Kirjoita mielipiteesi sinua kiinnostavasta asiasta!
Mikä ärsyttää tai harmittaa? Minkä asian haluaisit ottaa esille?
Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen: mielipide@elakelaistenuutiset.fi
tai postitse osoitteeseen Eläkeläisten Uutiset, PL 7, 00421 Helsinki
Nostetaan kissa pöydälle!
(Toimitus valitsee julkaistavat mielipidekirjoitukset. Toimitus voi myös lyhentää kirjoituksia ja lisätä väliotsikoita.)
Eläkeläisen veronkorotus jota en ymmärrä
20.2.2010
Olen ilmeisesti keskituloinen eläkeläinen, en tiedä missä raja kulkee. Ihmetyttää näin tavallisena kansalaisena, jonka tulot muodostuvat 4 eri eläkkeestä joita on kertynyt työstä leskeydestä ja sairaudesta.
Oli aikamoinen yllätys kun tuli uudet vero % ja veroni nousi 24%:sta 27%:n. Tuloissani ei kuitenkaan ollut kun ne pienet korotukset mitä tuli kaikille. Kunnan vero % kyllä nousi mutta muutos ei kuitenkaan ole näin suuri. Ihmetteli verovirkailijakin sitä niin suurta korotusta. Siinä jonkin aikaa ihmeteltyäni otin yhteyttä verotoimistoon ja pyysin laskemaan mistä korotus johtuu. Sieltä tuli vastaus et laskelma on oikein ja suurin muutos johtuu valtion verotuksen laskenta tavassa.....en vain ymmärrä miten se on näin paljon muuttunut. Kuukaudessa tuloni pieneni noin 52 € ja 620 € vuodessa. Miten voidaan tälläisiä muutoksia tehdä. Tähän veron korotukseen meni monen vuoden korotukset. Niin minä sen ymmärrän ja minusta tämä on todella törkeätä. Enkä ole ainoa joka tätä on ihmetellyt omassa eläke verotuksessaan. Mitähän pitäisi tehdä että nämä eläkkeiden verotukset pysyisivät kuosissa niin kyllä kiukuttaa.
Nimim. sairas eläkeläinen
Missä demokratia?
6.1.2010
Ihmettelen, "hienoja" uudistuksia? Olen saanut tienata nyt 630e/kk työkyvyttömyyseläkkeeni (2.000e) päälle. Ei ole otettu huomioon ollenkaan meitä...jotka olemme hoitaneet työmme ohella vammaisen lapsen ja vanhenevat vanhempamme, saaden heistä hoitotukea á 320e, jotta eivät joudu vanhankoteihin. SILLÄ jäädessäni työkyvyttömyyseläkkeelle jouduin luopumaan vammaisen poikaani kohdistuvasta hoitotuesta 320e, KOSKA tuo tulo 630e/kk ylittyy 10e:lla. Kuitenkin korostetaan, että vanhukset ja vammaiset hoidettaisiin kotona, koska ei ole riittävästi hoitopaikkoja, tukeeko tämä sitä????? Sain vastaksen, että voin luopa työkyvyttömyyseläkkeestäni (2.000e/kk) jos otan vastaan 2x 320e , ai milläs minä sit elän??? Luovun työkyvyttömyyseläkkeestä jos/kun pystyn tekemään työtä, josta palkka on edes lähellä ennen sairastumistani.
Nyt olen yrittänyt löytää pojalleni sopivaa "kotia", mutta tuloksetta. Ensinnäkin tuloni putosi -40% + tuet omaisten hoidosta? En ota syytä siitä, että sairastuin ammatistani, mutta se ei estä minua hoitamasta/huolehtimasta omaisistani, koska eivät tarvitse fyysistä nostamista. No, ei tämä ole tästä kiinni VAAN periaatteesta hoitaa ilmaiseksi omaisensa, demokratia pitäisi toimia tasapuolisesti.
Missä demokratia?
Marjatta Salminen, KD
Vaalirahoista puhdas puolue
2.10.2009
Demokratian ja yhdenvertaisuuden periaatteita hehkutetaan nyt kun puolustellaan vaalirahoja. Käytännössä puolueet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Suomen Senioripuolue joka on eläkeläisten edunvalvontapuolue on käynyt kolmet vaalit ilman valtion ja elinkeinoelämän puoluetukea. Olemme kuitenkin sitkeällä talkooyrittämisellä saaneet kaksi kaupunginvaltuutettua, olemme siis oikea puolue, puhtailla periaatteilla.
