Miten metsät kestävät myrskyjä ja hellettä?
3.9.2010

Talven runsaat lumet taivuttivat etenkin lehtipuita. Kuva Risto Koiravuori

Vaikka Suomessa saadaankin nauttia neljästä vuodenajasta, viime talven runsaat lumet ja kesän helteet eivät ole meillä aivan tyypillisiä ilmiöitä. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksesta luontoon on puhuttu paljon, mutta nyt näyttää siltä, että tänä vuonna on selvitty melko vähällä.

Vaikka luminen talvi ja kuuma kesä koettelivatkin Suomen metsien kuntoa, poikkeuksellisista sääolosuhteista selvittiin kunnialla. Metsissä ei juurikaan ole nähtävillä heti havaittavissa olevia vaikutuksia rajun sään jäljiltä.

- Talven runsaat lumet taivuttivat etenkin lehtipuita, mutta niihin ei jäänyt merkittävästi pysyviä haittoja. Nähtäväksi jää, nähdäänkö seuraavana kasvukautena merkkejä kesän helteistä. Takavuosina on esiintynyt vanhempien kuusien harsuuntumista, jos edellinen kasvukausi on ollut kuiva ja kuuma, kertoo metsäneuvoja Markku Modig Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.

Kulunut kesä oli paitsi kuuma, myös kuiva, sillä sateet jäivät vähäisiksi. Vaikka kuiva kausi näkyykin joillain alueilla koivunlehtien ruskettumisena, puusto ei kuitenkaan ole juuri kärsinyt kuivuudesta. Esimerkiksi karut mäntymetsät ovat päinvastoin hyötyneet lämmöstä.

- Puuntaimet ovat kärsineet yllättävän vähän, vaikka esimerkiksi kuusentaimien kohdalla käytetään uutta istutustapaa, jossa taimet istutetaan mättääseen. Juuristo on ehtinyt kehittyä mättäässä niin hyvin, että taimi saa tarvitsemansa veden.

Myrskyistä taloudellista vahinkoa

Keskikesän rajuilla myrskyillä oli luultavasti suurimmat vaikutukset metsiin, sillä trombit kaatoivat hehtaareittain puita eri puolilla Suomea. Vaikka meillä on ollut aikaisempina vuosina suurempiakin myrskyjä, tänä kesänä vahingot ovat olleet joillakin metsätiloilla todella suuria, kun lähes koko puusto on kaatunut.

Taloudellisessa mielessä puiden kaatuminen, katkeilu ja arvon aleneminen ovat olleet ylivoimaisesti suurimpia myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.

- Uudistusikäisissäkin metsissä tulee varmaan 20-30 prosentin vahinkoja puiden normaalista arvosta. Kasvatusmetsissä, joissa puut ovat menneet nurin ennen aikojaan, vahingot ovat varmaankin viidenkymmenen prosentin luokkaa hakkuuarvosta, Modig arvelee.

Sääilmiöihin ei voi varautua

Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat luonnolle uusia haasteita.

- Ilmastonmuutoskeskustelussa on peloteltu ihmisiä sillä, että puut eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Toisaalta monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että metsät sopeutuvat ihan hyvin, Modig pohtii.

Rajuihin sääolosuhteisiin ei juurikaan voi varautua. Modig näkee esimerkiksi kastelun kuivina kausina enemmän puutarhapuolen kuin normaalin metsätalouden toimenpiteenä. Mahdollisten tuhojen selvittelyyn metsänomistajille on kuitenkin tarjolla apua.

- Metsänhoitoyhdistyksillä on koko maan kattava verkosto, josta voi saada neuvoja ja tukea. Esimerkiksi myrskyn kaatamien puiden raivaus hoidetaan koneellisesti ja on enemmän metsäyhtiöiden heiniä, mutta myös metsänhoitoyhdistyksiltä voi saada koneellista puunkorjuuapua sekä ensiapua muun muassa teiden auki raivaamiseen myös miestyönä.

Sivun alkuun >>

 

Lähde: MTK

Kuikka on mökkiläisten rakkain lintu
21.7.2010

Kuikka otti ylivoimaisen voiton suomalaisten rakkaimman mökkilinnun äänestyksessä. Uljaan ja kaunisäänisen kuikan nimesi suosikikseen 38 % vastaajista. Rakkaimmat mökkilinnut selvitettiin BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa 26.6.–4.7. Tapahtumassa kerättiin myös lintuhavaintoja.

Oman suosikkilintunsa ilmoitti verkossa tai postikortilla 1358 henkilöä, joista useampi kuin joka kolmas äänesti kuikkaa. Perusteluiden mukaan kuikassa arvostetaan erityisesti sen tunnelmallista ääntä ja kaunista ulkonäköä. Kuikan myös koetaan kuuluvan mökkirannan maisemaan ja edustavan jonkinlaista suomalaista muinaisuutta. Kuikkia olikin olemassa fossiililöytöjen mukaan jo 40 miljoonaa vuotta sitten.

Kuikan äänivyöryn takana seuraavaksi suosituimpia mökkilintuja ovat laulujoutsen (6 % äänistä), västäräkki (4 %) ja rantasipi (3 %). Hyvin moni lintu sai kuitenkin ystäviä: osallistujat nimesivät suosikikseen lähes 100 eri lintulajia. Tyypillisiä lempilintuja ovat kokonsa, värityksensä, ääntelynsä tai yleisyytensä puolesta helposti havaittavat lajit, erityisesti vesilinnut ja pihoilla viihtyvät nk. pikkulinnut.

Rakkaimpien mökkilintujen lisäksi kerättiin havaintoja viidestä kohdelajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta. Havainnointiin osallistui yli 2500 henkilöä yli 1000 paikalta, ja kohdelajien yksilöitä havaittiin yhteensä yli 7700 eri puolilla maata. Aktiivisimmat mökkibongarit löytyivät Salosta, Ruokolahdelta ja Mäntyharjusta.

Mökkibongauksen tuloksia voi tarkastella tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi. Tulossivuilta löytyvät eri lintulajien saamat äänet perusteluineen, kunkin mökkikunnan osallistujamäärät sekä taulukot ja kartat viiden kohdelajien havainnoista.

Mökkibongaus oli avoin kaikille missä tahansa Suomessa. Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa. Mökkibongaus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa maailmassa.

Lähde ja kuva: BirdLife Suomi ry

Sivun alkuun >>

Terävämpi kuva ei synny pelkällä televisiolla
10.3.2010

Moni suomalainen on hankkinut teräväpiirtotelevision paremman kuvanlaadun toivossa. Pettymys kotisohvalla saattaa olla suuri, kun kuvanlaatu ei olekaan sitä, mitä mainoksessa luvattiin.

Suomalaiset seikkailivat digiboksi-viidakossa vain vähän aikaa sitten. Nyt samanlainen viidakko on selvitettävänä televisiokaupassa, sillä hyllyt ovat täynnä teräväpiirtolaitteita toinen toistaan paremmilla ominaisuuksilla. Vielä pitäisi tietää, millainen laite kannattaa hankkia, jos kotiin haluaa television parhailla mahdollisilla kuvanlaatuominaisuuksilla.

– Teräväpiirtotelevisiossa kuvan tarkkuus on noin viisi kertaa suurempi kuin tavallisessa lähetyksessä. Kuvan värit ja liike toistuvat huomattavasti paremmin sekä selkeämmin, Canal Digitalin tekninen johtaja Teemu Miettinen kertoo.

Moni kuluttaja on kuitenkin pettynyt ostettuaan uuden, parempaa kuvaa lupaavan laitteen.

– HD-television näyttöruutu on tehty tarkemmalle lähetykselle kuin se, mikä kotona näkyy. Kuva voi siis olla kuvaputkitelevisiota huonompi, jos kotona eivät HD-lähetykset näy. Jos kuluttaja on antenniverkon parissa, joissakin tapauksissa kannattaisikin pitää vanha kuvaputkitelevisio, Miettinen toteaa.

Kanavia on tulossa lisää

Kuluttajan saattaakin olla haastavaa valita oikeanlainen laite kotiin. Eivätkä televisiomainokset ainakaan helpota valintaa. Mainoksissa luvataan paras kuvanlaatu, mutta unohdetaan mainita, että se vaatii myös samalla HD-kanavat.

