Kesämökkien hinnat nousussa
4.9.2010
Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin alkuvuonna yhteensä 6 400, joka on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Venäläiset ovat tehneet alkuvuonna edellisvuosia vähemmän kiinteistökauppoja. Venäläiskauppojen määrä jäänee koko vuonna 350:een, kun esimerkiksi vuonna 2008 venäläiset ostivat 780 kiinteistöä. Suosituimmat kohteet ovat edelleen Etelä-Karjalassa ja Etelä Savossa, joissa noin 70 % venäläiskaupoista tehdään.
Rantaan rajoittuvan rakennetun lomakiinteistön hinta nousi kaava-alueella 26 prosenttia, mediaanihinnan ollessa 130 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 92 000 euroa (nousua 8 %). Ilman omaa rantaa olevien kuivan maan mökkien keskimääräinen hintataso oli 44 000 euroa (nousua 16 %).
Kaava-alueella sijaitsevat rantamökit olivat kalleimpia Itä-Uudellamaalla, jossa keskihinta oli 227 500 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevista rantamökeistä maksettiin eniten Uudellamaalla, keskimäärin 177 000 euroa.
Rantatonteista kaava-alueella maksettiin koko maassa keskimäärin 40 000 euroa, ja hintataso nousi 32 %. Haja-alueella olevan rantatontin sai 29 000 eurolla, nousua 16 %.
Sivun alkuun >>
Tulevaisuuden puulämmitys
19.12.2009
Maailma muuttuu ja asuminen sen mukana. Ihmisten elämä ja tavat muuttuvat. Asuminen muuttuu ja asunnon lämmitysjärjestelmät sen mukana. Puulämmitys vastaa muuttuviin haasteisiin.
Suomessa on hieno tulisijaperinne, maailman parhaita. Koska meillä on ollut päätyyppinä muurattu, varaava tulisija, on palaminen voinut tapahtua palotapahtuman kannalta sopivalla nopeudella. Ja lämmön siirtyminen asuntoon tapahtuu yhtä lailla parhaalla nopeudella asukkaan kannalta.
Kuva: Muurarimestari Petri Pakarisen muuraama takka-leivinuuni
Muuratun tulisijan rakenne on myös kehittynyt vuosisatojen kuluessa kestäväksi ja kustannuksiltaan edulliseksi. Suomalainen uuninmuurari on aina osannut käyttää erinomaisesti muurauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tiilen lämmönjohtokyky on sopivan hidas, jotta lämmön siirtyminen asuntoon on tasaista. Tiili on tarpeeksi painava, jotta varauskyky saadaan riittäväksi.
Tulisijamuurari osaa valita käyttöönsä parhaat tiilet ja sopivat laastit. Nämä muurarin perinteiset taidot ovat tänäänkin tarpeen.
Aikaisemmin tärkein palamista säätelevä vaatimus oli taloudellisuus, tulisija piti lämmittää pienellä puumäärällä. Päästöjä ei mitattu eikä sopivia mittauslaitteita ollut. Ympäristövaatimuksia ei esitetty, tärkein oli tuhkan loppukäyttö puutarhassa.
Nyt on toisin, päästöjä mitataan ja mittausmenetelmät ovat huippuluokkaa. Puulämmityksen on sopeuduttava uusiin vaatimuksiin, muuta mahdollisuutta ei ole.
Muurattu tulisija seuraa aikaansa
Varaavalle tulisijalle eivät uudet määräykset ole este. Vanha periaate, kuiva puu poltetaan optiminopeudella palamisen kannalta ja lämpö siirretään asuntoon asukkaan tarpeitten mukaan, toimii edelleen erinomaisesti. Tutkimuksen myötä päästöt on saatu hallintaan muuttamatta muuratun tulisijan perusrakennetta ja muuratun tulisijan päästöt alittavat suunnitteilla olevat päästönormit.
Kuin kaupan päälle tulee erinomainen sisäilma. Varaavan tulisijan lämpösäteily ei kuumenna ilmaa, vaan lämmittää kiinteät esineet ja ulkoseinät. Ilman liike on vähäistä, hiukkaset eivät leiju ilmassa. Huoneilma ei myöskään ole liian kuivaa. Ionitasapaino on kuten luonnossa.
