Helsingin seudun kaupungit kertovat verkossa palveluistaan selkokielellä
26.5.2011
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien palveluista kertova selkokielinen verkkosivusto on avattu osoitteessa www.helsinginseutu.fi/selkokieli. Sivusto palvelee henkilöitä, joilla on vaikeuksia yleiskielisen tekstin lukemisessa tai ymmärtämisessä.
Verkkosivustolla esitellään erityisesti selkokielen kohderyhmiä koskettavia palveluja. Sivusto tarjoaa tietoa kaupunkien peruspalveluista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, joukkoliikenteestä, ympäristöpalveluista ja vapaa-ajan vietosta. Lisäksi kerrotaan kaupunkien päätöksenteosta ja siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa kotikaupunkiensa toimintaan.
Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin luettavaa ja ymmärrettävää kieltä. Sitä tarvitsevat muun muassa kehitysvammaiset, erilaisista tarkkaavaisuus- ja oppimishäiriöistä kärsivät sekä dysfasiaa tai dementiaa sairastavat. Selkokielestä hyötyy myös osa maahanmuuttajista.
Selkokielisyyden takeena sivustolla käytetään Selkokeskuksen myöntämää selkologoa. Tekstien mukautuksen selkokielelle on tehnyt Kehitysvammaliiton omistama FAIDD Solutions Oy. Sekä graafisessa ilmeessä että teknisessä toteutuksessa on otettu huomioon Kehitysvammaliiton esteetöntä verkkopalvelua koskeva ohjeistus.
Ruotsinkielinen selkosivusto avataan myöhemmin tänä vuonna.
Palvelun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien viestintä- ja tietotekniikkayksiköt yhdessä Helsingin seudun liikenteen, Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n kanssa.
Sivun alkuun >>
 |
Habitare-suunnittelukilpailun aiheena Huussi
18.1.2011
Kymmenettä kertaa järjestettävän Habitare-suunnittelukilpailun teemana on Huussi. Kilpailijoiden tehtävänä on hahmotella kokonaismielikuva ulkokäymälän ja sen esinemaailman arkkitehtonisesta ja muotoilullisesta luonteesta. Suomen Messujen ja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun järjestämän kaksivaiheisen kilpailun päätuomariksi on kutsuttu arkkitehti Mikko Heikkinen. Voittaja julkistetaan 14. syyskuuta, ja finalistityöt ovat esillä Habitare-messuilla 14.-18.9.2011. Pääpalkinnon 10 000 euroa lahjoittaa Suomen Messusäätiö.
Habitare-suunnittelukilpailuun voivat osallistua enintään 35-vuotiaat Suomessa toimivat muotoilijat ja arkkitehdit sekä Suomessa muotoilua ja arkkitehtuuria opiskelevat henkilöt ja heidän muodostamansa työryhmät. Tuomaristo kiinnittää arvioinnissaan huomiota ehdotusten yleiseen arkkitehtoniseen ja muotoilulliseen laatuun, toiminnallisiin ja rakenteellisiin vaatimuksiin sekä kestävyyteen ja selkeyteen.
Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy 31.3.2011. Kilpailuehdotuksista valitaan 3-5 finalistia, jotka toteutetaan Habitare-messuille Helsingin Messukeskukseen. Ensimmäisen vaiheen tuomariston puheenjohtaja on Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun dekaani, professori Helena Hyvönen . Muut jäsenet ovat: sisustusarkkitehti, professori Simo Heikkilä , Aalto-yliopisto; arkkitehti, professori Pentti Kareoja , Aalto-yliopisto; arkkitehti Karola Sahi , Aalto-yliopisto; muotoilija, professori Timo Salli , Aalto-yliopisto; sisustusarkkitehti, muotoilija Timo Sairi , Aalto-yliopisto; näyttelyryhmäpäällikkö Päivi Kukkamäki , Suomen Messut. Kilpailun ratkaisun tekee arkkitehti, professori Mikko Heikkinen , ja tulokset julkistetaan Habitare-messuilla 14.9.2011.
Sivun alkuun >>
Aivomekanismi ennustaa muistikuvan pysyvyyttä
23.11.2010
Mistä johtuu, että joskus asiat jäävät helposti mieleen, kun taas toisinaan ne unohtuvat, vaikka näimme paljon vaivaa niiden oppimisessa? Aalto-yliopiston tutkimuksessa esitellään aivoista löytynyttä mekanismia, joka selventää osittain näitä kysymyksiä.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten koehenkilöt muistivat heille tuntemattomien muinaistyökalujen nimet välittömästä oppimisen jälkeen sekä viikkojen ja kuukausien päästä. Esineiden nimeämisen aiheuttamaa aivotoimintaa mitattiin magnetoenkefalografialaitteen (MEG) avulla.
Viikko oppimisvaiheen jälkeen tehdyssä testissä kaikki tutkittavat onnistuivat nimeämään esineet lähes täydellisesti. Kuitenkin samassa yhteydessä MEG-laitteella mitatussa aivosignaalissa havaittiin yksilöiden välisiä eroja, joiden perusteella oli mahdollista ennustaa tutkittavien suoriutumista kymmenen kuukauden kuluttua tehdyssä lopullisessa muistitestissä. Hyvää muistisuoritusta ennusti se, että esineiden nimeämistilanteessa aivosignaalit vahvistuivat vasemmassa ohimolohkossa ja otsalohkon alaosassa, jotka ovat tunnettuja kielen käsittelyn alueita. Tulokset voidaan tulkita siten, että jokainen mieleenpalauttamiskerta voi joko heikentää tai vahvistaa muistijälkeä. Hyvän kielellisen muistin salaisuus piilee siis tehostuneessa aivotoiminnassa nimenomaan mieleenpalauttamisen yhteydessä.
Tulos ei ainakaan suoraan selity älykkyydellä tai kokeenaikaisella keskittymisellä. Tulos oli yllättävä ja ensimmäinen ihmistutkimuksissa, vastaavia tuloksia on aikaisemmin löytynyt vain eläintutkimuksissa. Lisätutkimuksilla voidaan selventää sitä, mitkä toiminnot johtavat tehostuneeseen aivotoimintaan mieleenpalauttamisen aikana.
Tutkimus tehtiin Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Artikkelin nimi on "Modulation of brain activity after learning predicts long-term memory for words", ja on vastikään julkaistu arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä.
