 |
|
|
|
 |
1.9.2010
Vammaisten tulkkauspalvelut siirtyvät Kelalle
Vammaisten tulkkauspalvelut siirtyvät 1.9. kunnilta Kelan hoidettaviksi. Tulkkauspalvelua voivat saada kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt.
- Tulkkauspalvelujen siirrossa on ajateltu palvelun käyttäjiä. Kunnat ovat välittäneet tiedot kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten asiakkaidensa tulkkauspalvelupäätöksistä Kelaan. Asiakkaiden ei siis tarvitse hakea palvelua uudestaan 1.9. jälkeen, painottaa etuuspäällikkö Kari Vilkama Kelan terveysosastolta.
Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Turussa päättää oikeudesta tulkkauspalveluun, tulkkauksen lisätunneista, opiskelutulkkauksesta sekä tulkkauspalvelusta ulkomaanmatkoilla. Keskus myös neuvoo asiakkaita tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä.
Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen johtaja Outi Ollila kertoo, että keskuksen toimintaa helpottaa se, että alkuvuonna käytettyjen tuntien määrä nollautuu 1.9.2010.
- Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on käytössään 1.9. alkaen jälleen 180 tulkkaustuntia ja kuulonäkövammaisilla 360 tuntia, kuten aina vuoden alussa. Tämä helpottaa meidän työtämme siirtymäkauden aikana 1.9.-31.12.2010. Lisätuntihakemusten määrä on tänä syksynä tavallista pienempi, Ollila toteaa.
Tulkkeja asiakkaille välittävät viisi Kelan välityskeskusta: Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Välityskeskukset aloittavat sivupisteineen toimintansa 1.9.2010, josta alkaen asiakkaat tilaavat tulkin niiden kautta.
Kela on lähettänyt kirjeen niille palvelun käyttäjille, joiden tiedot kunta on ilmoittanut Kelaan. Kirjeessä kerrotaan vammaisten tulkkauspalvelun siirrosta ja palvelujen käytöstä 1.9. alkaen. Jos asiakas ei ole saanut Kelan kirjettä, hänen kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, onko kunta lähettänyt hänen tietonsa Kelaan. Asiaa voi kysyä Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.
Vilkama kiittää yhteistyöstä tulkkien ammatillisia järjestöjä ja vammaisjärjestöjä. Järjestöt ovat tuoneet jäsentensä tarpeita Kelan tietoon ja näin tukeneet palvelun kehittämistä. Järjestöt ovat myös tiedottaneet jäsenilleen ja asiakkailleen muutoksesta.
- Toiminnan kehittämistä jatketaan yhdessä vammaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, painottavat Vilkama ja Ollila.
Sivun alkuun >>
17.8.2010
Lähes 8000 veteraania saa 50 euron lisätuen
Lähes 8000 veteraania saa syyskuusta alkaen 50 euron kuukausittaisen veteraanilisän. Kela maksaa lisän pienituloisille ja jatkuvaa apua tarvitseville veteraaneille, eikä sitä tarvitse erikseen hakea,
Veteraanilisä kuuluu niille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Hakemuksia ei tarvita, koska lisän maksamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa. Lisä perustuu vammaisetuuksista annettuun lakiin, ja se maksetaan osana eläkettä saavan hoitotukea.
Veteraanilisä on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.
Rintamaveteraaneja on noin 60 000. Ylimääräistä rintamalisää saa noin 28 000 pienituloista veteraania, joille maksetaan kansaneläkettä. Heistä 6 500 saa lisäksi korotettua tai ylintä hoitotukea, joten he ovat oikeutettuja veteraanilisään. Laitoshoidossa on noin 1 200 veteraanilisän saajaa.
Sivun alkuun >>
21.5.2010
Reumasäätiön sairaalan konkurssin aiheuttamat muutokset Kelan kuntoutuspalveluihin selkiytymässä
Neuvottelut reumaa sairastavien lasten ja nuorten kuntouttavan hoidon järjestämiseksi ovat parhaillaan käynnissä. Aikuisten reumapotilaiden kuntouttavaa hoitoa toteuttavat Kruunupuisto Oy ja Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila.
Kela on kartoittanut Reumasäätiön sairaalan konkurssin vuoksi markkinoita uusien palveluntuottajien löytämiseksi lasten ja nuorten kuntouttavan hoidon palveluihin. Parhaillaan neuvotellaan kolmen yksityisen palveluntuottajan kanssa. Lasten ja nuorten kuntouttavan hoidon asiakkaat saavat ennakkotiedon korvaavasta kuntoutuspalvelusta toukokuun 2010 loppuun mennessä.