Virallisena puolueena Suomessa emme saa valtion puoluetukea jolla voisimme mainostaa tavoitteitamme ja ohjelmaamme. Elinkeinoelämän puoluetuesta emme edes haaveile vaikka ostamme sohvia ja ikeatuotteita niin kuin muutkin. Demokratia ei mielestämme toteudu pitkässä juoksussa pelkästään rahalla.
Valtion puoluetuki kuuluisi kuitenkin kaikille rekisteröidyille puolueille, mutta sitä ei Lauri Tarastin uudessa lakiesityksessäkään ole huomioitu, Eurooppa neuvoston GREGO: n suosituksista huolimatta. Suomen perustuslaki edellyttää myös yhdenvertaisuutta. Vanhat valtapuolueet jotka Tarastin toimikunnan muodostavat, eivät piittaa isänmaan perustuslaista eivätkä Euroopan pelisäännöistä, tästä näkyy rahan moraalia heikentävä vaikutus.
Politiikan arvostuksen päivitys vaatisi nyt myös uusien demokratiaa kehittävien aatesuuntien huomioimista ja siinä äänestäjät ovat avainasemassa. Reilun vuoden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa, vanha politiikka voidaan hylätä ja palata vanhaan rehelliseen Suomalaiseen päiväjärjestykseen ja kannattaa huomata ettei politiikka ei ole uskontoa, sitä voidaan päivittää.
Esko Järvenpää
SSP kaupunginvaltuutettu Jämsä
YLE vaikenee eläkeläisten ongelmasta
7.11.2008
Perjantaiaamuna 7.11.08 YLE uutisoi vanhan Pääministeri Matti Vanhasen Joensuun puoluekokouksessa aikaisemmin esille tuoman uutisen 650 euron takuueläkkeestä. YLE: n tieto perustui sosiaaliturvan kokonaisuudistusta suunnittelevan Sata- komitean väliaikatietoihin. Komitea oli saanut puheenjohtajansa Markku Lehdon lähettämän 56-sivuisen muistion, johon on koottu kaikki puheenjohtajiston hyväksymät uudistusideat. Markku Lehto on eläkkeellä oleva keskustalainen entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö.
Ehdotettu takuueläke on ajoitettu vuodelle 2012 josta uutisissa ei ollut mainintaa. Nykyisellä inflaatiovauhdilla takuueläke hiipuu, siihen mennessä pienemmäksi kuin nykyinen kansaneläke, jos sama vauhti jatkuu. Kuluvana vuonna pieneläkeläisen inflaatio on kaksinumeroinen, kun eläke hupenee kokonaisuudessaan kulutuskorin tuotteisiin, ruoka, asuminen ja terveydenhoito, jotka ovat kallistuneet keskimäärin yli 10 prosenttia. Tämä on selvää perustustuslain vastaista syrjintää, varsinkin kun inflaatio on puoliksi hallituksen aiheuttamaa. YLE, joka on hallituksen ohjauksessa, jakaa mielialamuonaa rauhoittaakseen eläkeläisiä. Yhdessä hallituksen kanssa se vaikenee eläkkeiden rajusta ostovoiman alennuksesta, joka johtaa eläkkeiden pysyvään alennukseen. Eläkeläiset kokevat syrjinnän oikeudettomana ja esille nousee yhä uusia tyytymättömyyden osoituksia, viimeksi kokoomuslaisten eläkeläisten nettisivu "eläkekapina".
Jakovaraa eläkkeiden ostovoimapäivityksiin löytyy, eläkelaitosten rahastoista. Viimevuosina niistä on ammennettu valtion vastuulla olevan työttömyyden sosiaalimaksuihin 23 miljardia euroa. Eläkevakuuttajat myöntävät maksualennuksia, viimeksi Etera mainosti 4 % alennusta Hesarissa. Kuluvaa vuotta lukuun ottamatta eläkelaitosten rahastojen tuotot ovat viimevuosina liikkuneet 6-8 miljardin euron jättisummissa. Vain kymmenys riittäisi kohtuullisiin päivityksiin.
