavilta.
Selvityksen on tilannut THL ja sen on kirjallisuuskatsauksen osalta toteuttanut TM, VTM, sosiaalityön jatko-opiskelija Jenni Kämppi ja haastattelututkimuksen osalta tutkija Elisa Pajunen Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Versosta. THL:n tehtävänä on seurata, tutkia ja ehkäistä rahapelihaittoja ja kehittää ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelujärjestelmää. Julkaisu lisää tietoa ja ymmärrystä iäkkäiden rahapelaamisesta kaikille niille, joita asia koskettaa.
Sivun alkuun >>
Oletko tietämättäsi laktoosi-intolerantti?
16.6.2010
Kuva: Kaikki kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia - Valio Oy
Laktoosi-intoleranssissa imeytymätön laktoosi aiheuttaa vatsaoireita, joista tyypillisimpiä ovat turvotus, ilmavaivat ja löysä vatsa. Laktoosi-intoleranssi on periytyvä ominaisuus, joka on noin joka viidennellä suomalaisella. Moni kärsii vaivasta tietämättään.
Ikävät, toistuvat vatsanväänteet saattavat olla merkki laktoosi-intoleranssista. Asian voi testata itse vaihtamalla pariksi viikoksi tavalliset maitotaloustuotteet laktoosittomiin. Jos oireet häviävät sinä aikana, voi olla melko varma siitä, että jatkossakin olisi parempi suosia vähälaktoosisia tai laktoosittomia vaihtoehtoja.
– Laktoosi-intoleranssiin voi saada varmuuden myös terveyskeskuksessa tehtävässä laktoosirasituskokeessa tai geenitestissä. Testitulosta ei kuitenkaan kannata tuijottaa orjallisesti, vaan tärkeämpää on kuunnella ja tunnustella oman vatsan hyvinvointia, Laaksonen toteaa.
Vaikka kärsisikin vaivasta, voi useimmiten tavallista maitoa silti nauttia. Kun maitovalmisteita nauttii aterioiden yhteydessä vähäisiä määriä kerralla, jää suoliston entsyymille enemmän aikaa laktoosin pilkkomiseen.
– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi kaikki kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia, kuten esimerkiksi edam ja oltermanni. Myös hapanmaitotuotteissa, esimerkiksi piimässä ja jogurteissa, laktoosia on vähemmän.
Mies, älä jätä maitoa pois
Ravitsemusasiantuntija Laaksosen mukaan suomalaistutkimuksissa on havaittu, että erityisesti laktoosi-intoleranssista kärsivillä miehillä olisi skarpattavaa maitotaloustuotteiden käytössä. Pahimmassa tapauksessa he jättävät maitotaloustuotteet kokonaan ruokavaliostaan pois, mitä ei pitäisi missään nimessä tehdä. Sen sijaan naiset osaavat paremmin valita ruokavalioonsa vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteita.
– Maitotaloustuotteita ei kannata jättää ruokavaliostaan pois, koska maidolla on lukuisia hyviä vaikutuksia: se on erinomainen hyvälaatuisen proteiinin, D-vitamiinin, kalsiumin, sinkin, jodin ja monien muiden hyvien ravintoaineiden lähde. Lisäksi maitotaloustuotteiden käyttö edistää luuston hyvinvointia.
Erityisesti paljon urheilevien ja painoaan tarkkailevien kannattaisi muistaa, että maitolasillisen voi juoda vaikka rankan treenin jälkeen.
– Maito sisältää palautumiseen tarvittavaa hiilihydraattia ja proteiinia sekä energiaan suhteutettuna enemmän ravintoaineita kuin palautusjuomat. Tutkimusten mukaan maitovalmisteiden säännöllinen käyttö edistää myös painonhallintaa, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen muistuttaa.
Laktoosi-intoleranssin yleisyys vaihtelee eri väestöissä
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kauppojen valikoimissa on tavallisten maitotaloustuotteiden rinnalla vähälaktoosisia ja laktoosittomia tuotteita. Toisin on, kun siirrytään etelään. Monissa Euroopan maissa sellaisia tuotteita saa hakemalla hakea, vaikka itse asiassa maantieteellisesti katsottuna laktoosi-intoleranssi kuitenkin lisääntyy etelässä ja idässä.
– Muualla laktoosittomia tuotteita ei ole yhtä laajasti tarjolla, eikä tuoremaitotuotteita myöskään käytetä muissa ruokakulttuureissa yhä paljon kuin täällä. Moni eurooppalaisistakin siis kärsii laktoosi-intoleranssista tietämättään, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen kertoo.