Tavoitteena on tehdä sopimukset lasten ja nuorten palveluista 30.6.2010. Asiakas voi jatkossa itse valita lasten ja nuorten kuntouttavan hoidon palveluntuottajan Kelan tarjoamista vaihtoehdoista. Kun palveluntuottajat ovat tiedossa, Kela lähettää palveluntuottajan valintaa koskevan tiedustelun niille reumaa sairastaville lapsille ja nuorille, joilla on kuntouttavan hoidon päätös, eikä kuntoutus ole vielä alkanut tai kuntoutus on kesken.
Kela kilpailutti aikuisten kuntouttavan hoidon palveluntuottajat vuonna 2009. Kruunupuisto ja Apila valittiin aikuisten kuntouttavan hoidon palveluntuottajiksi tarjouskilpailun perusteella. Kela lähettää viimeistään 24.5.2010 mennessä päätöksen korvaavista palveluista aikuisille asiakkailleen, joilla on Kelan päätös Reumasäätiön sairaalan kuntoutukseen.
Sivun alkuun >>
12.5.2010
Vanhainkodin asukas saa keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä päivässä -
Helsinkiläisten vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat käyttivät vuonna 2003
keskimäärin lähes kahdeksaa lääkettä päivittäin, ja psyykelääkkeiden
käyttö on kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna yleistä. Lääkkeiden
yhteisvaikutukset eivät sen sijaan näytä olevan vanhainkotien asukkailla
keskeinen ongelma. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 14.5.
tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Ikääntyvät ihmiset sairastavat paljon ja käyttävät runsaasti lääkkeitä.
Monilääkitys on yleistä erityisesti laitoksissa asuvilla vanhuksilla.
Toimintakyvyn ja aistitoimintojen heikkeneminen sekä ikääntymisen
aiheuttamat aineenvaihdunnan ja elintoimintojen muutokset altistavat
vanhukset lääkehoidon aiheuttamille haitoille.
LL Helka Hosia-Randell tarkasteli väitöstutkimuksessaan helsinkiläisten
vanhainkotien yli 64-vuotiaiden pitkäaikaisasukkaiden lääkehoitoa ja
siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Väitöskirjansa neljässä osatyössä hän
selvitti psyykelääkkeiden, laksatiivien, D-vitamiinin ja kalsiumin sekä
vanhuksille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Lisäksi hän tutki lääkkeiden
yhteisvaikutusten yleisyyttä sekä lääkkeiden käytön eroja julkisissa ja
ostopalveluvanhainkodeissa. Asukkaiden terveydentilaa ja lääkitystä
koskevat tiedot kerättiin helmikuussa 2003. Asukas luokiteltiin lääkkeen
käyttäjäksi, jos hänen sairaskertomuksestaan ilmeni määräys lääkkeen
säännölliseksi annosteluksi.
Psyykelääkkeiden, laksatiivien ja vanhuksille sopimattomien lääkkeiden
käyttöä ja lääkkeiden yhteisvaikutuksille altistumista selvittäneisiin
tutkimuksiin osallistui 82 prosenttia (n=1 987) ja D-vitamiini- ja
kalsiumvalmisteiden käytön tutkimukseen 87 prosenttia (n=2 114)
helsinkiläisten vanhainkotien kaikista asukkaista. Vanhainkotien
asukkaista 81 prosenttia oli naisia. Heidän keski-ikänsä oli 84 vuotta, ja
70 prosentilla oli dementiadiagnoosi. Asukkaat käyttivät keskimäärin lähes
kahdeksaa lääkettä päivittäin, ja 40 prosenttia heistä käytti päivittäin
yli yhdeksää lääkettä.
Tutkimukseen osallistuneista 80 prosenttia käytti psyykelääkkeitä.
Asukkaista 43 prosenttia käytti antipsykootteja ja 45 prosenttia
mielialalääkkeitä. Rauhoittavia lääkkeitä käytti säännöllisesti 26
prosenttia ja unilääkkeitä 28 prosenttia asukkaista. Dementiaa
sairastavista asukkaista 11 prosenttia käytti dementialääkitystä.
Yli puolet asukkaista käytti laksatiiveja säännöllisesti.
Monimuuttuja-analyysissa laksatiivien käyttöön liittyi korkea ikä, huono
liikkumiskyky, huono ravitsemustila, puremisongelmat, Parkinsonin tauti ja
suuri lääkemäärä. Välipalojen syönti liittyi vähäisempään laksatiivien
käyttöön. Laksatiivien käytössä ei ollut eroavuutta kansainvälisiin
tutkimuksiin verrattuna.
