Liikuntavälineitä lainaan kirjastoista
24.8.2010

Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) koordinoima Se On Sinun Asiasi - kampanja järjesti kilpailun kuntien toimivista terveysteoista. Kilpailulla haluttiin kannustaa pohtimaan isoja ja pieniä asioita, joilla vaikutetaan kuntalaisten terveyteen ja miten kunnat voisivat edistää kuntalaistensa terveyttä uusin keinoin. Toimivimmaksi kunnan terveysteoksi yleisöäänestyksessä nousi kainuulainen liikuntavälinekampanja.

Sykemittareita, askelmittareita ja kävelysauvoja on mahdollista lainata Kajaanin pääkirjastosta. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli - projektin projektipäällikön Matti Heikkisen mukaan kirjastot ja liikuntavälineet ovat toimiva terveyden edistämisen yhdistelmä, jonka tulisi löytyä jokaisen kunnan peruspalveluista.

- Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus yhtäältä edistää koko väestön terveyttä, mutta toisaalta tukee osaltaan terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikkumista tukeviin välineisiin, Heikkinen korostaa.

Liikuntavälineet kannustavat liikkumaan - kirjastot tavoittavat kattavasti

Liikuntavälineet voivat toimia innostajana oman fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen. Esimerkiksi sykemittarin avulla on helppoa tarkkailla oman kehon toimintaa sekä tehostaa ja monipuolistaa liikuntaharjoittelua.

Liikuntavälineiden lainaaminen mahdollistaa niiden kokeilun ilman ostopakkoa. Kirjastot soveltuvat erityisen hyvin kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen. Kirjastoista on saatavilla monenlaista liikuntaan liittyvää oheismateriaalia, minkä lisäksi kirjastot tavoittavat kattavasti myös syrjäisemmät seudut kirjastoauton avulla.

- Kirjastojen palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mikä madaltaa kynnystä liikuntavälineiden kokeiluun. Kainuussa on lisäksi lähes koko Kainuun kattava lainausjärjestelmä, joka mahdollistaa varaukset, etälainaukset ja välineiden kunnossa pysymisen, Heikkinen kertoo.

SOSA-kampanja etsii terveystekoja koko Suomesta

Terveyden edistämisen keskuksen koordinoima SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi)
kannustaa kertomaan ja levittämään kuntien hyviä terveystekoja. Kampanjan verkkosivuille on kerätty suomalaisten terveyttä edistäviä keinoja ja toimintamalleja, joiden toivotaan toimivan muille vinkiksi, käytettäviksi ja eteenpäin levitettäviksi.

Kampanja järjesti sosa.fi-sivuilla olevien terveystekojen kesken kilpailun. Yleisöäänestyksen perusteella liikuntavälineiden lainaaminen valittiin kuntien toimivimmaksi terveysteoksi.

Sivun alkuun >>

Suomi on maailman ruokaturvallisin maa
23.8.2010

Suomalaiset saavat nauttia maailman vahvimmasta ruokaturvasta, osoittaa britannialaisen riskinarviointiyritys Maplecroftin kokoama kansainvälinen indeksi vuodelle 2010. Se arvioi perusruuan saatavuuteen liittyviä riskejä 163 maassa.
Suomen kannoilla ovat muut Pohjoismaat Ruotsi, Tanska ja Norja. Viidentenä seuraa Kanada ja sen perässä Yhdysvallat, Saksa, Britannia ja Ranska. Vähiten ruokaturvallisia maita ovat Afganistan sekä Afrikan maat Kongon demokraattinen tasavalta, Burundi, Eritrea, Sudan ja Etiopia. Afrikan valtiot hallitsevat turvattomien ruokamaiden kärkeä pitämällä 36 paikkaa 50 vaikeimmin ruuan saatavuusongelmista kärsivän maan listalla.

Indeksi huomioi YK:n maailman ruokaohjelman kanssa kehitetyt 12 kriteeriä, joihin kuuluu kansakunnan ravitsemuksen ja terveyden taso, viljanviljely ja –tuonti, bruttokansantuote per henkilö, luonnonmullistukset, konfliktit ja hallinnon aikaansaapuus.

Ytimessä ilmasto ja infra

Ruokariskeistä suurimpia ovat raportin mukaan ilmaston ääri-ilmiöt, köyhyys ja infrastruktuurin puutteet, kuten teiden ja yhteydenpitoväylien vähyys. Kanadaa ovat kurittaneet tulvat, 115.-sijalla olevaa Venäjää kuumuus. Pahiten ruokaturvattomuudesta kärsivissä maissa myös paikalliset konfliktit ovat merkittävä syy ravinnon huonoon saatavuuteen.

Maplecroftin pääjohtaja, professori Alyson Warhurst toteaa, että ruokaturva on erittäin tärkeä maantieteellis-poliittinen kysymys ja tekijä, joka vaikuttaa kansainvälisten sijoittajien toimintaan.

-Maailma katsoo nyt kohti Kiinan (96) merkittäviä ruokavarastoja. Ruuankulutus on siellä kuitenkin kasvussa, eikä ylijäävä määrä ole tiedossa. Välittäjien mukaan noin 200 miljoonaa tonnia ruokaa on varastoissa ympäri maailman, mikä on enemmän kuin vuonna 2008, Warhurst sanoo yrityksen tiedotteessa.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

Keliaakikon ruokapalvelujen laadussa on kehittämisen varaa
18.8.2010

Ulkona syöminen on keliaakikon ruokavalion toteutuksen heikoin lenkki. Keliaakikon laadukas palvelu vaatii tietoa sairaudesta, ruokavalioon sopivista tuotteista ja palvelutoiminnan kriittisistä pisteistä. Restonomi Jonna Varpa kehitti opinnäytetyössään arviointikriteerit, joilla ruokapalvelu voi varmistaa keliaakikolle turvalliset tarjoilut.
Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Jonna Varpa haastatteli neljän erityyppisen ravintolan ja kahden ateriapalveluja tuottavan yrityksen keittiöpäälliköitä tai ruokatuotannosta vastaavia. Vain yksi kuudesta vastaajasta ilmoitti yrityksensä takaavan, että gluteenittomana myytävä tuote on gluteenitonta.

Kysymykset oli koottu eurooppalaista laadunparannuksen työvälinettä ja laatupalkintokilpailujen kriteeristöä EFQM Excellence Model:ia apuna käyttäen. Keliakialiitto on ollut mukana opinnäytetyössä ja toivoo kriteeristön leviävän yritysten käyttöön. Liitto on myös julkaissut keittiöalan ammattilaisille esitteitä ja neuvoo ruokapalveluyrityksiä tarvittaessa.

Ruuan tärkein kriteeri on sopivuus

Selvityksen ja pohjoissavolaisten keliaakikoiden kokemuksen mukaan henkilöstön tietämyksessä ja sen varmistamisessa on paljon puutteita. Työpaikat luottavat ammattikoulutuksen antamaan perustietoon erityisruokavalioista, mutta asiaa on saatettu vain sivuta, koska oletetaan työpaikan hoitavan sen osana perehdytystä asiakaskuntansa palveluun.

Perustietoa keliakiasta sairautena ja keliakiaruokavalion tarkkuudesta pitäisi olla koko henkilökunnalla, myös vuokratyövoimalla. Suurimmassa osassa yrityksistä osaamisen kehittäminen on pääasiassa oman kiinnostuksen varassa.

Puutteita on myös yritysten omavalvonnassa, koska palvelun virheet huomataan vasta asiakaspalautteen tai tapahtuneiden virheiden kautta. Omavalvonnan tavoitteena on tehdä riskianalyysi terveyttä vaarantavista tekijöistä, seurata kriittisiä pisteitä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään virheet. Siihen tulisi kuulua myös ruuan sopivuus asiakkaalle, jotta ruoka voidaan luokitella asiakkaalle turvalliseksi.

Keliaakikon palvelun kriittisiä pisteitä ovat gluteenia sisältävän aineksen mahdolliset kontaminaatiot. Niitä on koko palveluketjun matkalla: tuotekehityksessä, valikoiman suunnittelussa, ruokaohjeiden kirjoittamisessa, raaka-aineiden säilytyksessä ja käsittelyssä sekä tarjoilussa.

Kasvava asiakasryhmä

Ruotsissa ja Kanadassa tehtyjen selvitysten mukaan keliakia vähentää ulkona syömistä ja matkustamista, koska niihin liittyy negatiivisia kokemuksia: huolta ruuan gluteenittomuudesta, häpeää erilaisuudesta, epätasa-arvoisuutta ja vaivana olemista.

Keliaakikot ovat kuitenkin Suomessakin kasvava asiakasryhmä. Diagnosoituja keliaakikkoja on Suomessa vasta 27 000, kun heitä arvioidaan olevan väestöstä kaksi prosenttia eli noin satatuhatta ihmistä.

Tieto hyvistä ruokapalveluista kiirii keliaakikoiden keskuudessa, joten heitä hyvin palveleva voi odottaa saavansa uskollista asiakaskuntaa. (Ruokatieto - Taina Luova)

Sivun alkuun >>

Helle kuumentaa autosta nopeasti lemmikin surmanloukun
21.7.2010

Ennätyshelteet ovat hemmotelleet suomalaisia viime viikkojen ajan. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että koirille ja muille hikoilemaan kykenemättömille karvaisille lemmikeille helteet voivat olla vaarallisia. Etenkin kuumasta autosta voi tulla monen lemmikin surmanloukku.

Helteellä lämpötila nousee päivän mittaan autossa helposti saunalukemiin, mikä voi olla karvaiselle lemmikille hengenvaarallista. Esimerkiksi koiran ruumiin lämpötila on normaalisti 38-39 astetta. Jos koiran ruumiinlämpö nousee yli 41 asteen, on kysymyksessä lämpöhalvaus. Auringossa auton sisälämpötila kohoaa helposti yli tämän kriittisen rajan, jolloin siitä muodostuu monen koiran, kissan ja kanin surmanloukku. Kun lämpötila hipoo ulkona 22 astetta, nousee lämpötila aurinkoisena päivänä autossa jo reilusti nelinkertaiseksi eli 85 asteeseen.

Näin kuumaksi lämpötila helteillä auton sisällä kohoaa:

klo 08.30 ulkolämpötila 14°C, varjoa = autossa 19°C
klo 09.30 ulkolämpötila 18°C, varjoa = autossa 38°C
klo. 10.30 ulkolämpötila 20°C, puoliaurinkoista = autossa 47°C
klo 11.10. ulkolämpötila 20°C, auringossa = autossa 57°C
klo 12.00 ulkolämpötila 23°C, auringossa = autossa 62°C
klo 13.30 ulkolämpötila 22°C, auringossa = autossa 85°C
Lähde: Svenska Kennelklubben

HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen kehottaa karvaisen lemmikin kanssa autoilevia lomalaisia liikkumaan kaikki pitkät matkat illan ja aamun välisenä aikana, jolloin aurinko on matalimmillaan.

- Automatkaa suunniteltaessa on hyvä huomioida sekin, että kesällä päivä on pidempi. Aurinko nousee varhain aamulla ja voi nostaa lämpötilan hyvinkin nopeasti paahtavan kuumaksi. Automatkan lomassa onkin hyvä pysähtyä vilvoittelemaan lemmikin kanssa varjoisille pysähdyspaikoille ja vesistöjen äärelle. Lemmikille on matkan ajan oltava tarjolla raikasta juomavettä. Taukopaikalla lemmikki on aina pidettävä kytkettynä tai sylissä, sillä etenkin moni kissa on kadonnut, kun se on päästetty vapaaksi oudossa paikassa, Luukkainen opastaa.

Toisinaan lemmikki on parempi viedä loman ajaksi tuttavien hoidettavaksi tai eläinhoitolaan. Näin kannattaa toimia etenkin silloin, jos loman aikana vieraillaan paikoissa, jonne lemmikkiä ei voi ottaa mukaan, ja jos se jouduttaisiin tämän takia jättämään pitkiksi ajoiksi autoon. Lemmikkiä ei saa koskaan jättää pitkäksi aikaa edes varjoisaan paikkaan jätettyyn autoon, sillä aurinko siirtyy ja auto saattaa näin joutua paahteeseen. Myöskään vähän raollaan olevat ikkunat eivät riitä pitämään autoa riittävän viileänä.

Hengenvaarallinen lämpöhalvaus:

Karvaiset lemmikit saavat hengenvaarallisen lämpöhalvauksen huomattavasti herkemmin kuin ihmiset, sillä ne eivät kykene hikoilemaan ja säätelemään elimistönsä lämpöä. Lämpöhalvauksen oireita ovat apaattisuus, huonovointisuus ja raskas läähätys. Lämmön uuvuttama lemmikki tarvitsee ensiavuksi viilennystä: sen turkki kastellaan viileällä vedellä, minkä jälkeen se pitää toimittaa eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja hoidettavaksi. Hoitamattomana lämpöhalvaus voi johtaa lemmikin kuolemaan.

