Suomen väestö 2008

Ensimmäisen kerran 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän

 

Suomen virallinen väkiluku 31.12.2008 oli 5 326 314, joista miehiä oli 2 611 653 ja naisia 2 714 661. Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana 25 830 henkilöllä ja väkimäärän lisäys oli suurin vuoden 1992 jälkeen. Toisena vuonna peräkkäin ja samalla toisen kerran itsenäisyyden aikana muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

 

Suomen väestötilastojen osalta vuosi 2008 oli historiallinen. Ensimmäisen kerran 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli alle 15-vuotiaita henkilöitä 891 162, mikä on vähiten vuoden 1896 jälkeen. 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli vuoden lopussa väestössä 892 068. Suurin väestössä oleva ikäluokka oli vuonna 1948 syntyneet. Heitä oli vuoden 2008 lopussa väestössä 83 361 henkilöä. 100 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli 514, joista miehiä 77 ja naisia 437.

 

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2008 lopussa 50,3. Alueellisesti tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa, 57,9 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 57,3. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa, 43,0 ja Pirkanmaan maakunnassa, 49,8. Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa, 86,0 ja Kivijärvellä, 82,7, sekä alhaisin Helsingissä, 38,9 ja Järvenpäässä, 41,5.

 

 

Väestö iän mukaan vuosina 1875-2008

 

 

Vuosi	Väkiluku	Ikä 0–14	Ikä 15–64	Ikä 65+	0–14 %	15 –64 %	65+ %
1875	1 912 647	659 267	1 178 113	75 267	34,5	61,6	3,9
1900	2 655 900	930 900	1 583 300	141 700	35,1	59,6	5,3
1925	3 322 100	1 031 700	2 090 000	200 400	31,1	62,9	6,0
1950	4 029 803	1 208 799	2 554 354	266 650	30,0	63,4	6,6
1975	4 720 492	1 030 544	3 181 376	508 572	21,8	67,4	10,8
2000	5 181 115	936 333	3 467 584	777 198	18,1	66,9	15,0
2008	5 326 314	891 162	3 543 084	892 068	16,7	66,5	16,7

 

 

Väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana 12 maakunnassa ja pieneni 8 maakunnassa. Määrällisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 17 010 henkilöllä ja Pirkanmaan maakunnassa, 4 074 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 1,2 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnassa, 1,1 prosenttia. Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 1 230 henkilöllä ja Kymenlaakson maakunnassa, 810 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 0,8 prosenttia ja Kainuun maakunnassa, 0,7 prosenttia.

 

Vuoden 2009 alussa astui voimaan 32 kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä väheni Suomessa 67 kunnalla. Suomessa on nyt 348 kuntaa. Vuoden 2008 aikana väkiluku kasvoi 136 kunnassa ja väheni 210 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 6 033 henkilöllä, Espoo (3 518) ja Vantaa, (2 897). Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi Hailuodon kunnassa, 4,2 prosenttia ja Vesilahden kunnassa, 4,0 prosenttia.

 

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 377 henkilöllä, Raumalla, (306) ja Lieksassa, (263). Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Kökarin kunnassa, 7,7 prosenttia ja Merijärven kunnassa, 4,2 prosenttia. Sekä maakunnittainen että kunnittainen väkiluvun muutosvertailu on tehty eliminoimalla osakuntaliitosten vaikutukset, esimerkiksi Sipoon osakuntaliitos Helsinkiin (Itä-Uudenmaan maakunnasta Uudenmaan maakuntaan).

 

Vuoden 2008 aikana Lahden väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan. Kuntaliitosten seurauksena myös Jyväskylän väkiluku nousi yli 100 000 asukkaan, joten Suomessa on nyt kahdeksan vähintään 100 000 asukkaan kaupunkia.

 

Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2008 lopussa 5 183 058 Suomen kansalaista, joista 90 516 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2008 aikana 10 548 henkilöllä. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme 218 626.

 

Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 844 047 (90,9 %), ruotsinkielisiä 289 951 (5,4 %) ja saamenkielisiä 1 778 (0,03 %).Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 190 538 eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806).