– Maksutelevisio-operaattoreilla on kattavat nettisivut, joissa valikoiman ja hintojen vertailu on helppoa. Alan liikkeissä osataan myös neuvoa, ja ehkä helpoin tapa onkin marssia liikkeeseen ja kysyä oman asuinalueensa mahdollisuuksista. Suurimmissa kaupungeissa paikallinen kaapeliverkko tarjoaa omaa kanavapakettiaan, ja puolestaan omakotitaloissa satelliittivastaanotin on ehkä helpoin tapa saada parasta mahdollista kuvaa kotitelevisioon, Miettinen kertoo.

Kotimaisia teräväpiirtokanavia on tällä hetkellä vain kaksi kappaletta. Määrän uskotaan kuitenkin moninkertaistuvan vielä tämän vuoden aikana. Niiden rinnalla ulkomaisten kanavien määrä myös lisääntyy.

– Maksutelevisio-operaattoreilla on useampia kymmeniä HD-kanavia, joita myydään erilaisissa paketeissa. Esimerkiksi me välitämme 13 eri HD-kanavaa. Niiltä tulee ohjelmaa laidasta laitaan: urheilua, elokuvia, ruoanlaittoa ja lasten ohjelmia.

Uusi HD-televisio ei tue uutta tekniikkaa

Televisioiden tekniikka kehittyy nopeammin kuin kukaan oikein pysyy edes perässä. Kun digi-lähetyksistä aikanaan puhuttiin, luvattiin interaktiivisia palveluita ja tarkempaa kuvaa, mutta kumpikaan ei ole toteutunut. Pian nykymuotoinen HD-tekniikkakin on vanhaa.

– HD-lähetyksiä lähetetään kaapelista, antennista ja satelliitista ja kaikille tarvitaan eri vastaanotintekniikka. Tällä hetkellä satelliittilähetyksissä on siirrytty S2-standardiin, joka on seuraavan sukupolven tekniikkaa. Sama kehitys tapahtuu myös kaapelissa ja antenniverkossa. Nykyiset HD-vastaanottimet toimivat sellaisenaan antenniverkossa, mutta pysyvät HD-lähetykset aloitetaan kuitenkin todennäköisesti järjestelmällä, jota nykyiset televisiot eivät tue sellaisenaan, Canal Digitalin tekninen johtaja Teemu Miettinen sanoo.

Sivun alkuun >>

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät keinon vähentää hopean myrkyllisyyttä
25.2.2010

Kemistit Helsingin yliopistossa ovat valmistaneet uusia polymeereillä stabiloituja hopeananopartikkeleita. Tulos on merkittävä, sillä hopean antimikrobisia ominaisuuksia käytetään tekstiileissä, lattiapinnoitteissa ja maaleissa, vaikka hopeananohiukkasten terveysvaikutuksia ei täysin tunneta. Suomalaistutkijat arvioivat nyt, että hopea-altistusta voidaan vähentää, kun nanopartikkelit sidotaan kemiallisesti polymeereihin. Tutkimus ilmestyy piakkoin kansainvälisesti merkittävässä alan julkaisussa Colloid and Polymer Science.

Nanopartikkelit (nanometri on metrin miljardiosa) puhuttavat sekä tutkimuksessa että arjessa. Hopea taas on tunnettu antimikrobisena aineena pitkään, ja sen kaupallisia sovellutuksia on paljon. Marketeista löytyy kirjo tuotteita, joihin on lisätty hopeaa tai hopeananopartikkeleita. Tällaisia ovat antimikrobiset tekstiilit, säilytysastiat, suihkuverhot, pöytälevyt, lattiapinnoitteet, maalit ja liimat. Tarjolla on myös sisäisesti käytettävää kolloidista hopeavettä ja ulkoisesti käytettäviä hopeapitoisia voiteita ja deodorantteja, jopa haavanhoitotuotteita.

USA:ssa hopeananopartikkeleita sisältävien uusien hyönteismyrkkyjen rekisteröiminen on herättänyt pohdintaa niiden turvallisuudesta. Aiheellisesti kysytään, voiko aiemmista turvallisuustiedoista koskien hopeaionien ja metallisen hopean toksisuutta tehdä johtopäätöksiä hopeananopartikkeleiden myrkyllisyydestä. (1)

Helsingin yliopistossa on nyt kehitetty ratkaisu hopean toksisuuden vähentämiseen. Nanohiukkasia voidaan valmistaa usealla eri menetelmällä, jotka perustuvat metallisuolojen, tässä tapauksessa hopeanitraatin, pelkistykseen jonkin stabiloivan yhdisteen läsnä ollessa. Polymeereillä stabiloituja hopeananopartikkeleita on valmistettu onnistuneesti Helsingin yliopiston kemian laitoksen polymeerikemian laboratoriossa. Työssä on hyödynnetty laboratorion aiempaa kokemusta kultananopartikkeleista sekä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden tietotaitoa.

Helsingissä valmistuksessa stabiloivana yhdisteenä käytetään polymeeriä, jossa on reaktiivinen tiolipääteryhmä. Tioliryhmien tiedetään sitoutuvan voimakkaasti hopeaan, jolloin on mahdollista hopeananopartikkeleiden tehokas kolloidinen stabilisaatio ja kiinnittyminen polymeereihin. Polymeeri itsessään on pehmeä kumimainen akrylaatti, joka sisältää vesiliukoisen lohkon, jotta hopeaionit pystyvät vapautumaan muuten hydrofobisesta pinnoitteesta. Ajatuksena on, että näitä hopeananohiukkasia voisi käyttää pinnoitteena tai sen komponenttina. (2)

Hopean toksisuudesta mikro-organismeille on esitetty monta mekanismia. On osoitettu, että hopeaionit reagoivat soluissa proteiinien tioliryhmien kanssa. On myös näyttöä, että hopeaionit vaurioittavat DNA:ta siten, että sen monistuminen estyy. Myös hopean kykyä muodostaa erittäin niukkaliukoisia suoloja pidetään yhtenä sen vaikutusmekanismina. Kloridi-ionien saostuessa hopeakloridina solujen sytoplasmasta solujen soluhengitys estyy. Hopeananopartikkeleiden antibakteerinen teho tunnetaan myös varsin hyvin, etenkin gram-negatiivisia (esim. E.Coli ) bakteereja vastaan. Hopeananopartikkelit vaikuttavat sekä vapauttamalla hopeaioneja että kulkeutumalla kokonaisina solujen sisään.

Ihmisille hopeaa, hopeaioneja ja hopeananopartikkeleita on yleisesti pidetty melko harmittomina. Viimeisimmissä tutkimuksissa nanohiukkasten on kuitenkin osoitettu tunkeutuvan myös nisäkkäiden soluihin ja vaurioittavan perimää. On jopa viitteitä siitä, että hopeananopartikkelit kulkeutuisivat aktiivisesti soluihin endosytoosin avulla. Solun sisällä soluhengityksessä muodostuva vetyperoksidi hapettaa hopeananohiukkasia ja vapauttaa niistä hopeaioneja, jolloin niiden toksisuus kasvaa. Voidaan siis jopa olettaa hopeananopartikkeleiden olevan syto- ja genotoksisia. Hopeananohiukkasten on myös osoitettu kulkeutuvan huokosten ja rauhasten kautta ihon läpi. Jos ihossa on vaurioita, edistävät ne hopeahiukkasten läpäisyä ihon läpi.

On siis tärkeää, ettei hopeananopartikkeleita sisältävistä pinnoitteista vapaudu nanohiukkasia. Suomalaistutkijoiden mukaan tehon tulisikin perustua vain niistä liukeneviin hopeaioneihin. Näin ollen nanohiukkasten tulee olla mahdollisimman hyvin sitoutuneena pinnoitteeseen, jolloin mahdollista hopeananopartikkelialtistusta voidaan vähentää.

Sivun alkuun >>

Hampurin suomalaisen merimieskirkon perinteiset suurmyyjäiset
8.12.2009

Kuva: Hampurin suomalaisen merimieskirkon myyjäisissä Sirkka-Liisa ”Sipsa” Krahn valmiina myymään asiakkaille joulukoristeita.

Jo syyskuussa rupeavat tuttavat kyselemään minulta, milloin ”ne suomalaiset joulumessut“ ovat. He tarkoittavat Hampurin suomalaisen merimieskirkon perinteisiä joulumyyjäisiä, jotka ovat vuoden tapahtuma myös suomalaiselle siirtokunnalle, läheltä ja kaukaa. Myyjäisiä valmistellaankin koko vuosi.