Sivun alkuun >>

THL:n selvitys: Voimakas häpeä ja salailu leimaa iäkkäiden ongelmapelaamista
16.6.2010

Ikääntyvien ja ikääntyneiden rahapelaamisesta tiedetään hyvin vähän eikä sitä ole aiemmin Suomessa selvitetty. Ilmiö on jäänyt joko huomaamatta tai se rajoittuu mielikuviin eläkeläisistä markettien raha-automaateilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämässä katsauksessa esitellään ikääntyneiden rahapelaamista ja kuvataan kokemuksia haitallisesta rahapelien pelaamisesta ja palvelutarpeista.

Suomessa tutkimustiedot iäkkäiden pelaamisesta rajoittuvat pääosin koko väestöä koskettaviin kyselyaineistoihin. Vuoden 2007 rahapelipelaamista koskevassa sosiaali- ja terveysminsiteriön teettämässä väestökyselyssä kaksi prosenttia 65 vuotta täyttäneistä (N = 1037) kertoi pelaavansa tai pelanneensa mielestään liian paljon. Valtaosa iäkkäistä vastaajista piti rahapelien haitallista pelaamista vakavana ongelmana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä julkaisussa on kaksi erillistä näkökulmaa vaiettuun aiheeseen. Toiseen osaan on haastatteluin koottu iäkkäiden pelaajien kokemuksia haitallisesta rahapelien pelaamisesta ja siihen liittyvistä palvelutarpeista. Haastatteluhavainnot taustoitetaan katsauksella alan kansainväliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Osat täydentävät toisensa. Haastatteluhavainnot saavat vahvistusta tutkimuskirjallisuudesta.

Yhteistä haastateltaville on kokemus rahapelaamisesta elämää hallitsevana ongelmana. Suurinta huolta on aiheuttanut taloudellisen tilanteen romahtaminen, jonka myötä elämänpiiri on merkittävästi kaventunut. Pelaamiseen liitetään voimakas häpeän tunne, jonka vuoksi sitä on salattu läheisiltä ja tuttavilta.

Selvityksen on tilannut THL ja sen on kirjallisuuskatsauksen osalta toteuttanut TM, VTM, sosiaalityön jatko-opiskelija Jenni Kämppi ja haastattelututkimuksen osalta tutkija Elisa Pajunen Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Versosta. THL:n tehtävänä on seurata, tutkia ja ehkäistä rahapelihaittoja ja kehittää ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelujärjestelmää. Julkaisu lisää tietoa ja ymmärrystä iäkkäiden rahapelaamisesta kaikille niille, joita asia koskettaa.

Sivun alkuun >>

Oletko tietämättäsi laktoosi-intolerantti?
16.6.2010

Kuva: Kaikki kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia - Valio Oy

Laktoosi-intoleranssissa imeytymätön laktoosi aiheuttaa vatsaoireita, joista tyypillisimpiä ovat turvotus, ilmavaivat ja löysä vatsa. Laktoosi-intoleranssi on periytyvä ominaisuus, joka on noin joka viidennellä suomalaisella. Moni kärsii vaivasta tietämättään.

Ikävät, toistuvat vatsanväänteet saattavat olla merkki laktoosi-intoleranssista. Asian voi testata itse vaihtamalla pariksi viikoksi tavalliset maitotaloustuotteet laktoosittomiin. Jos oireet häviävät sinä aikana, voi olla melko varma siitä, että jatkossakin olisi parempi suosia vähälaktoosisia tai laktoosittomia vaihtoehtoja.

– Laktoosi-intoleranssiin voi saada varmuuden myös terveyskeskuksessa tehtävässä laktoosirasituskokeessa tai geenitestissä. Testitulosta ei kuitenkaan kannata tuijottaa orjallisesti, vaan tärkeämpää on kuunnella ja tunnustella oman vatsan hyvinvointia, Laaksonen toteaa.

Vaikka kärsisikin vaivasta, voi useimmiten tavallista maitoa silti nauttia. Kun maitovalmisteita nauttii aterioiden yhteydessä vähäisiä määriä kerralla, jää suoliston entsyymille enemmän aikaa laktoosin pilkkomiseen.

– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi kaikki kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia, kuten esimerkiksi edam ja oltermanni. Myös hapanmaitotuotteissa, esimerkiksi piimässä ja jogurteissa, laktoosia on vähemmän.

Mies, älä jätä maitoa pois

Ravitsemusasiantuntija Laaksosen mukaan suomalaistutkimuksissa on havaittu, että erityisesti laktoosi-intoleranssista kärsivillä miehillä olisi skarpattavaa maitotaloustuotteiden käytössä. Pahimmassa tapauksessa he jättävät maitotaloustuotteet kokonaan ruokavaliostaan pois, mitä ei pitäisi missään nimessä tehdä. Sen sijaan naiset osaavat paremmin valita ruokavalioonsa vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteita.

– Maitotaloustuotteita ei kannata jättää ruokavaliostaan pois, koska maidolla on lukuisia hyviä vaikutuksia: se on erinomainen hyvälaatuisen proteiinin, D-vitamiinin, kalsiumin, sinkin, jodin ja monien muiden hyvien ravintoaineiden lähde. Lisäksi maitotaloustuotteiden käyttö edistää luuston hyvinvointia.

Erityisesti paljon urheilevien ja painoaan tarkkailevien kannattaisi muistaa, että maitolasillisen voi juoda vaikka rankan treenin jälkeen.

– Maito sisältää palautumiseen tarvittavaa hiilihydraattia ja proteiinia sekä energiaan suhteutettuna enemmän ravintoaineita kuin palautusjuomat. Tutkimusten mukaan maitovalmisteiden säännöllinen käyttö edistää myös painonhallintaa, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen muistuttaa.

Laktoosi-intoleranssin yleisyys vaihtelee eri väestöissä

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että kauppojen valikoimissa on tavallisten maitotaloustuotteiden rinnalla vähälaktoosisia ja laktoosittomia tuotteita. Toisin on, kun siirrytään etelään. Monissa Euroopan maissa sellaisia tuotteita saa hakemalla hakea, vaikka itse asiassa maantieteellisesti katsottuna laktoosi-intoleranssi kuitenkin lisääntyy etelässä ja idässä.

– Muualla laktoosittomia tuotteita ei ole yhtä laajasti tarjolla, eikä tuoremaitotuotteita myöskään käytetä muissa ruokakulttuureissa yhä paljon kuin täällä. Moni eurooppalaisistakin siis kärsii laktoosi-intoleranssista tietämättään, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen kertoo.

Sivun alkuun >>

 

Postitoiminnan rahoitus vaarassa
4.6.2010

Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n mukaan viestintäministerin asettaman työryhmän esitys uudeksi Postilaiksi on tyrmistyttävä. Alan kilpailun pakonomainen avaaminen tarkoittaa palvelutason laskua ja rahoitusongelmaa. Itella rahoittaa tappiollisia maaseudun palveluita nyt kilpailulle avattavien taajamien tuotoilla vuositasolla n. 150 miljoonalla eurolla. Työryhmä on jättänyt tämän toiminnan tulevan rahoituksen käytännössä ilmaan.

Ensimmäisen luokan kirjeen poistaminen yleispalveluvelvoitteen piiristä merkitsee myös nimenomaan maaseudun palvelutason laskua. Lisäksi maaseudulta ollaan lakkauttamassa 250 postitoimipaikkaa ja tuhansia talouksia pudotetaan viisipäiväisen jakelun piiristä pois. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2011 alussa.

Lainvalmistelutilanne huomioon ottaen Viestintäviraston päätös kirjetaksan laskusta on käsittämätön. Hinnoitteluperuste on joka tapauksessa muuttumassa vuoden vaihteessa. Viraston päätös perustuu kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen ja on perusteluiltaan heikko. Kirjetaksan väliaikainen lasku johtaa lehti- ja pakettitaksojen korotuksiin, ja viraston oman laskentakaavan mukaan loppujen lopuksi myös kirjetaksan korotuksiin. Päätös on huonosti harkittu ja johtaa satojen työpaikkojen menetyksiin.

 

Kodin lemmikille helteet voivat merkitä hengenvaaraa
21.5.2010

Lämpötilojen ennustetaan kipuavan Suomessa tällä viikolla paikoin jopa lähelle hellelukemia. Lämpimät säät houkuttelevat eläinten omistajia viemään lemmikkejään ulos ja tuulettamaan kotona, jolloin eläimet voivat tipahtaa avonaisista ikkunoista ja parvekkeilta tai livahtaa helposti karkuun.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry kehottaa kaikkia lemmikin omistajia ulkoiluttamaan eläimiään vain valvotusti ja vahtimaan niitä tuuletusten ajan. Kissan omistajien on hyvä verkottaa ikkunansa ja parvekkeensa ja tarkistaa, että verkot ovat myös pitäviä eikä niissä ole rakoja, joista kissa pääsisi livahtamaan karkuun.

– On hyvin huolestuttavaa, että kissoja karkailee ja putoilee joka kevät ja kesä parvekkeilta ja ikkunoista. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonneen kissan vammat ovat usein vakavia, koska alla ei ole pehmeää maastoa. Pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa, vaan sinne tarvitaan aina kunnon lasitus tai verkotus. Rivi- ja omakotitaloissa asuvat voivat aidata pihan tai rakentaa kissalle ulkotarhan. Koiriakin karkailee jatkuvasti kotien ja mökkien pihoilta, jotka pitäisi kyllä koiratalouksissa aina aidata hyvin, HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen painottaa.

Järjestyslain mukaan koiria on pidettävä taajamassa yleisesti kytkettyinä. Kissalla on sen sijaan lain mukaan vapaa liikkumisoikeus koko maassa, eikä sitä siis tarvitse pitää kytkettynä. Luukkainen kehottaa kaikkia kissan omistajia kuitenkin ulkoiluttamaan lemmikkejään valvotusti, sillä ulkona vapaana liikkuvaa kissaa uhkaavat monet vaarat. Myös kaneja ja muita jyrsijöitä on ulkoilutettava joko valjaissa tai häkeissä.

Kilpikonnien ulkoilutusta on tarkkaan vahdittava, sillä nämä hitaan matelijan maineessa olevat eläimet saattavat olla yllättävän nopeita karkaamaan. Kilpikonnille voidaan hankkia myös ulkoiluaitaus, jossa on oltava maan alle kaivettu verkko, sillä konnat osaavat kaivaa maanalaisia käytäviä, joista ne hakevat luonnossa suojaa pedoilta ja kuumuudelta.

Kaikilla ulkoilevilla eläimillä pitää olla tarjolla raikasta vettä ja suoja, johon eläin pääsee varjoon viilentymään. Samat varotoimet koskevat autoilevia lemmikkejä, sillä suljetussa autossa lämpötila kohoaa jo muutamassa minuutissa vaarallisen korkeaksi. Koska karvaiset lemmikit eivät pysty hikoilemaan, ne saavat hengenvaarallisen lämpöhalvauksen huomattavasti herkemmin kuin ihmiset. Lämpöhalvaus kehittyy nopeasti ja voi hoitamattomana johtaa lemmikin kuolemaan.

– Lämmön uuvuttama lemmikki tarvitsee ensiavuksi viilennystä. Sen turkki kastellaan viileällä vedellä, minkä jälkeen se pitää toimittaa eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja hoidettavaksi. Helteillä matkustavien lemmikkien oloa voi helpottaa esimerkiksi kuljetusalustan alle sijoitetuilla kylmäalustoilla sekä ikkunoihin sijoitettavilla aurinkoverhoilla tai aurnkosuojakalvoilla. Autoileville eläimille pitäisi varata juotavaa matkan ajaksi ja juomataukoja kannattaa pitää riittävän usein, Luukkainen neuvoo.

Sivun alkuun >>

Käyttäjät pitävät kirjastopalveluja entistäkin tärkeämpinä
28.4.2010

Kansalliskirjaston organisoima kirjastojen asiakastyytyväisyyden kartoitus toteutettiin verkkokyselynä maalis?huhtikuun aikana maan kaikissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa lukuun ottamatta Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston kirjastoja, 25 erikoiskirjastossa sekä yleisissä kirjastoissa Ahvenanmaalta Lappiin saakka.

Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä aineistoihin, elektronisiin palveluihin ja kirjastoon asioimisympäristönä.

Vastausten määrä nousi 56 prosenttia edellisestä, vuonna 2008 toteutetusta selvityksestä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 34 300 kirjastoasiakasta, joista yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen molempien osuus oli 39 prosenttia, yliopistokirjastojen 18 prosenttia ja erikoiskirjastojen neljä prosenttia.

Lähes kaikki vastaajat asioivat kirjastossa paikan päällä. Yleisten kirjastojen vastaajista 91 prosenttia, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulukirjastojen vastaajista 87 prosenttia ja erikoiskirjastojen vastaajista 55 prosenttia kävi kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa.