Lähde: Tutkija Annika Hultén, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
Sivun alkuun >>
|
Tutkimus: Kolmannes suomalaisista ei pese tyynyään koskaan
15.10.2010
Milloin olet viimeksi pessyt tyynysi? Sitä kannattaisi pyöräyttää pesukoneessa useammin, sillä hiki ja rasva kerääntyvät nopeasti tyynyn sisään ravinteikkaaksi liaksi, jossa viihtyvät sekä pölypunkit että home. Tuore tutkimus osoittaa, että vuoteen siivoaminen ei kuulu vielä joka kodin rutiineihin.
Suomalaiset ovat laiskoja huoltamaan vuodevaatteitaan. Jopa kolmasosa ei pese tyynyään koskaan, ja lopuilla tyynyn pesuväli vaihtelee kuukaudesta jopa vuoteen. Tämä käy ilmi tuoreesta, Unikulman teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.
- Ehkä se on jonkinlaista laiskuutta ja mukavuudenhalua, vaikka tosiasiassa tyynyn peseminen ei ole sen vaikeampaa kuin vaatteidenkaan peseminen, pohtii Unikulman ergonomiasuunnittelija Vesa Tuominen.
Miksi tyynyn peseminen sitten on niin tärkeää, kun siinä on joka tapauksessa tyynyliina päällä? Tyynyliina toki auttaa, mutta se ei yksin pidä tyynyä puhtaana. Ihmisestä erittyy yön aikana yllättävän suuria määriä hikeä ja rasvaa, joka kerääntyy tyynyn sisään. Ravinteikas lika on herkkua pölypunkeille.
- Jos tyynyä ei pestä vuoteen, se voi kerätä jopa kilon lisää painoa. Likaiseen tyynyyn kerääntyy lopulta samanlaista hometta kuin mitä on kosteusvaurioisessa kylpyhuoneessa.
Pesemätön tyyny on terveysriski
Pesemätön tyyny kuulostaa ällöttävältä, mutta se on myös haitaksi terveydelle. Kun yöt ollaan poski poskea vasten likaisen tyynyn kanssa, tuloksena voi olla iho-oireita sekä tulehduksia silmissä, poskionteloissa ja korvissa. Myös kuorsaaminen saattaa johtua tyynystä.
Likaisen tyynyn aiheuttamista oireista kärsivät todennäköisimmin alle 34-vuotiaat, sillä tutkimuksen mukaan he jättävät useimmiten tyynynsä pesemättä. Ahkerimmin tyynyä käytetään pesukoneessa perheissä, joissa on lapsia.
- Pahimmat tyynyt, joihin olen itse törmännyt, olivat eräässä päiväkodissa. Ne painoivat kaksi ja puoli kiloa, kun taas uusi, puhdas tyyny painaa vain puoli kiloa. Laboratoriossa tyynyjen sisältä löydettiin aikamoisia homemääriä. Ei ihme, että päiväkodissa oli niin paljon poissaoloja.
Pari vuotta ja vaihtoon
Säännöllinen peseminen on tyynyn oikeaoppisen huoltamisen perusta. Tyynyjä voi pestä pesukoneessa, joskaan normaalikokoiseen koneeseen ei kannata sulloa kerralla yhtä tyynyä enempää. Pesuainetta käytetään vain noin viidesosa normaalista määrästä.
- Peseminen toimii vanutäytteisillä tyynyillä. Sen sijaan vaahtomuovitäytteiset tyynyt puhdistetaan imuroimalla ne sisältä ja pesemällä irrotettava päällinen, Vesa Tuominen neuvoo.
Peseminen pitää tyynyn käyttökunnossa pari vuotta, jonka jälkeen on aika vaihtaa uuteen. Suurimmalla osalla tutkimukseen vastanneista on päänsä alla alle kaksivuotias tyyny, mutta joillakin sama päänalus on kestänyt käytössä jopa kymmenen vuotta.
- Vanhaa tyynyä ei sitten saa siirtää lapsille, kesämökille tai vierassänkyyn, vaan se kuuluu ehdottomasti jätteisiin. Esimerkiksi meillä vanhat tyynyt viedään Riihimäen lämpökeskukseen. Käytetyissä tyynyissä on niin paljon rasvaa ja muuta likaa, että kilo tyynyä vastaa lämpöarvoltaan 700 grammaa öljyä.
Faktaa: Tyynynhoidon abc
- Tyynyä hoidetaan sekä pesemällä että tuulettamalla. Tuulettaminen ei poista likaa, mutta raikastaa tyynyä ja pitää sen kuivana.
- Suositeltu pesuväli on noin kaksi kuukautta. Vähän hikoileva, tyynyliinaa ahkerasti vaihtava nukkuja voi venyttää pesuvälejä pidemmäksikin, kun taas paljon hikoilevan pitäisi pestä tyyny useammin.
- Vanutäytteisiä tyynyjä voi pestä pesukoneessa yksi kerrallaan. Pesuainetta käytetään noin viidennes normaalimäärästä, jotta tyynyyn ei jää jäämiä. Tuplahuuhtelu ja rumpukuivaus viimeistelevät pesun.
- Vaahtomuovitäytteisiä tyynyjä ei voi laittaa pesukoneeseen, vaan ne puhdistetaan imuroimalla sisältä ja pesemällä irrotettava päällinen.
- Peseminen ja tuulettaminen pitävät tyynyn hyvässä kunnossa pari vuotta, jonka jälkeen on aika vaihtaa uuteen.
Lähde: Unikulma
Sivun alkuun >>
|
Älykäs tulisija kertoo tarpeensa
4.10.2010
Tulikivi-uuneihin saa nyt uuninohjausjärjestelmän, joka tehostaa polttopuun käyttöä ja tulisijan tasaista lämmönluovutusta huonetilaan sekä minimoi pienhiukkaspäästöt. Järjestelmän ohjauspaneelin avulla tulisija kertoo, paljonko lämpöä siihen on varautunut ja opastaa, milloin lämmittäminen kannattaa lopettaa.