 

 

 

Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2008

 

 

 

 

Lähde: Väestötilastot 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

 

 

Sivun alkuun >>

 

 

 

Keskimääräistä elämää Suomessa vuonna 2006

Suomalaisnainen on iältään keskimäärin 42-vuotias ja mies 39-vuotias. Tilastojen mukaan heillä on elinaikaa jäljellä vielä lähes saman verran, naisella 41,7 vuotta ja miehellä 38,5 vuotta. Ensimmäisen avioliittonsa suomalaisnainen solmii keskimäärin 30-vuotiaana ja mies 32-vuotiaana. Ensimmäisen lapsensa nainen saa 28-vuotiaana. Lapsiperheessä on keskimäärin 1,8 lasta.

Keskimääräinen suomalainen asuu kerrostalossa 78,4 m2:n omistusasunnossa, jossa on 3-4 huonetta, ja maksaa asunnosta hoitovastiketta kuukaudessa 2,5 euroa/m2. Asuntolainaa suomalaisilla on 22 400 euroa ja kulutus- ja muita luottoja 9 400 euroa kotitaloutta kohti. Asumismenot vievät neljäsosan kotitalouden kaikista kulutusmenoista.

Keskimääräinen suomalainen on työelämässä ja hänellä on vähintään keskiasteen koulutus. Mies työskentelee yksityisellä sektorilla rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja ansaitsee noin 2 300 euroa kuukaudessa. Nainen toimii kuntasektorilla palvelu-, myynti- tai hoitotyöntekijänä, ja hänen kuukausiansionsa ovat vajaat 2 000 euroa.

Suomalainen harrastaa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa, liikuntalajeina ovat kävelylenkkeily, pyöräily ja hiihto. Keskivertoikäinen mies on ylipainoinen, nainen ei. Mies juo vähintään kerran viikossa olutta, nainen harvemmin. Asukasta kohti laskettuna suomalaiset juovat vuodessa 78 litraa keskiolutta, kuluttavat 9 kg kahvia, syövät 47 kg tuoreita hedelmiä, 61 kg perunoita ja 72 kg lihaa.

Kuvaus keskimääräisistä suomalaisista perustuu juuri ilmestyneen Suomen tilastollisen vuosikirjan 2007 tilastoihin. Tilastokeskuksen julkaisema vuosikirja on laaja tilastojen kokoomateos yhteiskunnastamme ja sen kehityksestä. Suomea koskevien tietojen lisäksi kirjassa on myös runsaasti kansainvälistä vertailutietoa. Vuosikirjaa on julkaistu jo vuodesta 1879 lähtien.

 

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2007 Tilastokeskus, Ilmestynyt: 29.11.2007

 

Sivun alkuun >>

 

 

Suomen maapinta-alasta runsas neljä prosenttia rakennettua maata

 

Rakennetun maan osuus Suomen maapinta-alasta on noussut yli 4 prosenttiin vuonna 2005. Maatalousmaata on noin 9 prosenttia, metsää 77 ja muuta maata 10 prosenttia maapinta-alasta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreesta julkaisusta Ympäristötilasto - Vuosikirja 2007.

 

Eri maakunnissa rakennetun maan osuus vaihtelee voimakkaasti. Selvästi suurin se on Uudellamaalla, lähes 14 prosenttia. Muissa maakunnissa rakennettua maata on Lapin yhdestä prosentista Itä-Uudenmaan 9 prosenttiin. Suomen rakennetuimpia kuntia ovat Helsinki ja Kauniainen, joissa rakennettua maata on yli puolet maapinta-alasta.

 

 

Rakennetun maan osuus maapinta-alasta maakunnittain kaavio

 

 

 

 

 

Kainuusta yli 90 prosenttia metsää

 

Metsän osuus on suurin Kainuussa, yli 90 prosenttia. Muista maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla metsää on alle 60 prosenttia maapinta-alasta. Suomen metsäisimmät kunnat ovat Suomussalmi ja Heinävesi, joissa metsän osuus on yli 93 prosenttia.