Paikan päällä asioivien asiakkaiden määrä laski edellisen kyselyn tuloksista vain pari prosenttiyksikköä. Tyypillisimpiä syitä kirjastossa käymättä jättämiseen olivat pitkä matka ja verkkopalvelujen käyttö. Yleisimpiä syitä kirjastossa asiointiin puolestaan olivat aineiston lainaus, palautus, varaaminen tai uusiminen.

Lähes kaikkia kirjastopalveluja pidettiin melko tai erittäin tärkeinä. Yleisten kirjastojen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat katsoivat palvelujen suurimmaksi ongelmaksi aineistojen riittämättömyyden.

Kunnallisten kirjastojen vastaajat kiinnittivät huomiota myös aukioloaikojen sopivuuteen. Erikoiskirjastoissa ja tieteellisissä kirjastoissa puolestaan elektronisten aineistojen käyttöohjeista toivotaan nykyistä selkeämpiä.

Henkilökunnan palvelualttius nousi kaikissa kirjastoissa tärkeimpien palvelun osatekijöiden joukkoon. Palveluhenkisyydessä kirjastojen arvioitiin myös onnistuneen yhtä hyvin tai jopa hivenen paremmin kuin kaksi vuotta sitten.

Kokonaisuudessaan kirjastojen palvelut arvioitiin melko onnistuneiksi ja hieman entistä paremmiksi. Asteikolla 1-5 mielipiteet kirjastopalveluiden tärkeydestä asettuivat nyt välille 4,6 - 4,7, kun ne kahden vuoden takaisessa kyselyssä liikkuivat 4,4:n ja 4,6 välillä.

Sivun alkuun >>

Öljypellavatuotteet matkalla kohti terveysväitettä
28.4.2010

Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tieteellinen lausunto, jonka mukaan alfalinoleenihapolla on hyvä vaikutus veren kolesteroliarvoihin, oli hyvä uutinen öljypellavatuotteille ja Hyvinvointia pellavasta -hankkeelle. Jatkorahoituksen turvin etenevä hanke edistää öljypellavatuotteiden käyttöä osana terveellistä ruokavaliota.

Euroopan Elitarviketurvallisuusviranomainen EFSA on puoltanut vasta muutaman terveysväitteen käyttöä. Sen asiantuntijat pitivät riittävänä näyttöä, jonka mukaan 2 g alfalinoleenihappoa (=ALA) päivässä auttaa ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Öljypellavatuotteilla kolesterolivaikutus saavutetaan, kun käyttömäärä on 3,5 g eli teelusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä.

Öljypellavan erikoisuus on sen rasvahappokoostumus. Missään muussa kasviöljyssä ei ole yhtä paljon omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa alfalinoleenihappoa. Pellavansiemenöljyssä sitä on 59 prosenttia. On hienoa, että öljypellavassa olevan alfalinoleenihapon hyvät vaikutukset veren kolesteroliarvoihin saavat virallista tunnustusta, Öljypellavayhdistyksen puheenjohtaja Juho Maula sanoo.

Ennen kuin terveysväitteitä voidaan kuitenkaan käyttää tuotteissa, joudutaan vielä odottamaan väitteen EU-lainsäädäntökäsittelyn päättymistä ja asetusta, joka kertoo lopullisesti terveysväitteen käyttöehdot sekä sallitun sanamuodon.

Aiemmin ALA oli vain toinen ihmisille välttämätön yleishyödyllinen rasvahappo, josta saatiin elimistölle raaka-aineita muodostaa pidempiketjuisia omega-3-rasvahappoja. Nyt kun tutkimustietoa on saatu lisää, sillä näyttää olevan oma itsenäinenkin roolinsa sydänterveyden kannalta.

Hyvinvointia pellavasta -hanke jatkuu

Öljypellavan käyttöä ja hyviä ominaisuuksia tehdään tänä vuonna tutuksi tiedotuksen ja tapahtumiin osallistumisen avulla. Öljypellavayhdistys jatkaa hankkeen viestinnän yhteistyötä Kuule Oy:n asiantuntijoiden kanssa.

Hyvinvointiapellavasta.fi -sivustolle tulevien uusien osioiden kautta voi seurata mm. pellavan kasvua pellolla, kysyä ravitsemusterapeutilta pellava-aiheisia kysymyksiä ja osallistua kilpailuihin. Hanke näkyy alkusyksystä ammattilaistapahtumissa, muun muassa Leipuripäivillä. Nykyisiä ja uusia öljypellavan viljelijöitä koulutetaan, jotta voidaan vastata kasvavaan kysyntään.

Hankkeen tammikuussa 2010 teettämän tutkimuksen mukaan juuri öljypellavan terveellisyys kiinnostaa kuluttajia, mutta tietoa halutaan lisää. Kuitu ja välttämättömät rasvahapot kiinnostavat eniten 40 - 65-vuotiaita naisia ja rasvan laatu eniten samanikäisiä miehiä. Vastaajat olivat iältään 18 ­ 65-vuotiaita suomalaisia.

Sivun alkuun >>

20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloittaa työnsä Hyksissä
16.4.2010

HYKS-sairaanhoitoalue, Opteam ja Laurea-ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä hankkeessa, jonka tarkoituksena on hankia kokemusta ja luoda hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytoimiseksi. Runsas vuosi sitten käynnistyneen yhteistyön tuloksena 20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloittaa työnsä HYKS-sairaanhoitoalueella, Operatiivisessa tulosyksikössä 19. huhtikuuta.
Varautuminen ulkomailta tapahtuvaan rekrytointiin ja toimintamallin luominen siihen on osa kokonaisuutta, jolla Hyks pyrkii turvaamaan osaavan työvoiman saannin myös tulevina vuosina.
– Henkilöstövajaus on viime vuosina koskettanut erityisesti Hyksin päivystäviä sairaaloita. Viimeisen vuoden kuluessa taloudellinen lama on helpottanut tilannetta, mutta tiedot vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä tulevina vuosina ovat ennallaan: seuraavan kymmenvuotiskauden aikana HUS:sta jää eläkkeelle noin 2 400 hoitajaa. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaamiseksi on mietittävä kaikki mahdolliset keinot, toteaa Hyksin henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää.

Huolella valmisteltu hanke

Yliopistosairaalassa on totuttu monista eri maista tulleisiin työtovereihin, mutta siitä huolimatta ulkomaiseen rekrytointiin on haluttu lähteä maltillisesti ja hyvin valmistellen. Pilottihankeen tarkoituksena on kehittää HUS:lle kokonaisvaltainen toimintamalli, jolla voidaan tulevaisuudessa rekrytoida sairaanhoitopiirin tarpeisiin osaavaa henkilökuntaa ulkomailta ja kotouttaa saapuvat työntekijät suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nyt työnsä aloittavat sairaanhoitajat sijoittuvat pareittain yhteensä kymmenelle leikkaus- ja anestesia- sekä vuodeosastolle Meilahden, Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin sekä Kirurgiseen sairaalaan.

Heidän tuloaan on valmisteltu huolella lukuisissa työryhmissä sekä heidän tulevissa työyksiöissään. Hankkeen suunnittelussa ovat mukana Hyksin Tehyn ja Superin edustajat.

Työpaikallaan Hyksissä he ovat alkuvaiheessa harjoittelijoita. Harjoitteluajalta he saavat normaalin käytännön mukaisesti sairaanhoitajan palkan, josta vähennetään viisi prosenttia. Palkka ja työsuhteen ehdot määräytyvät samoin perustein kuin suomalaisenkin työntekijän kohdalla.

Yhteistyöhankkeesta odotetaan mallia koko maan käyttöön

- Lähes kaikilla muilla länsimailla on jo kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että tämän hankkeen myötä Suomikin saa toimivat rekrytointikäytännöt korkeaa ammattitaitoa vaativista erikoissairaanhoidon tehtävistä, kertoo Opteamin toimitusjohtaja Mika Eskola.

Opteam on kehittänyt rekrytointikonseptiaan Filippiineillä vuodesta 2007. Rekrytointiin olennaisena osana kuuluu suomen kielen ja kulttuurin koulutus, joka annetaan kaikille jo lähtömaassa.

Solmitun yhteistyön kolmantena osapuolena on Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea vastaa palkattavien sairaanhoitajien koulutuksesta suomalaisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Filippiiniläisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat osallistuneet lähtömaassa valintakokeeseen. Koulutukseen (sairaanhoitaja AMK) valinnassa on käytetty vakiintuneita ammattikorkeakoulun valintaperusteita.
Aluerehtori Jouni Koski painottaa, että filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta edellytetään tutkinnon (sairaanhoitaja AMK) suorittamisessa samaa osaamista kuin kaikilta muiltakin opiskelijoilta hoitotyön koulutusohjelmassa.

Sivun alkuun >>

Sydänmerkki-tuotteita jo yli 600
26.3.2010

Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt kauppojen hyllyillä on jo 617 eri tuoteryhmiin kuuluvaa Sydänmerkki-tuotetta. Sydänmerkki-tuotteet ovat omissa tuoteryhmissään rasvan laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän suhteen parempia valintoja. Sydänmerkki-tuotteiden piiriin kaivataan lisää vähäsuolaisia leipiä.

Sydänmerkki-tuotteita valmistaa ja markkinoi 81 eri yritystä. Sydänmerkki-tuotteet kuuluvat yhdeksään eri elintarvikeryhmään: maito, maitovalmisteet ja niiden kaltaiset valmisteet, ravintorasvat, lihavalmisteet, liha, kala, leipä ja viljavalmisteet, valmisruoat ja puolivalmisteet, mausteet ja maustekastikkeet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat.

Sydänmerkki-tuotteiden avulla kuluttajalla on mahdollisuus ostaa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia. Eniten pakattuja Sydänmerkki-tuotteita on maitovalmisteiden ryhmässä. Lisää tuotteita kaivataan erityisesti leipähyllyyn.

Suomalaiset saavat ruoasta edelleen liikaa suolaa. Yksittäisistä elintarvikkeista juuri leipä on merkittävin suolan lähde. Kiinnittämällä huomiota leivän suolapitoisuuteen, voi päivittäistä suolakuormaa pienentää huomattavasti. Tavallisimmin leivässä on suolaa 1,2-1,3 %. Sydänmerkki-leivissä suolaa on 0,7 %.

- Saamme usein palautetta leipien suolapitoisuuksista. Myös Sydänmerkki-leipien nimiä ja myyntipaikkoja kysytään meiltä usein, tuotepäällikkö Mari Olli Sydänliitosta sanoo.
- Vähäsuolaisille leiville on selvästi kysyntää, Mari Olli toteaa.

Sydänliitto ja Diabetesliitto ottivat Sydänmerkki-järjestelmän käyttöön vuoden 2000 alussa, koska elintarvikkeiden ravintosisällöt ovat kuluttajille vaikeaselkoisia. Sydänmerkistä on tullut luotettu ja tunnettu merkki, joka kertoo tuotteen kuluttajalle yhdellä silmäyksellä, että merkitty tuote on tuoteryhmässään rasvan ja suolan kannalta parempi valinta.

Sydänmerkki-järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on väestön terveyden edistäminen. Elintarvikevalmistajalle Sydänmerkki puolestaan on tehokas keino markkinoida sen myöntämisperusteet täyttäviä elintarvikkeita.

Sivun alkuun >>

Reumasairaita ei saa jättää pulaan
24.3.2010

Suomen Reumaliitto on järkyttynyt Reumasäätiön konkurssiuutisesta ja syvästi huolissaan reumasairaiden hoidosta uudessa tilanteessa. Suomen Reumaliitto vaatii, että reumasairaille taataan asiantunteva hoito oikeaan aikaan osaavassa paikassa ja että potilas voi itse vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan.

Liitto on toiminut monin tavoin ja ottanut kantaa reumahoidon ja reumakuntoutuksen riittävän tason ja voimavarojen puolesta. Lainsäädäntö ja säädökset ovat olleet liian usein syynä hoidon ja kuntoutuksen heikkenemiseen. Kilpailukäytännöt ovat kiristyneet, mistä erityistason hoito- ja kuntoutusyksiköt ovat kärsineet.

Reumasairaala on kansainvälisesti arvostettu erityisosaamiskeskus, jota monet reumapotilaat pitävät parhaimpana Suomessa. Reumasäätiö on ollut Suomen Reumaliiton yhteistyökumppani vuosikymmenten ajan. Yhteistyöneuvotteluja on pidetty tänäkin vuonna. Liiton aluetoimikunnat ovat myös toimineet Reumasairaalan puolesta.

Suomen Reumaliiton kanta on, että vaativa reumahoito ja varsinkin reumakirurgia on keskitettävä alle kymmeneen yksikköön. Erityisesti Suomen Reumaliitto kannattaa lasten ja nuorten reumasairauksien vaativan hoidon keskittämistä. Reumasäätiö on hoitanut erinomaisesti reumaa sairastavia lapsia.