Uusimmat tulisijat on kehitetty hitaiksi, niiden tuottama lämpö on tasaista vuorokauden ympäri. Niiden varauskykyä on kasvatettu, joten lämmitystyö vähenee. Niitä tarvitsee lämmittää vain kolmesti viikossa.
Asunnon pohjaratkaisut ovat samanaikaisesti avautuneet. Nykyään ei enää tarvitse sijoittaa tulisijaa joka huoneeseen, vaan lämpö leviää yhdestä tai kahdesta pisteestä koko asuntoon. Toinen kehityksen tuoma tekijä on parantunut eristystaso, tulisijan pintalämpötilaa on laskettu vastaamaan nykyistä tarvetta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että huomisen tulisija sijaitsee keskeisesti asunnossa parinsa, varaavan savupiipun vieressä. Tulisija on kookas ja hyvin lämpöä varastoiva. Se on osa rakennusta ja sen järjestelmiä, ei koristehuonekalu. Polttopuun varastoinnista on huolehdittu. Tulisijaa lämmitetään harvoin, korkeintaan joka toinen päivä. Siinä on kohtuullinen pintalämpötila. Siksi se parantaa asunnon sisäilman laatua merkittävästi. Vanha kunnon muurattu tulisija seuraa aikaansa.
Sivun alkuun >>
 |
Pekka Puska on Vuoden Mökkiläinen 2009
30.3.2009
Työ- ja elinkeinoministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut ovat valinneet vuoden 2009 mökkiläiseksi Vaasan kaupungin esityksestä pääjohtaja Pekka Puskan. Suomen kunnilla ja kaupungeilla on ollut mahdollisuus asettaa oma ehdokkaansa vuoden mökkiläiseksi, ja valinta tehtiin noin 50 ehdotuksen joukosta. Vuoden mökkiläinen valittiin nyt 8. kerran.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Puska tunnetaan pitkäaikaisesta ja poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnastaan suomalaisten kansanterveyden hyväksi. Puska on korostanut terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä kansanterveyden kohottamisessa, mutta hän näkee, että myös mökkeilyllä voi olla tärkeä merkitys ihmisen terveyden ylläpitäjänä.
”Mielenterveyden lisäksi mökkeily hoitaa fyysistä terveyttä”, Pekka Puska tähdentää. ”Mökillä ollessaan suuri osa ihmisistä tekee ruumiillista työtä – pilkotaan puita, käännetään maata ja raivataan vesakkoa. Usein mökillä myös syödään terveellisemmin: tuoretta, itse pyydettyä kalaa, metsästä poimittuja marjoja ja sieniä sekä oman kasvimaan antimia.”
Vaasassa 1945 syntyneen Pekka Puskan vanhemmat rakensivat mökin meren rannalle Gerbyhyn 1950-luvun lopulla. Samaisella mökillä Pekka Puska edelleen viettää kesäisin paljon aikaa.
”Mökkikausi Gerbyssä alkaa vapun tienoilla, ja loma-ajan juhannuksesta elokuun alkuun vietämme mahdollisimman tiiviisti mökillä sekä saaristossa veneillen. Ilokseni myös lapseni viihtyvät mökillä hyvin.”
Hän kuvailee paikkaa perinteiseksi kesämökiksi, joka pidetään talvet kylmänä. ”Sähköt siellä jo nykyään on, mutta vesijohtoa ei. Pienessä puutarhassa satoa antavat muutama omenapuu, marjapensaat ja perunamaa.”
Gerbyn kesämökin lisäksi Pekka Puskalla on eräkämppä Ilomantsissa. ”Se on oikea piilopirtti, jossa vietämme pitkiä viikonloppuja keväisin hiihtäen ja syksyisin marjastaen ja sienestäen.”
Suomen aurinkoisin kaupunki
Merenkurkun kapeimmalla kohdalla sijaitsevalla Vaasalla on rantaviivaa peräti 409 kilometriä. Veneily, purjehtiminen ja kalastus ovatkin vaasalaisten suosiossa. 58 000 asukkaan kaupungissa on yli 2000 venepaikkaa. Kesämökkejä Vaasassa on noin 1600 – vuosituhannen vaihteesta mökkien lukumäärä on kasvanut yli 30 prosentilla. Vaasassa kelpaakin mökkeillä, sillä tilastojen mukaan se on Suomen aurinkoisin kaupunki, tarjoten keskimäärin 1900 aurinkotuntia vuodessa.
Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Saariston ainutlaatuisuus muodostuu sen koskemattomuudesta, rikkaasta luonnosta ja linnustosta, sekä perinteisen saaristoasutuksen omaleimaisesta kulttuurista. Maan kohoamisen takia Merenkurkun luonto, kasvillisuus ja eläimistö ovat jatkuvassa muutoksen tilassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut palkitsIvat vuoden mökkiläisen
OmaMökki 09 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa maaliskuussa 2009.
Sivun alkuun >>
|
Millaista on ikääntyä maalaiskylässä?
12.3.2009
VTM (väit.) Leena Vuorisen väitöskirja käsittelee ikääntymistä pienessä päijäthämäläisessä maalaiskylässä.
Väitöksessä kylää tarkastellaan fyysisenä ja sosiaalisena ikääntymisympäristönä. Monelle kylä on tärkeä paikka, mutta paikallisidentiteetti rakentuu usein myös muistojen tai monien paikkojen varaan. Joillekin ikääntyjille paikalla tai paikoilla ei ole suurta merkitystä. Maalaiskylässä asuvan ikäihmisen arki rakentuu rytmien, rutiinien ja toistojen varaan.
Ikäihmisten arjen järjestymisessä on kuitenkin merkittäviä eroja, joita selitetään elämäntavan käsitteen avulla. Tutkimuksessa hahmottuu neljä elämäntapaa, joiden kaikkien taustaksi piirtyy läsnä oleva luonto ja sen tärkeys. Traditionaalinen elämäntapa rakentuu jatkuvuuden ja työnteon varaan, perhekeskeinen elämäntapa perheen ja läheisten varaan. Liikkuvaa elämäntapaa leimaa sekä symbolinen että konkreettinen liikkuvuus ja originellia elämäntapaa itsellinen yksinäisyys. Käytännössä yksittäisen ihmisen elämäntapa on yhdistelmä kahdesta tai useammasta.
Väitös tehtiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntapolitiikan laitokselle. Väitöstilaisuus pidettiin 7.3.2009.
Julkaisua on saatavissa sosiaalialan osaamiskeskus Versosta.
Väitöksen sähköinen versio: https://oa.doria.fi/handle/10024/43705.
Lähde: Helsingin yliopisto
Sivun alkuun >>
Seniorit ovat tyytyväisempiä kuin keski-ikäiset uskovat. Yksinäisyyttä kokee kuitenkin joka neljäs
9.10.2008
Leiraksen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa maamme ikäihmisistä on sitä mieltä, että he eivät saa arvoistaan kohtelua nyky-Suomessa. Yksinäisyyttä kokee ikäihmisistä noin joka neljäs. Kuitenkin ikäihmistemme yleinen tyytyväisyys omaan elämäänsä on odotettua suurempaa. Keski-ikäisiä sen sijaan vanhuus pelottaa. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen heinäkuussa 2008 tekemästä ikäihmisten tyytyväisyyttä käsittelevästä tutkimuksesta.*
'Toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää senioreidemme näkemyksiä siitä, miten he todellisuudessa kokevat itseään kohdeltavan ja mitkä tekijät kuuluvat niin sanottuun hyvään elämään. Lisäksi halusimme selvittää, mitä keski-ikäiset ajattelevat vanhuudesta. Yllättävää onkin, etteivät tämän päivän keski-ikäiset usko hyvään vanhuuteen, vaan kokevat sen jopa pelottavana elämänvaiheena. Sen sijaan ikäihmiset itse kokevat elävänsä luultua onnellisempaa elämää. Siitä huolimatta yksinäisyys koskettaa joka neljättä yli 65-vuotiasta. Avun tarve on siis todellinen ', sanoo Leiraksen toimitusjohtaja Hele-Hannele Aminoff .