Esko Järvenpää, SSP varapuheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Jämsä
Esko Järvenpää
Orivuorentie 3
42300 Jämsänkoski
p.040 7035742
esko.jarvenpaa@gmail.com
Suomen Senioripuolueen eläkepoliittinen kannanotto (Suomen Senioripuolue)
25.4.2008 puoluekokouksessa Tampereella
Uutta hyvinvointiyhteiskunnan eläkepolitiikkaa tarvitaan, kun vanhojen valtapuolueiden mielenkiinto ikääntyvien sosiaalisten- ja eläkeasioiden kehitykseen hiipuu yhä enemmän. Elintason heikkeneminen ja ikääntyvän kansanosan lisääntyvä aliarvostus vaativat myös eläkeläisiltä uutta ajattelua seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä.
Inflaation vaikutus eläkeläisiin, jota virallisesti ei mitata, on korkeampi kuin työssä käyviin. Tänä vuonna työeläkkeitä korotettiin vain 2,39 % . Elintarvikkeiden korotukset ovat 7 % Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan. Asumisen energiat nousevat n.10 % ja kesällä terveydenhoitomaksut 17%. Nämä ovat niitä eläkeläisten välttämättömyyshyödykkeitä joilla on merkittävä painoarvo omassa kulutuskorissamme.
Vuoden lopulla ennustetaan inflaation nousevan ennätyslukuun. Inflaation voidaan päätellä alentavan eläkkeiden ostovoimaa hinnankorotuksien perusteella lähes kymmenen prosenttia. Aikaisempinakaan vuosina ei leikattu indeksi ole pystynyt turvaamaan työpalkkoja vastaavaa eläkkeiden kehitystä, mutta nyt se tulee suorastaan rysäyttämään eläkeläisten toimeentulon.
Hallitus ja eduskunta on 21.2.08 eduskunnan täysistunnossa ilmoittanut, ettei ns. leikattua indeksiä korjata. Eläkkeiden heikennysautomaatti jää siis voimaan. Näinhän on ollutkin jo kolmekymmentä vuotta. Uskottavaa on, että edelleenkin korjausta luvataan vain vaalien alla. Uuden eläkepolitiikan aika on käsillä ja meidän tulee toteuttaa se itse. Jakovaraahan on jo kehittynyt runsaasti. Eläkevarallisuus on ollut monien asiantuntijoiden mielestä hyvässä hoidossa viimevuoden pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Professorit Jouko Ala- Liedenpohja ja J. P. Roos sekä arvostettu konsultti Ad Economics ovat arvioineet rahastojen olevan jopa äärirajoilla.
Senioripuolue haluaisi rahastojen kasvavan, mutta niiden nettotuotoista voitaisiin jo leikata pieni siivu eläkkeiden ostokykypäivityksiin. Eläkerahastot on perustettu eläkeläisten hyvinvointia varten. Nyt niiden tuotoilla olisi käyttöä. TELA ilmoittaa viimevuodeltakin lähes kahdeksan miljardia euroa vuosituotoksi. Siitä vajaa miljardi riittäisi palkankorotuksia vastaavaan eläkekorotukseen. Hallituksen linjauksen vuoksi meidän pitää kuitenkin odottaa kolme vuotta, että pääsemme hallinnoimaan eläkelaitoksia ja muuttamaan työeläkelakia. Vuonna 2011 merkittävä osa eläkeläisistä ymmärtää, mihin vuosittainen eläkkeiden alentaminen vihdoin johtaa ellei muutosta tehdä.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tutkimus, jossa kerrotaan taitetun indeksin toimivan loistavasti eläkemenojen vähentämiseksi. Tarvetta ei olisi, koska TELA ilmoittaa jo vuosien ajan varallisuuden vain kasvavan, ja tuotot vuodesta toiseen ovat kahdeksan miljardin euron luokkaa. Eläkelaitokset myöntävät jopa alennuksia asiakkailleen. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkepolitiikka on hyvin hallinnassa myös pitkällä aikavälillä.
Samaisen Eläketurvakeskuksen asiakaslehdessä 2/2008 tunnettu ja arvostettu vanhusasiantuntija professori Sirkka- Liisa Kivelä on huolissaan Suomen heikentyneestä sosiaalisesta kulttuurista, jossa ei oteta riittävästi huomioon asiantuntijoiden kehitysehdotuksia. Vanhusten hoitoa laiminlyödään rahan puutteeseen vedoten, vaikka valtakunnan varallisuus on suurempi kuin milloinkaan. EU on onneksi nostanut vanhusten huollon tärkeäksi teemaksi. Senioripuolueella on paljon tehtävää myös ikääntyvien sosiaalisten oikeuksien kehittäjänä.