Sivun alkuun >>
Postitoiminnan rahoitus vaarassa
4.6.2010
Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n mukaan viestintäministerin asettaman työryhmän esitys uudeksi Postilaiksi on tyrmistyttävä. Alan kilpailun pakonomainen avaaminen tarkoittaa palvelutason laskua ja rahoitusongelmaa. Itella rahoittaa tappiollisia maaseudun palveluita nyt kilpailulle avattavien taajamien tuotoilla vuositasolla n. 150 miljoonalla eurolla. Työryhmä on jättänyt tämän toiminnan tulevan rahoituksen käytännössä ilmaan.
Ensimmäisen luokan kirjeen poistaminen yleispalveluvelvoitteen piiristä merkitsee myös nimenomaan maaseudun palvelutason laskua. Lisäksi maaseudulta ollaan lakkauttamassa 250 postitoimipaikkaa ja tuhansia talouksia pudotetaan viisipäiväisen jakelun piiristä pois. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2011 alussa.
Lainvalmistelutilanne huomioon ottaen Viestintäviraston päätös kirjetaksan laskusta on käsittämätön. Hinnoitteluperuste on joka tapauksessa muuttumassa vuoden vaihteessa. Viraston päätös perustuu kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen ja on perusteluiltaan heikko. Kirjetaksan väliaikainen lasku johtaa lehti- ja pakettitaksojen korotuksiin, ja viraston oman laskentakaavan mukaan loppujen lopuksi myös kirjetaksan korotuksiin. Päätös on huonosti harkittu ja johtaa satojen työpaikkojen menetyksiin.
|
Kodin lemmikille helteet voivat merkitä hengenvaaraa
21.5.2010
Lämpötilojen ennustetaan kipuavan Suomessa tällä viikolla paikoin jopa lähelle hellelukemia. Lämpimät säät houkuttelevat eläinten omistajia viemään lemmikkejään ulos ja tuulettamaan kotona, jolloin eläimet voivat tipahtaa avonaisista ikkunoista ja parvekkeilta tai livahtaa helposti karkuun.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry kehottaa kaikkia lemmikin omistajia ulkoiluttamaan eläimiään vain valvotusti ja vahtimaan niitä tuuletusten ajan. Kissan omistajien on hyvä verkottaa ikkunansa ja parvekkeensa ja tarkistaa, että verkot ovat myös pitäviä eikä niissä ole rakoja, joista kissa pääsisi livahtamaan karkuun.
– On hyvin huolestuttavaa, että kissoja karkailee ja putoilee joka kevät ja kesä parvekkeilta ja ikkunoista. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonneen kissan vammat ovat usein vakavia, koska alla ei ole pehmeää maastoa. Pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa, vaan sinne tarvitaan aina kunnon lasitus tai verkotus. Rivi- ja omakotitaloissa asuvat voivat aidata pihan tai rakentaa kissalle ulkotarhan. Koiriakin karkailee jatkuvasti kotien ja mökkien pihoilta, jotka pitäisi kyllä koiratalouksissa aina aidata hyvin, HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen painottaa.
Järjestyslain mukaan koiria on pidettävä taajamassa yleisesti kytkettyinä. Kissalla on sen sijaan lain mukaan vapaa liikkumisoikeus koko maassa, eikä sitä siis tarvitse pitää kytkettynä. Luukkainen kehottaa kaikkia kissan omistajia kuitenkin ulkoiluttamaan lemmikkejään valvotusti, sillä ulkona vapaana liikkuvaa kissaa uhkaavat monet vaarat. Myös kaneja ja muita jyrsijöitä on ulkoilutettava joko valjaissa tai häkeissä.
Kilpikonnien ulkoilutusta on tarkkaan vahdittava, sillä nämä hitaan matelijan maineessa olevat eläimet saattavat olla yllättävän nopeita karkaamaan. Kilpikonnille voidaan hankkia myös ulkoiluaitaus, jossa on oltava maan alle kaivettu verkko, sillä konnat osaavat kaivaa maanalaisia käytäviä, joista ne hakevat luonnossa suojaa pedoilta ja kuumuudelta.
Kaikilla ulkoilevilla eläimillä pitää olla tarjolla raikasta vettä ja suoja, johon eläin pääsee varjoon viilentymään. Samat varotoimet koskevat autoilevia lemmikkejä, sillä suljetussa autossa lämpötila kohoaa jo muutamassa minuutissa vaarallisen korkeaksi. Koska karvaiset lemmikit eivät pysty hikoilemaan, ne saavat hengenvaarallisen lämpöhalvauksen huomattavasti herkemmin kuin ihmiset. Lämpöhalvaus kehittyy nopeasti ja voi hoitamattomana johtaa lemmikin kuolemaan.