Suomen Reumaliitto antaa tukensa Reumasäätiön sairaalan potilaille ja työntekijöille. Liitto tarjoaa yhteistyötään kuntoutuksen ja hoidon jatkuvuuden ratkaisemiseksi. Suomen Reumaliitolla on myös vankka asiantuntemus ja kokemus reumapotilaiden kuntoutuksessa. Liitto ylläpitää Kangasalla Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apilaa.

Sivun alkuun >>

Puunpolton terveyshaittoja on vähennettävä
11.3.2010

Kotitalouksien puunpoltto heikentää ilmanlaatua ja lisää terveysriskejä Suomen kaupungeissa ja taajamissa.

Nykytavoin toteutetusta puun pienpoltosta syntyy maassamme neljännes haitallisten pienhiukkasten ja 65 prosenttia syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden vuotuisista kokonaispäästöistä. Päästöt heikentävät lämmityskaudella ilmanlaatua erityisesti pientaloalueilla, mutta vaikuttavat samalla koko taajaman tai kaupungin ilmanlaatuun. Ulkoilman pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti myös asuntoihin.

Kaupunki-ilman pienhiukkaset ovat eniten terveydelle haittaa tuottava ympäristötekijä EU-maissa.

- Nykyisestä, pääasiassa huonotasoisesta puun pienpoltosta voidaan arvioida aiheutuvan Suomessa satoja ennenaikaisia kuolemia vuodessa sekä vähintään kymmenien miljoonien eurojen taloudelliset menetykset lisääntyneen sairastamisen vuoksi, sanoo erikoistutkija Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osastolta Kuopiosta.

Puun pienpolton päästöjä ei säännellä

Suomen pitkäjänteinen ilmansuojelutyö on parantanut merkittävästi kansanterveyttä. Isojen energialaitosten ja teollisuuslaitosten pienhiukkaspäästöt ovat nykyisin pieniä ja liikenteen pakokaasupäästöt ovat vähentymässä. Sen sijaan puun pienpolton päästöt ovat edelleen kohtuuttoman suuret, koska niitä vähentävää sääntelyä ei ole. Lähestulkoon kaikista puun pienpolttolaitteista on olemassa kotimaisen teollisuuden valmistamia vähän päästäviä malleja, mutta päästönormien puuttuminen hidastaa niiden käyttöönottoa. Pienten lämpölaitosten päästöjä voitaisiin vähentää tehokkaasti sähkösuodattimella.

- Valtiovallan ja kuntien olisi syytä tehdä päätöksiä, jotka vähentävät puun polton päästöjä ja ihmisten altistumista haitallisille pienhiukkasille. Tämä on nyt erityisen tärkeää, koska bioenergian käyttöä ollaan voimakkaasti lisäämässä, THL:n pääjohtaja Pekka Puska painottaa.

Hengitys- ja sydänsairaiden tekemät valitukset puunpolton savuista pitäisi ottaa kunnissa ja hallinto-oikeuksissa vakavasti. Valituksiin liittyy useimmiten naapurin jatkuva lämmittäminen monissa muissa maissa kelvottomaksi katsotulla, runsaasti päästöjä tuottavalla klapikattilalla. Terveydensuojelulakiin perustuvan Valviran ohjeen mukaan kuntien on mahdollista kieltää tällaisten kattiloiden käyttö Suomessakin.

Sivun alkuun >>

Finnairin matkustajareittiliikenteen Boeing MD-11 jää eläkkeelle
24.2.2010

Maanantaina 22.2. Delhistä Helsinkiin lennetty lento AY022 oli Finnairin Boeing MD-11 -koneen viimeinen matkustajalento reittiliikenteessä. Finnair
aloitti menestyksekkään Aasian valloituksensa laajarunkoisilla MD-11-koneilla vuosituhannen vaihteessa, ja konetyyppi on ollut yhtiön käytössä miltei 20 vuotta.

Finnairin MD-11 -laivastolla on toistaiseksi takanaan noin 400 000 lentotuntia ja yli 50 000 laskua. Finnairin MD-11:n kyydissä on matkustanut noin 14 miljoonaa matkustajaa vajaan 20 vuoden aikana.

"Finnair otti MD-11-koneet käyttöön ensimmäisenä koko maailmassa vuonna 1990 Helsingistä Las Palmasiin suuntautuvalla lennolla. Suorituskyvyltään erinomainen konetyyppi oli aikansa huipputeknologiaa," MD-11-laivaston ryhmäpäällikkö Rabbe-Holger Wrede kertoo.

"Finnair on kautta aikojen ollut edelläkävijä parhaan mahdollisen teknologian käytössä ja nyt on oikea aika siirtyä uusiin, ympäristöystävällisempiin koneisiin. Kaukoliikennelaivastossamme on Airbusin A330- ja A340 -koneita. Vuonna 2014 laivastomme täydentyy lisäksi aivan uusilla Airbus A350 -koneilla", Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund kertoo.

Yhtiön kaukoliikennelaivasto koostuu nyt pelkästään Airbus A340- ja A330-koneista, mikä yhdenmukaistaa kaukoliikennelaivaston Euroopan-laivaston A320-koneperheen kanssa. Uudistus parantaa merkittävästi sekä kannattavuutta että ympäristötehokkuutta. Uudet Airbus-kaukoliikennekoneet kuluttavat atkustajaa kohden 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin poistuvat MD-11-koneet.

Maailman kaikista verkostolentoyhtiöistä Finnair lentää nyt reittilentojaan moderneimmalla laivastolla. Finnairin koneiden keski-ikä on alle kuusi vuotta.

Finnair omistamat kaksi MD-11 -konetta ovat myynnissä. Myös niiden jatkokäyttömahdollisuuksia esimerkiksi Finnairin rahtiliikenteessä arvioidaan.

Sivun alkuun >>

Martat uskovat ilmaston lämpenemiseen
24.2.2010

Marttaliitto tutki marttojen mielipiteitä ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyen. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli ilmaston lämpenemisen kannalla. Ilmaston ja ympäristön eteen ollaan valmiita kuitenkin näkemään vaivaa.

Runsaan kolmentuhannen martan otoksessa 80 % kallistui ilmaston lämpenemisen kannalle. Osan mielipide nojaa tutkimustuloksiin, nähtyihin dokumentteihin arktisten jäätiköiden sulamisesta ja uutisiin aiempaa tuhoisammista tulvista ja myrskyistä eri puolilla maailmaa. Jotkut näkevät viitteitä muutoksesta omassa elinympäristössään.

Vastarannan marttoja on viidennes: Ilmaston lämpenemisen ennustamisella tehdään bisnestä ja luodaan uusia kulutustarpeita. Maapallon historiaan suhteutettuna käytössä on lyhyt seurantajakso, jonka perusteella ei voida tehdä mitään kattavia päätelmiä ja syyllistää ihmistä suhteettomasti.

Ympäristöasioissa martat ovat varsin samaa mieltä siitä, että jotain on itse kunkin tehtävä. Vettä ja energiaa pyritään säästämään. Kylmälaitteet on sijoitettu mahdollisimman kauas lämmönlähteistä (90 %), pyykkiä pestään täysin koneellisin (80 %) ja tarpeettomat valot sammutetaan (70 %). Lähes kaikki sammuttavat ainakin joskus viihdelaitteet virtakytkimestä tai katkaisimellisella jatkojohdolla. Vain 5 % ei ole lainkaan vaihtanut valaisimiin energiansäästölamppuja. Martta säästää energiaa sekä rahan että ilmaston takia.

Martat ovat tunnollisia kierrättäjiä silloin, kun se on mahdollista. Yli 90 % lajittelee ainakin paperin, ongelmajätteet ja lasin, ja 80 % pahvit ja tekstiilit. Reilu puolet ryhmästä kompostoi ja vähän alle puolet erotteli biojätteet. Vähiten lajiteltiin muovia, jonka keräystä ei monin paikoin ole järjestetty tai keräyspiste on hankalan matkan päässä.

Ruokakaupassa martan kolme tärkeintä ostopäätöstekijää ovat kotimaisuus, laatu ja hinta. Myös eläinten kohtelu mietityttää. Puolet martoista on vähentänyt erityisesti naudanlihan syöntiä viimeisten viiden vuoden aikana, ja nelisen prosenttia on puhtaasti kasvissyöjiä. Taloudellinen martta heittää harvoin (62 %) tai ei juuri koskaan (20 %) ruokaa roskiin.

Kodinkone valitaan laadun, hinnan ja ympäristöystävällisyyden perusteella. Siivouksessa ja pyykinpesussa neljännes käyttää aina Joutsenmerkkituotteita ja loputkin paria prosenttia lukuun ottamatta aina välillä. Etikka ja sooda ovat käytetyimmät ekotuotteet puhdistuspuuhissa.

Puolet martoista käyttää silloin tällöin julkisia kulkuvälineitä, noin 20 % usein ja 6 % aina.

Alle kolmannes ei käytä julkista liikennettä koskaan. Julkista liikennevälinettä ei joko ole, se ei sovellu aikatauluihin tai oma auto on kätevämpi. Lomakohdetta valitessaan martta miettii hintaa, suoria lentoyhteyksiä ja etäisyyttä. Kohdealueen ympäristönhoitoa ja mahdollista vesipulaa eivät kovin monet vielä käytä valintaperusteena. 20 % martoista ei lennä koskaan.

Marttojen kotitalousneuvonnan eettisen kuluttamisen teemaan liittyvä marttabarometri tehtiin alkuvuonna 2010. Kyselyyn vastasi 3 318 marttaa.

Sivun alkuun >>

Kuntajohtamisen rooleja on selkeytettävä
29.1.2010

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma odottaa poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjaon selkeytyvän kunnissa pormestarimallin ja muiden kokeilujen kautta. Hänen mukaansa yksi kuntien toiminnan kriittisiä tekijöitä tulevaisuudessa on nimenomaan onnistuminen kokonaisvaltaisessa johtamisessa.

- Kunnan menestys nojaa vahvaan johtamiseen, joka edellyttää toimivalla tavalla yhteen nivottua laajaa luottamushenkilöiden panosta ja johtamaan koulutettujen virkamiesten osaamista, Mäki-Lohiluoma sanoi kuntajohtamisen kehittämiseen keskittyneessä Pormestariseminaarissa Helsingissä.

Pormestarimalli on Kuntaliiton linjausten mukaan yksi mahdollisuus kuntalaislähtöisen poliittisen johtamisen vahvistamiseksi. Mäki-Lohiluoma korostaa, että kyse on kunnan koko johtamisjärjestelmästä, ei vain yhden henkilön tittelistä ja valtuuksista.

- Roolien ja vastuujaon tunnistaminen on tärkeätä. Vastuujaon merkitys korostuu entisestään sekä organisaation sisällä että kuntalaisten suuntaan.

Kunta- ja palvelurakenteet ovat muuttumassa voimakkaasti. Kuntakonsernit ja palvelujen uudet tuottajat mutkistavat johtamista. Samalla kun ammattimaista johtamista tarvitaan yhä vahvemmin, pitää myös kuntalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon vahvistaa. Julkisuuden ja henkilöstöviestinnän merkitys kasvaa.

- Oli johtamismallin nimi mikä tahansa, luottamushenkilöiden vahva osallistuminen on välttämätöntä tulevaisuuden kuntatoiminnassa. Kunnan pitää myös huolehtia luottamushenkilöiden tarpeellisista toimintaedellytyksistä.

Mäki-Lohiluoma on huolissaan luottamushenkilöiden määrän ja edustavuuden vähenemisestä.

- Meillä on jo suurten kaupunkiseutujen sisällä keskisuuren kaupungin kokoisia alueita, joilta ei ole valittu yhtään kunnanvaltuutettua. Pitäisikö meidän tutkia esimerkiksi Ruotsin mallia kunnan sisäisistä vaalipiireistä, Mäki-Lohiluoma miettii.

Suureneva kuntakoko saattaa Mäki-Lohiluoman mukaan viedä myös johtamismallia lähemmäksi Ruotsin kuntaneuvosmallia, jossa luottamushenkilöt ovat nykyistä enemmän kantamassa vastuuta eri sektorien toiminnasta.

Lähde: Suomen Kuntaliitto

Sivun alkuun >>

Viva Classica - Klassisen musiikin internet-radio aloitti lähetykset
27.1.2010

Klassisen musiikin ystävät voivat tammikuusta alkaen kuunnella klassista musiikkia internetin välityksellä osoitteessa www.vivaclassica.fi. Uusi internet-radio tulee lähettämään pääosin juonnettua klassista musiikkia sekä ohjelmia vuorokauden ympäri. Juonnetut ohjelmakokonaisuudet ovat kuunneltavissa myös jälkeenpäin sivustolla olevasta arkistosta. Helmikuusta alkaen radiolähetykset ovat kuunneltavissa myös matkapuhelimella.

Innovatiivisesti toteutetun internet-radion player-ikkunassa näytetään huolella valittujen kappaleiden täydelliset teostiedot. Lisäksi klikkaamalla kappaleen nimeä kuulija saa tarkat tiedot levystä, josta kappale on peräisin ja kyseessä olevan levyn voi myös ostaa sivustolla olevasta verkkokaupasta.

