Perinnemaisematiloilla voi vierailla Keski-Suomessakin
6.6.2010

Merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja luonnon rikkautta liittyy vanhakantaisen maa- ja karjatalouden muovaamiin perinnemaisemiin.

Perinnemaisemiin voi tutustua muun muassa esittelytiloilla, joilla perinnemaisemia hoidetaan erityisen hyvin ja jotka ottavat vastaan vierailijoita. Keski-Suomessa esittelytiloja on seitsemän, ja ne sijaitsevat Konnevedellä, Äänekoskella, Toivakassa, Joutsassa ja Hartolassa.

Esittelytiloilla voi nähdä kauniita vanhoja rakennuksia, kiviaidoin reunustettuja laidunniittyjä ja järeiden koivujen hallitsemia hakamaita. Myös laiduntavat eläimet kuuluvat erottamattomasti perinnemaisemaan; ne ovat sen tärkeimmät hoitajat. Esittelytilaverkosto perustettiin vuonna 2006 Polku mansikkapaikoille -hankkeessa, joka kokosi tilaverkostot Keski-Suomen lisäksi myös Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Esittelytiloilla pääsee tutustumaan historialliseen maaseutumaisemaan, joka on samalla kiinteä osa maatilan tuotantoympäristöä. Monilla esittelytiloilla on lisäksi matkailupalveluita.

Hupenevat perinnemaisemat ovat monimuotoisuuden keskittymiä

Perinnemaiseman elinympäristötyypit eli perinnebiotoopit ovat kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Suuri osa perinnemaisemien lajeista on kuitenkin vaarassa. Uhanalaisista lajeistamme jopa neljännes elää ensisijaisesti kulttuuriympäristöissä, ja perinnebiotoopit ovat näiden lajien tärkein yksittäinen elinympäristö.

Esimerkiksi valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä perinnebiotoopeilla viihtyviä kasvilajeja Keski-Suomessa ovat idänverijuuri (Agrimonia pilosa), ketokatkero (Gentianella campestris), ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea), hirvenkello (Campanula cervicaria), noidanlukot (Botrychium sp.) ja tuttu ketoneilikka (Dianthus deltoides).

Lähes kaikki Suomessa esiintyvät perinnebiotooppityypit ovat maassamme uhanalaisia. Sekä lajiston että elinympäristöjen vähenemisen taustalla on maataloudessa tapahtunut rakennemuutos: 1900-luvun alkupuolella alkanut siirtyminen tehomaatalouteen ja tuotantomäärien lisääminen.

Edustavia perinnemaisemia on kuitenkin säilynyt ja niitä hoidetaan edelleen. Keski-Suomessa on arvokkaiksi luokiteltuja perinnemaisemia 189 kappaletta. Niistä vuoden 2007 tietojen perusteella hoidossa oli vain noin puolet.

Perinnemaisemat ovat luonnon monimuotoisuuden vuoden 2010 kesäkuun teema, ja ne kuuluvat oleellisesti myös meneillään olevan kansallisen kulttuuriympäristövuoden aihepiiriin.

Keski-Suomen esittelytilat -opas ja perinnemaisemamatkailu:

www.ymparisto.fi/perinnemaisemamatkailu > Keski-Suomen perinnemaisema

Sivun alkuun >>

 

Kylämatkailu tehostaa markkinointiaan
21.5.2010

Suomi mielii kylämatkailun mallimaaksi. Suomalaista maaseutumaisemaa ja aitoa maalaistunnelmaa tehdään tunnetuksi GoFinland -portaalissa. Sivuille on koottu matkailupalveluja ja tuotekokonaisuuksia myyviä yrityksiä ja kyliä eri puolilta Suomea. Vetureina Suomen ensimmäisessä kylämatkailun markkinointi- ja myyntikampanjassa toimii yhdeksän kylämatkailun kylää.

Kyläkulttuuria matkailijalle

Kylämatkailukohteet ovat paikkoja, joissa matkailijat voivat kokea uusia elämyksiä.

Kylämatkailukohteissa matkailija saa aidon suomalaisen maaseutuloman lisäksi aistia paikan henkeä, osallistua kylän elämään ja tapahtumiin. Kylämatkailukohteissa on nostettu esille paikan omaleimaisuus ja lähiruoka. Vierailemalla kylämatkailukohteissa matkailija myös tukee suomalaisen kyläkulttuurin ylläpitoa ja kehitystyötä.

Tarjolla monia vaihtoehtoja aidossa ympäristössä

Kylämatkailukohteita on ympäri Suomen. Tarjolla on muun muassa maaseutulomia ja kylätapahtumia, esimerkiksi kesäteattereita, luontomatkoja ja karhunkatseluelämyksiä. Maaseudulle muutosta haaveileva voi myös ostaa Tontinmetsästäjän -paketin ja päästä tutustumaan paikallisten kanssa kylään ja siellä myynnissä oleviin kohteisiin.

Kylämatkailulla on vahva asema ja suosio Euroopassa. Kylämatkailun edelläkävijämaina tunnetaan muun muassa Irlanti ja Itävalta. Tunnettuja tuotteita ovat kylästä kylään johtavat vaellukset ja maaseudun kiertomatkat.

GoFinlandin kylämatkailusivuja ylläpitävät kylämatkailukylät ja -yritykset sekä Lomalaidun ry.

Kohteita pääset varaamaan tästä: http://www.gofinland.fi/Henkiloasiakkaat/Alueet/Kylamatkailu_on_suomalaisuutta_aidoimmillaan/Ideoita_Kylamatkailuun.iw3

Sivun alkuun >>

Eläkeläinen, eläke ja sairaanhoito ulkomailla
12.5.2010

Sairaanhoidossa uusi asetus tuo muutoksia erityisesti ulkomailla asuvien eläkkeensaajien eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntämiskäytäntöön sekä henkilöiden oikeuteen hakeutua hoitoon ulkomaille.

Sairaanhoitokustannusten korvaus

Jos Suomessa vakuutetulle henkilölle on tilapäisen EU-maassa oleskelun aikana syntynyt sairaanhoitokustannuksia, jotka johtuvat kiireellisen hoidon tarpeesta, ja henkilö hakee korvausta Kelasta jälkeenpäin, hän voi valita Suomen sairausvakuutuslain tai hoitoa antaneen valtion eli matkakohteen lainsäädännön mukaisen korvauskäsittelyn.

Suomessa vakuutettu henkilö voi siis riippumatta hoidon aiheuttamista kustannuksista valita aina Suomen sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen.

Hoitoon hakeutuminen ulkomaille

Uusi asetus tarkentaa huomattavasti muihin EU-maihin hoitoon hakeutumisen sääntöjä. Pääsääntö on, että henkilölle on myönnettävä ennakkolupa hoitoon hakeutumiselle. Uudessa asetuksessa on säädetty yksityiskohtaiset kriteerit, joiden nojalla henkilön ennakkolupapyyntö hoitoon hakeutumiselle voidaan evätä.

Ennakkoluvan saamiseksi Suomessa asuvat ja sairausvakuutetut ottavat ensisijaisesti edelleen yhteyden omaan julkisen terveydenhuollon yksikköönsä. Toukokuun alusta ennakkoluvan hakeutua hoitoon ulkomaille myöntää Kela, jonka on saatava asiasta lääketieteellinen lausunto julkiselta terveydenhuollolta. Lupa myönnetään lomakkeella E112/S2.

Luvan myöntäjä vastaa kaikista hoidon kustannuksista. Lisäksi luvan myöntäjä vastaa hoitoon erottamattomasti liittyvistä matkan ja oleskelun kustannuksista, joita on aiheutunut hakeutujalle ja tämän saattajalle.

Sairaanhoito ulkomailla asuville eläkeläisille

Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) ulkomailla asuville eläkeläisille
Kela myöntää pysyvästi toiseen EU-maahan muuttavalle vain Suomesta eläkettä saavalle eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Aiemmin eläkeläinen on saanut kortin asuinvaltiostaan. Suomi vastaa kortin käytöstä aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista.

Muutos ei vaikuta eläkkeensaajan sairaanhoito-oikeuteen asuinvaltiossa. Kela myöntää jatkossakin pysyvästi toiseen EU-maahan muuttavalle eläkkeensaajalle lomakkeen E121, jonka eläkkeensaaja rekisteröi uudessa asuinvaltiossaan. Ulkomailla asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon asuinvaltiossa. Sitä varten Suomi maksaa asuinvaltiolle korvausta eläkkeensaajan sairaanhoidosta.

Kelan verkkosivuille on koottu aiheesta usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. kela.fi > henkilöasiakkaat > Kela-kortti > Eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Suomessa

Pysyvästi toisessa EU-maassa asuvalla eläkkeensaajalla, on Suomessa tilapäisesti oleskellessaan oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta käyttää Suomen julkisessa terveydenhuollossa kaikkia palveluja, kuten hammastarkastuksia tai vuosittaisia terveystarkastuksia.

Ulkomailla asuva eläkkeensaaja osoittaa hoito-oikeutensa Suomen julkisessa terveydenhuollossa asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Asiakirja myönnetään eläkkeensaajalle samaan aikaan lomakkeen E121 kanssa. Sitä ei tarvitse hakea erikseen.

Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän sairaanhoito

Asetus laajentaa eläkkeellä olevien rajatyöntekijöiden oikeuksia sairaanhoitoon. Eläkkeellä olevalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon entisessä työntekovaltiossaan, jos kyseessä on tässä valtiossa työnteon aikana aloitetun hoidon jatkaminen. Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista. Hoidolla tarkoitetaan kaikkea lääketieteellistä hoitoa terveyden suojelemiseksi, säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Eläkkeellä oleva rajatyöntekijä osoittaa tämän oikeutensa lomakkeella S3, ja tarvittaessa Suomessa saatavaa sairaanhoitoa varten käyttöönsä asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Eläkeasiat

Kansaneläkkeet ja perhe-eläkkeet

Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt muissa EU-maissa kuin Suomessa, voi hänellä olla oikeus niiden eläkkeeseen. Myös leskellä ja lapsella voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen niistä maista, joissa edunjättäjä on asunut tai työskennellyt. Eläkettä voi karttua EU-maissa työskentelyn perusteella ja asumisen perusteella niistä maista, joissa on asumisperusteinen eläketurva.