Tutkimuksen mukaan keski-ikäiset siis kuvittelevat maamme senioreiden voivan huonommin kuin tilanne todellisuudessa onkaan. Keski-ikäisistä noin viidennes ajattelee, että tämän päivän ikäihmiset eivät ole kovin tai lainkaan tyytyväisiä elämäänsä.
Tämä ei kuitenkaan vastaa lainkaan sitä, miten seniorit itse vastaavat kysymykseen tyytyväisyydestä. Tutkimuksessa seniorivastaajat antavat nimittäin erittäin hyviä arvosanoja omaa elämäänsä koskevista alueista, kuten kontakteista lähisukulaisiin ja ystäviin sekä omasta terveydentilastaan. Keskeisimpinä tekijöinä hyvän elämän kannalta sekä keski-ikäiset että seniorit mainitsevatkin useimmin juuri terveydentilan, taloudellisen tilanteen ja ystäväpiirin, joka korostui jopa enemmän kuin kontaktit lähisukulaisiin.
Yksinäisyyttä kokee joka neljäs yli 65-vuotias
Vaikka ikäihmisten tyytyväisyys omaan elämään onkin tutkimuksen mukaan odotettua suurempaa, tuntee kuitenkin lähes neljännes senioreista itsensä yksinäiseksi (vastaus arvolla 3-5). Lukujen valossa tämä tarkoittaa Suomessa noin 200 000 akuutisti apua tarvitsevaa yli 65-vuotiasta.
Selvästi huolestuneimpia ollaankin juuri vanhusten hoidon tasosta Suomessa. Tutkimukseen vastanneista senioreista noin 30 prosenttia arvioi, että vanhusten hoito ja eläminen Suomessa on tällä hetkellä järjestetty melko tai erittäin huonosti. Keski-ikäisistä näin arvioi 35 prosenttia. Vain kaksi prosenttia sekä keski-ikäisistä että senioreista piti hoitoa erittäin hyvin järjestettynä.
Näkemykset tulevaisuudesta ja hoidon kehittymisestä eivät myöskään näytä tutkimuksen mukaan kovin valoisilta. Jopa 40 prosenttia kaikista vastaajista mieltää vanhusten hoidon ja elämisen Suomessa olevan kehittymässä tulevaisuudessa melko tai erittäin kielteiseen suuntaan. Kysyttäessä mihin suuntaan vanhusten kohtelu on Suomessa mennyt, katsoo jopa 62 prosenttia vastaajista ikäihmisten kohtelun menneen viime vuosina huonompaan suuntaan. Enemmistö vastaajista myös kokee, että ikäihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja päättää omista asioistaan ei yhteiskunnassa kunnioiteta riittävästi. Keski-ikäisistä tätä mieltä on 62 prosenttia ja senioreista 57 prosenttia.
Kaikista vastaajista kahden kolmasosan mielestä ikäihmiset eivät saa arvoistaan kohtelua. Sekä keski-ikäisistä että senioreista noin kahden viidesosan mielestä vanhuksia ja vanhuutta arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa melko vähän tai sitä ei arvosteta lainkaan.
'Syksyllä 2007 käynnistimme Leiras auttaa -hankkeen, jolla haluamme kehottaa ihmisiä antamaan aikaansa vanhuksille. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että keskusteluseuraa ja kuuntelijaa todella kaivataan. Tulokset ikäihmisten kohtelusta ja hoidon tasosta ovat hälyttäviä: kaikista vastaajista kolme viidestä katsoo, ettei vanhuksia kohdella yksilöinä nyky-Suomessa. Hoidosta ja hoivasta vastuu kuuluu viime kädessä julkiselle sektorille, mutta yksilön omaa vastuuta itsestään ja läheisistään ei voi sysätä muille. Siksi olemme halunneet omalta osaltamme herättää keskustelua senioreidemme hyvinvoinnista', sanoo Aminoff.
Sivun alkuun >>
|
Voiko lemmikin ottaa ulkomaanmatkalle mukaan?
14.7.2008
Monen suomalaisen kesälomasuunnitelmiin kuuluu myös ulkomaanmatkailu, ja perheen lemmikki lähtee usein matkalle mukaan. Mustia ei kuitenkaan voi vain napata kainaloon ja suunnistaa lentokentälle, sillä myös se tarvitsee oman passin. Mitä eläimen kanssa matkustavan pitää ottaa huomioon?