Julisteet asemilla ja mainospylväissä tiedottavat tapahtumasta hyvissä ajoin, ja kanta-asiakkaitakin on paljon. Suuri ihmisjoukko odottaa ulkona jo ennen virallisia avajaisia. Hauskalla avajaispuheella ilahdutti kuulijoita tänä vuonna Suomen pääkonsuli Erja Tikka, ja kun hän kuulutti :”Myyjäiset on avattu!” virtasivat toiveikkaat asiakkaat sisälle kauniisti koristettuihin tiloihin, ostamaan sellaisia tuotteita, joita ei saa Saksan tavarataloista.

Neljän päivän myyjäisissä tarvitaan monta sataa vapaaehtoista auttajaa niin sisällä kuin ulkona terassilla ja monenlaisiin toimiin, kuten myyntiin ja muikunpaistoon sekä kahvinkaatoon. Myyjäispäivinä laskettiin kävijöiden määräksi 20 000 henkilöä. Tapahtuma on samalla mainiota Suomi-tiedotusta ja merkitsee myös tiivistä yhteistyötä ulkosuomalaisille.

Joulupukkikin oli työssä jakaen kilteille lapsille karamelleja. Myyjäisissä on eri tuotteilla omat osastonsa. Kauppansa tekevät niin Kalevala- kuin muut korut, taidelasi, käsityöt ja kynttilät, pöytäliinat ja kankaat, puu-, päre- ja tuohityöt, villapipot ja villasukat ovat menekkitavaraa, joulupaperit ja -kortit ovat tyylikkäämpiä kuin vastaavat saksalaiset. Kirjoja ja musiikkia on tarjolla. Eksotiikkaa tuovat eräpöytä, porontaljat ja joulukoristeet, tunnelmaa luovat osallistujien kansallispuvut ja erittäin ystävällisiksi kehutut myyjät, joiden joukossa on koko Suomi edustettuna pohjoisesta etelään. Auttajia tulee Suomesta saakka, kuten entiset hampurilaiset Seija Kuchta Joensuusta ja Satu Nikkanen-Oldendorff Turusta.

Tarjonta oli ensiluokkaista, ja asiakkaat etsivätkin erilaisia ”alkuperäisiä” omintakeisia tuotteita. Suomalainen design on maineikasta Saksassakin. Kerran viikossa - Kaija Gauppin johdolla - kokoontuvien työkerholaisten käsityöt ovat oiva lisä myyntiin.

Autotalli oli muuttunut supermarketiksi, missä saksalaiset hämmästelivät suomalaisia elintarvikkeita. Niitä suomalaiset ostivat eniten: ruisleipää ja juustoa, piirakoita, leipäjuustoa, marjahilloja, Fazerin tuotteita, kaikkea sinapista silliin. Ulkoterassilla houkuttelivat asiakkaita hernekeitto, poronkäristys, pyttipannu. Ihmetystä aiheutti makkaroiden maassa tuntematon saunamakkara: mitä kummaa se on?

Kahvilassa oli suomalaisleivonnaisten ja voileipien jakamisessa auttajilla täysi työ, sillä kahvinjanoisten jono ei tuntunut lyhenevän lainkaan. Asiakkaille piti selittää leivonnaistemme erityislaatua, karjalanpiirakoilla oli hurja menekki, lakka-, mustikka- ja puolukkakakut olivat jotain aivan erikoista.

Myyjäistulot ovat merimieskirkon hyväksi. Kirkolla on omaa henkilökuntaa ja isossa kiinteistössä hoitamista. Kirkko on suomalaisten monipuolinen kiintopiste Pohjois-Saksassa: se on kirkko, siellä kokoontuvat erilaiset toimintapiirit, Suomi-koulu ja partio, siellä on kirjasto ja kulttuurielämää suomalaisine taiteilijavierailuineen, konsertteineen, näyttelyineen, ja sen saunat ovat ahkerassa käytössä. Kahvilasta saa korvapuusteja ja Suomi-kaupasta suomalaisia tuotteita.

Myyjäiset tuovat vuosittain tervetulleen lisän kirkon budjettiin, nimenomaan vapaaehtoistyöllä, eli näissä myyjäisissä kukoistaa talkoohenki. Moni saksalainen aviomies tai Suomen ystävä on mukana työssä. Kaikkien panos on tärkeä. Tänä vuonna ohjasi myyjäisiä kirkon johtaja Heikki Huttunen tunnetulla taidollaan. Suuren voimainponnistuksen jälkeen kirkko avautuu siirtokuntalaisille itsenäisyys- ja joulujuhliin. Suomen Merimieskirkko on kappale kotimaata ulkomailla.

Teksti Kaarina Dehls
Kuvat Eike Dehls

Sivun alkuun >>

Heinäkuun lämpötila ennustaa luotettavasti männyn pituuskasvua
26.11.2009

Männyn pituuskasvu käynnistyy keväällä lämpötilan ohjaamana, ja lämpötila on myös tärkein kasvun etenemistä selittävä tekijä. Päivittäiskasvu kiihtyy päivien lämmetessä ja saavuttaa huippunsa yleensä aivan alkukesästä. Pituuskasvu päättyy yleensä heinäkuun alkupuolella. MMM Hannu Salminen selvittää Helsingin yliopistossa 27.11.2009 tarkastettavassa väitöskirjassaan lämpötilan vaikutusta männyn yhden kasvukauden pituuskasvuun ja vuosien väliseen pituuskasvuvaihteluun Pohjois-Suomessa.

Salminen kuvaa paikallista alkuperää olevien mäntyjen yhden kasvukauden pituuskasvukertymää mallilla, jossa selittävänä muuttujana oli lämpösummakertymä. Riippumatta pituuskasvun määrästä se päättyy, kun noin 40% paikkakunnan pitkäaikaisesta lämpösummasta oli kertynyt. Männyn pituuskasvu on ennalta määräytynyttä: kasvuaiheet muodostetaan päätesilmuun edellisenä kesänä silloisen pituuskasvun päättymisen aikoihin, ja havaitsemamme pituuskasvu on kasvuaiheiden erilaistumista ja venymistä lopulliseen mittaansa. Pituuskasvun vuotuinen vaihtelu seuraa pääosin päätesilmun muodostumisajankohdan kasvun minimitekijän vaihtelua, joka pohjoista metsänrajaa lähestyttäessä on useimmin kasvukauden aikainen lämpötila. Väitöstutkimuksessa männyn pituuskasvun vuosivaihtelua kuvaavan mallin selittäväksi muuttujaksi valikoitui puun iän lisäksi edellisen heinäkuun lämpötila, joka selitti 74 % pituuskasvun vuosivaihtelusta. Kun mallia sovellettiin ennustamiseen käyttäen tutkimusjakson aikana mitattuja kuukausilämpötiloja, yhden asteen marginaalisen muutoksen vaikutus seuraavan vuoden pituuskasvuun oli 1,8 cm ja keskimääräisen pituuskasvun vaihteluväli 15?32 cm.

Keskimääräisinä vuosina neulastiheys eli neulasparien määrä vuosikasvaimen pituutta kohden määräytyy pituuskasvun tapaan ja edellisen kasvukauden aikana päätesilmun muodostuessa. Jos pituuskasvuyksiköiden venymisessä lopulliseen mittaansa ilmenee häiriöitä tuhojen tai äärevien sääilmiöiden vaikutuksesta, neulastiheys voi nousta korkeaksi. Neulastiheys voi myös laskea niissä tilanteissa, jolloin kasvuvuoden kevään olosuhteet lisäävät pituuskasvuyksiköiden venymistä.

Hyvä pituuskasvu tarkoittaa myös runsasta neulastuotantoa. Nuorimmat neulasvuosikerrat ovat merkittävimpiä nettotuottajia, joten runsas neulastuotanto mahdollistaa hyvän kasvun neulasten syntyä seuraavina parina vuotena, mikäli muut olosuhteet ovat suotuisat. Neulasiin on myös sitoutunut energiaa, jota voidaan siirtää etenkin vanhemmista neulasvuosikerroista esimerkiksi läpimitan kasvun tarpeisiin. Läpimitan kasvu korreloikin kahta vuotta aikaisemman pituuskasvun kanssa.