Eläkettä haetaan ensisijaisesti asuinmaan eläkelaitoksesta, mutta hakemuksen voi jättää myös sen EU-maan laitokseen, missä hakija oleskelee.

Työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä ei enää tarvitse hakea kaikista maista. Hakija päättää itse, mistä maista hän haluaa hakea eläkettä. Hakijan tulee ilmoittaa kaikki maat, joissa hän on oleskellut, mutta jos hän ei halua hakea eläkettä kaikista maista, hakemuslomakkeella täsmennetään, mistä maista ei haeta. Uuden asetuksen mukaan hakemuksen voi myöhemmin perua yhdestä tai kaikista maista.

Eläketurvakeskus toimii eläkeasioiden yhteyslaitoksena silloin, kun hakija asuu Suomessa. Jos henkilö on työskennellyt ja asunut useissa EU-maissa, voi eläkehakemuksen käsittely voi kestää kauan. Tämä johtuu mm. siitä, että eläkelaitosten on selvitettävä kaikki ne ajat, jolloin hakija/edunjättäjä on asunut tai työskennellyt eri jäsenvaltioissa. Kansaneläkettä varten tarvitaan myös tieto ulkomaisen eläkkeen alkamisajankohdasta sekä kansaneläkkeen määrään vaikuttavien eläkkeiden määristä.

ETA-maiden, Sveitsin ja EU-maiden välillä liikkuneisiin muiden maiden kansalaisten eläkkeisiin sovelletaan vanhaa EY-asetusta 1408/71. Sen perusteella henkilöllä voi olla oikeus eläkkeeseen, jos hän on työskennellyt tai asunut näissä maissa.

Eläkepäätöksen muutoksenhaku

Eläkkeenhakija voi hakea muutosta heti, kun hän on saanut päätöksen Kelasta, työeläkelaitoksesta tai muun EU-maan eläkelaitoksesta. Päätöksen mukana tulee muutoksenhakuohje. Kun kaikki laitokset ovat antaneet päätöksen eläkkeestä, yhteyslaitos tekee niistä yhteenvedon. Tarkoitus on, että hakija voi arvioida eläkkeitään kokonaisuutena. Jos hän havaitsee, että eri laitosten päätöksillä on voinut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa, hän voi vaatia päätösten tarkistamista. Kelan eläkepäätöksen tarkistamista varten hakijan tulee toimittaa kirjallinen vaatimus Kelaan.

Lähde: Kela

Sivun alkuun >>

Suomea myytiin Saksassa
18.2.2010

Kuva: Hampurin matkamessuilla 2010 esittelivät sujuvalla saksan kielellä Suomea matkailuneuvojat Maija Kaijanmäki Mäntästä ja Johanna Lahtinen Ruovedeltä, oikealla Go Tampere Oy:n yhteyspäällikkö Tuija Helminen. Osasto oli matkanjärjestäjä Fintouringin kokoama.

Huolimatta pääkallokelistä tulivat matkailun maailmanmestarit Pohjois-Saksan suurimmille matkailumessuille Hampurin kymmeneen messuhalliin. Matkoistaan saksalainen ei luovu taantumankaan aikana, sen osoittivat 63 000 kävijää viiden päivän aikana.

Messuilla oli yli 900 osallistujaa 80 eri maasta. Suomi puolusti hyvin paikkaansa osastollaan, joka oli koristettu Suomen lipuin, tyylikkäin julistein sekä koivumetsämaisemalla. Suomi saa olla kiitollinen suuren työn tehneelle Fintouring-matkanjärjestäjälle, koska ilman tätä yritystä Suomi olisi puuttunut maailmanlaajuisilta messuilta. Fintouring on jo toisen polven matkanjärjestäjä, nyt Tina ja Daniel Langin osaavissa käsissä. Aviopari Lang järjesti ammattiväelle osastollamme vastaanoton, missä voitiin keskustella matkailuasioista.

Luonnonlaki on, että kuka puuttuu messuilta, unohtuu. Suomi on lisäksi kaukaisin Pohjoismaista ja kielimuurin takana. Suomea esiteltiin messuilla saksan kielellä, mikä on ensiarvoisen tärkeää.

Oulun markkinointipäällikkö Matti Bäckström on ollut messuilla mukana useita vuosia ja matkailijat tulivat kiittämään häntä hyvistä Oulu-vinkeistä. Oulu on matkailijoille sopiva jonkin päivän pysähdyspaikka matkalla pohjoiseen. Kaupungin uusi saksankielinen esite osoittautui hyvin arvokkaaksi.

Kun matkailijoilla on nykyään asuntovaunussa polkupyörät mukana, kiinnostivat pyörätiet kovasti, samoin kaupungeissa kävelykierrokset. Moottoripyörämatkailu on kasvattanut suosiotaan. Suomeen houkuttelee matkailijoita eksoottisuus ja tila, ei ole liian täyttä missään. Messutiedote kertoo, että nykysaksalainen etsii ennen kaikkea aktiivista osallistumista, ohjelmaa, kulttuuritarjontaa, ja sitähän Suomessa riittää. Siten Suomi ei ole yksinomaan luonnon varassa. Saksalaisten suosituin matkailumaa on edelleen Espanja ja he lomailevat mieluusti myös omassa maassaan.

Projektin ”Go Tampere Oy” yhteyspäällikkö Tuija Helminen kertoi, että Hampurin matkamessut ovat ruvenneet ”poikimaan”. Nyt kysytään jo Tamperettakin, kuten tähän asti Helsinkiä ja Turkua. Saksalaiset matkailijat ovat nykyään enemmistönä Tampereella ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen.

Ylä-Pirkanmaan matkailuneuvojalta Maija Kaijanmäeltä tiedusteltiin ”kaikkea mahdollista”, paljon kanoottiretkeilystä sekä kalastuksesta, ja mihin kannattaa Suomessa matkata ja mitä voi tehdä lasten kanssa. Ruoveden kaunista seutua ja Haapasaaren lomakylää esitteli Johanna Lahtinen.

Projekti ”Visit Saimaa 2010” tiedotti markkinointipäällikkö Eeva Aarnion johdolla alueestaan mainiosti. Asiakkaita riitti tasaisesti kaikille osastoille, kuten myös varustamoille Finnlines, Viking-linja ja Tallink Silja. - Messukatalogissa on 130 sivua. Omin korvin kuulin, miten usein kysyttiin Helsingin läsnäoloa.

Korvaamaton asia on tiedottajien saksan kielen taito, varsinkin nyt, kun Saksassa ei ole Suomi-matkailuneuvontaa, eikä saa esitteitä entiseen tapaan. Fintouring on onneksi painattanut edustavia Suomi-väriesitteitä. Messuvieraat pahoittelivat Suomi-tiedotuksen vanhentuneita puhelinnumeroita, jotka soitettaessa vain tuuttaavat. Suomi odottaa ilmeisesti, että saksalaismatkailijat tulostavat itse matkasuunnitelmansa netistä. Suomi on tekniikaltaan Saksaa nykyaikaisempi maa, eikä tietokoneita ole niin paljon kuin suomalaisilla. Hiukan Suomesta tietävät matkatoimistot. Työmaata siis riittää Suomi-tuntemuksen lisäämiseksi.

Tanskan valtavalle osastolle marssivat messukävijät helposti Suomen ohitse, samoin Ruotsi oli hyvin esillä, ja näillä mailla oli mahtavat esitemäärät jaettavina. Vielä kovempi kilpailija Suomelle on Baltia, jonka mailla oli suuret osastot Suomen vieressä. Baltian maat ovat jo erilaista, vielä uutta ulkomaata, ja niihin on lyhyempi matka kuin Suomeen, jonne laivamatkalla on hintansa. Suomalaiset ovat halutessaan osaavaa väkeä, ja matkailupotentiaalia ulkomaalaisille Suomessa on.

Messukeskus totesi loppulauselmassaan messujen osallistujat tyytyväisiksi. He kehuivat ostovoimaisia aktiivisia asiakkaita, jotka tiesivät, mitä tahtovat matkoiltaan

Hampurin matkamessut ovat joka vuosi helmikuussa.

Teksti: Kaarina Dehls
Kuva: Eike Dehls

Sivun alkuun >>

 

Suomalaiset matkailijat ovat maassa maan tavalla
16.1.2010

Matkamessujen TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset matkaajat arvostavat ja kunnioittavat paikallisia tapoja, ovat maassa maan tavalla ja ovat valmiita tutustumaan paikallisiin ihmisiin sekä heidän elämäänsä.

Suomalaiset pitävät matkakohteen valinnassa tärkeimpinä seuraavien kulttuurinäkökohtien houkuttelevuutta: ruokakulttuuri kohteessa (78 %), paikallinen elämäntapa sekä tunnetut nähtävyydet ja käyntikohteet (77 %) ja paikalliset erikoisuudet (79 %). Paikalliset ihmiset ja heihin tutustuminen sekä kohteen arkkitehtuurin houkuttelevuus ovat tärkeitä useammalle kuin joka toiselle matkakohteen valitsijalle. Tutkimukseen vastasi väestöä edustavasti 1 110 henkilöä viikkojen 48–49/2009 aikana.

Kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää matkoillaan rahaa paikallisiin tuotteisiin ja palveluihin, ja puolet perehtyy etukäteen matkakohteen tapoihin ja kulttuuriin ja käyttäytyy matkalla niitä kunnioittaen.

Matkailu kulttuurien säilyttäjänä

Suomalaisilta kysyttiin, miten matkailu voi edesauttaa kulttuurien säilymistä. Taloudellisten tekijöiden ohella nousi vastauksissa esiin vahvasti kulttuurien omien autenttisten piirteiden arvostus. Vastaajien mielestä alkuperäisen kulttuurin säilyttäminen kohteessa lisää kohdemaan kiinnostavuutta (19 %). Matkailu antaa myös taustaa ja lisää ymmärrystä kulttuurista (15 %), matkailu antaa tuloja ja työtä / on elinkeino paikalliselle väestölle (9 %) sekä kohteiden ja nähtävyyksien ylläpitoon saadaan tuloja matkailusta (9 %). Aihe koettiin selvästi haastavaksi, sillä neljännes vastaajista ei osannut ottaa kantaa matkailun mahdollisuuksista kulttuurien säilyttämiseen. Vastaajien mielestä matkailu ei edesauta kulttuurien säilymistä, esim. vain 5 % oli sitä mieltä, että matkailun avulla voidaan säilyttää paikallinen elämäntapa, työtavat ja perinteet.