Älykäs tulisija osaa Tulikivi Green C10 -uuninohjausjärjestelmän avulla säätää toimintaansa. Näin käyttäjä saa nostettua entisestään tulisijansa hyötysuhdetta ja minimoitua myös pienhiukkaspäästöt. Ilman uuninohjausjärjestelmää käyttäjä voi tarkastella palamisen tehokkuutta vain silmämääräisesti liekkien voimakkuutta ja puumäärää arvioimalla.
Helppokäyttöisestä, seinään asennettavasta ohjauspaneelista nähdään tulisijan kulloinenkin tila. Siitä voi seurata, kuinka tulisija jäähtyy luovuttaessaan lämpöä huonetilaan ja milloin uudelleenlämmitys kannattaa aloittaa. Tulisija myös varoittaa mahdollisista häiriöistä, kuten ylilämmittämisestä tai polttopuiden huonosta syttymisestä.
Tulikivi Green C10 -uuninohjausjärjestelmä sopii uusimpiin Tulikivi-uuneihin. Laitteen mukana tulee selkeä käyttöohje.
Sivun alkuun >>
Miten metsät kestävät myrskyjä ja hellettä?
3.9.2010
Talven runsaat lumet taivuttivat etenkin lehtipuita. Kuva Risto Koiravuori
Vaikka Suomessa saadaankin nauttia neljästä vuodenajasta, viime talven runsaat lumet ja kesän helteet eivät ole meillä aivan tyypillisiä ilmiöitä. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksesta luontoon on puhuttu paljon, mutta nyt näyttää siltä, että tänä vuonna on selvitty melko vähällä.
Vaikka luminen talvi ja kuuma kesä koettelivatkin Suomen metsien kuntoa, poikkeuksellisista sääolosuhteista selvittiin kunnialla. Metsissä ei juurikaan ole nähtävillä heti havaittavissa olevia vaikutuksia rajun sään jäljiltä.
- Talven runsaat lumet taivuttivat etenkin lehtipuita, mutta niihin ei jäänyt merkittävästi pysyviä haittoja. Nähtäväksi jää, nähdäänkö seuraavana kasvukautena merkkejä kesän helteistä. Takavuosina on esiintynyt vanhempien kuusien harsuuntumista, jos edellinen kasvukausi on ollut kuiva ja kuuma, kertoo metsäneuvoja Markku Modig Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.
Kulunut kesä oli paitsi kuuma, myös kuiva, sillä sateet jäivät vähäisiksi. Vaikka kuiva kausi näkyykin joillain alueilla koivunlehtien ruskettumisena, puusto ei kuitenkaan ole juuri kärsinyt kuivuudesta. Esimerkiksi karut mäntymetsät ovat päinvastoin hyötyneet lämmöstä.
- Puuntaimet ovat kärsineet yllättävän vähän, vaikka esimerkiksi kuusentaimien kohdalla käytetään uutta istutustapaa, jossa taimet istutetaan mättääseen. Juuristo on ehtinyt kehittyä mättäässä niin hyvin, että taimi saa tarvitsemansa veden.
Myrskyistä taloudellista vahinkoa
Keskikesän rajuilla myrskyillä oli luultavasti suurimmat vaikutukset metsiin, sillä trombit kaatoivat hehtaareittain puita eri puolilla Suomea. Vaikka meillä on ollut aikaisempina vuosina suurempiakin myrskyjä, tänä kesänä vahingot ovat olleet joillakin metsätiloilla todella suuria, kun lähes koko puusto on kaatunut.
Taloudellisessa mielessä puiden kaatuminen, katkeilu ja arvon aleneminen ovat olleet ylivoimaisesti suurimpia myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.
- Uudistusikäisissäkin metsissä tulee varmaan 20-30 prosentin vahinkoja puiden normaalista arvosta. Kasvatusmetsissä, joissa puut ovat menneet nurin ennen aikojaan, vahingot ovat varmaankin viidenkymmenen prosentin luokkaa hakkuuarvosta, Modig arvelee.
Sääilmiöihin ei voi varautua
Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat luonnolle uusia haasteita.
- Ilmastonmuutoskeskustelussa on peloteltu ihmisiä sillä, että puut eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Toisaalta monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että metsät sopeutuvat ihan hyvin, Modig pohtii.
Rajuihin sääolosuhteisiin ei juurikaan voi varautua. Modig näkee esimerkiksi kastelun kuivina kausina enemmän puutarhapuolen kuin normaalin metsätalouden toimenpiteenä. Mahdollisten tuhojen selvittelyyn metsänomistajille on kuitenkin tarjolla apua.
- Metsänhoitoyhdistyksillä on koko maan kattava verkosto, josta voi saada neuvoja ja tukea. Esimerkiksi myrskyn kaatamien puiden raivaus hoidetaan koneellisesti ja on enemmän metsäyhtiöiden heiniä, mutta myös metsänhoitoyhdistyksiltä voi saada koneellista puunkorjuuapua sekä ensiapua muun muassa teiden auki raivaamiseen myös miestyönä.
Sivun alkuun >>
Lähde: MTK
|
Kuikka on mökkiläisten rakkain lintu
21.7.2010
Kuikka otti ylivoimaisen voiton suomalaisten rakkaimman mökkilinnun äänestyksessä. Uljaan ja kaunisäänisen kuikan nimesi suosikikseen 38 % vastaajista. Rakkaimmat mökkilinnut selvitettiin BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa 26.6.–4.7. Tapahtumassa kerättiin myös lintuhavaintoja.
Oman suosikkilintunsa ilmoitti verkossa tai postikortilla 1358 henkilöä, joista useampi kuin joka kolmas äänesti kuikkaa. Perusteluiden mukaan kuikassa arvostetaan erityisesti sen tunnelmallista ääntä ja kaunista ulkonäköä. Kuikan myös koetaan kuuluvan mökkirannan maisemaan ja edustavan jonkinlaista suomalaista muinaisuutta. Kuikkia olikin olemassa fossiililöytöjen mukaan jo 40 miljoonaa vuotta sitten.
Kuikan äänivyöryn takana seuraavaksi suosituimpia mökkilintuja ovat laulujoutsen (6 % äänistä), västäräkki (4 %) ja rantasipi (3 %). Hyvin moni lintu sai kuitenkin ystäviä: osallistujat nimesivät suosikikseen lähes 100 eri lintulajia. Tyypillisiä lempilintuja ovat kokonsa, värityksensä, ääntelynsä tai yleisyytensä puolesta helposti havaittavat lajit, erityisesti vesilinnut ja pihoilla viihtyvät nk. pikkulinnut.