Lämpötilan vaihtelussa on paljon satunnaisia ja pitkillä aikaväleillä vaikeasti ennustettavia piirteitä. Koska lämpötila on merkittävin vuotuisen pituuskasvun vaihtelun selittäjä Lapissa, myös pituuskasvuun sisältyy satunnaisen kaltaisena ilmenevää vuosivaihtelua. Seuraavan kasvukauden pituuskasvun suuruus on toisaalta helppo ennustaa hyvin ennalta määräytyneen kasvutavan vuoksi. Voimakas riippuvuus edellisen vuoden heinäkuun lämpötilasta tekee Lapin männyn pituuskasvusta erittäin käyttökelpoisen bioindikaattorin varsinkin yhdessä muiden ympäristöaikasarjojen kanssa.

MMM Hannu Salminen väittelee 27.11.2009 Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The effect of temperature on height growth of Scots pine in northern Finland" (Lämpötilan vaikutus männyn pituuskasvuun Pohjois-Suomessa).

Sivun alkuun >>

Lähes 6000 suomalaiseen tapettiin voi nyt tutustua verkossa
5.11.2009

Museovirasto on julkaissut tapettitietokannan, jossa voi tutustua lähes 6000 suomalaiseen tapettiin. Tietokanta perustuu rakennushistorian osaston tapettifragmenttien luetteloon. Näytteet on koottu rakennuksista niiden korjauksiin liittyneiden inventointien yhteydessä 1960-luvulta lähtien. Osa näytteistä on yksityisten henkilöiden lahjoittamia. Vanhimmat näytteet ovat 1700-luvulta. Valtaosa on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Tapettitietokannasta voi hakea tapetteja ajan, kuviotyyppien, värien tai kohteiden mukaan. Tapettitietokannan osoite on http://tapetti.nba.fi/.

Tapetti on sisustuksen keskeinen tunnelman luoja. Tapeteilla on peitetty hirsiset seinärakenteet ja silottelemattomat tiilimuuraukset, niillä on viimeistelty salien ja kamarien viihtyisyys. Tapettien mallit ja värimaailma ovat seurailleet muotia ja tyyli-ihanteita. Tummat ja rehevät sisätilat ovat vaihdelleet hienostuneiden ja vaaleampien kausien välillä. Tapetit ovat kotien sisustuksen nopeimmin vaihtuva elementti ja siksi myös herkimmin katoava osa asumisen kulttuuriperintöä ja rakennuksen historiaa.

Sivun alkuun >>

Marttojen kotiapua Joensuussa jo 10 vuotta
2.10.2009

Martat ovat tarjonneet kotiapua Joensuun seudulla jo 10 vuotta. Koska Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta, niin kotiapu sopii luontevasti marttojen perustehtävään.

Pohjois-Karjalan Martat ry oli ensimmäinen marttapiiri, joka aloitti kotiaputoiminnan. Toimintaa on nyt pyöritetty vuosina 1999–2009. Marttojen kotiapu käynnistyi TE- keskuksen ja työvoimatoimiston työllistämishankkeena. Hankekausi kesti kaksi vuotta. Vuodesta 2001 toiminta on ollut Pohjois-Karjalan Marttojen liiketoimintaa.

Martat työllistävät kotiavussa seitsemän henkilöä. Palvelun hinta on 30 euroa tuntia kohden. Järjestön jäsenet eli martat saavat palvelun pari euroa edullisemmin. Toiminta-alueena on pääosin Joensuu.

Marttojen kotiapu tarjoaa apua kodin päivittäisiin tehtäviin kuten puhtaanapitoon ja ruoanvalmistukseen, kaupassakäyntiin, asiointiin ja ulkoiluttamiseen, lastenhoitoon, puutarhanhoitoon ja pienimuotoisten juhlien järjestämiseen. Eniten käytetään puhtaanapitopalveluita. Asiakkaat ovat vähitellen löytäneet myös muut palvelut. Esimerkiksi ruokapalveluiden käyttö on lisääntynyt.

Kotiapuasiakkaat ovat pääsääntöisesti vakioasiakkaita. Kotiavun asiakkaina on sekä yksinasuvia että perheellisiä, lapsiperheitä ja vanhuksia – kaikkia, jotka tarvitsevat apua kodin töihin.

Marttojen kotiapua on nykyään tarjolla 28 paikkakunnalla ja sitä välitetään 11 toimipisteestä. Palvelujen sisällöt ja hinnat vaihtelevat alueittain.

Sivun alkuun >>

Suomalaisten lahjalasit kuin kuumille kiville Keniassa
26.8.2009

Kuva: Silmälasien ansiosta autonkuljettaja Pius Tou perheineen saa toimeentulonsa takaisin.

Suomalainen optikko- ja silmälääkäriryhmä tekee tämän viikon ajan näöntarkastuksia sekä jakaa suomalaisten lahjoittamia silmä- ja aurinkolaseja Kenian Meibekissä.

Kahden ensimmäisen työpäivän aikana on tehty lähes 600 näöntarkastusta. Monet meibekiläiset ovat kävelleet koko yön ehtiäkseen aamuksi tarkastuspaikalle.

– Toimin aikaisemmin autonkuljettajana, mutta en voinut enää tehdä töitä huonon näköni vuoksi. Nyt näen kauas vuorille ja voin ajaa teidät ihan minne haluatte, iloitsee silmälasit saanut Pius Tou.

Näönhuollon matka on järjestyksessään jo kolmas. Projektissa ovat mukana Cazze- ja Synsam-optikot sekä Suomen World Vision. Eri puolella Suomea sijaitsevat optikkoliikkeet ovat vastaanottaneet laseja pitkin vuotta. Näöntarkastuksia tehdään Keniassa perjantaihin asti.

Tarkastusten lisäksi kenialainen silmälääkäriryhmä tekee Chebororwan kylän terveysasemalla kaihileikkauksia. Ensimmäisen työpäivän aikana leikattiin 49 potilasta. Lisäksi jälkitarkastukseen on saapunut viime vuonna leikattuja potilaita, joiden elämä on muuttunut perusteellisesti.

– Nyt voin taas viljellä. Olen myös nähnyt perheenjäseneni. He ovat kauniita, viime vuonna leikattu John Kibet kertoo.

Projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa Meibekin alueen terveydenhuollon kehittämiseksi. Näöntarkastukseen jonottaville on tarjolla terveysneuvontaa. Lisäksi on mahdollista käydä hiv-testissä sekä saada tietoa perhesuunnittelusta.

Arviolta 39 miljoonan asukkaan Keniassa on vain muutamia kymmeniä silmälääkäreitä. Silmälasit ovat hyvin kalliita ja moni niitä tarvitseva joutuu selviämään ilman. Lisäksi maassa on paljon silmäsairauksia, jotka johtuvat muun muassa likaisesta vedestä.

Länsi-Keniassa sijaitsevassa Meibekissä toimii Suomen World Visionin aluekehitysohjelma. Alueella asuvien perheiden elämää parannetaan kokonaisvaltaisesti muun muassa kehittämällä vedensaantia sekä toimeentuloa.

Sivun alkuun >>

Lintujen pesimäkesä: vain pöllöt pärjäsivät
19.8.2009

Kulunut pesimäkesä oli pöllöillä ennätyksellisen hyvä, mutta monien muiden lintujemme pesinnät sujuivat keskimääräistä huonommin.

Pöllöt pesivät maan etelä- ja keskiosissa ennätysmäärin, ja pesintätuloskin oli monella pöllölajillamme erittäin hyvä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa pöllöjä oli heikosti myyrien vähäisestä määrästä johtuen. Maan eteläosan erinomainen myyrätilanne sai myös Lapin pesimälintuna tunnetun haukkalajin, piekanan, kasvattamaan poikasiaan jopa Suupohjassa ja Pirkanmaalla.

Tutuista pönttölinnuista tiaisilla ja kirjosiepolla oli pesimämenestyksessä runsasta alueellista vaihtelua. Paikoin lähes puolet pesinnöistä epäonnistui. Vaihtelevaa pesintämenestystä selittää muun muassa se, millainen sääjakso sattui poikasten kuoriutumisen aikaan. Monien sorsalintujemme pesimäkannat vähenivät viime vuodesta, ja sinisorsaa lukuun ottamatta yleisimmät sorsalajimme saivat vähemmän poikasia kuin normaalisti.

Myös tiiroilla, lokeilla ja kahlaajilla pesintätulos oli keskimääräistä heikompi. Pesintöjä tuhosivat kylmä ja sateinen sää, merenpinnan korkeusvaihtelut, minkit ja ihminen.

Lähde: BirdLife Suomi ry

Sivun alkuun >>

Finnair aloitti kaukolennot 40 vuotta sitten, ensimmäisenä kohteena New York
15.5.2009

Finnair aloitti mannertenvälisen liikenteen 40 vuotta sitten New Yorkin -liikenteen käynnistymisen myötä. Lennot aloitettiin ajan uusimmalla huipputeknologialla, nelimoottorisilla DC-8-suihkukoneilla.