Kesälomakausi on aluillaan, ja suomalaiset suunnittelevat matkoja sekä ympäri Suomen että maailman. Etenkin ulkomaille suuntaavat lemmikinomistajat joutuvat ennen matkaansa miettimään, lähteekö eläinystävä reissulle mukaan vai jääkö se kotiin odottamaan.
- Tyypilliset lemmikit, kuten esimerkiksi kissat ja koirat kestävät matkustamisen aika hyvin. Ne kulkevat usein omistajiensa mukana joka paikkaan, ja ovat tottuneita matkustamaan, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön ylitarkastaja Virva Valle.
- Pienet jyrsijät, linnut ja matelijat sen sijaan eivät ymmärrä matkustamisen päälle.
Omistajansa mukana reissuun lähtevän lemmikin tarvitsemat matkustusasiakirjat riippuvat siitä, mikä on matkan määränpää. EU:n sisällä ja ulkopuolella vaatimukset ovat erilaiset.
- EU:n sisällä matkustava lemmikki tarvitsee EU:n lemmikkieläinpassin, jonka saa Suomessa suomalaiselta eläinlääkäriltä. EU:n ulkopuolelle matkustettaessa kannattaa ottaa selvää kohdemaan ajankohtaisista tuontivaatimuksista toimivaltaiselta eläinlääkintäviranomaiselta, kuten esimerkiksi ministeriöltä tai elintarviketurvallisuusvirastolta.
Ennen matkaa on syytä huolehtia myös siitä, että lemmikin rokotukset ovat ajan tasalla. EU:n sisällä riittää raivotautirokotus, mutta unionin ulkopuolella kohdemailla saattaa olla vaatimuksia lisärokotuksista.
EU:n jäsenmailla yhtenevät vaatimukset
Lemmikin kanssa matkustaminen EU:n sisällä on melko vaivatonta, sillä kaikissa jäsenmaissa on melko kattava ja samantyyppinen lainsäädäntö. Reissueläimellä pitää olla tunnistusmerkintä ja raivotautirokotus kunnossa sekä oma EU-lemmikkieläinpassi. Suomeen tultaessa lemmikki saa vielä heisimatolääkityksen.
- Jos matkustetaan EU:n sisäpuolella, rajalla ei tehdä automaattisesti tarkastusta. EU:n ulkopuolelta tultaessa eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen kannattaa kuitenkin varautua etenkin silloin, jos lemmikki matkustaa yksin rahtina. Omistajan saattaman eläimen kanssa tullaan tullin kautta, ja tullissa tarkistetaan paperit, Valle selvittää.
Tiettyjen eläinten tuominen Suomeen vaatii myös tuontiluvan, jonka saa vapaamuotoisella hakemuksella Eviralta.
- Hakemuksessa kerrotaan, mitä eläintä ollaan tuomassa, milloin, ja monestako eläimestä on kyse. Esimerkiksi linnut vaativat tautitilanteen vuoksi aina tuontiluvan sekä EU:n sisäpuolella että ulkopuolella, Valle kertoo.
Muistilista: Muistilista lemmikin kanssa matkustavalle
- Mieti tarkkaan, kannattaako lemmikkiä ottaa matkalle mukaan, vai olisiko sen mukavampi jäädä kotiin odottamaan.
- Tarkista ennen matkaa, että lemmikin tunnistusmerkintä ja rokotukset ovat kunnossa. EU:n sisällä pärjää raivotautirokotuksella, mutta sen ulkopuolisissa maissa voi olla lisävaatimuksia. Tunnistusmerkintänä suositellaan mikrosirua, sillä tatuoinnit poistuvat pian käytöstä.
- EU:n sisällä matkustettaessa lemmikin matkustusasiakirjaksi riittää EU-lemmikkieläinpassi.
- EU:n ulkopuolisten kohdemaiden käytännöt kannattaa selvittää esimerkiksi maan ministeriöltä. Suomeen palatessa yksin matkustavalle lemmikille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus, kun taas omistajan kanssa matkustavan eläimen paperit tarkistetaan tullissa.