D-vitamiinivalmistetta käytti 33 prosenttia ja kalsiumvalmistetta 28
prosenttia asukkaista. Vain 21 prosenttia sai D-vitamiinia
suositusannoksella. Yhtäaikaisesti D-vitamiini- ja kalsiumvalmistetta
käytti 20 prosenttia asukkaista. D-vitamiinia käyttäneillä asukkailla oli
parempi ravitsemustila ja heillä esiintyi harvemmin ummetusta kuin
asukkailla, jotka eivät käyttäneet vitamiinivalmisteita. "Aika harvat
vanhainkodin asukkaat saivat D-vitamiinia riittävällä annostuksella, kun
ottaa huomioon, että vitamiinin hyödyt ovat tiedossa ja sen käytöstä oli
olemassa jo 2003 kansallinen suositus", Hosia-Randell toteaa.
Beersin vuoden 2003 kriteerien perusteella arvioituna vanhuksille
sopimattomia lääkkeitä käytti 34 prosenttia vanhainkotien asukkaista;
yleisimmin käytettiin lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja suositeltua
suurempina annoksina sekä hydroksitsiini-antihistamiinia ja mikrobilääke
nitrofurantoiinia.
Lääkkeiden mahdolliselle yhteisvaikutukselle altistui vajaa viisi
prosenttia tutkituista; keskeisimmät mahdolliseen yhteisvaikutukseen
liittyvät lääkkeet olivat kaliumia säästävät diureetit, karbamatsepiini ja
kodeiini. "Lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät käyttämämme mittarin mukaan
näytä olevan keskeinen ongelma vanhainkodeissa", Hosia-Randell toteaa.
Ostopalveluvanhainkotien asukkaat käyttivät harvemmin yli yhdeksää
lääkettä päivittäin kuin julkisten vanhainkotien asukkaat.
"Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2003 ja tutkimuksen osajulkaisut
kuvaavat sen hetkistä tilannetta", Hosia-Randell muistuttaa.
"Lääkekäytännöt ovat niin tämän kuin muidenkin suomalaisten tutkimusten
seurauksena jo muuttuneet vanhainkodeissa."
LL Helka Hosia-Randellin väitöskirja "Perspectives on prescribing in
nursing homes in Helsinki".
Sivun alkuun >>
12.3.2010
Lähihoitajilla vahva vanhustyön osaaminen
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto haastaa työnantajat hyödyntämään entistä paremmin lähihoitajien vanhustyön osaamista. Lähihoitajat ovat jo nyt vanhustenhuollossa suurin ammattiryhmä. SuPer kannustaa työnantajia ottamaan lähihoitajia myös vanhustyön esimiestehtäviin.
Vanhustyössä käytetään valitettavan paljon kouluttamatonta työvoimaa. On olennaista, että vanhuksia hoitavat koulutetut hoitajat. SuPerin tavoitteena on, että yhteiskuntamme hyödyntää lähihoitajien vanhustyön osaamisen kokonaisvaltaisesti. Lähihoitajissa on yksi vastaus tulevaisuuden vanhustenhoidon haasteisiin.
Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, jolla on laaja-alaista osaamista vanhustyöhön. On erittäin tärkeää tukea vanhuksen jäljellä olevaa toimintakykyä sekä nähdä vanhus kokonaisvaltaisesti kaikkine tarpeineen. Lähihoitaja toimii moniammatillisissa verkostoissa ja itsenäisesti esimerkiksi kotihoidossa.
Lähihoitajakoulutuksessa on mahdollisuus erikoistua vanhustenhoitoon. Myös muissa valinnaisissa opinnoissa vanhusnäkökulma on vahvasti esillä. Koska sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen, opiskelijoille muodostuva kuva työstä ja asiakkaista on moniulotteinen. He saavat valmiudet arvioida monesta eri näkökulmasta vanhusten hoidon ja avun tarvetta. Koulutuksessa korostetaan vanhuslähtöisyyttä, työn eettistä ja vuorovaikutuksellista ulottuvuutta.
Lähihoitajatutkinnon perusteet uudistuvat ensi elokuussa. Nämä valtakunnalliset tutkinnon perusteet ovat koulutuksen järjestäjiä sitova Opetushallituksen määräys. Koulutuksen järjestäjien tehtävä on varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Myös työelämällä on tärkeä tehtävä opiskelijoiden työhön opettamisella. Ohjaus- ja arviointityön arvostusta tulee työpaikoilla parantaa varaamalla ohjaajille ja arvioijille riittävät resurssit ja koulutusta tehtävien hoitamiseen.
Sivun alkuun >>
13.2.2010
Lainaa 1875 euroa kuntalaista kohti
Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 1 875 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1 629 euroa ja vuonna 2007 yhteensä 1 545 euroa asukasta kohti. Suurten kaupunkien kyselyn mukaan lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa.
Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan.
Suurten kaupunkien heikot tulokset näkyvät myös maakuntien menestyksessä. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahti puoleen edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vain kaksi kolmannesta poistoista Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia on Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Sivun alkuun >>
28.1.2010
Prof. Marja-Leena Sorjonen tietää, miten Kelassa, kioskilla tai lääkärissä puhutaan
Dosentti, Doctor of Philosophy Marja-Leena Sorjonen on nimitetty Helsingin
yliopiston suomen kielen professorin virkaan 1.1.2010 lukien.
Marja-Leena Sorjonen on työskennellyt vuodesta 2007 alkaen
tutkimusprofessorina Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa (Kotus),
jossa hän sitä ennen toimi kahdeksan vuotta erikoistutkijana. Lisäksi hän
on ollut assistenttina, yliassistenttina ja tutkijana Helsingin
yliopistossa ja Kalifornian yliopistossa UCLA:ssa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Sorjosen tehtäviin kuului myös
puhutun kielen jaoksen johtaminen, ja hän on ollut vastuussa kolmesta
suuresta tutkimushankkeesta (murteenseuruuhanke, vuorovaikutuskeinoja
asiointitilanteissa tutkiva hanke sekä Helsingin kielellistä
monimuotoisuutta tutkiva Helsingin suomea -hanke).
Sorjonen keskeisenä tutkimusalueena on kielellinen vuorovaikutus, ja hän
on perehtynyt myös kielellisen vaihtelun tutkimukseen. Hän on suomalaisen
keskusteluntutkimuksen kärkinimiä, joka on myös kansainvälisesti
tunnustettu asiantuntija. Hän on tutkinut vähän kartoitettuja suomen
kielen alueita (esim. vastaussanat ja muut vastauskeinot), samoin kuin
aiemmin runsaammin tutkittuja kielenilmiöitä erityisesti vuorovaikutuksen
rakentamisen kannalta (esim. kysymysrakenteet, ohjailukeinot ja
konnektorit). Useat tutkimuksistaan hän on kohdistanut
asiointikeskusteluihin (lääkärin vastaanotot, asioinnit Kelan toimistossa
ja kioskiasioinnit). Hän on kirjoittanut myös metodisia
oppikirja-artikkeleita. Sorjonen on julkaissut runsaasti, ja lisäksi hän
on toimittanut useita artikkelikokoelmia. Hän on toiminut vuodesta 2006
alkaen Kotikielen Seuran esimiehenä.
Marja-Leena Sorjonen suoritti tohtorin tutkinnon Kalifornian yliopistossa
Los Angelesissa vuonna 1997.
Sivun alkuun >>
19.1.2010
Eläke-Fennian hallitus valitsi puheenjohtajiston
Eläke-Fennian hallitus valitsi 19.1.2010 kokouksessaan hallituksen puheenjohtajiston kalenterivuodeksi 2010. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Sairanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Timo Vallittu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Heimo Aho .
Hallituksen jäsenet 1.1.2010 alkaen:
Heimo Aho (kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, SKS Group Oy)
Jukka Ahtela (johtaja, EK)
Heikki Kauppi (toiminnanjohtaja, Tekniikan Akateemisten liitto TEK ry)
Eero Lehti (kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Taloustutkimus Oy)
Olavi Nieminen (hallituksen puheenjohtaja, Piiloset by Finnsusp Oy)
Antti Rinne (puheenjohtaja, Toimihenkilöunioni TU ry)
Heikki Ropponen (varatoimitusjohtaja, Suomen Kaupan Liitto ry)
Pekka Sairanen (hallituksen puheenjohtaja, Domus Yhtiöt Oy)
Timo Vallittu (puheenjohtaja, Kemianliitto-Kemifacket ry)
Ralf Wickström (hallituksen puheenjohtaja, Lähivakuutus osk)
Varajäsenet:
Nikolas Elomaa (edunvalvontajohtaja, SAK)
Antti Kuljukka (toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia)
Reija Lilja (tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos)
Rauno Mattila (teollisuusneuvos, Trafotek Oy)
Sivun alkuun >>
7.1.2010
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden siirto Kelaan etenee
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelaan ensi syksynä. Kevään aikana Kela kilpailuttaa tulkkien ja tulkkien välityskeskusten palvelut. Asiakkaan oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestäminen siirtyy Kelan vastuulle 1.9.2010. Eduskunta hyväksyi tulkkauspalvelusta annetun lain joulukuussa 2009. Palvelut sisältävät viittomakielen, viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheentulkkauksen ja muiden kommunikaatiota täydentävien menetelmien käytön.