"Finnair halusi saapua ikimuistoisessa tyylissä. Alkoi lentoyhtiömaailmassa ainutkertainen näyttäytyminen, jonka tavoitteena oli tuoda Suomi ja sen kulttuuri maailmankartalle", kuvaillaan liikenteen aloitusta Finnairin blogissa os. http://blogit.finnair.fi/2009/05/13/newyork40.

DC-8-koneiden inertianavigointijärjestelmät olivat toteutukseltaan samat, jotka veivät Neil Armstrongin ja ensimmäiset astronautit Kuuhun, joten mediassa konetta kuvattiin "miljoonan markan aivoina".

Koneiden sisustuksessa käytettiin suomalaisia alan huipputekijöitä. Muun muassa tekstiilitaitelija Marjatta Metsovaara suunnitteli matkustamoilmeen ja ensimmäisen luokan matkustajat saivat nauttia ateriansa Tapio Wirkkalan muotoilemasta astiastosta.

Matkustamossa palvelivat Finn Hostessit, erityisesti Amerikan-lennoille koulutetut palvelun ammattilaiset, jotka erottuivat vuosittain vaihtuvissa design-asuissaan. Tavoitteena oli ilmentää suomalaista vieraanvaraisuutta. Palveluun panostettiin kaikin tavoin, New Yorkin -lentojen ensimmäisessä luokassa nautittiin samppanjaa ja kaviaaria.

Samalla kun Finnair valmistautui avaamaan New Yorkin -reittinsä, Helsinki-Vantaan lentoasema koki perusteellisen muutoksen: parakeista siirryttiin uuteen terminaaliin, jonka ensimmäiset matkustajat lensivät 15.5.1969 neitsytlennolla juuri New Yorkiin.

New York on aina ollut Finnairin tärkeimpiä kohteita. Liikenteen aloituksen myötä Pohjois-Amerikka ei enää ollut suomalaisille kaukainen valtamerentakainen kohde, vaan paikka, johon lomailijoiden ja liikematkustajien matkat yhä yleisemmin suuntautuivat. Reitillä on aina ollut myös voimakasta matkustusta Pohjois-Amerikasta päin niin Venäjälle, Baltiaan kuin Pohjois-Eurooppaan. Kuluvalla kesäkaudella Finnair lentää yhteensä 10 viikkovuoroa Helsingistä New Yorkiin.

Ensimmäisten 15 vuoden ajan New Yorkin -lennot pysähtyivät matkan varrella Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa. Suorat lennot New Yorkiin alkoivat DC-10-koneiden myötä vuonna 1984.

Finnair on menneiden vuosikymmenien aikana liikennöinyt New Yorkiin neljällä konetyypillä, joista jokainen on edustanut aikansa huipputeknologiaa. DC-8-koneita seurasivat DC-10- ja Boeing MD-11 -kalusto ja tällä hetkellä liikennöidään ajan uusimmalla lentokoneteknologialla, Airbus A330 -koneilla, joita Finnair vastaanottaa tänä vuonna yhteensä viisi.

Nyt 40 vuotta myöhemmin Finnair elää samankaltaista muutoksen aikaa kun reittiä aloitettaessa. Helsinki-Vantaalla on valmistumassa mittava terminaalilaajennus, Finnair on ottamassa uutta kaukoliikennekalustoa käyttöön ja keskittymässä yhä enemmän kaukolentoverkoston ylläpitämiseen.

Ensimmäinen uuden teknologian A330-lentokone aloitti lentonsa New Yorkin -reitillä kohteen 40-vuotispäivän alla 6.4.09, jolloin lanseerattiin myös Finnairin uusi vaaleampi matkustamoilme. Modernit Airbus-koneet vievät jälleen New Yorkin -lennot uudelle aikakaudelle. Koneiden teknologiaa, luotettavuus, matkustusmukavuus ja polttoainetehokkuuus ovat ajan huippuluokkaa.

Finnairin tavoite uudelle vuosikymmenelle on Aasian ja Amerikan välisen, Helsingin kautta kulkevan suorimman, nopeimman ja ekologisimman via.Helsinki-lentoreitin hyödyntäminen.

Sivun alkuun >>

Finnair vastaanotti ensimmäisen uuden Airbus A330 -lentokoneen
30.3.2009

Finnair vastaanotti ensimmäisen uuden A330-lentokoneensa 26.3.2009 Modernit Airbus-koneet edustavat uudenaikaista teknologiaa, sillä tekninen luotettavuus, matkustusmukavuus ja polttoainetehokkuuus ovat koneissa huippuluokkaa.

Uusien koneiden hankinta parantaa merkittävästi sekä kannattavuutta että ympäristötehokkuutta. Uudet Airbus-kaukoliikennekoneet kuluttavat 20 % vähemmän polttoainetta kuin poistuvat MD-11-koneet , kertoo Finnairin varatoimitusjohtaja Lasse Heinonen.

A330- ja A340-koneet eroavat toisistaan lentokantaman ja rahdin kuljetuskapasiteetin osalta. A330-konetta käytetään lyhyemmillä kaukoreiteillä, kuten New Yorkin- ja Delhin-lennoilla sekä Soulin- ja Nagoyan-reiteillä, joilla rahtikysyntä on vähäisempää. Ensimmäisen kaupallisen lentonsa juuri saapunut kone tekee Helsingistä Ouluun ja Kittilään 30.3. Ensimmäinen kaukolentonsa Finnairin A330 lentää New Yorkiin 6.4.

Matkustusmukavuus paranee Airbus A330 -koneiden ansiosta entisestään. Airbus-koneissa matkustajat voivat soittaa ja lähettää omalta paikaltaan tekstiviestejä ja lyhyitä sähköposteja maanpäällisiin verkkoihin sekä soittaa samassa koneessa olevalle toiselle matkustajalle viihdejärjestelmän puhelimella. Sen lisäksi henkilökohtainen viihdejärjestelmä tarjoaa heillä laajan valikoiman musiikki- ja elokuvaviihdettä.

A330-lentokoneet uudistavat myös Finnairin laivaston matkustamoilmettä. Matkustamo saa raikkaamman ilmeen vaaleampien tekstiilien ansiosta. Istuinten tekstiilit niin bisnes- kuin turistiluokassa ottavat askeleen laivastonsinisestä kohti vaaleaa siniharmaan sävyä.

Kuluvan vuoden aikana Finnair vastaanottaa yhteensä viisi uutta Airbus A330 -konetta. Seuraavat A330-koneet saapuvat Finnairille huhtikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa.

Sivun alkuun >>

Talot pysyvät koossa liimalla - missä kaikkialla liimaa tarvitaan?
26.3.2009

Harva meistä tulee ajatelleeksi, että hiekkapaperilla, autonrenkailla, laminaattilattialla ja keittiön kaapistoilla olisi jotain yhteistä. Niillä on kuitenkin yksi merkittävä yhteinen piirre: kaikissa niissä on käytetty paljon liimaa. Kyse ei ole kuitenkaan kuluttajille tutuista liimapuikoista, joita voi ostaa lähes kaikista kaupoista, vaan teollisuusliimoista.

- Liimaa käytetään paljon suurissakin kohteissa. Esimerkiksi autossa liimalla on iso rooli, sillä sitä löytyy kaikkialta, muun muassa jarrupaloista ja konepellin alla olevasta eristeestä, toteaa Dynean Euroopan toiminnoista vastaava johtaja Nina Kopola.

Autojen lisäksi liimaa käytetään runsaasti esimerkiksi puutalojen rakennusmateriaaleissa, muun muassa lattioiden ja seinien puulevyissä, kattopalkeissa ja eristeissä. Liima on tarpeen myös huonekaluissa ja keittiön kaapistoissa. Ilman liimaa talonrakennus olisi mahdoton projekti.

- Jos valmiista talosta poistettaisiin kaikki liima, taloa ei olisi enää olemassa. Ilman liimaa se muuntuisi takaisin pelkäksi kasaksi rakennusmateriaaleja.

Ekologisuus trendinä liimateollisuudessakin

Teolliset liimat ovat erilaisia tuotteita kuin esimerkiksi askarteluhetkistä tutut liimapuikot. Niitä valmistetaan kemiallisissa laitoksissa kemiallisessa prosessissa, ja lähtöaineina käytetään esimerkiksi metanolia, ureaa ja melamiinia. Lopputuotteena on nestemäistä liimaa, joka toimitetaan asiakkaille käytettäväksi.