Ennen vanhaan puhelimet toimivat aina
12.4.2008
Luulisi, että soittaminen puhelimella on yksinkertaista, mutta ei se aina ole. Yksinäisellä vuokramökillä oleskelua varten Suomessa hankimme turvallisuuden vuoksi kännykän. Ostimme Saksasta ensiksi Siemensin kännykän ja - uutta muotisanaa käyttääkseni - ”kakkoskapulaksi” Nokian kännyn.
Yllätys oli melkoinen, kun emme mökistä soittaessamme useimmiten saaneetkaan yhteyttä ystäviin. Puhelu yksinkertaisesti hävisi, mikäli ylipäänsäkään saimme yhteyden. Soittaessamme Lomarenkaalle oli kuuluvuus huono ja seurasi kysymys:”Mistä soitatte?” ”Mökistä”. ”Ajakaa autolla korkealle mäelle, missä ei ole puita ympärillä”, kuului neuvo. Olimme nimittäin KATVEALUEELLA, mikä oli minulle uusi äidinkielen sana (saksaksi Funkloch).
Etsimällä löysimmekin sopivan ”puhelinmäen”, jolle ajoimme sittemmin aina soittamaan. Joskus onnistui toiveikas yritys myös laiturin päästä, jolloin kerroin ensimmäiseksi soittavani kännykällä ja että puhelu voi katketa. Yleensä se katkesikin heti. Yksi syy siihen oli puhelinneuvojan mukaan se tosiasia, että vetten päällä jotkin aallot kulkevat eri tavoin kuin maaperällä, on sitten niin tai ei.
Seuraava hankaluus ilmeni suunta- ja etunumeroiden parissa. Olin tunnollisesti ilmoittanut jo Saksasta käsin etukäteen ystäville Suomeen kännykkänumeromme, ja ihmettelimme kovin, kun ei tullut ainuttakaan puhelua. Yhtä lailla olivat soittajat kummastelleet kuullessaan numerostamme:”Numero ei ole käytössä”. Moni tapaaminen kariutui. Varmuuden vuoksi olin kehottanut ystäviämme ottamaan Suomen puhelinlaitokselta tai vastaavasta paikasta selvää, mitä etunumeroita he mahdollisesti tarvitsevat tapaukses-samme. Saksan Telekom oli tietysti aivan neuvoton eikä suomalainen puhelinkauppakaan pystynyt auttamaan.
Kännykän soidessa sisällä mökissä sieppaan puhelimen ja juoksen se kädessäni ulos laiturin päähän kauas ympäröivistä puista. Tällöin puhelin toimiikin joskus jonkin aikaa.
Paikallisesta puhelinmyymälästä olisi meille myyty käytetty suomalainen kännykkä huokealla. Uuden numeron ilmoittamiseen ystäville olisi kulunut kuitenkin loppukesä. Kännykän olisimme saaneet palauttaa ja seuraavana kesänä ostaa taas uuden. Se oli meille liian hankalaa.
Saksasta Suomeen soitettaessa kännykkämme toimii, samoin Suomesta Saksaan. Suo-mesta Suomeen soitettaessa hankaluutemme johtuvat ehkä tietämättömyydestämme. Nykyään tulee myös yhä vaikeammaksi löytää yksinkertaisia kännyköitä, joilla voi pääasiassa vain soittaa.
Tuttavien kanssa kokeilemalla Keuruun susitienoilla löysimme toimivia etunumeroita soitettaessa Suomesta Suomeen kännykällä. Ne olivat erilaisia siitä riippuen, käyttääkö soittaja lankapuhelinta vai kännykkää meille soittaessaan Suomesta Suomeen. Tein näistä myöhemmin vaivalloisesti puhelinnumerolistoja suomalaisystävillemme.
Tiedän, että kalliiden lankapuhelimien sijaan Suomessa ostetaan nykyään tilalle kännykät. Tästä syystä on moni yhteys Suomeen katkennut. Saksan kansainvälisestä puhelintie-dustelusta nimittäin saa, jos on onnea, suomalaistuttavien lankapuhelimien numerot, mutta ei kännykkänumeroita. Ehkä niitä ei ole annettu tiedusteluun. Näin on kuitenkin yksi ja toinen yhteys Suomeen hävinnyt, ja moni ihmettelee siellä, miksi en soita enää. Siksi, koska en voi numeron puutteessa. Suomalaiset kotimaasta eivät yleensä ilmoita meille muuttunutta puhelinnumeroa tai osoitettakaan. Joskus mietin, haluavatko maanmiehet eristäytyä aivan omaan rauhaansa.