Ei enää Suomi-baareja, nakkeja ja perunamuusia

Ulkomailla kuluneen vuoden aikana matkustaneet suomalaiset eivät innostu kotimaasta muistuttavista asioista. Suomi-baarit, ennestään tuttu ruoka, omalla äidinkielellä pärjääminen, samankaltainen musiikkitarjonta ja muut suomalaiset ovat asioita, joiden poissaolo on toivottavaa matkakohdetta valittaessa. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja useita vapaa-ajanmatkoja vuoden aikana tehneissä omalla äidinkielellä pärjäämistä ei pidetä tärkeänä. Sen sijaan englannin kielellä pärjääminen koettiin tärkeäksi, sillä kolmannes (32 %) vastaajista pyrkii välttämään matkakohteita, joissa paikalliset eivät puhu englantia.

Kohteen kiinnostavuus ja siellä olevat olosuhteet tärkeimmät kriteerit matkanvalinnassa

Matkan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimpänä suomalaiset pitävät matkakohteen kiinnostavuutta (95 %). Toiseksi tärkein valintakriteeri on matkan hinta (91 %), kolmansina toivotunlaiset olosuhteet (87 %) ja hotellin sijainti (86 %), neljäntenä hotellin taso (77 %) ja viidentenä paikallinen hintataso (60 %).

Kulttuurien säilyttämiseen liittyvät asiat eivät nouse voimakkaasti esiin matkan valintakriteereissä. Paikallisten elinkeinojen suosimista pitää erittäin tai melko tärkeänä matkanvalintakriteerinä puolet vastaajista (51 %). Verrattuna vuoden takaiseen tässä on selvää nousua (2008: 43 %). Naisten matkanvalintaan vaikuttavat edellä mainitut kriteerit selvästi miehiä enemmän.

Lähde: Matka 2010 -messujen teettämä tutkimus

Sivun alkuun >>

 

Helsinki-Vantaan terminaalilaajennus valmis tarjoamaan elämyksiä matkustajille
11.12.2009

Kuva: Via Spa:n allas, kuvaaja Jarmo Teinilä

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennus avattiin 11.12.2009 kaukolentomatkustajien käyttöön. Samalla Via Lounge sekä Via Spa avaavat ovensa. Kolmikerroksisessa terminaalilaajennuksessa on My City Helsinki ravintolamaailman ja monipuolisten liikkeiden lisäksi ainutlaatuinen kylpylä sekä uusi modernin tekniikan omaava matkatavarakäsittelyjärjestelmä.

- Terminaalilaajennuksen suunnittelussa on panostettu elämyksellisiin palveluihin ja matkustuksen sujuvuuteen, ja sen rakentamisessa on korostunut korkeatasoinen osaaminen, sanoo Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo .

Terminaalin 2 laajennuksella varaudutaan Aasian ja Euroopan välisen vaihtomatkustusliikenteen kasvuun. Aasian-liikenne monipuolistaa Helsinki-Vantaan suorien Euroopan-kohteiden tarjontaa ja lisää lentojen määrää suosituimpiin kohteisiin.

Laajennuksen valmistuttua Helsinki-Vantaalla on kahdeksan laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa. Uusiin matkustajasiltoihin mahtuvat Airbusin A330-A340 -koneet sekä A350-koneet.

Kolmikerroksisen terminaalilaajennuksen kaksi alimmaista kerrosta on varattu matkatavaroiden käsittelyyn, bussiporteille ja teknisille tiloille.

 

Lentoasemalle oma brändi "Helsinki Airport"

Kuva: Terminaalin 2 laajennus sisältä, kuvaaja: Olli Häkämies

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on luotu oma brändi-identiteetti, jonka avulla pyritään kasvattamaan lentoaseman tunnettuutta ja erottuvuutta kansainvälisillä markkinoilla. Selkeä ja johdonmukainen visuaalinen ilme on keskeinen osa tätä brändin rakennusta.

Tunnus muodostuu lentoaseman englanninkielisestä nimestä ja kaarevasta kuvioelementistä, joka jättää alleen varjon. Brändilupaus kiteytyy sanoihin "For smooth travelling".

- Lupauksella viestitään Helsinki-Vantaata dynaamisena, sujuvana ja helposti lähestyttävänä.
Se on vieraanvarainen eurooppalainen lentoasema, jonne on mukava tulla uudelleen, kertoo Finavian markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen.

Ilme toimii ensisijaisesti kansainvälisessä markkinoinnissa, jonka vuoksi tunnuksena on Helsinki Airport. Helsinki-Vantaa lentoasema ja Helsingfors-Vanda flygfältet -ilmaisut säilyvät kuitenkin suomen- ja ruotsinkielissä teksteissä. Tunnus tulee asteittain käyttöön vuoden 2010 aikana.
Faktat terminaalilaajennuksesta:

Laajennuksen kokonaiskustannusarvio on 143 miljoonaa euroa, josta yli puolet on investoitu uuteen matkatavaran käsittelykeskukseen. Uudessa laajennusosassa on tilaa yhteensä 39 000 neliömetriä. Laajennettu terminaali on mitoitettu 15-16 miljoonalle vuosimatkustajalle ja 13,5 miljoonalle matkatavaralle vuodessa. Koko matkatavarakäsittelyjärjestelmän pituus on yli 10 kilometriä ja sen huippukapasiteetti 7 000 laukkua tunnissa.

 

Sivun alkuun >>

 

Sielukas ja korea Soul
10.11.2009

Etelä-Korea on kaunis, puhdas, tehokas, turvallinen ja monimuotoinen maa, jossa kohtaavat huikean moderni teknologia ja ikiaikaiset perinteet, kulttuuri ja filosofiat.

Soul on yksi maailman mahtavista metropoleista. Kaupungin vaikutusalueella asuu yli 20 miljoonaa ihmistä eli noin puolet Etelä-Korean väestöstä. Pääkaupungista löytyy ajanvietettä joka makuun. Maan pitkä historia kuningasdynastioiden ajalta näkyy katukuvassa: palatsi, muuri, temppeli tai ikivanha raunio saattaa löytyä yllättäen mahtavan pilvenpiirtäjän kainalosta. Shoppaajalle avautuu läkähdyttävä valikoiman paljous ostoskeskuksista ikiaikaisiin kauppakujiin.

Korea on häkellyttävän monimuotoinen maa, jonka lipun sanotaan ilmentävän kansakunnan luonnetta. Maailman filosofisimmaksi luonnehditun lipun keskellä pyörivät yin ja yang, joita reunustavat neljä elementtiä, maa, ilma, vesi ja tuli. Shamaani tekee taikojaan ja ennustaja käy povaamassa yritysjohtajalle. Hallyu eli Korean Wave on populaarikulttuurin kuuma ilmiö. Maailman verkostoituneimmassa maassa jokaisella kulkijalla tuntuu olevan kädessään jokin laite: pelikone, kännykkä, tv-vastaanotin, dvd-soitin.

Matkailijan vinkkilista

Majoitus Soulissa

Soulista löytää kohtuullisen tason majoitusta 80-120 eurolla, keskitasoista 100-150 eurolla, useammista tähdistä täytyy maksaa reilusti enemmän.

Kulkeminen

Soul on valtava kaupunki ja välimatkat ovat suuria. Aamuin ja illoin autoliikenne seisoo joen yli vievillä silloilla. Siirtymisiin kannattaa varata reilusti aikaa, vaikka linnuntietä matkaa olisi vain pieni pyrähdys. Metroverkosto on erinomainen. Kyltit ja kuulutukset ovat englanniksi.

Soulissa on kahdenlaisia takseja: sinivalkoiset, jotka voi pysäyttää lennosta sekä bussi- ja rautatieasemien vierestä löytyvät mustat keltaisin taksikyltein varustetut deluxe-taksit. Aloitusmaksu sinivalkoisissa takseissa on euron verran, kymmenen minuutin matka maksaa viitisen euroa. Deluxe-taksit ovat jonkin verran kalliimpia, aloitusmaksu on reilut kolme euroa.

Soita 1330

Korealaisten englanninkielentaito ei aina ole sujuvaa, mutta numero 1330 päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ja auttaa matkailijaa niin takseissa, ravintoloissa kuin matkakohteissa.


Ruoka ja juoma

Railakkaan juhlinnan maa

Korealaiset rakastavat ruokaa - ja juomaa. Alkoholinsietokyky edistää menestystä työelämässä. Vaikka ei joisi, lasi pitää silti antaa täyttää. Korealaisessa ruokapöydässä ei koskaan kaadeta itselle juomaa. Lasia pidetään aina kaksin käsin ja skoolataan alvariinsa, varmistaen ettei kohota lasia arvokkaampaa henkilöä korkeammalle. Korealainen ruoka on maittavaa, suomalaiseen makuun sopivaa. Tulee keittiöstä sitten mitä tahansa, se on aina herkullista.

Lyhyet metallipuikot

Koreassa syödään puikoilla, kuten Kiinassa tai Japanissa. Mutta korealaiset puikot ovat lyhyemmät, litteät ja metallisena sangen liukkaat.


Korealainen ruoka

Soulissa ravintoloita on kaikkialla. Suosittu ravintola-alue ovat Insadong ja sen lähellä sijatseva Cheonggye-joen Piano Steps tai paikallisittain Piano Street.

Ravintolat ovat aina erikoistuneita, ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja maistella rohkeasti. Yleensä ravintolassa tuodaan ruokajuomana pöytään makoisaa maissivettä. Korealainen syö aivan kaiken kanssa gimchiä eli chilillä maustettua hapatettua kaalia ja vihanneksia. Tyypillisessä ravintolassa grillataan lihapaloja, porsasta tai nautaa pöydän keskellä olevalla tulella.