- Liimojen kehittelyssä on tällä hetkellä kaksi trendiä. Asiakkaat haluavat valmistaa parempia tuotteita entistä nopeammin, ja liimoilla on tässä suuri merkitys. Lisäksi asiakkaat haluavat käyttää yhä enemmän ekologisia liimoja, jotka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, Kopola kertoo.

- Esimerkiksi meillä ekologisuuden tarpeeseen on vastattu kehittämällä uusia tuotteita, joissa käytetään proteiinia yhtenä raaka-aineena.

Nestemäinen liima hankala kuljetettava

Kun kyse on teollisista liimoista, yksi liima ei sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin. Liimoja räätälöidään asiakkaiden tarpeisiin juuri tiettyyn käyttöön. Dynealla on liimatuotantoa 24 eri maassa, ja tehtaat sijaitsevat tiiviisti asiakkaiden tehtaiden lähellä.

- Vaikka olisi varmasti helpompaa keskittää tuotantoa ja kuljettaa liima muutamasta suuremmasta tehtaasta asiakkaiden tehtaisiin, se ei ole käytännössä mahdollista, Dynean Euroopan toiminnoista vastaava johtaja Nina Kopola toteaa.

- Liimat pitää kuitenkin käyttää melko nopeasti valmistamisen jälkeen, ja koska ne ovat nestemäisiä, niitä on haasteellista kuljettaa pitkiä matkoja. Tuotantolaitosten sijoittaminen asiakkaiden lähelle on ainoa mahdollisuus.

Lähde: Dynea Oy

Sivun alkuun >>

VTT luo tietokonemalleja elintarvikkeiden terveysvaikutusten ennustamiseen
14.3.2009

Kalan ja kasviöljyn, marjojen, hedelmien ja vihannesten aiheuttamia muutoksia elimistön rasvatasapainossa aletaan mallintaa tietokoneella. Tavoitteena on vauhdittaa terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehitystä.

VTT käynnistää laajan EU-projektin, jossa tutkitaan ravitsemuksen ja suoliston mikrobiston vaikutuksia elimistön rasva-aineenvaihduntaan.

Projektissa luodaan tietokoneavusteisia malleja, joilla esimerkiksi elintarvikeyritykset ja tutkimuslaitokset voivat ennustaa elintarvikkeiden vaikutuksia elimistössä. Mallien käyttö helpottaa eläinkokeiden ja solutason tiedon yhdistämistä kliinisten koetulosten tulkitsemisessa.

Etherpaths-nimistä projektia koordinoi VTT:n tutkimusprofessori Matej Oresic. Oresicin mukaan hankkeessa etsitään yhtäläisyyksiä kliinisten ihmiskokeiden, eläinkokeiden ja laboratoriomaljoissa tehtyjen in vitro -kokeiden tuloksissa.

- Tarkastelemme erityisesti polyfenoleita ja omega-3 -rasvahappoja sekä niiden yhteyttä ylipainoa aiheuttavaan metaboliseen oireyhtymään, Oresic kertoo.


Rasvojen toimintamekanismit epäselviä

Elimistön rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät useisiin yleisiin terveydenhuollon ongelmiin, kuten ikääntymiseen, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Elimistön omien fosfolipideiksi kutsuttujen rasvojen oletetaan olevan terveyttä edistävien vaikutusten välittäjiä, mutta niiden toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

On todettu, että kroonisten sairauksien riski alenee, jos nautitaan erityisesti omega-3-rasvahappoja sekä kuitu- ja fenolipitoisia elintarvikkeita. Esimerkiksi rasvainen kala, marjat, hedelmät ja vihannekset voivat olla rasva-aineenvaihdunnan tasapainon kannalta hyviä elintarvikkeita.

Etherpaths-projektin kokonaisbudjetti vuosina 2009 – 2012 on 8 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on 2,5 miljoonaa euroa. Projektiin osallistuu yhteensä eurooppalaista 10 tutkimuslaitosta ja yritystä seitsemästä maasta.

Lähde: Ruokatieto

Sivun alkuun >>

Pienhiukkaslaskuri laskee puun pienpolton aiheuttaman hiukkaspäästön
12.3.2008

Helmikuussa verkossa avattu Hiukkastieto.fi-sivusto on saanut uuden toiminnon. Ilmakehän aerosolihiukkasista kertovalla sivustolla on avattu pienhiukkaslaskuri, joka laskee puun pienpolton aiheuttaman hiukkaspäästön.

Laskuri löytyy osoitteesta http://www.hiukkastieto.fi.

Pienhiukkaslaskuri perustuu tieteellisiin tutkimuksiin puun pienpolton hiukkaspäästöistä. Laskurin avulla voi selvittää, miten oma toiminta vaikuttaa ilmanlaatuun. Pienhiukkaslaskurin on toteuttanut Helsingin yliopiston fysiikan laitos ja Norfello Oy ja rahoittanut Työsuojelurahasto.

Hiukkastieto.fi on osa Hiukkasfoorumia, joka aloitti toimintansa vuonna 2006. Foorumi tarjoaa sitoutumattoman innovaatioalustan, joka perustuu alan tutkijoiden, julkisen sektorin ja yritysten vuoropuheluun ja verkottumiseen. Poikkitieteellisen foorumin tehtävänä on jakaa alan uusinta tietoa.

 

Ikean, Bilteman ja Claes Ohlssonin alkalipattereista edullista energiaa

Entä jos sähkön hinta olisi yli 1 Euron/kWh? Tai vaikkapa 1000 Euroa /kWh tai enemmänkin. Tämän hintaista sähköä moni suomalainen kuitenkin ostaa! Tämäkin selvisi Eläkeläisten Uutisten suorittamissa AA - sormiparistojen ja akkujen mittauksissa. AA (LR 6 ) kokoluokka on nykyään yleisin elektronisissa laitteissa, kuten digitaalikameroissa, salamavaloissa, lampuissa, leluissa jne. käytettävä paristokoko.

Suomenkin markkinoilla on useita kymmeniä paristomerkkejä. Osa markkinoilla olevista paristomerkeistä on hyvin tunnettuja ja markkinoilla kauan jo olleita, toiset taasen useille ostajille varsin tuntemattomia, tosin samalla myös ostohinnaltaan tunnettuja merkkejä huomattavasti halvempia. Suoritettujen mittausten tarkoituksena oli selvittää voivatko halvat paristot energiasisällöltään kilpailla menestyksellisesti tunnettujen paristojen kanssa.

Mittauksissa määritettiin pattereista ja akuista saatava virtamäärä ( Ah), energia ( Wh ) sekä aika lähtien siitä hetkestä, jolloin pattereita ryhdyttiin kuormittamaan siihen hetkeen, jolloin kuormitettavien patterien napajännite laski alle yhden voltin. Lisäksi laskettiin montako minuuttia Eurolla saa teoreettisesti toiminta-aikaa eri paristoista.

Akkujen kyljessä on ilmoitettu niiden kapasiteetti milliamppeeritunteina, mAh. Kapasiteetin mittaamiseen ei ole toistaiseksi kansainvälistä standardia. Internetissä on luettavissa akuille tehtyjä kapasiteettia mittaa-via testejä, joissa loppujännitteenä pidetään 1,0 volttia. (esim. http://www.imaging-resource.com/ACCS/BATTS/BATTS.HTM). Testeissä mitatut kapasiteetit ovat olleet akkujen valmistajien ilmoittamia kapasiteetteja pienempiä, valmistajasta riippuen jopa 20 % alhaisempia kuin ilmoitetut. Osasyynä tähän voi olla valmistajien ja eri testaajien mittauksien erilaiset suoritustavat.

Eläkeläisten Uutisten mittauksissa olleet tavalliset kuluttajille tarkoitetut paristot, alkaliparistot ja NiMH akut ostettiin vähittäiskaupoista, tavarataloista ja kodinkonemyymälöistä syyskuun ja marraskuun 2008 väliseä aikana. Mukana mittauksissa oli myös yksi Lithiumparisto vertailun vuoksi. Tunnettujen merkkien tiedossa olleilta maahatuojilta pyydettiin testimateriaalia. Philipsin, GP:n ja Sanyon maahatuojat toimittivat pyydettyä testimateriaalia.