- Jos eläimen kanssa liikkumisesta tulee ongelmia matkan aikana, apua saa esimerkiksi kyseisen maan ministeriöltä, elintarviketurvallisuusvirastolta. Myös konsulaatit ja lähetystöt auttavat, joskin ne joutuvat joka tapauksessa kääntymään ministeriön puoleen.
- Tietoa lemmikin matkustamisesta saa Eviran verkkosivuilta osoitteesta evira.fi.
Sivun alkuun >>
Suomalainen ostaa laatua, osaamista ja hyvinvointia - Vastuullisuus nostamassa päätään
16.5.2008
Kuluttajat arvostavat suomalaisissa tuotteissa laatua, osaamista ja sitä, että ostovalinnoilla voi vaikuttaa koko kansakunnan hyvinvointiin. Päätään kuluttajien valintaperusteissa ovat nostamassa yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Ostovoimaisimmilla ikäluokilla on kuitenkin vielä jalka jarrulla nuorten näyttäessä suuntaa.
Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton TNS Radarilla toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten kuluttajien suhtautumista suomalaisiin tuotteisiin. Eräs mielenkiintoisimmista tutkimuksen löydöistä on vastuullisuuden esiinnousu.
– Suomalaiset tuotteet ja kotimaisesta alkuperästä kertova Avainlippu edustavat kuluttajalle ensisijaisesti laatua, osaamista ja turvallisuutta. Kuluttajat tiedostavat aiempaa selkeämmin, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa työllisyyden lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan laajemmin, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Sami Tuurna.
Ostopäätöstilanteissa yhteiskuntaan ja ympäristöön viittaavat asiat, kuten esimerkiksi suomalaisen hyvinvoinnin edistäminen tai kestävä kehitys ovat kuluttajalle melkein yhtä tärkeitä kuin tuoteominaisuudet.
– Kun tarkastellaan, kuinka moni kuluttaja pitää tärkeänä jotakin tuotteen yhteiskunnallista ulottuvuutta, nähdään, että niitä mainittiin lähes yhtä usein kuin kiinteästi tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia kuten turvallisuutta tai laadukkuutta, kertoo Tuurna.
Vastuullisuuden nousu näkyy selvimmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Heistä puolet pitää tärkeänä, että tuote edistää kestävää kehitystä, on vastuullisen yrityksen valmistama, helpottaa eettisiä valintoja, on tuotettu lähellä ja torjuu ilmastonmuutosta. Muiden ikäluokkien vastaajista vain runsas kolmannes nostaa jonkin näistä kysymyksistä tärkeäksi.
Sivun alkuun >>
Tutkimus: Ikääntyvät suomalaiset haaveilevat ihmissuhteisiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvistä asioista
27.12.2007
Eläkeikää lähestyvien suomalaisten suurimmat haaveet liittyvät ihmissuhteisiin, terveyteen ja elämäntapoihin sekä matkailuun. Asia käy ilmi Valittujen Palojen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 55-63-vuotiaiden halukkuutta toteuttaa erilaisia asioita.
Enemmistö ikääntyvistä suomalaisista kokee voimakasta, lähes vastustamatonta tai melko suurta halua toteuttaa ennen kuolemaansa kahdeksan asiaa kolmestakymmenestäviidestä. Nämä yleisimmin hyväksytyt haaveet tai toiveet ovat seuraavat:
Halu pitää paljon tiiviimmin yhteyttä ystäviin 76 %
Halu auttaa lähiomaisia arjen askareissa 76 %
Halu antaa paljon enemmän aikaa perheelle 72 %
Halu tehdä unelmien lomamatka 70 %
Halu avustaa lähiomaisia taloudellisesti 65 %
Halu alkaa kuntoilla nykyistä enemmän 62 %
Halu muuttaa suhtautumista ymmärtäväisemmäksi muita ihmisiä ja asioita kohtaan 60 %
Halu aloittaa jokin uusi harrastus 53 %
Melko monen kohdalla haluttuja asioita ovat myös ruokailutapojen muutokset, vapaaehtoistyöhön osallistuminen sekä seksielämän laadun ja määrän parantaminen. Listan halutumpaan päähän asettuu myös toive kerrankin puhua suunsa puhtaaksi, sanoa asioista ja ihmisistä, mitä oikeasti ajattelee. Viimemainittu seikka viittaa siihen, että huomattava osa ikääntyvistä ihmisistä ei tohdi kertoa muille ajatuksiaan, vaikka olisivat eri mieltä asioista.