Bulgogi

Pöydän keskellä olevassa grillissä tai pannulla paistetut lihapalat, jotka tarjoillaan vihannesten kanssa ja paketoidaan salaatinlehtien sisälle pieniksi nyyteiksi.

Bibimbap

Kulhollinen riisiä, pavunvarsia, vihanneksia ja yrttejä, joiden keskellä loistaa paistetun munan keltuainen.

Temple food

Temppeliruoka eli buddhalaismunkkien yksinkertaista ja terveellistä ruokaa

Katuruoka

Herkullista ja halpaa. Menekki on niin nopeaa, ettei ehdi pilaantua. Katukuppilasta saa pikaillallisen parilla eurolla.


Ravintoloita

Jongno

Top Cloud & Grill, kansainvälisiin business-illallisiin upeilla näköaloilla.

Flying Bird Tea Shop

Pienen kujan varrella Insadongissa, kanarialinnut lentävät vanhan teehuoneen sisällä olevien puiden oksilla.

Sanchon

Ravintola Sanchon tarjoaa terveellistä temppeliruokaa Insadongin sydämessä. Ravintoloitsija on entinen munkki, joka itse viihtyy usein paikan päällä. Ympäristö on todella elämyksellinen ja iltaisin saa ruoan yhteydessä nauttia korealaisesta perinnetanssista.

Sivun alkuun >>

 

Maaseutumatkailulla kysyntää taantumasta huolimatta
2.10.2009

Taantuma näyttää vaikuttaneen pieniin maaseudun matkailuyrityksiin vähemmän kuin alaan yleensä. Maaseutuyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella kesä oli vilkas. Ulkomaanmatkat ovat ainakin osin korvautuneet kotimaan elämyksillä.
Yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä ovat vähentyneet koko kuluvan vuoden. Heinäkuun loppuun mennessä yöpymisten kokonaismäärä laski 3,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskus kerää virallisten majoitustilastojen luvut retkeilymajoilta sekä majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään kymmenen huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Tilastojen ulkopuolelle jää pieniä maaseudun matkailuyrityksiä. Näissä kesä on ollut Maaseutupolittikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmän ja Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttaman kyselyn mukaan vilkas.

Lama näkyy majoitushinnasta tinkimisenä

Yritysasiakkaita ei ole ollut huippuvuosien tahtiin, ja yli yön kestävät kokoukset ja yritystilaisuudet ovat vähentyneet myös maaseudun matkailuyrityksissä. Päivätilaisuuksia ja yksityisten henkilöiden perhejuhlia sen sijaan järjestetään niin kuin ennenkin.

Lama on näkynyt asiakkaiden ostokäyttäytymisessä majoitushinnasta tinkimisenä. Hyvien käyttöasteiden takia majoitusyritysten ei kuitenkaan ole tarvinnut lähteä hintakilpailuun.

Matkailun teemaryhmän sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kysely toteutettiin elokuussa. Kyselyä lähetettiin sähköpostilla satunnaisesti matkailun alueorganisaatioille, ohjelmapalveluyrityksille, retkikohteille ja maaseutumatkailuyrittäjille.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

 

Vapaa-ajan matkailu Suomesta Saksaan vetää
18.6.2009

Saksan monipuolinen vetovoima matkailumaana ja erinomaiset liikenneyhteydet Suomen ja Saksan välillä pitivät vuonna 2008 vapaa-ajan matkustuksen selvästi kasvussa. Suomalaisten kokonaisyöpymismäärän pysyessä kutakuinkin ennallaan (European Travel Monitor) vapaa-ajan lomamatkojen osuus kaikista Saksaan tehdyistä matkoista nousi edellisvuodesta merkittävästi eli 40 prosentista 56 prosenttiin. Loppuvuodesta voimistunut talouden taantuma hillitsi enemmänkin liikematkustusta.
Tietoisuus Saksan monipuolisuudesta matkailumaana kannustaa vuosi vuodelta useampia suomalaisia suuntaamaan vapaa-ajan matkansa sinne. Toimivat palvelut, hyvät yhteydet, moninaiset harrastusmahdollisuudet, kulttuuri ja moni-ilmeiset luonnonolosuhteet ovat Saksan vetovoimatekijöitä.

Berliinissä tapahtuu

Berliinissä muistetaan 20 vuotta sitten tapahtunutta muurin murtumista monin mielenkiintoisin tavoin.
"Wir waren so frei . Momentaufnahmen 1989/1990" -näyttely Deutsche Kinematekissa (elokuva- ja televisomuseo) avaa ikkunan lähimenneisyyteen. Valokuva- ja filmimateriaalista koostuva näyttely kertoo dramaattiset, mutta rauhanomaiset vaiheet, jotka johtivat muurin murtumiseen marraskuussa 1989 ja Saksojen yhdistymiseen v. 1990. Näyttely kertoo myös kuinka eri maiden televisiokirjeenvaihtajat raportoivat tapahtumien kulkua. Näyttely on avoinna 9.11.2009 asti. www.deutsche-kinemathek.de/
Myös "Friedliche Revolution"-ulkoilmanäyttely Alexanderpaltzilla valottaa vuosien 1989-1990 rauhaomaista vallankumousta ja DDR:n loppua.
Jättiläismarionettien teatteria. Ulkoilmateatteritapahtumassa 1.-4. lokakuuta ranskalainen teatterityhmä "Royal de Luxe" tuo kaupunkiin 14 metriä pitkiä marionettijättiläisiä, jotka kertovat tarinaa yhdistymisestä pitkän eron jälkeen

Berliini on cool! Brittiläinen DJ Mag -julkaisu on listannut maailman parhaat musiikkiklubit Euroopassa. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. Kyselyyn osallistuivat ammattimaiset DJ´t ympäri maailmaa. Ykköseksi ponnahti berliiniläinen Berghain. Myös viisi muuta berliiniläistä klubia sijoittui sadan parhaan joukkoon www.djmag.com .
Berlin WelcomCard on Saksan suosituin kaupunkikortti. Se oikeuttaa sisäänpääsyyn ja tai alennukseen 140 matkailukohteessa tai liikennevälineessä. Kortin voi nyt lunastaa kahdelle tai kolmelle ja nyt myös viidelle päivälle.

Maailmanperintöä vaalitaan. Berliini on saanut uuden ja erikoisen Unescon maailmakulttuuriperintökohteen. Nimittäin kuusi sosiaalisen asumisen aluetta, jotka rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Tavoitteena oli luoda vuokrakasarmien tilalle viihtyisät ja laadukkaat puitteet lähiölle, joissa asuttiin pienellä rahalla. Tänäänkin nämä lähiöt ovat hienossa kunnossa ja edelleen haluttuja, erityisesti nuorten perheiden parissa. Alueet ovat huippukohde arkkitehtuurista kiinnostuneille www.iniative-welterbe.de .

MM-kisat Olympiastadionilla. Urheilevan maailman katseet kohdistuvat Berliiniin, jossa pidetään yleisurheilun MM-kisat 15.-23.2009. Kisapaikkana on tietysti uusittu Olympiastadion. Keihäänheiton loppukilpailu alkaa 23.8. klo 16.20.

Hampuri on kanavien vihreä kaupunki

Hampuri tunnetaan kulttuurin, museoiden, shoppailun ja kansainvälisen gastronomian metropolina. Hampuri on myös vihreä vesireittien kaupunki. Keskustan Alster-järvi ja lukuisat kanavat kutsuvat melojia ja soutajia tutustumaan kaupunkiin uudesta näkökulmasta. Alsterin rannan venevuokraajilla on suuri valikoima kanooteista katamaraaneihin. Ja kanavia riittää, sillä niitä on kaupungissa enemmän kuin Venetsiassa ja Amsterdamissa yhteensä! www.hamburg-tourism.de

Aktiivilomailua Reinillä

Reinin ja Moselin rannat ovat vihreitä vaellusmaisemia kauneimmillaan. Legendaarisin reitti on Bonnista ja Wiesbadeniin vievä Rhiesteig. 320 kilometrin matkalla on jylhiä jokivarsia, haastavia korkeuseroja ja kauniita viinitarhoja. Kymmenet historialliset linnat matkan varrella ovat yksi syy miksi Koblenzin ja Rüdesheimin välinen osuus Reiniä on Unescon maailmanperintökohde. Keski-Reinin henkeäsalpaavan jylhät rantakalliot kiehtovat niin jalan kuin pyörällä vaeltajaa. Ja päivän päätteeksi on rentouttavaa nauttia lasillinen aidossa Reinin viiniravintolassa.
Kuvankauniita ovat myös alati mutkittelevan Moselin rannoilta nousevien vaellusreitit viinitarhalta toiselle. Merkittyjä reittejä on runsaasti retki- ja maastopyöräilijöille sekä tietysti jalan vaeltajille.

Vastinetta rahalle

Merkittävä syy Saksan suosion matkailumaana on sen hintakilpailukyky. Saksa on luotettavien tutkimusten mukaan edullinen matkailumaa matkailijalle tärkeissä palveluissa, kuten esimerkiksi majoituksessa ja ravintolapalveluissa. Ja valinnan varaa on runsaasti omien mieltymysten tai kukkaron paksuuden mukaan. Saksassa saa rahalle vastinetta.

Sivun alkuun >>

 

Eurooppalaisen maksuttoman sairaanhoitokortin hankkinut jo puoli miljoonaa suomalaista
11.5.2009

Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa sairaanhoitoon EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Kortin voi tilata helposti ja nopeasti Kelan internetsivuilta ilman paperilomakkeita.

Matkailusesonki lähestyy. Ulkomaille suuntaavan kannattaa tilata ajoissa maksuton eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card) matkalle mukaan. Kortti oikeuttaa sairaanhoitoon EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä äkillisen sairastumisen yhteydessä.

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntää Kela, ja sen saavat kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. Tällä hetkellä n. 470 500 asiakkaalla on voimassa oleva eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Kortin voi tilata itselleen Kelan internetsivuilta ( http://www.kela.fi/asiointi ) verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Kortti toimitetaan 1-2 viikossa. Se on voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen Kela uusii kortin automaattisesti, mikäli kortti voidaan edelleen myöntää.

Maalis-huhtikuun 2009 aikana haettiin yhteensä 21 700 eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Hakemuksista lähes 30 % tehtiin verkossa.