– Lämmön uuvuttama lemmikki tarvitsee ensiavuksi viilennystä. Sen turkki kastellaan viileällä vedellä, minkä jälkeen se pitää toimittaa eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja hoidettavaksi. Helteillä matkustavien lemmikkien oloa voi helpottaa esimerkiksi kuljetusalustan alle sijoitetuilla kylmäalustoilla sekä ikkunoihin sijoitettavilla aurinkoverhoilla tai aurnkosuojakalvoilla. Autoileville eläimille pitäisi varata juotavaa matkan ajaksi ja juomataukoja kannattaa pitää riittävän usein, Luukkainen neuvoo.
Sivun alkuun >>
Käyttäjät pitävät kirjastopalveluja entistäkin tärkeämpinä
28.4.2010
Kansalliskirjaston organisoima kirjastojen asiakastyytyväisyyden kartoitus toteutettiin verkkokyselynä maalis?huhtikuun aikana maan kaikissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa lukuun ottamatta Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston kirjastoja, 25 erikoiskirjastossa sekä yleisissä kirjastoissa Ahvenanmaalta Lappiin saakka.
Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä aineistoihin, elektronisiin palveluihin ja kirjastoon asioimisympäristönä.
Vastausten määrä nousi 56 prosenttia edellisestä, vuonna 2008 toteutetusta selvityksestä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 34 300 kirjastoasiakasta, joista yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen molempien osuus oli 39 prosenttia, yliopistokirjastojen 18 prosenttia ja erikoiskirjastojen neljä prosenttia.
Lähes kaikki vastaajat asioivat kirjastossa paikan päällä. Yleisten kirjastojen vastaajista 91 prosenttia, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulukirjastojen vastaajista 87 prosenttia ja erikoiskirjastojen vastaajista 55 prosenttia kävi kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa.
Paikan päällä asioivien asiakkaiden määrä laski edellisen kyselyn tuloksista vain pari prosenttiyksikköä. Tyypillisimpiä syitä kirjastossa käymättä jättämiseen olivat pitkä matka ja verkkopalvelujen käyttö. Yleisimpiä syitä kirjastossa asiointiin puolestaan olivat aineiston lainaus, palautus, varaaminen tai uusiminen.
Lähes kaikkia kirjastopalveluja pidettiin melko tai erittäin tärkeinä. Yleisten kirjastojen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat katsoivat palvelujen suurimmaksi ongelmaksi aineistojen riittämättömyyden.
Kunnallisten kirjastojen vastaajat kiinnittivät huomiota myös aukioloaikojen sopivuuteen. Erikoiskirjastoissa ja tieteellisissä kirjastoissa puolestaan elektronisten aineistojen käyttöohjeista toivotaan nykyistä selkeämpiä.
Henkilökunnan palvelualttius nousi kaikissa kirjastoissa tärkeimpien palvelun osatekijöiden joukkoon. Palveluhenkisyydessä kirjastojen arvioitiin myös onnistuneen yhtä hyvin tai jopa hivenen paremmin kuin kaksi vuotta sitten.
Kokonaisuudessaan kirjastojen palvelut arvioitiin melko onnistuneiksi ja hieman entistä paremmiksi. Asteikolla 1-5 mielipiteet kirjastopalveluiden tärkeydestä asettuivat nyt välille 4,6 - 4,7, kun ne kahden vuoden takaisessa kyselyssä liikkuivat 4,4:n ja 4,6 välillä.
Sivun alkuun >>
|
Öljypellavatuotteet matkalla kohti terveysväitettä
28.4.2010
Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tieteellinen lausunto, jonka mukaan alfalinoleenihapolla on hyvä vaikutus veren kolesteroliarvoihin, oli hyvä uutinen öljypellavatuotteille ja Hyvinvointia pellavasta -hankkeelle. Jatkorahoituksen turvin etenevä hanke edistää öljypellavatuotteiden käyttöä osana terveellistä ruokavaliota.
Euroopan Elitarviketurvallisuusviranomainen EFSA on puoltanut vasta muutaman terveysväitteen käyttöä. Sen asiantuntijat pitivät riittävänä näyttöä, jonka mukaan 2 g alfalinoleenihappoa (=ALA) päivässä auttaa ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Öljypellavatuotteilla kolesterolivaikutus saavutetaan, kun käyttömäärä on 3,5 g eli teelusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä.