Rakkaimpien mökkilintujen lisäksi kerättiin havaintoja viidestä kohdelajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta. Havainnointiin osallistui yli 2500 henkilöä yli 1000 paikalta, ja kohdelajien yksilöitä havaittiin yhteensä yli 7700 eri puolilla maata. Aktiivisimmat mökkibongarit löytyivät Salosta, Ruokolahdelta ja Mäntyharjusta.
Mökkibongauksen tuloksia voi tarkastella tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi. Tulossivuilta löytyvät eri lintulajien saamat äänet perusteluineen, kunkin mökkikunnan osallistujamäärät sekä taulukot ja kartat viiden kohdelajien havainnoista.
Mökkibongaus oli avoin kaikille missä tahansa Suomessa. Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa. Mökkibongaus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa maailmassa.
Lähde ja kuva: BirdLife Suomi ry
Sivun alkuun >>
|
Terävämpi kuva ei synny pelkällä televisiolla
10.3.2010
Moni suomalainen on hankkinut teräväpiirtotelevision paremman kuvanlaadun toivossa. Pettymys kotisohvalla saattaa olla suuri, kun kuvanlaatu ei olekaan sitä, mitä mainoksessa luvattiin.
Suomalaiset seikkailivat digiboksi-viidakossa vain vähän aikaa sitten. Nyt samanlainen viidakko on selvitettävänä televisiokaupassa, sillä hyllyt ovat täynnä teräväpiirtolaitteita toinen toistaan paremmilla ominaisuuksilla. Vielä pitäisi tietää, millainen laite kannattaa hankkia, jos kotiin haluaa television parhailla mahdollisilla kuvanlaatuominaisuuksilla.
– Teräväpiirtotelevisiossa kuvan tarkkuus on noin viisi kertaa suurempi kuin tavallisessa lähetyksessä. Kuvan värit ja liike toistuvat huomattavasti paremmin sekä selkeämmin, Canal Digitalin tekninen johtaja Teemu Miettinen kertoo.
Moni kuluttaja on kuitenkin pettynyt ostettuaan uuden, parempaa kuvaa lupaavan laitteen.
– HD-television näyttöruutu on tehty tarkemmalle lähetykselle kuin se, mikä kotona näkyy. Kuva voi siis olla kuvaputkitelevisiota huonompi, jos kotona eivät HD-lähetykset näy. Jos kuluttaja on antenniverkon parissa, joissakin tapauksissa kannattaisikin pitää vanha kuvaputkitelevisio, Miettinen toteaa.
Kanavia on tulossa lisää
Kuluttajan saattaakin olla haastavaa valita oikeanlainen laite kotiin. Eivätkä televisiomainokset ainakaan helpota valintaa. Mainoksissa luvataan paras kuvanlaatu, mutta unohdetaan mainita, että se vaatii myös samalla HD-kanavat.
– Maksutelevisio-operaattoreilla on kattavat nettisivut, joissa valikoiman ja hintojen vertailu on helppoa. Alan liikkeissä osataan myös neuvoa, ja ehkä helpoin tapa onkin marssia liikkeeseen ja kysyä oman asuinalueensa mahdollisuuksista. Suurimmissa kaupungeissa paikallinen kaapeliverkko tarjoaa omaa kanavapakettiaan, ja puolestaan omakotitaloissa satelliittivastaanotin on ehkä helpoin tapa saada parasta mahdollista kuvaa kotitelevisioon, Miettinen kertoo.
Kotimaisia teräväpiirtokanavia on tällä hetkellä vain kaksi kappaletta. Määrän uskotaan kuitenkin moninkertaistuvan vielä tämän vuoden aikana. Niiden rinnalla ulkomaisten kanavien määrä myös lisääntyy.
– Maksutelevisio-operaattoreilla on useampia kymmeniä HD-kanavia, joita myydään erilaisissa paketeissa. Esimerkiksi me välitämme 13 eri HD-kanavaa. Niiltä tulee ohjelmaa laidasta laitaan: urheilua, elokuvia, ruoanlaittoa ja lasten ohjelmia.
Uusi HD-televisio ei tue uutta tekniikkaa
Televisioiden tekniikka kehittyy nopeammin kuin kukaan oikein pysyy edes perässä. Kun digi-lähetyksistä aikanaan puhuttiin, luvattiin interaktiivisia palveluita ja tarkempaa kuvaa, mutta kumpikaan ei ole toteutunut. Pian nykymuotoinen HD-tekniikkakin on vanhaa.
– HD-lähetyksiä lähetetään kaapelista, antennista ja satelliitista ja kaikille tarvitaan eri vastaanotintekniikka. Tällä hetkellä satelliittilähetyksissä on siirrytty S2-standardiin, joka on seuraavan sukupolven tekniikkaa. Sama kehitys tapahtuu myös kaapelissa ja antenniverkossa. Nykyiset HD-vastaanottimet toimivat sellaisenaan antenniverkossa, mutta pysyvät HD-lähetykset aloitetaan kuitenkin todennäköisesti järjestelmällä, jota nykyiset televisiot eivät tue sellaisenaan, Canal Digitalin tekninen johtaja Teemu Miettinen sanoo.
Sivun alkuun >>
|
Helsingin yliopiston tutkijat löysivät keinon vähentää hopean myrkyllisyyttä
25.2.2010
Kemistit Helsingin yliopistossa ovat valmistaneet uusia polymeereillä stabiloituja hopeananopartikkeleita. Tulos on merkittävä, sillä hopean antimikrobisia ominaisuuksia käytetään tekstiileissä, lattiapinnoitteissa ja maaleissa, vaikka hopeananohiukkasten terveysvaikutuksia ei täysin tunneta. Suomalaistutkijat arvioivat nyt, että hopea-altistusta voidaan vähentää, kun nanopartikkelit sidotaan kemiallisesti polymeereihin. Tutkimus ilmestyy piakkoin kansainvälisesti merkittävässä alan julkaisussa Colloid and Polymer Science.