- Verkkoasiointi on lisännyt korttien tilausmääriä. Vuosi sitten kortteja tilattiin vastavana aikana lähes 5 000 vähemmän, kertoo pääsuunnittelija Marjo Turkulainen. - Korttihakemus on helppo tehdä asiointipalvelussa, sillä palvelu hakee asiakkaan tiedot jo valmiiksi, eikä asiakkaan tarvitse kuin valita, haluaako hän kortin postitse kotiin vai toimitettuna Kelan toimistoon, kuvaa Turkulainen.

Verkkoasiointi on saanut asiakkailta kiitosta, mutta kysymyksiä herättää mm. lapsen kortin tilaaminen.

- Korttia ei voi tilata verkossa lapselleen, ellei tällä ole omia pankkitunnuksia tai henkilökorttia. Lapsen korttitilauksen voi tehdä palvelunumerossa 020 692 203, Turkulainen neuvoo.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa ulkomailla julkisessa terveydenhuollossa sekä lisäksi sairausvakuutuksen piiriin kuuluvissa yksityisissä lääkäreissä ja sairaaloissa. Esittämällä kortin saa sairauteensa välttämättömän sairaanhoidon samoilla maksuilla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin kyseisen maan omat kansalaiset. Kortilla ei saa oikeutta sairaanhoitoon, jos varta vasten hakeutuu ulkomaille saamaan hoitoa.

Sivun alkuun >>

 

Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi
27.4.2009

Maaseudulla ikääntyvien osuus kasvaa ja samalla maaseudulla on meneillään voimakas rakenne­muutos. Osa maatalousyrittäjistä luopuu maataloustuotannosta ja etsii muita ansainta- mahdollisuuksia. Kasvava määrä ikäihmisiä tulee tarvitsemaan hoivapalveluja, mikä antaa hoivayrittäjyydelle ja hoivamaataloudelle uusia mahdollisuuksia.

Hoivamaatalous on yritysmuoto, joka on käynnistynyt monessa Euroopan maassa. Hoivamaa­talous tarkoittaa maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottami­seen. Suomessa hoivamaatalous on uusi ilmiö. Ensimmäiset maatalouden hoivayritykset on pe­rustettu 1980-luvun loppupuolella.

TTS tutkimuksen "Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi" -tutkimuksessa haastateltiin viittä hoivakotiyrittäjää, yhtä perhepäivähoitajaa ja yhtä kotityöpalveluyrittäjää. Haastatteluissa tuli esille sekä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan ikäihmisten hoivapalvelujen tuottajana sekä miten maatalousyrittäjän työ on muuttunut maataloustyöstä ikäihmisten palveluntuottajaksi.

Perhepäivähoitajan ja kotipalveluyrittäjän toiminta oli pienimuotoista, ja molemmilla toiminta oli alkuvaiheessa. Molemmat olivat kouluttaneet itsensä uutta ammattia varten.

Hoivayrityksen perustaja oli useimmiten nainen, jolla oli terveydenalan koulutusta. Kaikki hoivayritykset olivat perheyrityksiä. Hoivayrittäjyyden hyvänä puolena oli vaihteleva työaika, huono puoli oli ammatin sitovuus. Hoivayrityksien kannattavuus oli selvästi parempi kuin perinteisen maatalouden. Kannattavuus on siitä kiinni, miten paljon yrittäjä pystyy itse tekemään. Yritykset eivät ostaneet paljoa ulkopuolisia palveluja. Yrittäjät tekevät usein yövuorot ja viikonloppuvuorot itse. Kannattavuus oli myös kiinni asukkaiden määrästä. Palveluja yritysten ei ole tarvinnut laajemmin markkinoida, sillä kuntien kautta on tullut riittävästi asukkaita asiakkaiksi.

Kunnat ovat hoiva- ja palveluyrityksien tärkein yhteistyökumppani ja asiakas. Yrittäjien mielestä yhteistyö kuntien kanssa oli yleensä sujunut hyvin. Kunnalla on palvelun tuottajana monta eri roolia; rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja. Kunnat lisäävät todennäköisesti tulevaisuudessa palvelujen ostamista. Kuntien tulisi suunnitella toimintaa yhteistyössä hoiva- ja palveluntuottajien kanssa. Silloin muun muassa ilmenee, mitä palveluja kunnassa tarvitaan ja mitä kunta itse tuottaa. Hoivayrittäjät tarvitsevat myös pitkät ja varmat sopimukset kunnan kanssa.

 

Sivun alkuun >>

 

Finnair uudisti matkustamoilmeen, valaistus simuloi auringon liikettä
6.4.2009

Finnairin lentokonelaivaston matkustamojen sisustus uusiutuu. Muutos kattaa istuinkankaat, matot, verhot, valaistuksen sekä etuseinäpinnoitteet.

"Uusi vaalea ilme tuo matkustamoon tilan tuntua ja raikkautta, jotka ovat olleet tärkeimpiä sisustusilmeen suunnittelua ohjaavia tekijöitä", kuvailee palvelun tuotekehityksestä vastaava Sari Fairchild. Koneissa käytettävät tekstiilit ottavat askeleen laivastonsinestä kohti vaaleaa siniharmaan sävyä. Uudet istuinpäällystekstiilit ovat vaaleansinisiä ja pintaa koristaa pyöreä viivakuvio, joka tuo yleisilmeeseen pehmeitä muotoja ja linjoja. Bisnesluokan yleisväri on aavistuksen turistiluokkaa vaaleampi. Sisustuksen erityispiirre on, että värimaailma korostuu eri tavoilla valaistuksen muuttumisen myötä. "Hyödynnämme viimeisintä tekniikkaa edustavaa Scenario-matkustamovalaistusta, joka muuttuu automaattisesti tilanteen mukaan. Valaistus simuloi auringon liikettä vuorokausirytmin mukaan, joka helpottaa matkustajien sopeutumista uuteen aikavyöhykkeeseen jo lentokoneessa", selittää Fairchild.

Matkustamoihin tuodaan myös pieniä raikkaita yksityiskohtia. Matkustamon irtotekstiilit eli peitot ja tyynyt on uusittu molemmissa matkustusluokissa. "Bisnesluokan tikattu peitto korvaa peiton ja pussilakanan yhdistelmän, ja turistiluokkaan luo väriä pirteä limensävyinen tyyny ja pehmoinen microfleece-peitto", kertoo Fairchild.

Uusi sisustusilme otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa Finnairin uudessa Airbus A330 -koneessa, joka lähtee tänään maanantaina 6.4. ensilennolleen New Yorkiin. Tänä vuonna Finnair vastaanottaa vielä neljä A330-konetta, joissa kaikissa on uusi sisustusilme. Sisustuksen on suunnitellut sveitsiläinen lentokonesisustuksiin erikoistunut Christine Ludeke ja materiaalitoimittajana on niin ikään Sveitsiläinen Lantal. Molemmat ovat Finnairin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Materiaaleihin kohdistuu erittäin korkeita vaatimuksia lentokoneympäristössä, joka asettaa omat haasteensa suunnittelulle. Materiaalien tulee täyttää viranomaisvaatimukset, kestää kovaa kulutusta ja säilyä siistinä pitkään.

Uudistuksen myötä käynnistyy Finnairin koko laivaston kattava muutostyö. Yhtiön kaikissa koneissa uusi ilme näkyy noin 2 vuoden kuluttua. Kustannusten minimoimiseksi sisustus uusitaan koneiden huoltoseisokeiden yhteydessä, samalla kun istuinpäällysten vaihtaminen olisi ajankohtaista kulumisen johdosta.

"Kun matkustaja astuu koneeseen, jossa on tämä vaalea uusi sisustusilme, hän kokee sen avarampana ja vaaleampana yleisilmeenä. Itse näen 2 vuotta kestäneen työn, johon on osallistunut lukuisia ihmisiä koko organisaatiomme laajuudelta", kirjoittaa Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava Markku Remes blogissaan os. http://blogit.finnair.fi/2009/04/06/matkustamo/, jossa hän kertoo sisustusilmeen muuttamisen taustoista ja prosessista.

Lähdemateriaali: Finnair

Sivun alkuun >>

 

Mökkibarometri: kakkosasuminen vahvistuu, varustetaso nousee, rahankäyttö kasvaa
25.3.2009

Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuosittain noin 4,5, miljardia euroa. Kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2008 on reaalisesti noin miljardi. Puolet mökkiläisistä arvioi parantavansa mökin varustetasoa seuraavan vuoden aikana. Noin 31 prosenttia arvioi mökin käytön lisääntyvän seuraavan kolmen vuoden aikana. 11 000 mökille on henkikirjoittauduttu asumaan vakinaisesti. Tiedot ilmenevät vuoden 2008 Kesämökkibarometristä, joka julkistettiin 23.3.2009.

Barometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä.

Vapaa-ajan-asuntoja on noin 478 000, määrä kasvaa vuosittain 4 000:lla

Tilastojen mukaan maassa on noin 478 000 vapaa-ajan asuntoa (2007). Mökkien määrä kasvaa noin 4000:n vuosivauhdilla. Ulkomaalaisten osuus mökkikannasta ja mökkikaupoista on vähäinen. Vuonna 2008 venäläiset tekivät 780 kiinteistökauppaa lähinnä Itä-Suomessa. Kauppojen osuus oli 1 prosentti maan kiinteistökauppojen kokonaismäärästä.

Mökkien omistajatalouksiin kuuluu n. 800 000 henkilöä. Mökkien käyttäjiä on enimmillään kolme miljoonaa. Mökkien vuodepaikkojen määrä on 3,1 miljoonaa. Mökkeily koskettaa suurta määrää suomalaisia, vaikka mökin omistavia talouksia kaikista talouksista onkin vain 22 prosenttia. Mökeistä kaksi kolmasosaa sijaitsee järvien ja jokien rannoilla saarineen. Vain 17 prosenttia mökeistä sijaitsee meren rannikolla saarineen. Järvien, jokien ja meren saarilla on n. 52 000 mökkiä. Ilman rantaa olevia mökkejä on 15 prosenttia. Näistä suuri osa on vapaa-ajan käyttöön muutettuja ns. mummonmökkejä maaseudulla tai sijaitsee hiihtokeskusten tuntumassa. Yli kaksi kolmasosaa mökeistä on ulkokuntalaisten omistuksessa. Vuoden 2009 alussa toteutuneiden lukuisten kuntaliitosten vuoksi tämä luku on pienenemässä. Arviolta 8 prosenttia tilastoiduista yksityisten omistamista mökeistä on tosiasiassa muussa käytössä kuin vapaa-ajan asuntona.