Suomalaisten haaveiden tyvipäähän asettuvat erilaiset enemmän tai vähemmän ekstreemit harrastukset (mm. laskuvarjohypyt, lentolupakirjan suorittaminen), erilaisten kalliimpien vapaa-ajanvälineiden hankkiminen (mm. moottoripyörä, vene). Kovin monen toteuttamislistalla ei ole myöskään ison rakennusprojektin aloittaminen, kauneusleikkaukset tai ulkomaille muuttaminen.
Asiat, joita useimmat ihmiset haluavat tehdä loppuelämän aikana, liittyvät pääasiassa ihmissuhteiden ja elämäntapojen parantamiseen. Erilaiset materiaalisiin hankintoihin liittyvät unelmat eivät ole likikään samalla tavoin haluttuja asioita.
Miehet haluavat parantaa seksielämäänsä, naiset haaveilevat vapaaehtoistyöstä
Eläkeikää lähestyvien suomalaisten miesten ja naisten toiveiden ja halujen välillä on eroja, vaikka profiili onkin samansuuntainen. Asia käy ilmi Valittujen Palojen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 55-63-vuotiaiden halukkuutta toteuttaa erilaisia asioita.
Miehistä suurempi osa kuin naisista haluaa vähentää jollei peräti lopettaa alkoholin ja tupakan käytön. Miehet myös aikovat parantaa seksielämänsä laatua ja määrää. Samanikäiset naiset eivät aivan samassa määrin innostu ajatuksesta. Miehille on naisia useammin ominaista myös sellaiset toiveet kuin unelmien moottoripyörä, auto ja vene.
Naisten toivelistalla nousevat miesten listaan verrattuna tärkeämmiksi asioiksi vapaaehtoistyö, kirkossa käyminen, opiskelu, harrastukset, matkailu, kauneusleikkaukset ja muutto toiselle paikkakunnalle. Erot kielivät siitä, että ainakin osa ikääntyvistä miehistä ja naisista unelmoivat erilaisista asioista, mikä voi aiheuttaa yksilötasolla ristiriitoja.
Prosenttilukujen tasolla sukupuolten välillä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia eroja:
-Kun miehistä lähes joka toinen (47 %) tuntee vähintään melko voimakasta halua parantaa sukupuolielämäänsä, naisista sitä haluaa vain alle kolmannes (30 %)
-Kun miehistä yksi kuudesosa (15 %) tuntee halua vähentää alkoholinkäyttöä, niin naisista vain yksi kahdestakymmenestä (6 %)
-Kun naisista selvä enemmistö (60 %) tuntee melko suurta halua alkaa tehdä vapaaehtoistyötä, miehistä tällä tavalla ajattelee vajaa kolmannes (31 %)
-Kun naisista yli kolmannes (36 %) tuntee halua alkaa käydä useammin kirkossa, miehistä kirkkoon haikailee vain 13 prosenttia
-Kun naisista yli neljännes (28 %) haaveilee opiskelujen aloittamisesta uudelleen, miehistä vain joka kymmenes (12 %) haaveilee opinnoista
Ammatin mukaisista eroista voi todeta ensinnäkin sen, että sosiaalinen hyväosaisuus heijastuu haluissa toteuttaa eri asioita loppuelämän aikana. Ylemmät toimihenkilöt tuntevat keskimäärää enemmän haluja toteuttaa sellaisia asioita, jotka vaativat rahallisia panostuksia, ovat ne sitten hankintoja itselle tai lähiomaisten taloudellista avustamista.
Alemmat toimihenkilöt, joka on naisvaltainen ryhmä, haluavat muita useammin tehdä vapaaehtoistyötä, muuttua ymmärtäväisemmäksi ihmisiä kohtaan, aloittaa opiskelu uudelleen ja toteuttaa unelmien lomamatkan.