Nanopartikkelit (nanometri on metrin miljardiosa) puhuttavat sekä tutkimuksessa että arjessa. Hopea taas on tunnettu antimikrobisena aineena pitkään, ja sen kaupallisia sovellutuksia on paljon. Marketeista löytyy kirjo tuotteita, joihin on lisätty hopeaa tai hopeananopartikkeleita. Tällaisia ovat antimikrobiset tekstiilit, säilytysastiat, suihkuverhot, pöytälevyt, lattiapinnoitteet, maalit ja liimat. Tarjolla on myös sisäisesti käytettävää kolloidista hopeavettä ja ulkoisesti käytettäviä hopeapitoisia voiteita ja deodorantteja, jopa haavanhoitotuotteita.
USA:ssa hopeananopartikkeleita sisältävien uusien hyönteismyrkkyjen rekisteröiminen on herättänyt pohdintaa niiden turvallisuudesta. Aiheellisesti kysytään, voiko aiemmista turvallisuustiedoista koskien hopeaionien ja metallisen hopean toksisuutta tehdä johtopäätöksiä hopeananopartikkeleiden myrkyllisyydestä. (1)
Helsingin yliopistossa on nyt kehitetty ratkaisu hopean toksisuuden vähentämiseen. Nanohiukkasia voidaan valmistaa usealla eri menetelmällä, jotka perustuvat metallisuolojen, tässä tapauksessa hopeanitraatin, pelkistykseen jonkin stabiloivan yhdisteen läsnä ollessa. Polymeereillä stabiloituja hopeananopartikkeleita on valmistettu onnistuneesti Helsingin yliopiston kemian laitoksen polymeerikemian laboratoriossa. Työssä on hyödynnetty laboratorion aiempaa kokemusta kultananopartikkeleista sekä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden tietotaitoa.
Helsingissä valmistuksessa stabiloivana yhdisteenä käytetään polymeeriä, jossa on reaktiivinen tiolipääteryhmä. Tioliryhmien tiedetään sitoutuvan voimakkaasti hopeaan, jolloin on mahdollista hopeananopartikkeleiden tehokas kolloidinen stabilisaatio ja kiinnittyminen polymeereihin. Polymeeri itsessään on pehmeä kumimainen akrylaatti, joka sisältää vesiliukoisen lohkon, jotta hopeaionit pystyvät vapautumaan muuten hydrofobisesta pinnoitteesta. Ajatuksena on, että näitä hopeananohiukkasia voisi käyttää pinnoitteena tai sen komponenttina. (2)
Hopean toksisuudesta mikro-organismeille on esitetty monta mekanismia. On osoitettu, että hopeaionit reagoivat soluissa proteiinien tioliryhmien kanssa. On myös näyttöä, että hopeaionit vaurioittavat DNA:ta siten, että sen monistuminen estyy. Myös hopean kykyä muodostaa erittäin niukkaliukoisia suoloja pidetään yhtenä sen vaikutusmekanismina. Kloridi-ionien saostuessa hopeakloridina solujen sytoplasmasta solujen soluhengitys estyy. Hopeananopartikkeleiden antibakteerinen teho tunnetaan myös varsin hyvin, etenkin gram-negatiivisia (esim. E.Coli ) bakteereja vastaan. Hopeananopartikkelit vaikuttavat sekä vapauttamalla hopeaioneja että kulkeutumalla kokonaisina solujen sisään.
Ihmisille hopeaa, hopeaioneja ja hopeananopartikkeleita on yleisesti pidetty melko harmittomina. Viimeisimmissä tutkimuksissa nanohiukkasten on kuitenkin osoitettu tunkeutuvan myös nisäkkäiden soluihin ja vaurioittavan perimää. On jopa viitteitä siitä, että hopeananopartikkelit kulkeutuisivat aktiivisesti soluihin endosytoosin avulla. Solun sisällä soluhengityksessä muodostuva vetyperoksidi hapettaa hopeananohiukkasia ja vapauttaa niistä hopeaioneja, jolloin niiden toksisuus kasvaa. Voidaan siis jopa olettaa hopeananopartikkeleiden olevan syto- ja genotoksisia. Hopeananohiukkasten on myös osoitettu kulkeutuvan huokosten ja rauhasten kautta ihon läpi. Jos ihossa on vaurioita, edistävät ne hopeahiukkasten läpäisyä ihon läpi.
On siis tärkeää, ettei hopeananopartikkeleita sisältävistä pinnoitteista vapaudu nanohiukkasia. Suomalaistutkijoiden mukaan tehon tulisikin perustua vain niistä liukeneviin hopeaioneihin. Näin ollen nanohiukkasten tulee olla mahdollisimman hyvin sitoutuneena pinnoitteeseen, jolloin mahdollista hopeananopartikkelialtistusta voidaan vähentää.
Sivun alkuun >>
Hampurin suomalaisen merimieskirkon perinteiset suurmyyjäiset
8.12.2009
Kuva: Hampurin suomalaisen merimieskirkon myyjäisissä Sirkka-Liisa ”Sipsa” Krahn valmiina myymään asiakkaille joulukoristeita.
Jo syyskuussa rupeavat tuttavat kyselemään minulta, milloin ”ne suomalaiset joulumessut“ ovat. He tarkoittavat Hampurin suomalaisen merimieskirkon perinteisiä joulumyyjäisiä, jotka ovat vuoden tapahtuma myös suomalaiselle siirtokunnalle, läheltä ja kaukaa. Myyjäisiä valmistellaankin koko vuosi.
Julisteet asemilla ja mainospylväissä tiedottavat tapahtumasta hyvissä ajoin, ja kanta-asiakkaitakin on paljon. Suuri ihmisjoukko odottaa ulkona jo ennen virallisia avajaisia. Hauskalla avajaispuheella ilahdutti kuulijoita tänä vuonna Suomen pääkonsuli Erja Tikka, ja kun hän kuulutti :”Myyjäiset on avattu!” virtasivat toiveikkaat asiakkaat sisälle kauniisti koristettuihin tiloihin, ostamaan sellaisia tuotteita, joita ei saa Saksan tavarataloista.
Neljän päivän myyjäisissä tarvitaan monta sataa vapaaehtoista auttajaa niin sisällä kuin ulkona terassilla ja monenlaisiin toimiin, kuten myyntiin ja muikunpaistoon sekä kahvinkaatoon. Myyjäispäivinä laskettiin kävijöiden määräksi 20 000 henkilöä. Tapahtuma on samalla mainiota Suomi-tiedotusta ja merkitsee myös tiivistä yhteistyötä ulkosuomalaisille.