Noin 28 000 harkitsee muuttoa mökkipaikkakunnalle kolmen vuoden sisällä

Mökkejä käytetään vuodessa keskimäärin 75 vuorokautta eli saman verran kuin viisi vuotta sitten. Lomasäiden vaihtelu vaikuttaa käytön vuosittaisiin määriin. 31 prosenttia arvioi mökkinsä käytön lisääntyvän seuraavan kolmen vuoden aikana. Noin 28 000 mökin omistajaa ainakin harkitsee muuttoa mökkipaikkakunnalle kolmen vuoden sisällä.

Mökkien varustetaso on nousussa. Kolmannes mökin omistajista sanoo parantaneensa mökin varustetasoa viimeisten 12 kk aikana ja puolet tekevänsä tämän seuraavan vuoden aikana. Verkkosähkö on 76 prosentissa mökeistä (vuonna 2004 70 %). Talviasuttavia mökeistä on 32 prosenttia (vuonna 2004 29 %), pelkästään kesäasuttavia noin 18 prosenttia. Puolet mökeistä soveltuu kevät- kesä- ja syksykäyttöön. Noin 38 000 mökkiläistaloudessa on tehty ansiotyötä mökillä (kasvua 100 %) ja noin 80 000 on käynyt mökiltä töissä. Osa-aikaista etätyötä mökillä olisi halukas tekemään 45 000 mökin omistajaa. Lähes 60 000 mökin omistajaa pitää mahdollisena mökin osa-aikaista vuokralle antoa.

Mökkiläiset haluavat ostaa rakentamis-, vartiointi- ja siivouspalveluja

Ulkokuntalaiset mökkiläiset haluavat ostaa työpalveluja mökkinsä lähialueelta. 150 000 mökkiläistä on kiinnostunut ostamaan rakentamis- ja korjauspalveluja, 90 000 vartiointipalveluja, 12 000 mökin lämmitystä ja 32 000 siivouspalveluja.

Ulkokuntalaisista mökkiläisistä 59 prosenttia tekee päivittäistavaraostoksia mökkikunnan kaupoissa lyhyillä mökkimatkoilla ja 72 prosenttia pidemmillä mökkimatkoilla. Usein saman matkan ostoksia tehdään monessa paikassa. Kun merkittävä osa tavaroista ostetaan kotipaikkakunnalta tai matkan varrelta, on mökkialueiden yrityksillä siten periaatteessa ostovoimaista kysyntää myyntinsä lisäämiseen.

Vapaa-ajan asumiseen vuodessa käytetyt noin 4,5 miljardia euroa jakautuvat seuraavasti: päivittäistavaroiden ostot 942 miljoonaa, muut tavarat 281 miljoonaa, uudisrakentaminen uusille tonteille 280 miljoona, rakentaminen ja korjaus 1 194 miljoonaa, kiinteistökaupat 848 miljoonaa, ulkokuntalaisten palveluostot 70 miljoonaa, kiinteistövero ja käyttömaksut 292 miljoonaa ja matkakulut 900 miljoonaa euroa.

Polttoaineen hinnannousu ei vaikuta mökkeilyyn

Ellei kotimaista mökkeilyä olisi, 59 prosenttia mökkiläisistä lisäisi muuta matkailua ja 11 prosenttia ostaisi mökin ulkomailta. Mökkimatkan pituus on tyypillisesti 60 km ja matkaan käytetty aika tunti. Noin 68 prosenttia mökkiläisistä sanoo, ettei polttoaineen hinnan mahdollinen olennainenkaan nousu vaikuta mökkeilyyn.

68 prosenttia mökkiläisistä sanoo pitävänsä mökkinsä tulevaisuudessakin perinteisenä kesämökkinä ilman talviaikaista pysyvää sähkölämmitystä. 27 prosentissa mökeistä on kuitenkin jo nyt talviaikainen peruslämpö pysyvästi päällä. Noin 41 prosenttia mökkiläisistä saa ruokavetensä omasta tai naapurin kaivosta, puolet tuo veden astioissa muualta. Vesilaitoksen tai osuuskunnan verkostoon kuuluu 16 prosenttia mökeistä. Ruokaveden saannin järjestäminen osuuskuntapohjalla on monilla mökkialueilla harkinnassa.

Kunnalliseen jätteiden keräyspisteeseen vie 68 prosenttia mökkiläisistä jätteensä. Noin 18 prosentilla on kunnan hoitama kiinteistökohtainen jätesäiliö. Jätteet hoidetaan kompostoimalla, polttamalla ja viemällä kotiin tai tienvarren jätesäiliöihin. Perinteinen puucee on 60 prosentissa mökeistä, sisä-wc 16 prosentissa ja kompostoiva käymälä sisällä 4 prosentilla. Kompostoivien ulko- ja sisäkäymälöiden yhteisosuus on noussut 17 prosentista 24 prosenttiin. Mökkikeittiön jätevedet hoitaa 42 prosenttia mökkiläisistä heittämällä vedet metsään suodattumaan maahan. Yhtä moni johtaa jätevetensä omaan saostuskaivoon. Yleiseen viemäriverkostoon kuuluu vain kolme prosenttia mökkiläisistä. Saunavesien laskeminen suoraan järveen on hyvin harvinaista (1 %).

Kolmannes mökkiläisistä kannattaa mökkiläistoimikuntien asettamista mökkikuntiin. Kun peräti 40 % ei osaa ottaa asiaan kantaan, lienee idea vielä monille mökkiläisille uusi asia. Barometri on laadittu Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. edellinen mökkibarometri tehtiin viisi vuotta sitten. Mökkibarometri perustuu 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle vuonna 2008 tehtyyn postikyselyyn sekä tilasto- ja tutkimustietoihin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Kuvat: Hankarakenne

Sivun alkuun >>

 

Helsingin matkailun verkkosivut uudistuivat
16.1.12009

Helsingin kaupungin viralliset matkailusivut on julkaistu täysin uudistettuna osoitteessa www.visithelsinki.fi.

Matkailu- ja kongressitoimiston tuottama sivusto sisältää kattavimmat tiedot Helsingin matkailupalveluista, käyntikohteista ja tapahtumista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolta löytyy ajankohtaista matkailutietoa myös kahdeksalla muulla kielellä. Käyttäjäystävällisyyttä on parannettu muun muassa uudella hakemistorakenteella ja Google Earth -pohjaisilla karttapalveluilla sekä lisäämällä vuorovaikutuksellisuutta. Kävijät pääsevät TripAdvisor -palvelun kautta arvioimaan eri kohteiden tarjontaa ja lukemaan muiden kommentteja. Erilaiset matkailijaryhmät saavat omiin tarpeisiinsa kohdistettua täsmätietoa uudesta "Sinulle" -osiosta. Näyttävä kavalkadi kaupunkia havainnollistavia panoraamakuvia sekä helppokäyttöiset tapahtuma- ja majoitushakupalvelut täydentävät sivuston tarjontaa.

 

 

Matkailijat kokevat Helsingin modernina ja trendikkäänä
29.10.2008

Tiesitkö, että Helsinki on matkailijoiden mielestä lähialueen modernein ja rennoin kaupunkilomakohde? Etenkin uusista elämyksistä, yöelämästä ja trendeistä kiinnostuneet suosivat kaupunkia. Lasten kanssa matkustavia Helsinkiin saapuu muita kaupunkeja vähemmän. Kaupunkia pidetään myös vihreänä ja puhtaana, kompaktin kokoisena sekä kulttuuritarjonnaltaan hyvänä. Nämä ja muita kiinnostavia tuloksia selviää Wonderful Copenhagenin toteuttamasta Experience Design -matkailijatutkimuksesta, jossa oli mukana 14 kaupunkia Pohjoismaista ja Baltiasta.

Tutkimuksen mukaan Helsinkiin saapuvat matkailijat ovat vähemmän kiinnostuneita museoista ja kaupungin historiasta kuin muissa vertailukaupungeissa. Valtaosa matkailijoista halusi olla aktiivisia ja suunnitella ohjelmansa pitkälti itse pyrkien kokemaan kaupunkia paikallisten tavoin. Helsinki oli vertailun kärjessä, kun selvitettiin matkailijoiden halua tutustua paikallisiin.

Helsingin kilpailijoista Tallinna ja Tukholma koettiin perinteisemmiksi ja historiallisemmiksi kohteiksi. Kööpenhamina ja Malmö vastasivat imagoltaan eniten Helsinkiä. Tallinna koettiin tunnelmallisimmaksi ja romanttisimmaksi kaupungiksi, kun taas Tukholma oli vahvoilla nähtävyyksien ja tapahtumien vetovoimassa.

Experience Design -matkailijatutkimus toteutettiin kesällä 2007, jolloin Pohjoismaiden ja Baltian alueella 14 kaupungissa haastateltiin 5 000 matkailijaa selvittäen heidän odotuksiaan matkan aikana ja odotusten täyttymistä matkan jälkeen. Helsingissä haastateltiin 603 matkailijaa, joista 11 prosenttia oli kotimaisia. Tutkimuksen tavoitteisiin kuului selvittää muun muassa miten matkailijat suunnittelevat matkaansa ja miten he suhtautuvat valmiisiin matkailutuotteisiin.

Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki

Sivun alkuun >>

 

Perinteiset lihapullat ja ruisleipä eivät enää mukana lomalaisen matkalaukussa
15.10.2008

Ruokailu on oleellinen osa suomalaisten lomanviettoa, kertoo Aurinkomatkojen teettämä kysely. Kahdelle kolmesta suomalaisesta lomamatkan ateriat merkitsevät ennen kaikkea herkuttelua ja paikalliseen ruokakulttuuriin tutustumista. Puolet vastaajista piti ruokakulttuuria myös matkakohteen valinnan kannalta merkittävänä tekijänä.