Suomi on maineikkaana puhelinmaana erikoistunut kännyköihin. Silti koen kännykät epäluotettaviksi, koska kännyköiden toiminnassa on toivomisen varaa. Olen edelleen lankapuhelimen ystävä: se toimii, sitä ei tarvitse ladata, siihen ei tarvita mitään korttia, sen akku ei ole lopussa, eikä sitä tarvitse etsiä, koska tiedän aina, missä se on. En myöskään halua olla ihan aina ja kaikkialla tavoitettavissa, joten lankapuhelin riittää erinomaisesti.
Kaarina Dehls, Hampuri
Hinnat nousevat, eläkkeet kalpenevat
Asumisen ja ruuan hintojen korotukset ovat nostaneet inflaation lähes neljään prosenttiin. Työeläkkeiden korotusprosentit ovat viimevuosina jääneet hivenen alle inflaation, mutta nyt ero on merkittävä. Eläkkeiden reaalinen ostovoima on heikentynyt. Senioripuolue on tehnyt ehdotuksen puolueettomasta selvityksestä Eläketurvakeskukselle.
Toisaalta eläkelaitosten eläkevarallisuus on jatkuvasti lisääntynyt, samoin kuin nettotuototkin, jotka v.2006 olivat 7,5 miljardia euroa. Tuotosta vain puolimiljardia euroa riittäisi ostovoiman päivityksiin ja pääomia voitaisiin kartuttaa vielä reilusti. Varallisuushan on karttunut meidän työmme tuloksista ja sitä on lisännyt hyvä sijoitustoiminta.
Talousasiantuntijat ovat hämmästelleet eläkeasiantuntijoiden intoa kartuttaa varallisuutta loputtomiin, me työeläkeläiset haluaisimme niitä käytettävän alkuperäiseen tarkoitukseen. Tulevien polvien eläkkeitä ei vaaranneta, eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan tilanne on hyvin hallinnassa myös pitkällä aikavälillä.
Julkishallinnon talouteen eläkevarallisuuden liikahtaminen toisi verotuloja ja säästöä sosiaalisektorille. Onhan hallitusohjelmaankin kirjattu inhimillisen hyvinvoinnin lisäystavoite ja vanhusväestön omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Tähän hyvään tavoitteeseen tarvitaan myös reaalisen ostovoiman palautus.
Työeläkkeellä on miljoona kansalaista, jotka kokevat nykyisen eläkepolitiikan epäoikeudenmukaiseksi, tämä on tullut esille useissa eläketilaisuuksissa ja kirjoituksissa. Omien selvitystemme mukaan tilanteen korjaaminen hallitusti, vaatii vain eläketurvakeskuksen selvitystä ja eduskunnan päätöksiä.
Esko Järvenpää SSP vpj.
Jämsänkoski
Suomi-Finland on kovin outo lintu Saksassa
18.1.2008
Selvittyäni Hampurin opaskokeesta alkoi minulla varsinainen oppiaika. Tutustuin hyvin sekä Hampurin harvinaisuuksiin että suomalaiseen sielunmaisemaan. Tämä ”maisema” on luonnollisesti erilainen kuin saksalaisilla. Totean asian jatkuvasti seurustellessani maanmiesten ja ulkomaalaisten parissa.
Aikaa myöten opastin eniten Keski-Euroopan saksankielisia matkailijoita. Totesin, että Suomi on heidän parissaan vielä tuntemattomampi kuin olin luullut. Mitä etelämmäksi mennään, sitä huonommin maamme on tunnettu. Etelä-Saksan Baijerissa lomaillessani kuulin, mainitessani kansalaisuuteni: ”Suomi ei ole täällä millään tavoin näkyvissä tai esillä.” Kuukauden lomien aikoina en kuullut tai lukenut kertaakaan Suomesta mitään.
Pohjois-Saksassa tilanne on hivenen parempi, jo Suomeen kulkevien matkustajalaivojen ansiosta, vaikka ihmelaiva Finnjet ei enää toimikaan.