Joulupukkikin oli työssä jakaen kilteille lapsille karamelleja. Myyjäisissä on eri tuotteilla omat osastonsa. Kauppansa tekevät niin Kalevala- kuin muut korut, taidelasi, käsityöt ja kynttilät, pöytäliinat ja kankaat, puu-, päre- ja tuohityöt, villapipot ja villasukat ovat menekkitavaraa, joulupaperit ja -kortit ovat tyylikkäämpiä kuin vastaavat saksalaiset. Kirjoja ja musiikkia on tarjolla. Eksotiikkaa tuovat eräpöytä, porontaljat ja joulukoristeet, tunnelmaa luovat osallistujien kansallispuvut ja erittäin ystävällisiksi kehutut myyjät, joiden joukossa on koko Suomi edustettuna pohjoisesta etelään. Auttajia tulee Suomesta saakka, kuten entiset hampurilaiset Seija Kuchta Joensuusta ja Satu Nikkanen-Oldendorff Turusta.
Tarjonta oli ensiluokkaista, ja asiakkaat etsivätkin erilaisia ”alkuperäisiä” omintakeisia tuotteita. Suomalainen design on maineikasta Saksassakin. Kerran viikossa - Kaija Gauppin johdolla - kokoontuvien työkerholaisten käsityöt ovat oiva lisä myyntiin.
Autotalli oli muuttunut supermarketiksi, missä saksalaiset hämmästelivät suomalaisia elintarvikkeita. Niitä suomalaiset ostivat eniten: ruisleipää ja juustoa, piirakoita, leipäjuustoa, marjahilloja, Fazerin tuotteita, kaikkea sinapista silliin. Ulkoterassilla houkuttelivat asiakkaita hernekeitto, poronkäristys, pyttipannu. Ihmetystä aiheutti makkaroiden maassa tuntematon saunamakkara: mitä kummaa se on?
Kahvilassa oli suomalaisleivonnaisten ja voileipien jakamisessa auttajilla täysi työ, sillä kahvinjanoisten jono ei tuntunut lyhenevän lainkaan. Asiakkaille piti selittää leivonnaistemme erityislaatua, karjalanpiirakoilla oli hurja menekki, lakka-, mustikka- ja puolukkakakut olivat jotain aivan erikoista.
Myyjäistulot ovat merimieskirkon hyväksi. Kirkolla on omaa henkilökuntaa ja isossa kiinteistössä hoitamista. Kirkko on suomalaisten monipuolinen kiintopiste Pohjois-Saksassa: se on kirkko, siellä kokoontuvat erilaiset toimintapiirit, Suomi-koulu ja partio, siellä on kirjasto ja kulttuurielämää suomalaisine taiteilijavierailuineen, konsertteineen, näyttelyineen, ja sen saunat ovat ahkerassa käytössä. Kahvilasta saa korvapuusteja ja Suomi-kaupasta suomalaisia tuotteita.
Myyjäiset tuovat vuosittain tervetulleen lisän kirkon budjettiin, nimenomaan vapaaehtoistyöllä, eli näissä myyjäisissä kukoistaa talkoohenki. Moni saksalainen aviomies tai Suomen ystävä on mukana työssä. Kaikkien panos on tärkeä. Tänä vuonna ohjasi myyjäisiä kirkon johtaja Heikki Huttunen tunnetulla taidollaan. Suuren voimainponnistuksen jälkeen kirkko avautuu siirtokuntalaisille itsenäisyys- ja joulujuhliin. Suomen Merimieskirkko on kappale kotimaata ulkomailla.
Teksti Kaarina Dehls
Kuvat Eike Dehls
Sivun alkuun >>
|
Heinäkuun lämpötila ennustaa luotettavasti männyn pituuskasvua
26.11.2009
Männyn pituuskasvu käynnistyy keväällä lämpötilan ohjaamana, ja lämpötila on myös tärkein kasvun etenemistä selittävä tekijä. Päivittäiskasvu kiihtyy päivien lämmetessä ja saavuttaa huippunsa yleensä aivan alkukesästä. Pituuskasvu päättyy yleensä heinäkuun alkupuolella. MMM Hannu Salminen selvittää Helsingin yliopistossa 27.11.2009 tarkastettavassa väitöskirjassaan lämpötilan vaikutusta männyn yhden kasvukauden pituuskasvuun ja vuosien väliseen pituuskasvuvaihteluun Pohjois-Suomessa.
Salminen kuvaa paikallista alkuperää olevien mäntyjen yhden kasvukauden pituuskasvukertymää mallilla, jossa selittävänä muuttujana oli lämpösummakertymä. Riippumatta pituuskasvun määrästä se päättyy, kun noin 40% paikkakunnan pitkäaikaisesta lämpösummasta oli kertynyt. Männyn pituuskasvu on ennalta määräytynyttä: kasvuaiheet muodostetaan päätesilmuun edellisenä kesänä silloisen pituuskasvun päättymisen aikoihin, ja havaitsemamme pituuskasvu on kasvuaiheiden erilaistumista ja venymistä lopulliseen mittaansa. Pituuskasvun vuotuinen vaihtelu seuraa pääosin päätesilmun muodostumisajankohdan kasvun minimitekijän vaihtelua, joka pohjoista metsänrajaa lähestyttäessä on useimmin kasvukauden aikainen lämpötila. Väitöstutkimuksessa männyn pituuskasvun vuosivaihtelua kuvaavan mallin selittäväksi muuttujaksi valikoitui puun iän lisäksi edellisen heinäkuun lämpötila, joka selitti 74 % pituuskasvun vuosivaihtelusta. Kun mallia sovellettiin ennustamiseen käyttäen tutkimusjakson aikana mitattuja kuukausilämpötiloja, yhden asteen marginaalisen muutoksen vaikutus seuraavan vuoden pituuskasvuun oli 1,8 cm ja keskimääräisen pituuskasvun vaihteluväli 15?32 cm.