- Enää ei tarvitse arpoa kaupan hyllyjen välissä, minkä levyn valitsee ja pettyä myöhemmin kotona. Pettymys on sitäkin suurempi, kun ostajan poistettua levyltä muovipakkauksen, siihen ei enää laajene yleinen 14 päivän palautusoikeus, kertoo Viva Classican toimitusjohtaja Jana Kurkinen. - Työskennellessäni aiemmin Classic Radiossa huomasin, miten olennaisia teostiedot ovat klassisen musiikin harrastajille. Edistyneet harrastajat osaavat tunnistaa teoksen esittäjän tulkinnan perusteella ja haluavat vertailla erilaisia tulkintoja, Kurkinen jatkaa.

Viva Classican ensisijaisena päämääränä on edistää klassisen musiikkiin tietämystä, välittää ajankohtaista tietoa kulttuurielämän tapahtumista sekä tarjota kuulijoille laadukkaita ja monipuolisia ohjelmia. Ohjelmisto tulee koostumaan erilaisista teemaohjelmista ja osa ohjelmista lähetetään myös suorana. Kanavalla kuullaan Classic Radiosta tuttuja ja rakastettuja toimittajia kuten Aarno Cronvall, Roni Malinen ja Rene Ertomaa.

-Internetissä tapahtuva lähetys avaa loistavat mahdollisuudet interaktiiviseen ja jopa reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen kuulijoiden kanssa. Kuulijoiden toiveet tullaankin ottamaan ensisijaisesti huomioon ohjelmistoa kehittäessä, kertoo Viva Classican toimittaja Aarno Cronvall.

Viva Classica OY on vuosittain järjestettävän Midem Classical Awards -levykilpailun jäsenyritys, ja kanavaa edustaa tuomaristossa Aarno Cronvall, joka on jo neljättä vuotta tämän kansainvälisesti merkittävän kilpailun juryssä.

Verkkopalvelu tulee jatkossa sisältämään myös tietoa säveltäjistä, taiteilijoista sekä merkittävimpien teosten esittelyt.

Sivun alkuun >>

Yli 60-vuotiaiden alkoholiongelmat lisääntyneet
10.1.2010

Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla suhteellisesti kaikkein eniten 60–69-vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon laitoksissa ja alkoholisairauksien hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 60-vuotiailla selvästi enemmän kuin nuoremmalla väestöllä. Asiasta kertoo THL:n tutkimusprofessori Salme Ahlströmin ja erikoistutkija Pia Mäkelän artikkeli Yhteiskuntapolitikka-lehden tuoreimmassa numerossa.

Alkoholisairauden tai myrkytyksen aiheuttamat kuolemat väestön 100 000 asukasta kohti lähes kaksinkertaistuivat 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla (+ 94 %) vuodesta 1998 vuoteen 2007. Miehillä kasvua oli 43 prosenttia. Samana ajanjaksona alle 60-vuotiailla naisilla kasvua oli 50 prosenttia ja miehillä 28 prosenttia.

Alkoholin aiheuttamat tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat lisääntyivät prosentuaalisesti vähemmän (23 %) kuin alkoholisairaus- ja myrkytyskuolemat. Samana ajanjaksona 59-vuotiailla ja sitä nuoremmilla tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat vähenivät.

Päihdehuoltolaitoksissa hoidettujen 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien miesten määrä 100 000 asukasta kohti väheni jyrkästi 1990-luvun loppupuolella, mutta lisääntyi lievästi 60—69-vuotiaiden parissa (30 %) aikavälillä 2001—2007. Naisilla kasvu oli miehiä jyrkempi (50 %). Samana ajanjaksona 55-vuotialla ja sitä nuoremmilla kasvua ei ollut lainkaan.

Aikavälillä 1998−2007 naisten alkoholiehtoiset sairaalahoidot lisääntyivät voimakkaasti ikäryhmissä 60–64, 65–69 ja 70–79: 70, 38 ja 51 prosenttia. Miesten osalta lisäystä oli lähinnä ikäryhmissä 65–69 (12 %). Samana ajanjaksona 55-vuotialla ja sitä nuoremmilla kasvua ei ollut lainkaan.

Iäkkäiden epäyhtenäinen ryhmä juo myös epäyhtenäisesti

Juominen on yleistynyt eläkeläisväestön parissa ja vastaavasti tilastoidut alkoholiehtoiset haitat ovat yleistyneet kuolemilla ja hoitotilastoilla mitattuina. On kuitenkin muistettava, että iäkkäät eivät ole yksi yhtenäinen ikäryhmä. Alkoholin käyttö ja haitat ovat yleisiä "nuorilla iäkkäillä", mutta eivät enää 70 vuotta täyttäneillä.

Lähde: THL

Sivun alkuun >>

Yhä uusia kansanedustajia ilmoittautunut vapaaehtoistöihin vuonna 2010
19.12.2009

Suuri osa kansanedustajista on tehnyt ja tulee tekemään vapaaehtoistyötä. Vuodeksi 2010 heitä on aktivoitu myös haasteella, jonka heille esitti Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Lauslahti (kok) ja varapuheenjohtajana Kari Uotila (vas).

Mukaan ilmoittautuneita kansanedustajia on tällä hetkellä 63, ja myös moni avustaja on ottanut haasteen vastaan. Monilla työkohteetkin ovat jo tiedossa: työtä tullaan tekemään mm. vanhusten hoidossa, kouluissa, keskustelutukena netissä ja erilaisissa käytännön askareissa.

Kansanedustajia voidaan hyvällä syyllä pitää yhteiskunnan hyväosaisina. Heillä on työpaikka ja kansanedustajiksi valikoituu ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnan toiminnassa aktiivisesti mukana.

”On vähintäänkin kohtuullista, että me osallistumme yhteisiin talkoisiin. Asioista päättämisen lisäksi voimme kantaa kortemme kekoon myös konkreettisilla toimilla”, kommentoi Kari Uotila.

Vapaaehtoistalkoisiin osallistumalla kansanedustajat saavat arvokasta kokemusta apua tarvitsevien arjesta. ”Meidän on muistettava keitä varten teemme työtä. Muistia on syytä välillä virkistää, ja tuoda kentältä saatua palautetta päätöksenteon tueksi,” Lauslahti ja Uotila toteavat.

Tutkimukset kertovat, että jo 37 prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, mutta 60 prosenttia tekisi, jos joku pyytäisi. Lauslahti ja Uotila toivovat, että kansanedustajien esimerkki rohkaisisi myös muita työkykyisiä lähtemään talkoisiin mukaan. ”Hyvää joulumieltä voi osoittaa ympäri vuoden.”

Euroopan neuvosto on päättänyt, että vuosi 2011 tulee olemaan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi Euroopassa. Tuolloin vapaaehtoistoiminta tulee näkymään vahvasti myös Suomessa.

Pähkinän kuoressa: Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toimii Kansalaisareenan ja muiden yhteisöjen kanssa vapaaehtoistyön edistämiseksi. Tukiryhmän jäsenet edustavat eri puolueita.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan verkostoa valtakunnallisesti palveleva informaatio- ja kehittämiskeskus.

Sivun alkuun >>

Verkkokaupan suosikkilahjat 2009 - Pyjama ja piikkimatto
11.12.2009

Joululahjojen hankinta on kiivaimmillaan. Tänäkin vuonna yhä useampi lahja ostetaan verkosta. Suomen suurin verkkotavaratalo NetAnttila listasi joulun suosikkilahjat. Pyjamat ja tohvelit pitävät pintansa, mutta joukkoon on kivunnut myös yllättäviä hittilahjoja, kuten ompelukone.

Tänä vuonna jouluostosten hankinta on aloitettu edellisiä vuosia aikaisemmin. Yhä useampi hankkii joululahjat verkkokaupasta välttääkseen jouluruuhkat. Joulumyynnin odotetaan NetAnttilassa tänäkin vuonna kasvavan.

”Verkosta ostetaan lahjaksi etenkin musiikkia, videoita, pelejä sekä elektroniikkaa. Tänä jouluna hittituotteiksi ovat nousseet rentouttava piikkimatto ja yllättäen ompelukone. Ehkä kuluneen vuoden taloustilanne on saanut ihmiset kiinnostumaan jälleen käden taidoista”, NetAnttilan markkinointipäällikkö Ritva Riikonen arvelee.

Myös koruja ja kosmetiikkaa on kääritty lahjapapereihin aiempia vuosia enemmän.

Pehmeiden pakettien suosikit säilyvät vuodesta toiseen lähes samoina. ”Useimmat haluavat antaa lahjaksi hyvän olon asusteita, kuten pyjaman, alusvaatteita, oloasun tai tohvelit”, Ritva Riikonen paljastaa.

Joulun TOP5 kovat paketit

1. Fakiirimatto
2. Ompelukone
3. Nintendo Wii, Singstar ja Modern Warfare -pelit
4. Koko perheen elokuvat, albumikokoelmat, The Baseballs –levy
5. Biljardipöytä, tasapainolauta tai juoksumatto

Joulun TOP5 pehmeät paketit

1. Pyjamat ja tohvelit
2. Oloasut ja kylpytakit
3. Kerrastot ja miesten pitkät kalsarit
4. Satiiniset pussilakanasetit
5. Talven ulkoiluasut

Lähde: NetAnttila

Sivun alkuun >>

Valtiosihteeri Ilkka Oksala Apteekkariliiton toimitusjohtajaksi
9.12.2009

OTK Ilkka Oksala (44) on nimitetty Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajaksi. Peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteerinä toimiva Ilkka Oksala aloittaa liiton toimitusjohtajana maaliskuun alussa, kun liiton nykyinen toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen jää eläkkeelle.

Ilkka Oksala valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi 1990, jonka jälkeen hän on toiminut muun muassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän eduskuntasihteerinä, puolustusministerin erityisavustajana (1995-1998) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteerinä (2001-2007). Vuosina 1999-2001 Ilkka Oksala työskenteli sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä.

Peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteerinä Oksala on toiminut keväästä 2007 lukien. Tässä tehtävässä hän on vastannut hallitusohjelman toimeenpanosta peruspalveluministerin sektorilla. Valtiosihteerinä Oksala on toiminut muun muassa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusion ohjausryhmän puheenjohtajana sekä tupakkatyöryhmän ja arpajaislakihankkeen puheenjohtajana.

- Ilkka Oksala on terveydenhuollon asiantuntija ja vaikuttaja, joka tuntee hyvin myös apteekkitoimialan haasteet. Ilkan erityisosaaminen tuo varmasti uusia ajatuksia liiton toimintaan, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Mika Vidgrén sanoo.

- On suuri kunnia päästä työskentelemään hyvin järjestetyn suomalaisen apteekkijärjestelmän parissa. Apteekkariliitto on hyvin toimiva järjestö ja sillä on pitkä ja ansiokas historia, arvioi tuleva toimitusjohtaja Ilkka Oksala.

Sivun alkuun >>

Joka toinen suomalainen valitsisi kansallisjuomaksi maidon
4.12.2009

Jos Suomelle valittaisiin kansallisjuoma, 52 prosenttia suomalaisista nostaisi maidon kansallisjuoman asemaan. Kahvi ja perinteinen vodka saivat kumpikin 15 prosenttia äänistä, vesi 12 ja olut 2 prosenttia TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimuspäällikkö Anna Bäckström TNS Gallupista sanoo harvoin nähneensä näin selvää tulosta.

- Mielenkiintoista oli, että kahvi ja Koskenkorva saivat yhtä paljon kannatusta. Miehet valitsivat useammin vodkan kuin naiset, mikä ei liene yllättävää. Yli 50-vuotiaista 20 prosenttia äänesti kahvia, Bäckström kertoo.

Valion tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisuuden merkitystä maidossa. Tutkimus toteutettiin internethaastatteluna marraskuun alussa ja siihen vastasi 1 200 suomalaista. Vastaajat edustivat 15 - 75 -vuotiaita, jotka juovat maitoa vähintään kerran viikossa ja vastaavat päivittäistavaraostoista yksin tai yhdessä toisen perheenjäsenen kanssa.

Raaka-aine tekee ruuasta suomalaisen

Tutkimuksessa selvisi myös, että kuluttajan mielestä ruuassa raaka-aineen alkuperä on suomalaisuuden ydin 86 prosentilla äänistä. Valmistaja sai 48 prosenttia ääniä ja Joutsenlippu 35. Vastaajan tuli valita kaksi tärkeintä vaihtoehdoista, jotka olivat raaka-aineen alkuperä, valmistaja, Joutsenlippu-merkki, Avainlippu-merkki, pakkausmaa ja tuotemerkki. Vastaajat näkivät vaihtoehdot erilaisissa järjestyksissä.

Bäckström huomauttaa, että 12 prosenttia miehistä valitsi pakkausmaan, kun naisista niin teki vain 7 prosenttia. Naisista Joutsenlipun valitsi suomalaisuuden merkiksi 37 prosenttia, miehistä 33 prosenttia.