 

 

Metsän osuus maapinta-alasta maakunnittain kaavio

 

 

 

 

Euroopan maista ainoastaan Suomessa metsän osuus maapinta-alasta ylittää 70 prosenttia. Seuraavaksi eniten metsää on Ruotsissa, Sloveniassa ja Virossa. Koko EU:ssa metsää on 31 prosenttia maapinta-alasta.

Varsinais-Suomi on Suomen peltoisin maakunta. Sen maapinta-alasta on maatalousmaata yli 30 prosenttia. Sitä seuraavat Itä-Uusimaa, jossa maatalousmaata on yli neljännes, sekä Kanta-Häme, Uusimaa ja Satakunta, joissa maatalousmaan osuus on yli 20 prosenttia.

 

Sisävesiä on Suomen kokonaispinta-alasta runsas 10 prosenttia. Vesien peitossa on Etelä-Savon pinta-alasta neljännes ja Etelä-Karjalasta viidennes. Näissä maakunnissa ovat myös Suomen järvisimmät kunnat. Taipalsaaren pinta-alasta vettä on yli puolet ja Savonlinnasta yli 40 prosenttia.

 

 

Lähde: Tilastokeskus, ympäristötilasto - vuosikirja 2007

 

 

Sivun alkuun >>

 

 

Suomen väestöennuste vuosille 2007 - 2040

Suomen väkiluvun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuoteen 2030 asti, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta. Tuolloin maassamme asuisi ennusteen mukaan 5,68 miljoonaa henkeä. Ennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä eikä sitä laadittaessa oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.

 

Ennusteen mukaan vuonna 2030 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 10 000 henkeä.

 

Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä.

 

Yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin. Siten heidän määränsä nousee nykyisestä 94 000:sta 349 000:een.

 

 

Väestöllinen huoltosuhde 1940-2040

 

 

 

 

 

Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä neljänä vuotena, Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2020 mennessä 8 prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli viidellä prosentilla väestö vähenee ennusteen mukaan Etelä-Savon maakunnassa sekä Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa kummassakin kolmella prosentilla. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2020 noin 10 prosenttia nykyistä suurempi.

 

Espoon väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä 40 000 hengellä eli eniten Suomen kunnista. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvaisi Vantaalla (25 000 hengellä), Helsingissä (20 000 hengellä), Tampereella (16 000 hengellä) ja Oulussa (15 000 hengellä).

Väestöennusteesta 2007 - 2040 ilmestyy julkaisu loka-marraskuussa 2007. Tilastokeskus laatii väestöennusteen jatkossa kahden vuoden välein ja seuraava julkistetaan syksyllä 2009.

 

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Väestöennuste on toteutettu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ja julkistamista on aikaistettu kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tietotarpeiden takia.

 

 

Lähde: Tilastokeskus

 

Sivun alkuun >>

 

 

Kysely: Suomelle arvosanaksi 8+  -Nuoret tyytyväisimpiä

 

Suomi saa suomalaisilta kouluarvosanaksi 8+. Eri väestöryhmien väliset erot ovat pieniä, joskin nuoret, pohjoissuomalaiset ja maanviljelijät ovat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Samoin naiset antavat keskimäärin positiivisempia arvioita kuin miehet. Tiedot selviävät Avainlippu-alkuperämerkkiä myöntävän Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 512 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

 

- Naisten antama yleisarvosana oli 8,2 ja miesten 7,9. Erot eivät ole kovin suuria, mikä puhuu sen puolesta, että suomalaiset ovat arvioissaan verraten yksimielisiä, arvioi tutkimuspäällikkö Sami Tuurna Suomalaisen Työn Liitosta.

 

 

 

 

 

Nuoret ovat tyytyväisimpiä…

 

Eniten Suomea kiitettävän arvoisena pitäviä löytyy nuorten, 15–24-vuotiaiden joukosta. Heistä 39 prosenttia antoi Suomelle kiitettävän arvosanan (9-10), kun koko väestön keskiarvo on 32 prosenttia.

 

Suurin ero suhtautumisessa kiitettävään arvosanaan on aluetasolla: länsisuomalaisista kiitettävän arvosanan antoi vain 28 prosenttia, kun Pohjois-Suomessa vastaava osuus oli 43 prosenttia.