Keskimääräisinä vuosina neulastiheys eli neulasparien määrä vuosikasvaimen pituutta kohden määräytyy pituuskasvun tapaan ja edellisen kasvukauden aikana päätesilmun muodostuessa. Jos pituuskasvuyksiköiden venymisessä lopulliseen mittaansa ilmenee häiriöitä tuhojen tai äärevien sääilmiöiden vaikutuksesta, neulastiheys voi nousta korkeaksi. Neulastiheys voi myös laskea niissä tilanteissa, jolloin kasvuvuoden kevään olosuhteet lisäävät pituuskasvuyksiköiden venymistä.
Hyvä pituuskasvu tarkoittaa myös runsasta neulastuotantoa. Nuorimmat neulasvuosikerrat ovat merkittävimpiä nettotuottajia, joten runsas neulastuotanto mahdollistaa hyvän kasvun neulasten syntyä seuraavina parina vuotena, mikäli muut olosuhteet ovat suotuisat. Neulasiin on myös sitoutunut energiaa, jota voidaan siirtää etenkin vanhemmista neulasvuosikerroista esimerkiksi läpimitan kasvun tarpeisiin. Läpimitan kasvu korreloikin kahta vuotta aikaisemman pituuskasvun kanssa.
Lämpötilan vaihtelussa on paljon satunnaisia ja pitkillä aikaväleillä vaikeasti ennustettavia piirteitä. Koska lämpötila on merkittävin vuotuisen pituuskasvun vaihtelun selittäjä Lapissa, myös pituuskasvuun sisältyy satunnaisen kaltaisena ilmenevää vuosivaihtelua. Seuraavan kasvukauden pituuskasvun suuruus on toisaalta helppo ennustaa hyvin ennalta määräytyneen kasvutavan vuoksi. Voimakas riippuvuus edellisen vuoden heinäkuun lämpötilasta tekee Lapin männyn pituuskasvusta erittäin käyttökelpoisen bioindikaattorin varsinkin yhdessä muiden ympäristöaikasarjojen kanssa.
MMM Hannu Salminen väittelee 27.11.2009 Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The effect of temperature on height growth of Scots pine in northern Finland" (Lämpötilan vaikutus männyn pituuskasvuun Pohjois-Suomessa).
Sivun alkuun >>
|
Lähes 6000 suomalaiseen tapettiin voi nyt tutustua verkossa
5.11.2009
Museovirasto on julkaissut tapettitietokannan, jossa voi tutustua lähes 6000 suomalaiseen tapettiin. Tietokanta perustuu rakennushistorian osaston tapettifragmenttien luetteloon. Näytteet on koottu rakennuksista niiden korjauksiin liittyneiden inventointien yhteydessä 1960-luvulta lähtien. Osa näytteistä on yksityisten henkilöiden lahjoittamia. Vanhimmat näytteet ovat 1700-luvulta. Valtaosa on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Tapettitietokannasta voi hakea tapetteja ajan, kuviotyyppien, värien tai kohteiden mukaan. Tapettitietokannan osoite on http://tapetti.nba.fi/.
Tapetti on sisustuksen keskeinen tunnelman luoja. Tapeteilla on peitetty hirsiset seinärakenteet ja silottelemattomat tiilimuuraukset, niillä on viimeistelty salien ja kamarien viihtyisyys. Tapettien mallit ja värimaailma ovat seurailleet muotia ja tyyli-ihanteita. Tummat ja rehevät sisätilat ovat vaihdelleet hienostuneiden ja vaaleampien kausien välillä. Tapetit ovat kotien sisustuksen nopeimmin vaihtuva elementti ja siksi myös herkimmin katoava osa asumisen kulttuuriperintöä ja rakennuksen historiaa.
Sivun alkuun >>
|
Marttojen kotiapua Joensuussa jo 10 vuotta
2.10.2009
Martat ovat tarjonneet kotiapua Joensuun seudulla jo 10 vuotta. Koska Martat edistävät kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta, niin kotiapu sopii luontevasti marttojen perustehtävään.
Pohjois-Karjalan Martat ry oli ensimmäinen marttapiiri, joka aloitti kotiaputoiminnan. Toimintaa on nyt pyöritetty vuosina 1999–2009. Marttojen kotiapu käynnistyi TE- keskuksen ja työvoimatoimiston työllistämishankkeena. Hankekausi kesti kaksi vuotta. Vuodesta 2001 toiminta on ollut Pohjois-Karjalan Marttojen liiketoimintaa.
Martat työllistävät kotiavussa seitsemän henkilöä. Palvelun hinta on 30 euroa tuntia kohden. Järjestön jäsenet eli martat saavat palvelun pari euroa edullisemmin. Toiminta-alueena on pääosin Joensuu.
Marttojen kotiapu tarjoaa apua kodin päivittäisiin tehtäviin kuten puhtaanapitoon ja ruoanvalmistukseen, kaupassakäyntiin, asiointiin ja ulkoiluttamiseen, lastenhoitoon, puutarhanhoitoon ja pienimuotoisten juhlien järjestämiseen. Eniten käytetään puhtaanapitopalveluita. Asiakkaat ovat vähitellen löytäneet myös muut palvelut. Esimerkiksi ruokapalveluiden käyttö on lisääntynyt.
Kotiapuasiakkaat ovat pääsääntöisesti vakioasiakkaita. Kotiavun asiakkaina on sekä yksinasuvia että perheellisiä, lapsiperheitä ja vanhuksia – kaikkia, jotka tarvitsevat apua kodin töihin.
Marttojen kotiapua on nykyään tarjolla 28 paikkakunnalla ja sitä välitetään 11 toimipisteestä. Palvelujen sisällöt ja hinnat vaihtelevat alueittain.
Sivun alkuun >>
Suomalaisten lahjalasit kuin kuumille kiville Keniassa
26.8.2009
Kuva: Silmälasien ansiosta autonkuljettaja Pius Tou perheineen saa toimeentulonsa takaisin.
Suomalainen optikko- ja silmälääkäriryhmä tekee tämän viikon ajan näöntarkastuksia sekä jakaa suomalaisten lahjoittamia silmä- ja aurinkolaseja Kenian Meibekissä.
Kahden ensimmäisen työpäivän aikana on tehty lähes 600 näöntarkastusta. Monet meibekiläiset ovat kävelleet koko yön ehtiäkseen aamuksi tarkastuspaikalle.