Suomalaiset eivät juuri sulata ulkomaista alkuperää olevan raaka-aineen pakkaamista Suomessa. Kaikkiaan 63 prosenttia vastaajista suhtautui siihen kielteisesti tai melko kielteisesti. Tulokseen vaikuttaa se, että tässä kysymyksessä vastaajille ei annettu neutraalia vaihtoehtoa, vaan heidän haluttiin ottavan kantaa.

- Suomessa pakkaaminen ei siis välttämättä nosta kotimaisuusastetta riittävästi kuluttajan silmissä. Asiaa voi kuitenkin tehdä ymmärrettävämmäksi perustelemalla sitä esimerkiksi työpaikkojen säilymisellä. Tämä voi jatkossa muuttaa nykyistä suhtautumista, Bäckström arveli.

Hänestä tulos on yhteydessä ihmisten haluun tukea kestävää kehitystä ja ottaa itse vastuuta suomalaisesta ruuantuotannosta.

Kaksi kolmesta tarkistaa maidon alkuperän

Suomessa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuus on kuluttajien mielestä erittäin tärkeää. Tutkimuksessa 40 prosenttia vastaajista ruksi kohdan erittäin tärkeä ja jonkin asteisesti tärkeäksi sen katsoi 84 prosenttia kaikista vastaajista. Kaksi prosenttia ei pitänyt kotimaisuutta lainkaan tärkeänä.

- Tulos oli ilmiömäisen voimakas. Suomalaisia on yleensä vaikea saada valitsemaan asteikon ylintä vaihtoehtoa, mutta tässä se valittiin usein. Kun puhutaan maidosta, puhutaan muustakin: suomalaisuudesta, Bäckström toteaa.

73 prosenttia vastaajista ilmoitti tarkistavansa maidon alkuperän tölkistä. Mitä vanhempi henkilö, sitä todennäköisemmin hän alkuperän tarkista.

Pääkaupunkiseutu erottui tässä alhaisemmalla prosenttiosuudella: 66 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista kertoi selvittävänsä maidon alkuperän, kun Itä-Suomessa jopa 82 prosenttia teki niin.

Vastapainona alkuperälle on Bäckströmin mukaan hinta. Hinta on oleellinen tekijä etenkin nuorille kuluttajille.

Mielikuva laadusta selkeä maistamisesta riippumatta

Laatumielikuvissa Suomessa tuotettu maitoon luotettiin. Moni ei ollut maistanut ulkomaisia maitoja, mutta mielikuva niiden laadusta oli jyrkkä. Kun 72 prosenttia piti suomalaismaidon laatua erittäin hyvänä, ruotsalaismaidosta näin ajatteli 16 prosenttia ja vain muutama prosentti Virosta, Saksasta tai Venäjältä tuodusta maidosta.

Mielikuvaa tukee raakamaidon pohjoismainen vertailu vuosina 2005 - 2008, jossa suomalaismaidon bakteeri- ja solupitoisuudet sekä antibioottijäämiä sisältävien näytteiden määrä olivat selvästi alhaisimmat.

Lähde: Ruokatieto - Laura Lounasheimo

Sivun alkuun >>

Uusi Mannerheim-kokoelma talvisodan muistoksi
1.12.2009

Talvisodan 70-vuotismuiston kunniaksi Rahapaja Moneta on Rahapaja OY:n kanssa luonut uuden Mannerheim-mitalikokoelman.

Kokoelmaan kuuluu vähintään 12 kullattua Mannerheim-mitalia, jotka kertaavat marsalkan tarinaa alusta loppuun saakka. Aiheisiin kuuluvat muun muassa ”Ylipäällikkö Mannerheim”, ”Valtionhoitaja Mannerheim” ja ”Tutkimusmatkailija Mannerheim”.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) toimi urallaan Suomen valtionhoitajana, presidenttinä ja kolmen sodan ylipäällikkönä. Mannerheim muistetaan myös tutkimusmatkailijana ja kosmopoliittina.

Mannerheimin tunnuslause ”Candida pro causa ense candido” tarkoittaa suomeksi ”puhtain asein puhtaan asian puolesta.” Tämä tunnuslause on kaiverrettu myös Mannerheim-mitaleiden yhteiselle puolelle.

Mannerheim-mitalit ovat halkaisijaltaan 38,61 millimitriä ja painavat 26 grammaa. Mitalien enimmäislyöntimäärä on 30 000 kappaletta/kuva-aihe. Mannerheim-mitalien aiheet valitsee sotahistorian professori Ohto Manninen, joka myös kirjoittaa aitoustodistusten taustatiedot.

Suomi jäi kauas kärkisijoilta diabeteksen hoitovertailussa
10.11.2009

Suomi jäi kauas kärjestä vertailussa, jossa selvitettiin diabeteksen hoidon laatua eri Euroopan maissa. Suomi löytyy Euro Consumer Diabetes -indeksissä vasta sijalta 14 juuri ennen Liettuaa ja Latviaa. Parhaiten menestyivät Tanska ja Iso-Britannia. Diabeteksen hoitovertailussa oli 27 EU-maan lisäksi mukana Norja ja Sveitsi.
Euro Consumer Diabetes -raportin mukaan Suomessa ei ole riittävästi tietoa hoidon laadusta eri puolilla maata. Toisin kuin indeksissä paremmin menestyneissä maissa, Suomessa ei ole valtakunnallista diabetesrekisteriä.

Muiksi syiksi Suomen heikolle sijoitukselle raportti nimeää liikalihavuuden yleisyyden ja koululiikunnan liian pienen määrän. Lisäksi diabeetikoiden mahdollisuus valita hoitopaikka on rajallinen, ja valtion ja kuntien tuki diabeetikkojen jalkojen hoitoon heikko. Raportin tekijät eivät myöskään arvostaneet Suomessa toteutettuja ennaltaehkäisytoimenpiteitä.

Euro Consumer Diabetes -raportin on toteuttanut ruotsalainen terveydenhuoltoon liittyvän tiedon analysoija ja tuottaja Health Consumer Powerhouse.

Terveet elämäntavat vähentävät sairastumisriskiä

Suomessa on tällä hetkellä yli 500 000 diabeetikkoa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa 40 000 henkilöä, ja diagnosoituja tyypin 2 diabeetikoita on 240 000. Lisäksi ainakin 200 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Molemmat diabetestyypit yleistyvät voimakkaasti.

Aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla. Avainasemassa ovat painonhallinta, riittävä liikunta ja hyvät ruokatottumukset. (Ruokatieto)

Sivun alkuun >>

Järjestöt turvaavat hyvinvointipalveluita maaseudulla yhä useammin
5.11.2009

Parhaillaan käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus kasvattaa kuntien kokoa. Samanaikaisesti uhkana on, että säästötoimien vuoksi palvelut kaikkoavat maaseudulta. Monin paikoin järjestöt ovat ryhtyneet tuottamaan asukkaiden tarvitsemia palveluita. Hallinnossa ja politiikassa on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten järjestöjen toimintamahdollisuuksia pitäisi tukea.

Kunnat ovat vastuussa tärkeimpien peruspalvelujen järjestämisestä. Kuntapäättäjät toteavat kuitenkin usein, että valtio sysää liikaa tehtäviä kuntien vastuulle ilman, että valtio tulisi riittävästi vastaan tehtävien rahoituksessa. Monilla kunnilla ei ole rahaa tarjota kaikkea sitä apua, joita esimerkiksi ikäihmiset tarvitsisivat.

– Järjestöt ovat alkaneet tarjota kaikenlaista palveluapua, esimerkiksi siivousta, pieniä korjaustöitä, halkoapua sekä ruohonleikkuuta. Monet arkiset askareet jäisivät tekemättä ilman aktiivisia järjestöjä, sanoo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tutkija Ritva Pihlaja.

– Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna järjestöjen tarjoamat palvelut ovat erittäin tärkeitä. Ilman niitä paine muun muassa kalliimpaan laitosasumiseen kasvaisi, mikä nostaisi kuntien ja koko yhteiskunnan kustannuksia.

Ministeriöt ovat eri linjoilla

Kunnat tukevat järjestöjä usein pienin toiminta-avustuksin. Avustukset riittävät kuitenkin yleensä vain yhdistyksen pienen perushallinnon pyörittämiseen. Jos yhdistys päättää ryhtyä tarjoamaan palveluja, yksi suurimmista haasteista onkin sen ratkaiseminen, miten palvelujen tuottaminen rahoitetaan.

– Järjestöjen oletetaan usein hoitavan erilaisia tehtäviä ilman korvausta tai vapaaehtoistyönä. Ei ole kuitenkaan vastuullista politiikkaa olettaa, että vapaaehtoisvoimin hoidettaisiin sellaisia palveluja, jotka vaativat päivittäistä sitoutumista ja tuntien säännöllistä työpanosta. Palvelujen rahoittamiseen tarvitaan enemmän joko yhteiskunnan verovaroja tai asiakkailta perittäviä palvelumaksuja. Monilla suomalaisilla ei kuitenkaan ole varaa maksaa palveluista, varsinkaan maaseudulla, missä kilometrit ovat suuri lisäkustannus.

Tutkija Pihlaja arvostelee, ettei hallinnossa ja politiikassa ymmärretä riittävän hyvin järjestötoiminnan laajaa merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille ja koko kansantaloudelle. Vaikka hallitusohjelmassa puhutaan esimerkiksi julkisen vallan ja kolmannen sektorin kumppanuudesta, eri ministeriöt ovat tälläkin hetkellä täysin eri linjoilla järjestöjen toimintamahdollisuuksien edistämisessä.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö painottaa järjestöjen merkitystä sosiaalipalvelujen kehittämisessä, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on samaan aikaan heikentämässä järjestöjen työllistämismahdollisuuksia.

Järjestöjen rooli maaseudun palvelujen tuottajana ei voi vahvistua ilman, että käytettävissä on myös julkista rahoitusta.

– Päättäjät eivät saisi unohtaa, että yhdistysten toiminta lähtee aina aktiivisista ihmisistä, eikä niiden toiminta synny hallinnollisin päätöksin tai poliitikkojen asettamien vaatimusten kautta. Kunta ja valtio voivat kuitenkin monin tavoin tukea ja rohkaista järjestötoimintaa, sanoo tutkija Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä.

Hyvinvoinnin tukeminen on muutakin kuin palveluja

Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Palveluja järjestäessään kunta voi itse tuottamiensa palvelujen ohella kääntyä myös yksityisten yritysten tai järjestöjen puoleen.

- Liian paljon keskitytään kuitenkin puhumaan vain palvelujen tuottamisesta. Järjestöjen ja yhdistysten merkitys on suuri myös laajemmin, hyvinvoinnin monipuolisena edistäjänä. Ilman järjestöjen tarjoamia kulttuuri-, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Suomi olisi huomattavasti nykyistäkin hiljaisempi ja aneemisempi maa.

Kunnissa mietitään nyt PARAS-hankkeen tiimoilta, miten palvelut järjestetään. Yksi vaikeimpia on kysymys palvelujen rahoittamisesta. Kuntaliitosten myötä välimatkat kuntakeskukseen pidentyvät, eikä tästä aiheutuvia kustannuksia saa siirtää yksin palveluja tarvitsevien asiakkaiden matka- ja aikakustannuksiksi.

Lastensuojelun tai psykiatrian palvelut ovat esimerkkejä erityispalveluista, joiden järjestäminen edellyttää suurta väestöpohjaa. Monet päivittäin tarvittavat lähipalvelut, esimerkiksi lasten päivähoito, perusopetus, terveyspalvelut ja vanhusten asuminen, on kuitenkin turvattava lähellä palvelua tarvitsevaa asiakasta – asuipa hän missä päin Suomea tahansa.

– Kunnissa on etsittävä uudenlaisia paikallisia tapoja tuottaa palveluja. Pienyrittäjyys on pitkien välimatkojen Suomessa hyvä vaihtoehto, kun mietitään vaikkapa vanhusten kotona asumista tukevien palvelujen tuottamista. Kunta voi tukea paikallisten palvelumarkkinoiden kehittymistä myös palvelusetelillä. Se on mahdollisuus sekä yrittäjille että palveluja tuottaville järjestöille, myös pienessä mittakaavassa, Pihlaja sanoo.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Sivun alkuun >>

50 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien osuus suurin julkisella sektorilla
3.11.2009

Tilastokeskuksen vuoden 2007 työssäkäyntitilaston mukaan 50–vuotiaita tai vanhempia oli 30,6 prosenttia työssäkäyvistä. Julkisella sektorilla työskentelevistä tähän ikäryhmään kuului 37,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla (yksityinen sektori, valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ja yrittäjät) 27,9 prosenttia. Verrattuna vuoden 2002 työssäkäyntitilaston lukuihin 50 vuotta täyttäneiden osuus työllisistä on kasvanut 2,8 prosenttiyksikköä. Työssäkäyntitiedot päätellään koko väestölle, ja viiteajankohtana on vuoden viimeinen viikko.