Tulkkauspalvelun siirron yhteydessä asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön eivät muutu. Voimassa olevia vammaisten tulkkipalvelupäätöksiä on noin 4 000 henkilöllä. Uusia päätöksiä myönnetään vuosittain arviolta runsaat 50.
Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksista. Kela käynnistää keskusten kilpailutuksen alkuvuodesta julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti. Alustavan suunnitelman mukaan välityskeskuksia tulee viisi eri puolille Suomea.
Myös tulkkauspalvelujen tuottajat eli tulkit on kilpailutettava. Tämäkin kilpailutus on alkamassa alkuvuodesta. Tällöin valitaan tulkkien palveluja tarjoavat yritykset sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden palveluja välityskeskukset välittävät asiakkaille.
Tulkkauspalveluiden välitysjärjestelmä on jo kilpailutettu. Välitysjärjestelmä on se tietokoneohjelma, johon asiakkaiden tulkkitilaukset kirjataan. Kilpailutuksen perusteella välitysjärjestelmä ja sen tukipalvelut hankitaan Innofactor Oy:ltä.
Tavoitteena helppo siirtymä asiakkaille
Asiakkaiden voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset siirretään kunnilta Kelaan kesän 2010 aikana. Tavoitteena on joustava ja asiakasta palveleva siirtymävaihe.
Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset voidaan hoitaa kuten ennenkin. Kunta voi myös asiakkaan suostumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelliselle välityskeskukselle, joka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa. Silloin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään.
Kelassa tulkkauspalveluja koordinoi Vammaisten tulkkauspalveluyksikkö, joka on Turussa. Yksikön johtajaksi on valittu KTM Outi Ollila . Yksikkö muun muassa ohjaa ja neuvoo Kelan toimistoja, asiakkaita, välityskeskuksia sekä muita yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä.
Sivun alkuun >>
11.1.2009
Professori Pirjo Pietiselle AIV-palkinto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pirjo Pietinen saa 10 000 euron arvoisen vuoden 2009 AIV-palkinnon tunnustuksena ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä koskevasta tutkimuksestaan. Pietinen on tutkinut erityisesti ra-vinnon yhteyksiä sydän- ja verisuonitautien sekä syöpien riskiin. Pietisen tutki-mus on monipuolista ja käytäntöön sovellettua.
Pietinen on aktiivisesti ottanut kantaa ja edistänyt ravitsemuksen merkityksen tuntemusta julkisuudessa. Artturi Ilmari Virtasen mukaan nimetty AIV-palkinto jaetaan nyt 14. kerran, ja sen saa ensimmäisen kerran ravitsemustieteilijä.
Palkinto luovutetaan professori Pietiselle torstaina 10.12.2009 iltapäivällä pidettävässä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön 80-vuotisjuhlaseminaarissa, jossa Pietinen luennoi aiheesta ”Ravitsemustutkimuksesta kansanterveystyöhön”.
Professori Pirjo Pietinen jakaa saamaansa tunnustusta suomalaiselle ravitsemustutkimukselle: ”Tämä palkinto on suuri tunnustus suomalaiselle ravitsemustutkimukselle eikä yksinomaan minulle. Olen onnekseni saanut toimia kansainvälisesti tunnettujen tutkijoiden kanssa jo nuoresta pitäen. Kiitän sekä Ravitsemuksen Tutkimussäätiötä tästä huo-mionosoituksesta että työtovereitani, joiden kanssa tätä työtä olen tehnyt. ”
Pirjo Pietinen sai vuonna 2007 myös Euroopan maiden ravitsemustutkijoiden kattojärjestön (FENS) myöntämän tunnustuspalkinnon. Pietinen on uransa aikana osallistunut moniin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja toiminut vierailevana tutkijana muun muassa Georgetownin ja Harvardin yliopistoissa Yhdysvalloissa, Leuvenin yliopistossa Belgiassa sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n palveluksessa Genevessä.
AIV-palkinto pohjautuu nimensä mukaisesti Suomen ainoan tiedenobelistin, Nobelin kemian palkinnon saaneen Artturi Ilmari Virtasen perinnölle, ja sen jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura (Societas Biochemica, Biophysica et Microbio-logica Fenniae) ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö yhdessä. Palkintoon kuuluu rahapalkinnon lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. I. Virtanen -mitali sekä kunniakirja.
Palkinto on jaettu 2000-luvulla vain kerran. Ravitsemuksen Tutkimussäätiön 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perinne päätettiin elvyttää.
Sivun alkuun >>
|
|