- Ruoka, herkuttelu ja matkailu liittyvät kiistattomasti yhteen. Suomalaiset näyttävät tuntevan eri maiden ruokakulttuureita yllättävänkin hyvin, ja ruuan laadulla ja ruokailuympäristöllä on suuri merkitys, toteaa Aurinkomatkojen kaupallinen johtaja Tuomo Meretniemi.

Käsitys etelänmatkalle ruisleipää ja säilykelihapullia mukaansa pakkaavasta suomalaisturistista on kyselyn perusteella aikansa elänyt, Meretniemi ynnää. Aurinkomatkojen lomamatkojen ruokakokemuksia koskevaan kyselyyn vastasi 16 000 suomalaista.

Välimeren keittiöt ja Thaimaa suosikkilistan kärjessä

Parhaaksi lomaruokamaaksi kyselyyn vastanneet rankkasivat terveellisestä, välimerellisestä keittiöstään tunnetun Kreikan. Lähes puolet vastanneista nimesi Kreikan unelma-ateriansa kohdemaaksi. Toiseksi suosituimmaksi ruokamaaksi nousi chilipippurin ja kookoksentuoksuinen Thaimaa. Kolmanneksi suosituin maa oli pastan, risoton ja parmesaanin kotimaa Italia.

Valtaosalle vastaajista lomamatkan ateriointi merkitsee herkuttelua ja paikallisiin ruokiin tutustumista. Tärkeään rooliin lomaruokailussa nousevat myös uusien asioiden kokeilu sekä muiden ihmisten seura. Kolmannes vastaajista hakee lomamatkoiltaan myös uusia ruokavinkkejä kotiin vietäväksi.

Parhaiten hyvä loma-ateria maistuu kyselyn mukaan aaltojen kohinassa meren äärellä etenkin nuorimmille lomalaisille. Seuraavaksi mieluisimpia olivat paikalliset, omistajavetoiset ruokapaikat, jotka miellyttivät varsinkin yli 55-vuotiaita vastaajia. Romanttisen kynttiläillallisen kannalla oli kymmenen prosenttia vastaajista. Ylivoimaisesti mieluisinta ateriaseuraa lomalla on oma kumppani.

Ruokamatkailu mahdolliseksi myös kotimaassa

Kiinnostus paikallisiin ruokiin ja halu kokeilla uutta rohkaisevat myös kotimaisen ruokamatkailun kehittäjiä entistä ponnekkaammin luomaan tarjontaa vastaamaan kasvavaan kysyntään.

- On totta, että yhä useammat matkailijat valitsevat matkakohteensa alueen hyvän ruoka- ja juomatarjonnan mukaan. Näiden matkailijoiden palveleminen on noussut useiden matkakohteiden ja matkanjärjestäjien tärkeysjärjestyksessä kärkeen, toteaa kehityspäällikkö Mirja Hellstedt Finfood - Suomen Ruokatieto ry:stä.

- Ruoka pitää huomioida myös Suomessa matkailun yhtenä tärkeänä osatekijänä. Tämä tarjoaa meille elintarvikealan toimijoille myös mahdollisuuden kehittää ja monipuolistaa omaa toimintaamme, Hellstedt sanoo.

Hän korostaa, että ruuan roolin kasvu tärkeänä matkailun osana antaa mahdollisuuden elintarvike-, HoReCa- ja matkailualan verkostoitumiselle ja kaikkia osapuolia palvelevalle yhteistyölle lisäarvon saamiseksi. (Finfood)

Sivun alkuun >>

 

Ikäihmisten matkavakuutusten kiemuroita

Eläkeläisten Uutisten toimittajalla on lukuisa joukko eläkeläistuttavia, jotka matkustelevat toistuvasti ulkomailla, kuka lomilla, kuka harrastusten takia, kuka lapsiaan tapaamassa. Eräs näistä tuttavista koki  yllätyksen kaukoidän matkallaan jouduttuaan turvautumaan lääkäriin matkalla tapahtuneen tapaturman vuoksi. Ikävää yllätyksessä  oli se, että matkavakuutus ei ollutkaan enää voimassa ja tuttava joutui kus-tantamaan koko kalliin hoidon itse. Ikää oli tullut liikaa!!! Tuttavalla oli vuosikaudet ollut jatkuva matka-vakuutus. Maksut oli hoidettu maksupalvelun kautta automaattisesti. Kun vakuutuksen puuttumista kotimaahan palattua tiedusteltiin  vakuutusyhtiöltä, ilmoitti vakuutusyhtiö, että vakuutetulle oli lähetetty kirje hyvissä ajoin ennen vakuutuksen päättymistä informoiden vakuutuksen päättymisestä vakuutetun iän perusteella. Epäilemättä tällainen tieto oli lähetetty, mutta jäänyt huomioimatta kaiken sen postin seassa, mitä postiluukusta putoaa. Kyseisen tapahtuman  johdosta Eläkeläisten Uutisten toimituksessa päätettiin tehdä selvitys ikäihmisten matkavakuutuksista.

SELVITYKSEN SISÄLTÖ

Selvitys käsitti varttuneelle väelle ( yli 60 vuotta ) ulkomaanmatkoille  myönnettäviä matkavakuutuksia ja etenkin niihin  liittyviä ikärajoituksia.  Selvitys koski vain uusia vakuutuksia eikä niissä pääsääntöisesti ole huomioitu  vakuutusyhtiöiden  myöntämiä muista vakuutuksista tai järjestöjen jäsennyyteen perustuvia alennuksia maksuihin tai lievennyksiä ikärajoituksiin. 

Suomessa matkavakuutuksia myöntävät  Alandia, Fennia, if, Lähivakuutus, Nordea, Pohjantähti, Pohjola (Eurooppalainen ), Turva ja IngoNord. Selvitys tehtiin  pyytämällä  sähköpostitse vakuutusyhtiöiden matkavakuutuksista vastaavilta henkilöitä matkavakuutuksiin liittyvää tietoa. Kyselyyn saatiin vastaus kaikista vakuutusyhtiöistä IngoNordia lukuunottamatta. Alandiasta puolestaan ilmoitettiin, että se ei  katsonut aiheelliseksi osallistua selvitykseen. Tästä syystä selvityksestä puuttuu mm. American Express luottokortteihin liitetyt matkavakuutukset. Materiaalia kerättiin helmi-toukokuussa 2008. Selvityksen lopussa on esitetty niiden henkilöiden yhteystiedot, joiden puoleen käännyttiin vakuutusyhtiöistä tietoa pyydettäessä.

Selvityksessä kiinnitettiin huomiota vakuutusehtoihin, jotka liittyvät vakuutettavan ikään, matkan ajalliseen pituuteen, mukana seuraavien lähiomaiseksi luettavien lasten ja lastenlasten ikään. Lisäksi selvitettiin matkatavaravakuutuksiin liittyvien vastuuvakuutuksen ja oikeusturvan määrää ja näihin liittyviä omavastuita.

Selvityksen tarkoituksena on antaa suurinpiirteinen kuva eri yhtiöiden tarjoamien matkavakuutusten ehdoista ja kustannuksisa. Selvityksen tarkoitus ei täten jo käytettävän esitystilankin rajallisuuden vuoksi ole olla täydellinen matkavakuutusopas eikä eri vakuutuksia ja niiden myöntäjiä ole asetettu mihinkään paremmuusjärjestykseen.

MATKAVAKUUTUSTEN LAJIT

 Matkavakuutuksia on olemassa sekä määräaikaisia että vuosittain jatkuvia. Jatkuva vakuutus on voimassa vuoden ajan kerrallaan ja jatkuu, kunnes vakuutus irtisanotaan tai vakuutus päättyy vakuutetun täytettyä vakuutusyhtiöstä riippuvan ikärajan.  Jatkuva vuosivakuutus on nimestään huolimatta voimassa vain ajallisesti määrätyn pituisilla matkoilla. Pituudet vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin 45 vuorokaudesta 3 kuukauteen (90 vrk).  Tätäkin pidemmät vakuutusajat voi mahdollisesti sopia  erikseen vakuutusyhtiön kanssa tai ottaa jatkoksi  määräaikaisen matkavakuutuksen.

Määräaikainen matkavakuutus on voimassa halutun ajan, 1-4, 5-9, 10-16, 17-23, 24-31,32- 45 tai 46-90 vuorokautta, joillain yhtiöillä pidempikin. Vakuutuksen voi ottaa Internetissä Fenniasta, Tapiolasta  Pohjolasta.   Fenniasssa voi vakuutuksen  ylläolevista aikamääristä poiketen ottaa Internetistä  “täsmävakuutuksena” eli vaikkapa 35 vuorokauden pituisena.  Ifistä vakuutukseen saa Internetistä vain 45 vuorokauden putuisena, konttorissa vakuutuksen pituuden sen sijaan voi määrittää  haluamakseen. Lisäksi Ifin vakuutuksesta saa 10 % alennuksen Internetistä otettuna. Vakuutuksen pituutta voi joissain yhtiöissä  pidentää tietyin edellytyksin.

JATKUVAT MATKAVAKUUTUKSET

Vakuutusyhtiöiden tarjoamat  jatkuvat matkavakuutukset voidaan  jakaa kolmeen kategoriaan:

1. Kaikille asiakkaille tarjottavat vakuutukset
2. Ammattiliittojen,  järjestöjen tai yhdistysten jäsenille tarjottavat vakuutukset jäsenalennuksin
3. Maatila-, yritys- tai kotivakuutusten tai sopimusasiakkuuden perusteella tarjottavat vakuutukset

Tämän lisäksi ammattiliitot tai järjestöt voivat ottaa ryhmävakuutuksen  jäsenilleen

Vakuutuksen yleisenä edellytyksenä on Kela-kortti ja se, että vakuutettu/vakuutetut asuvat pysyvästi Suomessa  (paitsi IngoNord).

Pankkien luotto-/maksukortteihin liittyy myös matkavakuutuksia, joita on myös otettu selvitykseen mukaan.
 
EUROOPPALAINEN SAIRAANHOITOKORTTI

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa sairaanhoitoa oleskeltaessa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä.
Kortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä oleskellessaan lääketieteellisistä syistä välttämättömän sairaanhoidon. Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Matkailija saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin ja menettelyin kuin kyseisen maan omat kansalaiset.
 
Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voivat hakea Kelan toimistoista kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt, jotka suunnittelevat lomamatkaa EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin.

Kortti on maksuton. Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin joko suomen- tai ruotsinkielisenä.
Kortteja on käytössä erään arvion mukaan noin 350 000.

Periaatteena on, että matkalla sairastuneen ei tarvitse palata ennenaikaisesti Suomeen hoitoa saadakseen. Sairaanhoitoa voi siis saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai tilanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Säännökset hoidon saamiseksi eivät kuitenkaan kata tilannetta, jossa tilapäisen oleskelun tarkoituksena on saada hoitoa.

Jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvausjärjestelmän piiriin, joutuu kustannukset maksamaan itse. Lisää tietoa asiasta Kelan Internetsivuilta www.kela.fi. ( Tieto löytyy helpoiten Kelan “Etsi”osiosta asiasanalla “Eurooppalainen sairaanhoitokortti”
 
 
JATKUVA VAIKO MÄÄRÄAIKAINEN MATKAVAKUUTUS ?

Jos matkustaa vuosittain useita  kertoja vuodessa ulkomaille, tulee jatkuva matkavakuutus määräaikaista matkavakuutusta edullisemmaksi eikä vakuutuksen ottamisesta  tarvitse silloin erikseen huolehtia vakuutuksen ollessa voimassa vuoden kerrallaan. Jatkuvien matkavakuutusten varjopuolena on vain se, että niissä on suhteellisen alhainen yläikäraja vakuutetulle ellei ole otettuna muita vakuutuksia. Lisäksi vakuutus on pidettävä jatkuvasti voimassa, vaikka matkoilla ei kävisikään.

Matkavakuutuksissa on  erilliset matkustaja- ja matkatavaravakuutukset, jotka voidaan ottaa yhdessä tai erikseen. Matkatavaravakuutukseen sisältyy aina myös matkavastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. 

Matkustajavakuutuksiin voidaan ottaa myös optio, jonka perusteella korvataan tapaturman aiheuttama pysyvä haitta ja tapaturman aiheuttama kuolema vakuutussopimuksessa määritellyin rajoin.

Yhteistä eri yhtiöiden tarjoamille  matkustajavakuutuksille on se, että matkasairauden ja tapaturman aiheuttamat hoitokulut korvataan matkustajavakuutuksesta ilman omavastuuta ja euromääräistä ylärajaa. Matkasairauden hoitokuluja korvataan yleisesti 90 päivää hoidon alkamisesta, matkatapaturman hoitokuluja 3 vuotta tapaturmasta.

Matkustajavakuutus voi korvata myös mukana matkustavien lähiomaisiksi luettavien lasten sairauden tai tapaturman hoitokulut. Se, minkä ikäiset lapset kuuluvat aikuisten vakuutuksen piiriin, on vakuutusyhtiökohtainen. Aikuiset sekä yksin matkustavat lapset tarvitsevat yleensä kukin oman vakuutuksensa.

Vakuutus voi korvata kulut myös, jos matka keskeytyy, peruuntuu tai matkalta myöhästyy muusta kuin omasta syystä. Vakuutus korvaa tarvittaessa kotiinkuljetuksen esimerkiksi ambulanssilennolla. Halutessa vakuutukseen voi liittää myös turvan tapaturman aiheuttamasta ohimenevästä työkyvyttömyydestä ja haitasta sekä tapaturmaisesta kuolemasta.

MATKATAVARAVAKUUTUS ÄKILLISTEN VAHINKOJEN VARALLE

Matkatavaravakuutus korvaa matkatavaroille äkillisesti sattuvia vahinkoja - esimerkiksi varkauksia ja rikkoutumisia. Matkatavaravakuutus korvaa myös, jos matkatavarat saapuvat matkakohteeseen menomatkalla esimerkiksi yli 12 tuntia myöhässä, jolloin voi ostaa vakuutuksen turvin matkalla välttämättömiä tarvikkeita.

Matkavakuutukseen sisältyy myös matkavastuuvakuutus ja oikeusturva. Matkatavaravakuutuksen sisältämä matkavastuuvakuutus korvaa myös ulkopuoliselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja (joista on lain mukaan korvausvastuussa). Oikeuturvasta korvataan mahdollisen oikeuskäsittelyn kuluja.
 
 Mielenkiintoista on se, että sekä matkavastuuvakuutuksen että oikeusturvan korvauksen yläraja on otetun   matkatavaravakuutuksen määrästä riippumaton.

Tarkat tiedot matkustaja-, matkatavara-  ja matkavastuuvakuutusten rajoituksista löytyvät kunkin vakuutusyhtiön vakuutusehdoista ja tuoteselostuksesta, joissa kerrotaan tarkemmin kaikki sopimusehdot, kuten korvauspiiri rajoituksineen ja tärkeät suojeluohjeet. Kyseiseen materiaaliin kannattaa  tutustua tarkasti.

VAKUUTUSTEN HINNOISTA

Määräaikaisten vakuutusten hintoja  esitetään graafisessa muodossa. Hinnat eivät sisällä mitään vakuutusyhtiöiden   eri perustein myöntämiä alennuksia. Kuvio 1 esittää eri yhtiöiden määräaikaisen matkavakuutuksen hintaa, kun vakuutettuna on 65 vuotias mieshenkilö, jolla tapaturmaisen kuoleman ja invaliditeetin korvaus on 10 000 eur, matkatavaraa on vakuutettu 1 000 eurosta ja vakuutus sisältää matkustajaturvan . Kuvio 2 esittää tilannetta kun vakuutettuna on myös puoliso. Kuvio 3 esittää iän vaikutusta if-vakuutusyhtiön vakuutusmaksun matkustajaturvaosuuteen.

 Eri yhtiöiden jatkuvien vakuutusten sisältö ja vakuutusten kesto poikkeavat toisistaan sen verran, että niistä ei esitetä yhtiökohtaisia hintoja. Maailmanlaajuisen 45 vuorokauden mittaisen jatkuvan matkavakuutuksen, jossa korvaukset vastaavat kuvion 1 määräaikaista vakuutusta, hinta on luokkaa 110 – 140 eur vakuutetun ollessa 65 vuotias.  Esimerkiksi Tapiolan  45 vuorokauden pituisen jatkuvan kuvion 1 määräaikaista  vakuutusta vastaavan vakuutuksen hinta on 117 eur, kuviota 2 vastaavan vakuutuksen hinta on vastaavasti 173 eur.   Joidenkin yhtiöiden vakuutusmaksuissa on huomioitu naisten miehiä alhaisempi tapaturmariski, vaikutus vakutusmaksuun ei kuitenkaan ole merkittävä.

 

 

IÄN VAIKUTUS MATKAVAKUUTUSTEN SAATAVUUTEEN

Vakuutettavan iän kasvaessa pienee tarjolla olevien vakuutusten kirjo. Seuraavassa on esitetty mitä vakuutusvaihtoehtoja on olemassa vakuutettavan iän kasvaessa.

Määräaikainen matkavakuutus

Jatkuva matkavakuutus

Kortteihin liitetty matkavakuutus

Ei ikäylärajaa

- If - Lähivakuutus - Tapiolan asiakkaille - Turvan asiakkaille. Yli 90-vuotiaille  vakuutuksen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti pääkonttorissa. - Veritas

- Fennia, otettava alle 70 vuotiaana -  Veritas, otettava alle 70 vuotiaana

- Diners Club Classic-, Lady-, Vision-, Persona-, SAS EuroBonus-, SEB Kort Eurocard Gold- sekä Eurocard Corporate Gold -maksukortin haltijat joilla on tai jotka ovat valinneet korttiin vakuutuksen. -  Nordea Finnair Plus MC

Ikäryhmä 80-86 vuotta ( ylläolevan lisäksi )

-  Fennia  70-85 vuotiailla,  edel-lytyksenä sopimusasiakkuus Fenniassa -  Pohjola  86 vuotiaaksi

- Lähivakuutuksen  koti- ja maatila-asiakkaille  ns. "iäkkäiden jatkoturva", joka myönnetään 68-75 vuotiaalle ja se on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana vakuutettu täyttää 85 vuotta. - Tapiolan kotivakuutusasiak- kailla  85-vuotiaaksi

Ikäryhmä 76 – 80 vuotta ( ylläolevien lisäksi )

- Nordea

-  Sampo Pankki MasterCard VISA Gold ja Platinum  -  Sampo Pankki Finnair Plus VISA Gold   -   Nordea MasterCard VISA Gold  ja Platinum     alle 79

Ikäryhmä 70 – 75 vuotta ( ylläolevien lisäksi )

- If. Vakuutus myönnetään alle 70-vuotiaille Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopusta jonka aikana täyttää 75 vuotta - Pohjantähti. Voimassa 75 vuoti-aaksi asti, myönnetään 70-vuotiaalle - Pohjola. Mittaturvan matkaturva on voimassa 75 vuotiaaksi asti mikäli kotivakuutuksessa irtainvakuutus voimassa

-  Aktia MasterCard Gold  alle 75 -  Handelsbanken Visa MasterCard Gold

Ikäryhmä  alle 70  vuotta ( ylläolevien lisäksi )

- Pohjola - Veritas

-  OP-Pohjolan alle 70 vuotiaat Visa Gold –kortinhaltijat . Vakuutus päättyy sen kalenteri-kuukauden lopussa, jolloin kortin-haltija täyttää 70 vuotta.  .

 

Lisää tietoa matkavakuutuksista on saatavissa mm Kuluttajien vakuutustoimiston, vuonna 2005 julkaisemasta Sari Saarion kirjoittamasta oppaasta “Perustietoa matkavakuutuksista 2005”.
www.vakuutusneuvonta.fi

Yhteydenotot vakuutusyhtiöihin

anja.talasmo(at)if.fi
terhi.aapro(at)fennia.fi
janne.virolainen(at)lahivakuutus.fi
paivi.wiitamaki(at)pohjantahti.fi
tiina.isoniemi(at)nordea.com
maija.vatanen(at)pohjola.fi
krista.karviala(at)tapiola.fi
tiina.neuvonen(at)turva.fi

 

Sivun alkuun