Julkinen ja yksityinen sektori

Julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien palveluksessa 50 vuotta täyttäneiden työllisten osuus oli 37,8 prosenttia. Valtiosektorilla tämä osuus oli 35,4 prosenttia ja kuntasektorilla 38,4 prosenttia. Korkeimmat 50 vuotta täyttäneiden osuudet olivat Torniolaakson seutukunnassa (48,5 prosenttia), Itä-Lapin seutukunnassa (48,3 prosenttia) sekä Pielisen Karjalan seutukunnassa (47,1 prosenttia). Julkisella sektorilla ko. ikäryhmän osuus on kasvanut 5,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2002.

Yksityisellä sektorilla työssäkäyvistä 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,9 prosenttia. Yrittäjistä (sis. maatalouusyrittäjät) 50 vuotta täyttäneitä oli 43,2 prosenttia. Alueellisesti tarkasteltuna suurimmat 50 vuotta täyttäneiden osuudet olivat Ålands skärgårdin seutukunnassa (41,9 prosenttia), Suupohjan rannikkoseudun seutukunnassa (38,4 prosenttia) ja Torniolaakson seutukunnassa (37,7 prosenttia). Viiden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna koko maassa yksityisen sektorin 50 vuotta täyttäneiden ikäryhmän osuus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä.

Sivun alkuun >>

Hallituksen tuki kansalaisten eläkesäästämiselle on edistysaskel
18.9.2009.

Hallitus antoi tänään esityksensä uutta pitkäaikaissäästämistä koskevasta lainsäädännöstä (ps-laki). Finanssialan Keskusliitto pitää hyvänä sitä, että hallitus näkee tarpeellisena julkisen ja yksityisen vastuun kumppanuuden kokonaiseläketurvan rahoituksessa ja kannustaa kansalaisia eläkesäästämiseen.

Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi pitää tärkeänä hallituksen tukea eläkesäästämiselle ja kilpailun lisäämiselle.

Eläketurvaa on syytä tarkastella kokonaisuutena, johon liittyy enenevässä määrin lakisääteistä työeläkettä täydentävää omaehtoista varautumista, Kauppi toteaa.

Finanssialan Keskusliiton mielestä yhteiskunnan tulisi tukea ennen kaikkea sellaista pitkäaikaissäästämistä, joka vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä parantamalla eläkeikäisten mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan hoiva- ja hoitopalveluita elämänsä loppuun saakka. Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus hankkia tällaista elinikäistä lisäturvaa myös kertamaksulla esimerkiksi omaa asuntovarallisuutta hyödyntäen.

Vanhuusajan toimeentulon parantamiseksi Finanssialan Keskusliitto pitää tärkeänä myös ei-verokannustettujen lisäeläkemarkkinoiden synnyttämistä. Kauppi toivookin, että hallitus saa mahdollisimman nopeasti voimaan muutokset, joilla myös ei-verovähennyskelpoisten eläkevakuutusten tarjoaminen tehdään mahdolliseksi.

- Tähän mennessä tällaisten tuotteiden tarjoaminen on ollut verotuksellisista syistä mahdotonta.

Hallituksen ps-lakiesitys sisältää muutoksia myös nykyisten yksilöllisten eläkevakuutusten verovähennysoikeuteen. Muutoksen myötä voimassa olevien eläkevakuutusten vakuutusmaksut ovat seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen verovähennyskelpoisia vain siinä tapauksessa, että vapaaehtoisten eläkkeiden eläkeikä on sama kuin lakisääteisen työeläkkeen eläkeikä.

- Hallituksen esityksessä huomioidaan tarve antaa nykyisille eläkesäästäjille riittävästi aikaa siihen, että he voivat toteuttaa säästösuunnitelmaansa, vaikkakin on valitettavaa, että jälleen kerran sopimuksiin joudutaan tekemään muutoksia, Kauppi toteaa.

Sivun alkuun >>

Sairastatko nivelreumaa tai psoriasista?
5.9.2009

Orion etsii henkilöitä lääkkeen kliiniseen tutkimukseen

Etsimme nivelreumaa tai psoriasista sairastavia tutkimushenkilöitä kliiniseen lääketutkimukseen, jossa selvitetään ei-kaupallisen metotreksaattivalmisteen imeytymistä verrattuna kaupalliseen valmisteeseen.

Tutkimukseen kuuluu

- alkutarkastuskäynti
- kaksi vuorokauden mittaista tutkimuskäyntiä viikon välein
- neljä erillistä aamukäyntiä näytteenotossa
- lopputarkastuskäynti.

Tutkimuksessa otetaan useita verinäytteitä.

Tutkimukseen osallistuville tutkimus on maksuton. Tutkimukseen kuuluu lääkärintarkastus, laboratoriokokeita, sydänfilmi ja verenpaineen mittaus. Tutkimuksesta ei ole odotettavissa tutkittaville itselleen välitöntä lääketieteellistä hyötyä, mutta he saavat tietoa omasta terveydentilastaan. Lisäksi tutkittavat saavat korvauksen tutkimukseen käyttämästään ajasta.

Jos

• käytät säännöllisesti suun kautta otettavaa metotreksaattia (esim. kauppanimellä Trexan®) nivelreuman tai psoriasiksen hoitoon
• olet normaalipainoinen yli 18-vuotias mies tai steriloitu tai vaihdevuosi-iän ohittanut nainen
• et tupakoi yli 5 savuketta päivässä
ja olet kiinnostunut tutkimuksesta, ota yhteyttä tutkimushoitajiimme puhelimitse 010 426 4497 / Minna Räävi tai 010 426 2880 Jonna Hakala.

Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi myös sähköpostitse jättämällä viestin Espoossa sijaitsevaan tutkimusyksikköömme osoitteeseen tutkimusyksikko@orionpharma.com

Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii lääkäri Leena Mattila, puh: 010 4261,
sähköpostiosoite leena.mattila@orionpharma.com

Ilmoitus: Orion Oyj

Sivun alkuun >>

Tutkimus: Pelon kulttuuri vallannut suomalaiset
25.8.2009

Pelkoa ei liitetä enää pelkästään vaarallisiksi miellettyihin asioihin kuten yöllä pimeän aikaan kadulla liikkumiseen. Pelosta on tullut paljon monimutkaisempaa, sillä se on pienissä arjen valinnoissa mukana, esimerkiksi työpaikoilla, asumisessa ja lastenkasvatuksessa. Kun pelosta kertoo kaverille, lietsoo huomaamattaan pelkoa lisää. Pitäisikö arkipäivässä siis varautua kaikkein pahimpaan?

Aiemmin pelko rinnastettiin konkreettisiin asioihin esimerkiksi pimeällä ulkona liikkumiseen, mutta nykyään pelko näkyy jokapäiväisessä elämässä – usein huomaamattamme. Kodit on varustettu nykyään turvalukoilla, omakotitaloissa näkyy turvakameroita ja -järjestelmiä, työpaikoille on ilmestynyt erilaisia hälyttimiä ja lapsia ei uskalleta päästää yksin julkisilla liikennevälineillä harrastuksista kotiin.

– Pelko tunkeutuu jokaiselle ihmiselämän alueelle ja arjen valintoihin. Ihmiset puhuvat myös paljon kokemuksistaan toistensa kanssa, mikä on omiaan lisäämään toisten pelon kohteita, Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa pelkoa tutkinut akatemiatutkija Hille Koskela valaisee.

Kun pelon kohde ei ole enää konkreettinen, ihmiset edistävät turvallisuutta kaikilla mahdollisilla elämänalueilla.
– Olemisen tapa, käyttäytyminen ja suhde toisiin ihmisiin ovat muuttuneet, koska pelko määrittää elämää.

Pelolla tehdään liiketoimintaa

Aiemmin esimerkiksi vartiointia on käytetty ainoastaan teollisuusrakennuksissa, mutta nykyään vartijat ovat osa jokapäiväistä, normaalia katukuvaa. Raha tuo turvallisuutta, sillä ilman sitä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi ostaa turvallisuuspalveluja.
– On epäeettistä ja epätasa-arvoista, että toiset tekevät liiketoimintaa sillä, kun toiset pelkäävät. Sitä enemmän tehdään voittoa, mitä enemmän pelätään. Jotkut ihmiset voivat ostaa kalliita vartiointipalveluja kotiinsa, toisilla siihen ei ole mahdollisuutta, Tiede on taidetta -tapahtumassa Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla pelosta puhunut akatemiatutkija Koskela pohtii.

Pelko yhdistyy vihaan

Turvallisuuden maksimoiminen johtaa usein myös ennakkoluuloihin ja vihaan. Asiat, jotka eivät oikeasti liity pelkoon, liitetään siihen kuitenkin välillisesti esimerkiksi erilaisten yhteiskunnan nollatoleranssikampanjoiden myötä.
– Esimerkkinä tällaisesta ovat graffitit, jotka eivät oikeasti liity pelkoon millään tavalla. Kun tällaisia asioita harrastavia ryhmiä vastaan kohdistetaan järeitä toimia, on käynyt niin, että ihmiset alkavat vihata heitä.

Liiallinen turvallisuuden tavoittelu ei kuitenkaan ole akatemiatutkija Koskelan mielestä välttämättä kovin hyvä asia.
– Siitä seuraa ylilyöntejä, kuten esimerkiksi joissakin latinalaisen Amerikan, Afrikan tai Yhdysvaltojen kaupungeissa. Ei niissä tunnu turvalliselta, vaikka kaikilla on muurit talojen ympärillä, ympärivuorokautinen vartiointi, koirat ja tuplalukot. Parempaa turvallisuutta saavutettaisiin, jos ihmiset pyrkisivät kommunikoimaan ja välittämään toisistaan.

Tutkija Koskelan mielestä on huolestuttavaa, jos turvallisuuden hakeminen muuttaa ihmisten keskinäisen kommunikaation tapoja.
– Jos toinen ihminen koetaan lähtökohtaisesti uhkaavaksi, ei silloin uskalleta mennä kysymään, auttamaan tai väliin kun olisi tarve. Se johtaa siihen, että ihmiset tavallaan jäykistyvät pelon varjossa, akatemiatutkija Hille Koskela sanoo.

Sivun alkuun >>

Ikääntyville on tärkeää, että terveyspalveluja on riittävästi saatavilla
19.8.2009

Harvaan asutuilla alueilla viranomaisten pitää olla moniosaajia

Harvaan asutuilla alueilla viranomaisten pitää sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan olla moniosaajia, jotta asukkaiden arjen turvallisuuspalvelut pystytään turvaamaan. Lisäksi tarvitaan eri viranomaisten entistä laajempaa operatiivista yhteistyötä. Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa käynnistyivätkin heinäkuussa kokeilut, joissa etsitään harvaan asutuille alueille uusia turvallisuuspalveluihin liittyviä yhteistyömuotoja.

Parhaillaan käynnissä olevissa kokeiluissa ovat mukana ensisijassa sisäasiainhallinnon turvallisuusviranomaiset: poliisitoimi, rajavartiolaitos, pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos.

- Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet seikat. Turvallisuusviranomaiset voivat vaikuttaa joihinkin seikkoihin, mutta eivät kaikkiin. Muuttotappiosta kärsivissä maaseutumaisissa kunnissa väestö ikääntyy. Erityisesti ikääntyvän väestön turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeää, että myös terveyspalveluja on riittävästi saatavilla.

- Pidän tarpeellisena selvittää, voidaanko harvaan asuttujen alueiden turvallisuushanketta laajentaa sosiaali- ja terveystoimen, puolustushallinnon ja kansalaisjärjestöjen suuntaan. Tämä ei tietenkään muuta periaatetta, että kukin viranomainen vastaa omista tehtävistään ja muut toimivat aina vastuuviranomaisen ohjauksessa, totesi ministeri Holmlund tänään keskiviikkona Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa tutustuessaan maakunnissa käynnissä oleviin yhteistyökokeiluihin. Kokeilut päättyvät 1.5.2010.

Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2009 harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden kehittämistyöryhmän kehittämään operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. Tavoitteena on harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen sekä operatiivisen yhteistyön konkreettinen kehittäminen.

Harvaan asuttuina alueina pidetään maaseutumaisia kuntia. Harvaan asutut alueet keskittyvät Lapin lääniin, Kainuuseen ja Itä-Suomeen. Muissakin lääneissä on harvaan asuttuja alueita.

Lapissa ja Pohjois-Karjalassa käynnissä olevissa kokeiluissa kokeillaan mm. yhteispartiointia, lähimmän partion hyödyntämistä hälytystehtävässä ja ensivastetoimintaa. Hankkeen puitteissa voidaan tehdä myös lainsäädäntöön, hallinnollisiin ohjeisiin ja koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia.

Harvaan asuttujen alueiden viranomaisresursseista yhteinen tilannekuva

Ministeri Holmlund kannusti Kontiolahdella viranomaisia etsimään avoimin mielin uusia, konkreettisia keinoja harvaan asuttujen alueiden asukkaiden arjen turvaamiseksi.