Eläkeläisten Uutisten suorittamissa mittauksissa yksittäisiä paristoja ja akkuja kuormitettiin yhtäjaksoisesti niiden napojen väliin kytketyillä tarkkuusvastuksista muodostuvilla kuormilla. Aluksi kuomitusvastus oli 3,3 Ohmia. Kuormitetun pariston napajännite mitattiin tietokoneeseen liitetylla 12 bittisellä ( tarkkuus 0,4 %) tiedonkeruulaitteistolla 10 sekunnin välein. Paristojen kuormitusvirraksi muodostui täten noin 0,4 amppeeria. Alkaliparistoja ja akkuja kuormitettiin lisäksi 1,175 Ohmin kuormalla, joka vastaa noin 1 amppeerin virtaa. Vastuksen epätarkkuus on korkeintaan 0,2 %. Sekä vastuksen että jännitteen mittauksen oikeellisuus varmistettiin sertifioidulla Beamex TC 305 kalibrointilaitteella.

Tarkoituksena oli julkaista tavallisten paristojen, alkaliparistojen sekä akkujen tulokset samanaikaisesti. Kaikkien mittauksissa olleiden akkujen tulosten julkaiseminen siirtyy keväälle niiden testauksessa ilmenneiden seikkojen vuoksi. Akuille on tyypillistä niiden itsepurkautuminen, joka voi olla jopa 1 – 2 prosentin luokkaa vuorokaudessa. Alkaliparistojen itsepurkautuminen on sijaan on vain 1-2 % vuodessa. Itsepurkautumisesta johtuen kuukauden kuluttua akkujen valmistamisesta tai uudelleenlataamisesta NiMH-akkujen kapasiteetti on voinut laskea jopa 30- 40 % lähtöarvostaan. Nykyään markkinoilla on myös ”uuden sukupolven” NiMH-akkuja (esim Sanyo Eneloop, GP Recyko, Varta Ready2Use ), joiden itsepurkautuminen on tätä huomattavasti vähäisempää, kapasiteetin valmistajat lupaavat vuodenkin säilytyksen jälkeen olevan 70 – 85 % lähtöarvosta.

Akkuja myydään usein paketteina, joissa mukana on laturi, useimmiten pikalaturi. Mittauksia ennen akkuja ladattiin tällaisilla latureilla latureiden käyttöohjeiden mukaan. Mittauksissa osoittautui, että tällaisilla ”kylkiäislaturilla” akkuja ei saatu ladattua lähellekään ilmoitettua kapasiteettia. Akkujen kapasiteetti saattoi jäädä 20 %, jopa 40 % alhaisemmaksi kuin nimelliskapasiteetti. Koska tarkoituksena oli mitata akkujen ominaisuuksia antamatta laturin ominaisuuksien vaikuttaa tuloksiin siirryttiin testimenettelyyn, jossa akut ladattiin yhdellä ja samalla ulkomaisissa laturitesteissä akut lähes 100 prosenttiseen kapasiteettiin lataavalla laturilla Maha C-204. Koejärjestely hidasti testausta sen verran, että akkujen osalta tulokset esitetään kokonaisuudessaan myöhemmin keväällä. Tämän paristotestin tuloksiin on kuitenkin vertailun vuoksi otettu muutaman NiMH akun mittaustulokset. Mittauksissa todettiin myös se seikka, että maksimaalisen kapasiteetin saamiseksi etenkin pidemmän aikaa käyttämättöminä olleista akuista niitä kannattaa purkaa ja ladata useita kertoja peräkkäin. Akkujen tulokset ovat akuista, jotka on kerran tyhjennetty noin 200 mA virralla ja ladattu täyteen 200 mA virralla ennen mittauksia.

Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että paristot ja akut ovat massatuotteita, joiden laatu, tässä tapauksessa niistä saatava energia, saattaa vaihdella valmistusajankohdasta toiseen. Esitetyt tulokset perustuvat kolmeen mittaukseen kustakin paristosta ja akusta.

Kuviot 1 – 7 kuvaavat kuormitettujen paristojen ja akkujen jännitettä ajan suhteen. Kuvioissa esitetyt kuvaajat ovat mittauksesta, joka edustaa parhaiten kyseisen pariston tai akun mittausten keskiarvoa. Kuvioissa esitetään vertailun vuoksi myös tehokkaimmaksi odotetusti osoittautuneen Lithiumpariston jännite/aika käyrä.

Kuvioiden 8-13 pylväsdiagrammien siniset palkit kuvaavat montako minuuttia paristoista saa virtaa siitä hetkestä lähtien kun niihin on kytketty 1,175 Ohmin tai 3,3 Ohmin kuorma siihen hetkeen, kun jännite on laskenut alle yhden (1,000 ) volttin. Diagrammeissa punaisilla palkeilla on kuvattu montako minuuttia Eurolla kustakin paristosta saa virtaa pariston kappalehinnan huomioon ottaen. Laskelmassa perustana oleva paristojen yksikköhinta näkyy taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös mitatusta jännitteestä, ajasta ja vastuksesta laskettu virtamäärä Ah ja energia kWh. Kuvioissa käytetyt patterien lyhenteet on esitetty taulukossa 1. Taulukkoon on punaisella värillä merkitty paristot, joita myydään ainoastaan joidenkin kauppaketjujen omissa myyntipisteissä.

 

Paristot ja akut ostettiin pienimpinä mahdollisina myyntipakkauksina . Koemateriaalia ei pyritty ostamaan halvimmasta paikasta tai erikoistarjouksena vaan normaalihintaisina.

Paristojen samoin kuin akkujenkin myyntihinnat vaihtelevat ostopaikan ja erikoistarjousten mukaan, joka aiheuttaa poikkeamia kuvioiden 8-12 ja taulukon 1 Minuuttia/Euro- ja Euro/kWh- hintoihin. Täten vertailukelpoisten Minuuttia/Euro ja Euro/kWh lukujen saamiseksi ja paristojen keskinäistä hintasuhdetta arvioitaessa taulukon 1 sarakkeen ”Minuuttia” luku on jaettava pariston yksikköhinnalla ja sarakkeen ”Wh” luku on jaettava pariston yksikköhinnalla ja kerrottavaa tuhannella.

Koska akkuja on tarkoitus ladata uudelleen ei akuille ole esitetty Minuuttia/Euro- eikä kWh-hintaa. Jo kolmen tai neljän latauskerran jälkeen akut tulevat edullisimmiksi käyttää kuin alkaliparistot. Akkujen itsepurkautumisen vuoksi niitä ei kuitenkaan tulisi käyttää kriittisissä pitkäaikaiskohteissa, kuten hälyttimissä ym.

Yhteenveto

Tavallisia paristoja kuormitettiin vain 3,3 Ohmin kuormalla. Tavallisista paristoista saatava energia on selvästi alkali-paristojen energiaa alhaisempi, noin 20 % alkaliparistojen energiasta. Tehokkaimmaksi tavallisista paristoista osoittautui HW Max ( Claes Ohlsson ). Kun otetaan huomioon HW Max paristojen hinta on niistä saatava käyttöaika Minuuttia/Euro jopa useaa alkaliparistoa suurempi.

Mittauksissa olleiden eri valmistajien alkaliparistojen energiassa ei mittausten mukaan ole oleellisia poikkeamia toisiinsa nähden. Kun vertailukohdaksi otetaan mittauksissa olleiden paristojen hinta osoittautui halvimmista Ikean, Bilteman ja Cotechin alkaliparistoista saatavan eniten käyttöaikaa Eurolla.

Lithiumparisto osittautui odotetusti paristoja ja akkuja energiarikkaammaksi. Johtuen Lithiumparistojen korkeasta hinnasta on niiden käyttö alkaliparistoja huomattavasti kalliimpaa. Suurikapasiteettisista akuista saatava energia on varsin lähellä Lithiumparistosta saatavaa energiaa. Akkujen itsepurkautuminen aiheuttaa kuitenkin sen, että alkaliparistot ja etenkin Lithiumparistot sekä ”uuden sukupolven” NiMH akut soveltu-vat tavallisia NiMH akkuja paremmin harvakseen useamman kuukauden ajalla käytettäviin kohteisiin, kuten kameroihin ja salamiin. Kameroihin ja salamiin, joilla kuvataan paljon lyhyen ajan sisällä, soveltuvat parhaiten akut, kunhan niitä ladataan riittävän usein.