 

Vähiten korkeimpia arvosanoja antoivat 35–49-vuotiaat (25 %). Työväestöstä 24 prosenttia antoi Suomelle kiitettävän arvosanan, mikä on tutkimukseni alin prosenttiosuus. Alle 30001 euron vuosituloa tienaavista 30 prosenttia antoi kiitettävän ja keskituloisista (30001–45000) 35 prosenttia. Eläkeläisistä kiitettävän antoi 36 prosenttia.

 

 

…mutta valitsevat harvimmin tietoisesti suomalaista

 

Tutkimuksessa selvitettiin myös, ovatko suomalaiset lisänneet kuluneen vuoden aikana tietoisesti suomalaisten tuotteiden ostamista. Vastaajista 13 prosenttia ilmoitti lisänneensä ja 2 prosenttia vähentäneensä suomalaisia valintoja. Valtaosa, 84 prosenttia, sanoi pitäneensä ostotottumukset ennallaan.

 

- Tietoisesti suomalaisen ostamista lisänneiden osuus on ollut parhaimmillaan yli 30 prosentin. On huolestuttavaa, elleivät kuluttajat ymmärrä valintojensa merkitystä kansantalouteen, työllisyyteen ja suomalaisten yritysten menestymiseen, huomauttaa Tuurna.

 

Erityisen vähän asiaan ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota 15–24-vuotiaat nuoret. Heistä vain 10 prosenttia sanoi lisänneensä tietoisesti suomalaisten tuotteiden ostamista, kun taas 25–34-vuotiaista vastaajista tätä mieltä oli 18 prosenttia.

 

- Tuloksista nähdään, että nuorten myönteiset suomalaisuusasenteet eivät vaikuta kovin selvästi ostopäätöksiin. Samaan tulokseen on päädytty myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Ristiriita asenteiden ja kulutusvalintojen välillä voi johtua siitä, että nuoret pitävät Suomea monella tavalla esimerkillisenä maana, mutta heidän kuluttamiinsa tavaroihin eivät yhtä usein kuin muun väestön kohdalla kuulu kotimaiset tuotteet, Tuurna arvioi.

 

Sivun alkuun >>

 

 

 

90-vuotias Suomi maailman valtiokartalla

Suomen itsenäistymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta - kunnianarvoisa ikä ihmiselle, juhlimisen arvoinen ikä valtiolle. Minkä ikäisessä ja miten hallinnoidussa valtiojoukossa maamme viettää juhlavuottaan, miten Suomi sijoittuu nykyisten valtioiden ikäjakaumaan?

 

Vuoden 2007 alkaessa maailmassa oli 193 itsenäistä valtiota. Näiden joukossa Suomi on 54. vanhin ja kuuluu valtioiden vanhimpaan kolmannekseen. Suurin osa nykyisistä valtioista on iältään alle 50-vuotiaita, pääosa on itsenäistynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen 1960-, 1970- ja 1990-luvuilla (kuvio 1).

 

 

Kuvio 1. Maailman itsenäisten valtioiden määrä perustamisajankohdan mukaan

 

Tarkastelussa ovat mukana nykyiset valtiot ja niiden ikä nykyisessä muodossaan; osa valtioista (esim. Saksa, Turkki, Venäjä) on ollut olemassa eri hallitusmuodossa tai muuten historiallisesti eri muodossa huomattavasti nykyisiä valtioita kauemmin.

 

Vanhimmat valtiot yli tuhatvuotiaita

Seitsemän nykyisen valtion historian itsenäisinä valtioina katsotaan alkavan ennen vuotta 1000. Vanhin valtio on Kiina, jonka syntyvuosi on 1523 eKr. Vanhimpien valtioiden joukkoon kuuluvat myös Tanska ja Ruotsi (kartta 1).

 

 

Kartta 1. Euroopan valtioiden ikärakenne

 

1800-luvulle tultaessa nykymuotoisista valtioista itsenäisiä oli 16, joukossa ensimmäisenä Amerikan maana Yhdysvallat. 1800-luvun alkupuolisko oli erityisesti Latinalaisessa Amerikassa itsenäistymisen aikaa (mm. Meksiko 1810, Argentiina 1816 ja Brasilia 1822).