- Rajavartiolaitos voi hoitaa tietyin edellytyksin kiireellisiä poliisin tehtäviä. HARVA-hankkeessa tulisi pohtia voisiko esimerkiksi tätä ajattelutapaa laajentaa edelleen myös muiden toimijoiden suuntaan ja muutoinkin poistaa lainsäädännöstä mahdollisesti löytyviä järkevän yhteistoiminnan esteitä, Holmlund totesi.

Holmlundin mukaan yhteinen tilannekuva luo perustan operatiiviselle yhteistyölle. Tilannekuvayhteistyötä tehdään jo nykyisin muun muassa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen kesken. - Harvaan asuttujen alueiden viranomaisresursseista voitaisiin koota yhteinen tilannekuva, ehdotti Holmlund

Sivun alkuun >>

Joka neljäs kunta ehkäisee aktiivisesti ilmastonmuutosta
29.7.2009

Neljännes kunnista tekee tällä hetkellä aktiivisesti työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Näissä 85 kunnassa asuu peräti 65 prosenttia Suomen väestöstä. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton tekemän ilmastoselvityksen ennakkotiedoista.

Ilmastotyötä tehdään sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa. Kunnissa ilmastotyön perustana on ilmastopäästöjen laskeminen ja päästövähennystavoitteen asettaminen. Kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista on laskenut ilmastopäästönsä ja reilut 20 prosenttia asettanut tavoitteen päästöjen vähentämiseen.

Esimerkiksi Kuopiossa on tavoitteena vähentää ilmastopäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Porissa ja Turussa saman aikavälin päästövähennystavoite on 20 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia pyrkivät yhdessä 39 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Maarianhaminassa päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuosien 2002-2012 välillä.

Uusikaupunki tavoittelee 30 prosentin päästövähennystä vuoteen 2012 mennessä. Kuhmoisissa tavoitteena on hiilineutraali kunta kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Kunnan ilmastotyö kannattaa myös taloudellisesti

Voimassaoleva ilmastostrategia tai -ohjelma on 15 prosentilla vastanneista kunnista ja valmisteilla 31 prosentilla.

- Esimerkiksi Ruotsissa noin puolella kunnista on valmiina ilmastonmuutoksen torjumista koskeva laajempi suunnitelma. Vastausten perusteella Suomessakin suuri osa kunnista on aktivoitumassa ilmastotyöhön, projektisihteeri Riitta Savikko Kuntaliitosta vertaa.

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma huomauttaa, että kunnat pystyvät hidastamaan ilmastonmuutosta vähentämällä alueellaan syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, sillä kaikki päästöt tehdään kuntien rajojen sisäpuolella.

- Energiansäästö, kunnan kiinteistöjen lämmityspolttoainevaihdot uusiutuviin ja kunnan energiatehokkaat hankinnat ovat toimia, joilla voi vähentää ilmastopäästöjä nopeasti. Yhdyskuntasuunnittelu, liikennejärjestelmät ja energialaitosten polttoainevaihdot ovat pitkävaikutteisia kuntien ja alueiden keinoja vähentää kasvihuonekaasuja.

Luoma muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on osoittautunut useimmiten järkeväksi myös kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi energiansäästö tuo kustannussäästöjä ja puuenergian käyttäminen puolestaan tuloja paikallisille lämpöyrittäjille.

Tukea työlle toivotaan

Valtaosa ilmastokyselyyn vastanneista toivoi kunnan ilmastotyöhön tukea erityisesti kunnan virkamiesjohdolta, kunnan luottamushenkilöiltä, Kuntaliitolta, Suomen ympäristökeskukselta sekä maakunnan liitoilta.

Kuntaliitto käynnisti kuntien ilmastonsuojelukampanjan vuonna 1997 ja nykyisin kampanjassa on mukana 43 kuntaa. Selvityksen perusteella ilmastonsuojelukampanjaan osallistuvat kunnat ovat selvästi aktiivisempia ilmastotyössään kuin muut kunnat.

Kuntaliitto toteutti kaikille Suomen kunnille suunnatun kyselyn kuntien ilmastotyöstä touko-kesäkuussa 2009. Kyselyn ensimmäiseen vaiheeseen vastasi 172 kuntaa eli noin puolet Suomen kunnista. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan elo-syyskuun vaihteessa.

Sivun alkuun >>

Jätä koti asutun näköiseksi - postit saat myös mökille
18.6.2009

Täyttyvä postilaatikko voi antaa varkaalle vinkin talonväen poissaolosta. Posti palvelee suomalaisia myös kesällä lomakauden käynnistyessä. Helppo tapa estää postilaatikon täyttyminen on kääntää postit kotimaassa lomaosoitteeseen tai keskeyttää postien jakelu loman ajaksi.

Vuonna 2008 lähes 80 000 kotitaloutta käänsi loma-ajan postit kesäosoitteeseen tai halusi postilähetyksille turvallisen säilytyksen poissaolon ajaksi.

Postin internetsivuille on koottu kaikki muuttamiseen liittyvät palvelut yhteen paikkaan. Osoitteessa www.posti.fi/lomaposti ovat esimerkiksi keskeiset tiedot postien kääntämisestä lomaosoitteeseen tai jakelun keskeytyksestä. Verkko on noussut suomalaisten suosituimmaksi tavaksi tehdä osoitteenmuutos. Yli 40 prosenttia muutoksista tehdään internetissä. Verkossa kesäosoitteenmuutoksen voikin tehdä edullisimmin.

Määräaikaisessa osoitteenmuutoksessa kaikki Postin päiväjakelussa saapuneet lähetykset käännetään lomaosoitteeseen. Postit jaetaan haja-asutusalueella postilaatikkoon, joka sijaitsee alueen vakituisten asukkaiden laatikkoryhmässä. Lisämaksusta postit voi saada esimerkiksi oman mökin tienhaaraan.

Jakelun keskeytys -palvelussa asiakkaan posteja ei jaeta, vaan ne säilytetään postissa turvallisesti koko loman ajan. Loman jälkeen postit ovat noudettavissa kotipostista.

Sanomalehdet ylläpitävät omia asiakasrekistereitään, joten ilmoitus lehden kääntämisestä kesäosoitteeseen tai jakelun keskeytyksestä tehdään sanomalehden omaan asiakaspalveluun.

Postit ja lehdet tulevat sujuvasti kesäosoitteeseen, kun nimi merkitään selkeästi postilaatikkoon lomapaikkakunnalla sekä lisäksi jokaisen kesäasukkaan nimi postilaatikon kannen sisäpuolelle.

Osoitteenmuutoksen tai jakelun keskeytyksen voi tehdä seuraavilla tavoilla:

Internetissä, osoitteessa www.posti.fi/lomaposti . Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, kansalaisvarmenteella kuten esimerkiksi sirullisella henkilökortilla tai Postin verkkotunnuksilla. Internetissä voi myös samalla maksaa tilaamansa palvelun.

Palvelun saa soittamalla muuttopuhelimeen, numeroon 0203 456 456 (suomi) tai numeroon 0203 457 457 (ruotsi).

Kirjallisesti lomaosoitteenmuutoksen voi tehdä noutamalla muuttoilmoituslomakkeen postista ja palauttamalla sen postiin tai maistraattiin tai postittamalla sen. Internetissä tehty muuttoilmoitus on enimmillään jopa 30 prosenttia edullisempi kuin lomakkeella tai muuttopuhelimessa tehtynä ja muutos tulee voimaan jopa kaksi päivää aiemmin.

Lisätietoja osoitteenmuutospalveluista saa Postin asiakaspalvelusta 0200 71000(pvm/mpm) ma-pe klo 8-20 ja la klo 9-14

Sivun alkuun >>

 

VTT: Uutta tutkimustietoa flavonoidien syöpää ehkäisevistä vaikutuksista
5.6.2009

Tutkimustulokset edistävät syövän lääkekehitystä

VTT:n, Turun yliopiston ja Suomen Syöpäinstituutin Säätiön tutkijat ovat löytäneet uutta tietoa flavonoidien vaikutuksista syöpäsoluihin. Tutkimustulokset voivat selittää, miksi eräillä flavonoideilla on syöpäsolujen kasvua hillitsevä ominaisuus.
Flavonoidit ovat mm. marjoissa, vihanneksissa ja hedelmissä esiintyviä yhdisteitä joilla usein on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimustulokset on julkistettu 2.6.2009 Carcinogenesis-lehdessä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan eräiden flavonoidien, kuten kversetiinin ja lykopeenin, runsas saanti ravinnosta saattaa pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi useiden flavonoidien on osoitettu toimivan vapaiden radikaalien estoaineina ja näin omaavan viruksia tuhoavia sekä tulehduksia ja syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Näistä seikoista huolimatta flavonoidien solunsisäiset vaikutukset ovat vielä pääosin tuntemattomia.

Tutkimuksessa VTT:n erikoistutkijan, dosentti Marko Kallion johtama tutkimusryhmä etsi uusia solujakautumiseen vaikuttavia luonnonyhdisteitä yli 1500 yhdisteen joukosta. Tehokkain tunnistettu yhdiste oli fisetiini-niminen flavonoidi, jota on mm. marjoissa, hedelmissä ja punaviinissä.

Tutkimusryhmä havaitsi fisetiinin estävän syöpäsolun normaalin jakautumisen ja tuottavan kromosomitason virheitä lisäten syöpäsolujen kuolemaa. Tutkimusryhmä osoitti myös, että fisetiinin aiheuttamat solujaon virheet ovat seurausta Aurora-B -kinaasin normaalin toiminnan estymisestä syöpäsolujen sisällä. Tämä löytö on merkittävä, sillä Aurora-B on keskeinen solujaon säätelijä ja siten tärkeä uusien syöpälääkkeiden kehityskohde useassa lääkeyrityksessä.

Käynnissä olevissa jatkokokeissa dosentti Kallion ryhmä pyrkii selvittämään, voidaanko fisetiinin syöpäsoluja tuhoavaa vaikutusta tehostaa ja onko yhdiste korkeina pitoisuuksina haitallinen normaaleille soluille.

Flavonoidit ovat kasvikunnan tuotteissa kuten marjoissa, vihanneksissa ja hedelmissä esiintyviä yhdisteitä, joilla on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Kasvit kehittävät flavonoideja suojellakseen itseään muun muassa sienitauteja ja bakteereja vastaan. Flavonoidien päälähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat sipuli, marjat, tee ja omenat.

Sivun alkuun >>

Valio Evolus 2-teho tuotteiden tutkimusnäyttö lisääntyy
6.5.2009

Valio Evolus 2-teho levitteellä tehty kliininen tutkimus kasvattaa näyttöä Evolus 2-teho tuotteiden verenpainetta hallitsevasta ja kolesterolia alentavasta vaikutuksesta. Viidestä Valion tekemästä kliinisestä Evolus tutkimuksesta on tehty myös meta-analyysi, joka osoittaa tuotteiden sisältävien bioaktiivisten peptidien auttavan hallitsemaan verenpainetta.

Levitetutkimuksen tulokset julkaisi Journal of Functional Foods-lehti ja meta-analyysin tulokset Suomen Lääkärilehti. Meta-analyysi tarkoittaa tilastollisin menetelmin tehtyä johtopäätöstä usean eri tutkimuksen tuloksista.

Valinta terveyden puolesta

Valio Evolus 2-teho levitteen 20 gramman (= noin 4 teelusikallista) päivittäinen käyttö alensi tutkittujen koehenkilöiden systolista verenpainetta 5.8 mmHg enemmän ja diastolista verenpainetta 0.7 mmHg enemmän kuin lumeryhmässä. Myös kokonaiskolesteroli ja haitallinen LDL-kolesteroli laskivat merkitsevästi.

Tutkimukseen osallistui 62 henkilöä, joilla oli kohonnut verenpaine. Tutkimus toteutettiin kaksoissokkotutkimuksena, jossa henkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä nautti lumelevitettä ja toinen ryhmä Valio Evolus 2-teho levitettä 10 viikon ajan.

Pienikin verenpaineen ja LDL-kolesterolin lasku vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Valio Evolus 2-teho tuotteilla voidaan vähentää näitä kahta tärkeää riskitekijää osana terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa.

Meta-analyysi vahvisti verenpainevaikutuksen toimivan

Suomen Lääkärilehdessä julkaistu meta-analyysi osoitti, että pitkäkestoisessa, useiden viikkojen käytössä maitovalmisteilla, jotka sisältävät bioaktiivisia peptidejä, todetaan edullinen vaikutus verenpaineeseen ja verenpaineen laskua voidaan pitää kliinisesti merkityksellisenä. Meta-analyysissä oli mukana viisi tutkimusta, joissa nautittiin bioaktiivisia peptidejä sisältäviä maitojuomia.

Valio Evolus 2-teho tuotteiden verenpainevaikutuksen katsotaan perustuvan niiden sisältämiin, maidon proteiineista pilkkoutuviin peptideihin.

 

Sivun alkuun >>