Öljypellavan erikoisuus on sen rasvahappokoostumus. Missään muussa kasviöljyssä ei ole yhtä paljon omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa alfalinoleenihappoa. Pellavansiemenöljyssä sitä on 59 prosenttia. On hienoa, että öljypellavassa olevan alfalinoleenihapon hyvät vaikutukset veren kolesteroliarvoihin saavat virallista tunnustusta, Öljypellavayhdistyksen puheenjohtaja Juho Maula sanoo.
Ennen kuin terveysväitteitä voidaan kuitenkaan käyttää tuotteissa, joudutaan vielä odottamaan väitteen EU-lainsäädäntökäsittelyn päättymistä ja asetusta, joka kertoo lopullisesti terveysväitteen käyttöehdot sekä sallitun sanamuodon.
Aiemmin ALA oli vain toinen ihmisille välttämätön yleishyödyllinen rasvahappo, josta saatiin elimistölle raaka-aineita muodostaa pidempiketjuisia omega-3-rasvahappoja. Nyt kun tutkimustietoa on saatu lisää, sillä näyttää olevan oma itsenäinenkin roolinsa sydänterveyden kannalta.
Hyvinvointia pellavasta -hanke jatkuu
Öljypellavan käyttöä ja hyviä ominaisuuksia tehdään tänä vuonna tutuksi tiedotuksen ja tapahtumiin osallistumisen avulla. Öljypellavayhdistys jatkaa hankkeen viestinnän yhteistyötä Kuule Oy:n asiantuntijoiden kanssa.
Hyvinvointiapellavasta.fi -sivustolle tulevien uusien osioiden kautta voi seurata mm. pellavan kasvua pellolla, kysyä ravitsemusterapeutilta pellava-aiheisia kysymyksiä ja osallistua kilpailuihin. Hanke näkyy alkusyksystä ammattilaistapahtumissa, muun muassa Leipuripäivillä. Nykyisiä ja uusia öljypellavan viljelijöitä koulutetaan, jotta voidaan vastata kasvavaan kysyntään.
Hankkeen tammikuussa 2010 teettämän tutkimuksen mukaan juuri öljypellavan terveellisyys kiinnostaa kuluttajia, mutta tietoa halutaan lisää. Kuitu ja välttämättömät rasvahapot kiinnostavat eniten 40 - 65-vuotiaita naisia ja rasvan laatu eniten samanikäisiä miehiä. Vastaajat olivat iältään 18 65-vuotiaita suomalaisia.
Sivun alkuun >>
|
20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloittaa työnsä Hyksissä
16.4.2010
HYKS-sairaanhoitoalue, Opteam ja Laurea-ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä hankkeessa, jonka tarkoituksena on hankia kokemusta ja luoda hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytoimiseksi. Runsas vuosi sitten käynnistyneen yhteistyön tuloksena 20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloittaa työnsä HYKS-sairaanhoitoalueella, Operatiivisessa tulosyksikössä 19. huhtikuuta.
Varautuminen ulkomailta tapahtuvaan rekrytointiin ja toimintamallin luominen siihen on osa kokonaisuutta, jolla Hyks pyrkii turvaamaan osaavan työvoiman saannin myös tulevina vuosina.
– Henkilöstövajaus on viime vuosina koskettanut erityisesti Hyksin päivystäviä sairaaloita. Viimeisen vuoden kuluessa taloudellinen lama on helpottanut tilannetta, mutta tiedot vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä tulevina vuosina ovat ennallaan: seuraavan kymmenvuotiskauden aikana HUS:sta jää eläkkeelle noin 2 400 hoitajaa. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaamiseksi on mietittävä kaikki mahdolliset keinot, toteaa Hyksin henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää.
Huolella valmisteltu hanke
Yliopistosairaalassa on totuttu monista eri maista tulleisiin työtovereihin, mutta siitä huolimatta ulkomaiseen rekrytointiin on haluttu lähteä maltillisesti ja hyvin valmistellen. Pilottihankeen tarkoituksena on kehittää HUS:lle kokonaisvaltainen toimintamalli, jolla voidaan tulevaisuudessa rekrytoida sairaanhoitopiirin tarpeisiin osaavaa henkilökuntaa ulkomailta ja kotouttaa saapuvat työntekijät suomalaiseen yhteiskuntaan.
Nyt työnsä aloittavat sairaanhoitajat sijoittuvat pareittain yhteensä kymmenelle leikkaus- ja anestesia- sekä vuodeosastolle Meilahden, Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin sekä Kirurgiseen sairaalaan.