 

 

1900-luku mullisti maailmankarttaa

1900-luvulle siirryttäessä suvereeneja valtioita oli jo 43. Suurin osa valtioista, jotka olivat olemassa Suomen itsenäistyessä, sijaitsee joko Euroopassa (20 valtiota) tai Amerikassa (22 valtiota). Sen sijaan Afrikassa itsenäisiä maita oli tuolloin vain kolme (Etiopia, Liberia ja Etelä-Afrikka), Aasiassa kuusi (Kiina, Japani, Thaimaa, Nepal, Iran ja Bhutan) ja Oseaniassa kaksi (Australia ja Uusi-Seelanti).

Toisen maailmansodan kynnyksellä 1939 nykyisistä valtioista oli olemassa 67. Valtaosa nykyvaltioista eli yhä siirtomaaikeen alla. Suurista alusmaista ensimmäisinä itsenäistyivät Indonesia (1945) sekä Intia ja Pakistan (1947). Afrikassa siirtomaavalta romahti varsinaisesti 1960-luvun alussa, kun pääosa Ranskan ja Britannian siirtomaista saivat itsenäisyyden, ja lopullista iskua kolonialismille merkitsi Portugalin siirtomaiden vapautuminen 1975.

1990-luvulle tultaessa maailmassa oli 168 itsenäistä valtiota, joukossa Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Näiden hajotessa vuosikymmenen alussa suvereenien maiden määrä nousi kerralla parillakymmenellä. Tällä vuosituhannella uusia itsenäisiä valtioita on tullut kaksi (Itä-Timor ja Montenegro). Mahdollisia ehdokkaita uusiksi valtioiksi on vielä parisen tusinaa.

 

 

Tasavaltoja selvästi enemmän kuin monarkioita

 

Yleisin valtiomuoto itsenäisillä valtioilla on tasavalta (taulukko 1): kolme neljäsosaa valtioista on tasavaltoja, joukossa kolme sosialistista tasavaltaa (Kuuba, Pohjois-Korea ja Vietnam) ja kaksi kansantasavaltaa (Kiina ja Laos) sekä erikoistapauksina Libya ja Sveitsi.

Monarkiat ovat pääasiassa eurooppalaisia kuningas- ja ruhtinaskuntia, Britannian hallitsijan päämiehekseen valinneita Kansainyhteisön maita sekä islamilaisia sulttaani- ja emiirikuntia. Oma erikoisuutensa on paavin johtama Vatikaani, joka on maailman ainoa kirkkovaltio.

 

 

Taulukko 1. Valtiomuodot 2007

 

Valtiomuoto	valtioiden määrä
Tasavallat	147
Monarkiat	45
Kirkkovaltiot	1
Valtiot yhteensä	193

 

 

Suomen itsenäistymisen aikaan tasavaltainen valtiomuoto ei ollut mitenkään itsestäänselvyys. Iso osa valtioista oli tuolloin monarkioita, ja pääosa tuon ajan tasavalloista sijaitsi Amerikan mantereella. Suomea vanhemmista maista 18 on edelleen monarkioita. Suomen itsenäistymisen aikaan nykyisistä tasavalloista monarkioita olivat mm. Etiopia, Kreikka, Italia, Romania ja Bulgaria. Näiden lisäksi myös Venäjä, Saksa, Itävalta-Unkari ja Ottomaanien valtakunta olivat tuohon aikaan monarkioita, mutta myöhemmin joko hajosivat tai muuttivat muuten olennaisesti muotoaan.

 

 

Maailma numeroina -palvelu Internetissä

 

Tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämään Maailma numeroina -palveluun. Palvelu sisältää monipuolista tietoa kaikista maailman maista. Sen 260 eri teemaa, yli 45 000 numeroa, sanalliset tiedot esimerkiksi valtionpäämiehistä, kielistä ja valuutoista sekä numeroita ja taulukoita havainnollistavat kuviot ovat vapaasti kaikkien saatavilla Internetissä. Palvelua päivitetään säännöllisesti.

 

 

Lähde: Tilastokeskus /   Maailma numeroina -palvelu

 

 

 

 

 

Sivun alkuun >>