Suomi-informaatio Saksassa on minulle loppumaton työsarka. Voin antaa OIKEAA tietoa maastamme. Se on tärkeää, koska väärää tietoa ja harhaluuloja Suomesta on kylliksi. Matkailukauden aikana työskentelin vuosittain tuhansien ja taas tuhansien matkailijain parissa (Saksa, Itävalta, Sveitsi, Pohjois-Italia) ja toivon, että joillekulle jäi aina muistiin oikeita tiedon siruja Suomesta, vaikka Hampurin esittely olikin pääasia. Taukojen aikana vastasin lukemattomiin kysymyksiin maastamme.
Kun minulta kysytään Saksassa, mistä maasta olen, mainitsen Pohjoismaat helpottaakseni tilannetta ja sitten arvautan kysyjillä kotimaatani. Sääntö on, että ensiksi ehdotetaan Tanskaa, sitten Ruotsia ja Norjaakin. Sitten tulee pitkä tauko, kunnes kysyjän kasvot kirkastuvat:”ISLANTI!” Kun pudistan edelleen päätäni, tulevat ”hätäehdotuksina” maat Lappi (?) ja Grönlanti. Tapaan silloin kysyä, olenko eskimon näköinen. Päästän lopulta kysyjät pulasta mainitsemalla Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen. Tällöin välähtää ”Finnland!” Ja helpotus on ilmeinen.
Tilanne tuskin paranee, kun matkailun edistämiskeskuksen ulkomaan toimistot lakkautetaan. Suomi on kaukaisin Pohjoismaista ja lisäksi kielimuurin takana. Kysymykset Suomesta ovat kirjavia. ”Onko Suomessa aina talvi? Puhutaanko Suomessa venäjää? Onko joka 80 km:n päässä huoltoasema?” Eräs hampurilainen matkatoimisto halusi lainata minulta Suomi-yhteyksiään varten kirjoituskoneeni, koska omistaja oletti koneessani olevan kyrilliset kirjaimet, joita käytetään Suomessa. Suomen laajuutta ei tunneta. Se on maa jossain kaukana pohjoisessa, missä on kylmää ja luonto pelkkää tundraa. Jotkut tietävät järvirikkautemme, ja vanhemman sukupolven muistissa on vielä Paavo Nurmi.
Suomen kielen erityislaatu ei myöskään ole tunnettu. Kerran antoi ompelijani minulle käteen tekstin ja pyysi suullista käännöstä. Se onnistui mitenkuten, vaikka teksti olikin tanskankielinen runo. Kas, kun pohjoismaalaiset ymmärtävät kaikki toistensa kieltä!
Kaupungin matkailutoimisto Tourismuszentrale halusi välittää minulle ruotsalaisen turistiryhmän hoidettavaksi. ”Puhutte vain suomea, kielihän on melkein sama”, evästettiin minua.
Suomen euro-kolikot olivat varsinkin uusina haluttua tavaraa. Toin Suomen-matkoilta lähes ”kilottain” euro-kolikoita vaihdettaviksi Saksaan. Kaikista eniten kysytään vieläkin yhden ja kahden sentin kolikoita...
Kun Lordi voitti, olin juuri sairaalassa hakemassa uutta lonkkaniveltä. Jokaikinen lääkäri kysyi minulta, mitä pidän Lordista. ”Olen onnellinen, että Lordi voitti, koska Suomi on ollut tähän asti aina häntäpäässä”, vastasin. Kun ystävättäreni Outi kertoi puhelimessa minulle voitosta, vointini kohentui heti huomattavasti. Vihdoinkin menestys euro-viisuissa - ja nimenomaan erilaisuudella.
Kaarina Dehls, Hampuri
Hämmästynyt eläkeindeksin uhri
22.11.2007
Mihin perustuu ja mitä tarkoittaa selkokielellä Eläketurvakeskuksen Timo Riskun väite ( 12.11.2007) että ” Eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Niiden taso suhteessa palkkoihin nousee vielä hieman seuraavan parinkymmenen vuoden aikana”
Minusta työeläkkeen ostovoima suhteessa palkkoihin huononee jatkuvasti kun eläkkeet nousevat 2-3% ja palkat 6- 8% vuodessa.
Hämmästynyt eläkeindeksin uhri,
Kaj Karlsson
Tampere
Sivun alkuun >>