Työntekijät tuntevat muita enemmän tarvetta auttaa lähiomaisia arjen askareissa, muuttaa ruokailutapoja terveellisemmäksi. Eläkeläisten osalta voi todeta sen, että halut ovat johdonmukaisesti keskimäärää vaatimattomampia. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että eläkeläiset ovat keskimäärää ikääntyneempiä ja osaksi ehkä toteuttaneet unelmiaan tai sitten todenneet omat unelmansa epärealistisiksi.
Elämäntilanne heijastuu vastauksissa toteuttaa eri asioita loppuelämän aikana. Yksin asuvien keskuudesta löytyy keskimäärää enemmän niitä, jotka tuntevat ainakin melko voimakasta halua aloittaa uusi parisuhde, hankkia kotieläin, muuttaa ulkomaille ja käydä kauneusleikkauksessa.
Kaksistaan puolison kanssa asuvat haluaisivat muita useammin auttaa lähiomaisia arjen asioissa, avustaa perillisiä tai muita omaisia taloudellisesti, tehdä vapaaehtoistyötä, aloittaa opiskelu uudelleen tai alkaa toteuttaa jotain uutta harrastusta.
-Vihreiden kannattaja unelmoi uudesta parisuhteesta
-Kokoomuksessa ja Keskustassa toivotaan parempaa seksiä
-SDP:n kannattaja muuttaisi ruokavaliota terveellisemmäksi
-Vasemmistoliiton kannattaja vähentäisi alkoholin käyttöä
Eri puolueita kannattavien ikääntyvien suomalaisten toiveet ja unelmat ovat pitkälle samansuuntaisia, mutta selkeitä painotuserojakin on havaittavissa. Asia käy ilmi Valittujen Palojen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 55-63-vuotiaiden halukkuutta toteuttaa erilaisia asioita.
Ihmissuhteet ja elämäntavat korostuvat puoluekannasta riippumatta. Silti selkeitä painotuseroja löytyy yksittäisten asioiden kohdalla.
Puolueiden kannatus näkyy ikääntyvien toiveissa seuraavasti:
-Vihreiden kannattajilla on muita useammin aikeita aloittaa uusi parisuhde.
-Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat haluaisivat parantaa seksielämäänsä.
-SDP:n kannattajat aikovat parantaa ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan.
-Vasemmistoliiton kannattajat haluaisivat muita useammin vähentää alkoholinkäyttöä.
-Keskustan kannattajat aikovat alkaa käydä kirkossa useammin kuin muiden puolueiden kannattajat.
-Keskustan ja SDP:n kannattajilla on muita useammin aikeita juosta maratonia.
-Kokoomuksen kannattajat haluavat alkaa käydä hienoissa ravintoloissa, ehkä muuttaa jopa ulkomaille ja hankkia kotieläin.
Osaksi puoluekannan mukaiset erot yksittäisissä asioissa selittyvät sillä, että puolueiden kannattajien rakenne poikkeaa toisistaan. Kokoomuksen kannattajien joukossa on keskimäärää enemmän johtajia ja ylempiä toimihenkilöitä, mikä heijastuu ainakin osaksi haluissa toteuttaa eri asioita.
Näin tutkimus tehtiin
Aikeita toteuttaa erilaisia haaveita ja unelmia selvitettiin kysymyssarjalla, jossa lueteltiin kaikkiaan 35 erilaista asiaa. Haastateltavilta tiedusteltiin, kuinka voimakas halu heillä on toteuttaa lueteltavat asiat loppuelämän aikana. Kysymys kuului sanatarkasti seuraavasti.
”Kun ikää karttuu, monet ihmiset alkavat miettiä, mitä asioita he vielä aikovat tehdä loppuelämänsä aikana. Kuinka voimakas halu Teillä on toteuttaa seuraavaksi luettelemani asiat vielä loppuelämänne aikana?”
Vastaajat arvioivat asioita neliportaisella asteikolla, jossa halu oli ”erittäin suurta, lähes vastustamatonta”, ”melko suurta”, ”melko vähäistä” tai ”olematonta”.
Tutkimuksen aineisto on koottu puhelinhaastatteluna lokakuussa 2007. Pohjaotos poimittiin satunnaisesti väestörekisteristä. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 500.
Sivun alkuun >>