 

 

Sivun alkuun >>

Suomen perhoset levittäytymässä pohjoisemmaksi ilmaston muuttuessa
2.2.2009

Suomen päiväperhoset ovat levittäytyneet lyhyessä ajassa ja maailmanlaajuisesti ennätyksellisen nopeasti kohti pohjoista. Perhosten levinneisyysalueen pohjoisreuna on keskimäärin siirtynyt noin vuosikymmenessä 60 kilometriä pohjoisemmaksi. Kolme lajia oli levittäytynyt jopa yli 300 km pohjoisemmaksi. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kansainvälisessä julkaisusarjassa juuri ilmestyneessä artikkelissa.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin kanssa hyödyntäen valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa kerättyjä havaintoja. Siinä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen perhoslajistoon ja se on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Global Change Biology –julkaisusarjassa. Suomen perhosten levinneisyyttä tutkittiin kahden tutkimusjakson, vuosien 1992-1996 ja vuosien 2000-2004 välillä. Samaan aikaan vuosittaiset lämpösumman kertymät ovat siirtyneet maassamme 200-300 kilometriä pohjoista kohti. Nopeimmin reagoivat perhoslajit ovat pysyneet muutoksessa mukana, mutta useimmat lajit eivät ole tähän pystyneet.

Perhosten lajiominaisuudet selittävät hyvin tutkimuksissa havaitut levinneisyysalueiden muutokset: voimakkaasti liikkuvat perhoslajit, jotka elävät metsänreunoissa ja käyttävät puuvartisia kasveja ravintonaan toukkavaiheessa, ovat levinneet voimakkaimmin. Niityillä elävät perhoset ovat siirtyneet pohjoista kohti selvästi metsänreunalajeja vähemmän. Lajien suojelun kannalta huolestuttavaa on, että uhanalaisiksi luokitellut perhoset eivät ole siirtyneet lainkaan.

Tulosten pohjalta voidaankin ennustaa, mitkä lajit ovat enemmän turvassa ilmastonmuutokselta ja mitkä lajit ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen jatkuessa. Esimerkiksi toukkavaiheessa yleisiä ja laajalle levinneitä pensaita ja puita ravintonaan käyttävät haapaperhonen, paatsamasinisiipi ja pihlajaperhonen jatkanevat ilmaston lämmetessä levittäytymistään kohti pohjoista. Toisaalta monet elinympäristöjen vähenemisen vuoksi harvinaistuneet perhoslajit kuten pikkuapollo, tummakirjosiipi ja virnasinisiipi, kohtaavat jatkossa entistä suurempia ongelmia, koska ne eivät pysty seuraamaan niille suotuisan ilmastoalueen siirtymistä pohjoiseen.

Kuva: Keisarinviitta (Juha Pöyry)

Sivun alkuun >>

Täpläverkkoperhosten lentoa seurattiin tutkalla
8.12.2008

Helsingin yliopiston tutkijat saivat harmonisen tutkan avulla ainutlaatuisen tarkkaa tietoa perhosten liikkeistä. Tutkijat kiinnittivät kolmesta eri maasta kotoisin oleville täpläverkkoperhosille antennit selkään ja seurasivat niiden liikkumista luonnonolosuhteissa. Yllättävää kyllä, hyvin erilaisista ympäristöistä kotoisin olevat perhoset liikkuivat keskimäärin lähes yhtä aktiivisesti. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkoversiossa.

Karhujen ja muiden suurten nisäkkäiden liikkeiden seuraaminen GPS-pantojen avulla on hyvin yleistä, mutta hyönteisten liikkumisesta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän tutkijat veivät täpläverkkoperhosia Englantiin, jossa Rothemstad Research -tutkimuslaitos on kehittänyt hyönteisten reaaliaikaiseen seuraamiseen soveltuvan harmonisen tutkan. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena oli liikkumisen evoluutio, erityisesti se liikkuvatko erilaisista elinympäristöistä peräisin olevat perhoset eri tavoilla.

Kokeessa oli mukana täpläverkkoperhosia Kiinasta, Virosta ja Ahvenanmaalta. Kiinassa ja Virossa kyseiselle perhoselle sopiva elinympäristö esiintyy suurina yhtenäisinä alueina, kun taas Ahvenanmaalla sopivat kedot ovat pieniä ja usein kaukana toisistaan. Tutkijat kiinnittivät perhosille antennit ja seurasivat niiden liikkumista harmonisen tutkan avulla. Menetelmä antoi poikkeuksellisen tarkkaa tietoa perhosten liikkeistä; tutkijat keräsivät yhteensä 51 km lentopolkuja joissa perhosten sijainti oli tiedossa kolmen sekunnin välein.

Elinympäristöjen erilaisuudesta huolimatta kaikilta alueilta kotoisin olevat perhoset liikkuivat keskimäärin lähes yhtä aktiivisesti. Suurin vaihtelu löytyi Ahvenanmaan sisältä: edellisen vuoden aikana perustetuista populaatioista peräisin olevat perhoset olivat erityisen aktiivisia. Sen sijaan yli viisi vuotta vanhojen populaatioiden perhoset liikkuivat kaikkein vähiten. Tutkimus osoitti, että evoluutiota tapahtuu luonnossa myös hyvin nopeasti. Perhospopulaation keskimääräinen liikkuvuus heilahti viidessä vuodessa äärilaidasta toiseen.

Lähde: Helsingin yliopisto

Sivun alkuun >>

Taantuma heikensi rajusti keräyspaperin kysyntää
3.12.2008

Keräyspaperin kysyntä heikkeni loka-marraskuussa rajusti maailmanlaajuisesti. Paperia on nyt runsaasti tarjolla, mutta kysyntä on heikkoa ja ostajat ovat varovaisia. Keräyspaperin hinta romahti marraskuun alussa ja näyttää edelleen laskevan. Pitkään sujuvasti jatkunut vienti Kaukoitään on lähes pysähtynyt.

Keräyspaperin käyttö vähenee myös Suomessa tehtaiden seisokkien ja koneiden sulkemisten takia. Vain kotitalouksista kerättävän, ns. kotikeräyspaperin kysyntä on pysynyt toistaiseksi hyvänä. Alan tukkukauppa Paperinkeräys Oy toimittaa kotikeräyspaperia raaka-aineeksi sekä kotimaahan että vientiin.

Suomessa eniten ovat heikentyneet paperista tai pahvista valmistettujen pakkausmateriaalien kuten teollisuuskääreiden ja aaltopahvipakkausten markkinat. - Keräyspaperimarkkinoiden lähitulevaisuuden näkymät ovat synkät, ja varastomme tulevat kasvamaan. Varsinkin ruskeiden kuitujen myynti tulee olemaan hyvin haasteellista, kertoo johtaja Merja Helander Paperinkeräys Oy:stä. Tällä hetkellä yhtiö vie keräyspahvia Ruotsiin, Saksaan ja Aasiaan.

Poikkeuksellisen vaikeaa ylitarjontatilannetta helpotetaan ensisijaisesti keräyspaperin viennillä.

Huono markkinatilanne ei vaikuta paperin keräämiseen


Keräyspaperin tuottajayhteisönä Paperinkeräys vastaa koti- ja toimistopapereiden talteenoton järjestämisestä koko Suomessa.

- Keräyspaperin markkinatilanteen heikentyminen ei vaikuta keräykseen, vakuuttaa Paperinkeräyksen hankintapäällikkö Petteri Paananen . Yhtiö on jo parin vuoden ajan tehostanut keräyslogistiikkaa uudistamalla lähes 7 000 aluekeräyspisteen säiliöt entistä suuremmiksi ja sijoittamalla ne aikaisempaa parempiin paikkoihin. Tavoitteena on ollut säiliöiden tyhjennysrytmin harventaminen, keräyskustannusten nousun hidastaminen sekä päästöjen vähentäminen ympäristöön.

- Pyrimme parhaillaan parantamaan keräyskalustoa myös yli 50 asukkaan kerrostaloissa, joille tarjoamme esimerkiksi suuria syväkeräyssäiliöitä veloituksetta käyttöön, Paananen sanoo.

Metsäteollisuuden omistama Paperinkeräys Oy myi viime vuonna 611 600 tonnia keräyspaperia, josta kotimaahan päätyi 80 prosenttia. Yhtiö vei keräyspaperia 135 000 tonnia. Tuonti oli 18 000 tonnia. Lähinnä tuotiin vaaleaa toimistokeräyspaperia ja sanomalehtiä, joiden kotimaan kysyntä ylitti tarjonnan.

Lähde: Paperinkeräys Oy

 

Sivun alkuun >>