Heidän tuloaan on valmisteltu huolella lukuisissa työryhmissä sekä heidän tulevissa työyksiöissään. Hankkeen suunnittelussa ovat mukana Hyksin Tehyn ja Superin edustajat.
Työpaikallaan Hyksissä he ovat alkuvaiheessa harjoittelijoita. Harjoitteluajalta he saavat normaalin käytännön mukaisesti sairaanhoitajan palkan, josta vähennetään viisi prosenttia. Palkka ja työsuhteen ehdot määräytyvät samoin perustein kuin suomalaisenkin työntekijän kohdalla.
Yhteistyöhankkeesta odotetaan mallia koko maan käyttöön
- Lähes kaikilla muilla länsimailla on jo kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että tämän hankkeen myötä Suomikin saa toimivat rekrytointikäytännöt korkeaa ammattitaitoa vaativista erikoissairaanhoidon tehtävistä, kertoo Opteamin toimitusjohtaja Mika Eskola.
Opteam on kehittänyt rekrytointikonseptiaan Filippiineillä vuodesta 2007. Rekrytointiin olennaisena osana kuuluu suomen kielen ja kulttuurin koulutus, joka annetaan kaikille jo lähtömaassa.
Solmitun yhteistyön kolmantena osapuolena on Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea vastaa palkattavien sairaanhoitajien koulutuksesta suomalaisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Filippiiniläisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat osallistuneet lähtömaassa valintakokeeseen. Koulutukseen (sairaanhoitaja AMK) valinnassa on käytetty vakiintuneita ammattikorkeakoulun valintaperusteita.
Aluerehtori Jouni Koski painottaa, että filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta edellytetään tutkinnon (sairaanhoitaja AMK) suorittamisessa samaa osaamista kuin kaikilta muiltakin opiskelijoilta hoitotyön koulutusohjelmassa.
Sivun alkuun >>
|
Sydänmerkki-tuotteita jo yli 600
26.3.2010
Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt kauppojen hyllyillä on jo 617 eri tuoteryhmiin kuuluvaa Sydänmerkki-tuotetta. Sydänmerkki-tuotteet ovat omissa tuoteryhmissään rasvan laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän suhteen parempia valintoja. Sydänmerkki-tuotteiden piiriin kaivataan lisää vähäsuolaisia leipiä.
Sydänmerkki-tuotteita valmistaa ja markkinoi 81 eri yritystä. Sydänmerkki-tuotteet kuuluvat yhdeksään eri elintarvikeryhmään: maito, maitovalmisteet ja niiden kaltaiset valmisteet, ravintorasvat, lihavalmisteet, liha, kala, leipä ja viljavalmisteet, valmisruoat ja puolivalmisteet, mausteet ja maustekastikkeet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat.
Sydänmerkki-tuotteiden avulla kuluttajalla on mahdollisuus ostaa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia. Eniten pakattuja Sydänmerkki-tuotteita on maitovalmisteiden ryhmässä. Lisää tuotteita kaivataan erityisesti leipähyllyyn.
Suomalaiset saavat ruoasta edelleen liikaa suolaa. Yksittäisistä elintarvikkeista juuri leipä on merkittävin suolan lähde. Kiinnittämällä huomiota leivän suolapitoisuuteen, voi päivittäistä suolakuormaa pienentää huomattavasti. Tavallisimmin leivässä on suolaa 1,2-1,3 %. Sydänmerkki-leivissä suolaa on 0,7 %.
- Saamme usein palautetta leipien suolapitoisuuksista. Myös Sydänmerkki-leipien nimiä ja myyntipaikkoja kysytään meiltä usein, tuotepäällikkö Mari Olli Sydänliitosta sanoo.
- Vähäsuolaisille leiville on selvästi kysyntää, Mari Olli toteaa.
Sydänliitto ja Diabetesliitto ottivat Sydänmerkki-järjestelmän käyttöön vuoden 2000 alussa, koska elintarvikkeiden ravintosisällöt ovat kuluttajille vaikeaselkoisia. Sydänmerkistä on tullut luotettu ja tunnettu merkki, joka kertoo tuotteen kuluttajalle yhdellä silmäyksellä, että merkitty tuote on tuoteryhmässään rasvan ja suolan kannalta parempi valinta.
Sydänmerkki-järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on väestön terveyden edistäminen. Elintarvikevalmistajalle Sydänmerkki puolestaan on tehokas keino markkinoida sen myöntämisperusteet täyttäviä elintarvikkeita.
Sivun alkuun >>