– Toimin aikaisemmin autonkuljettajana, mutta en voinut enää tehdä töitä huonon näköni vuoksi. Nyt näen kauas vuorille ja voin ajaa teidät ihan minne haluatte, iloitsee silmälasit saanut Pius Tou.
Näönhuollon matka on järjestyksessään jo kolmas. Projektissa ovat mukana Cazze- ja Synsam-optikot sekä Suomen World Vision. Eri puolella Suomea sijaitsevat optikkoliikkeet ovat vastaanottaneet laseja pitkin vuotta. Näöntarkastuksia tehdään Keniassa perjantaihin asti.
Tarkastusten lisäksi kenialainen silmälääkäriryhmä tekee Chebororwan kylän terveysasemalla kaihileikkauksia. Ensimmäisen työpäivän aikana leikattiin 49 potilasta. Lisäksi jälkitarkastukseen on saapunut viime vuonna leikattuja potilaita, joiden elämä on muuttunut perusteellisesti.
– Nyt voin taas viljellä. Olen myös nähnyt perheenjäseneni. He ovat kauniita, viime vuonna leikattu John Kibet kertoo.
Projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa Meibekin alueen terveydenhuollon kehittämiseksi. Näöntarkastukseen jonottaville on tarjolla terveysneuvontaa. Lisäksi on mahdollista käydä hiv-testissä sekä saada tietoa perhesuunnittelusta.
Arviolta 39 miljoonan asukkaan Keniassa on vain muutamia kymmeniä silmälääkäreitä. Silmälasit ovat hyvin kalliita ja moni niitä tarvitseva joutuu selviämään ilman. Lisäksi maassa on paljon silmäsairauksia, jotka johtuvat muun muassa likaisesta vedestä.
Länsi-Keniassa sijaitsevassa Meibekissä toimii Suomen World Visionin aluekehitysohjelma. Alueella asuvien perheiden elämää parannetaan kokonaisvaltaisesti muun muassa kehittämällä vedensaantia sekä toimeentuloa.
Sivun alkuun >>
|
Lintujen pesimäkesä: vain pöllöt pärjäsivät
19.8.2009
Kulunut pesimäkesä oli pöllöillä ennätyksellisen hyvä, mutta monien muiden lintujemme pesinnät sujuivat keskimääräistä huonommin.
Pöllöt pesivät maan etelä- ja keskiosissa ennätysmäärin, ja pesintätuloskin oli monella pöllölajillamme erittäin hyvä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa pöllöjä oli heikosti myyrien vähäisestä määrästä johtuen. Maan eteläosan erinomainen myyrätilanne sai myös Lapin pesimälintuna tunnetun haukkalajin, piekanan, kasvattamaan poikasiaan jopa Suupohjassa ja Pirkanmaalla.
Tutuista pönttölinnuista tiaisilla ja kirjosiepolla oli pesimämenestyksessä runsasta alueellista vaihtelua. Paikoin lähes puolet pesinnöistä epäonnistui. Vaihtelevaa pesintämenestystä selittää muun muassa se, millainen sääjakso sattui poikasten kuoriutumisen aikaan. Monien sorsalintujemme pesimäkannat vähenivät viime vuodesta, ja sinisorsaa lukuun ottamatta yleisimmät sorsalajimme saivat vähemmän poikasia kuin normaalisti.
Myös tiiroilla, lokeilla ja kahlaajilla pesintätulos oli keskimääräistä heikompi. Pesintöjä tuhosivat kylmä ja sateinen sää, merenpinnan korkeusvaihtelut, minkit ja ihminen.
Lähde: BirdLife Suomi ry
Sivun alkuun >>
|
Finnair aloitti kaukolennot 40 vuotta sitten, ensimmäisenä kohteena New York
15.5.2009
Finnair aloitti mannertenvälisen liikenteen 40 vuotta sitten New Yorkin -liikenteen käynnistymisen myötä. Lennot aloitettiin ajan uusimmalla huipputeknologialla, nelimoottorisilla DC-8-suihkukoneilla.
"Finnair halusi saapua ikimuistoisessa tyylissä. Alkoi lentoyhtiömaailmassa ainutkertainen näyttäytyminen, jonka tavoitteena oli tuoda Suomi ja sen kulttuuri maailmankartalle", kuvaillaan liikenteen aloitusta Finnairin blogissa os. http://blogit.finnair.fi/2009/05/13/newyork40.
DC-8-koneiden inertianavigointijärjestelmät olivat toteutukseltaan samat, jotka veivät Neil Armstrongin ja ensimmäiset astronautit Kuuhun, joten mediassa konetta kuvattiin "miljoonan markan aivoina".
Koneiden sisustuksessa käytettiin suomalaisia alan huipputekijöitä. Muun muassa tekstiilitaitelija Marjatta Metsovaara suunnitteli matkustamoilmeen ja ensimmäisen luokan matkustajat saivat nauttia ateriansa Tapio Wirkkalan muotoilemasta astiastosta.
Matkustamossa palvelivat Finn Hostessit, erityisesti Amerikan-lennoille koulutetut palvelun ammattilaiset, jotka erottuivat vuosittain vaihtuvissa design-asuissaan. Tavoitteena oli ilmentää suomalaista vieraanvaraisuutta. Palveluun panostettiin kaikin tavoin, New Yorkin -lentojen ensimmäisessä luokassa nautittiin samppanjaa ja kaviaaria.
Samalla kun Finnair valmistautui avaamaan New Yorkin -reittinsä, Helsinki-Vantaan lentoasema koki perusteellisen muutoksen: parakeista siirryttiin uuteen terminaaliin, jonka ensimmäiset matkustajat lensivät 15.5.1969 neitsytlennolla juuri New Yorkiin.
New York on aina ollut Finnairin tärkeimpiä kohteita. Liikenteen aloituksen myötä Pohjois-Amerikka ei enää ollut suomalaisille kaukainen valtamerentakainen kohde, vaan paikka, johon lomailijoiden ja liikematkustajien matkat yhä yleisemmin suuntautuivat. Reitillä on aina ollut myös voimakasta matkustusta Pohjois-Amerikasta päin niin Venäjälle, Baltiaan kuin Pohjois-Eurooppaan. Kuluvalla kesäkaudella Finnair lentää yhteensä 10 viikkovuoroa Helsingistä New Yorkiin.
Ensimmäisten 15 vuoden ajan New Yorkin -lennot pysähtyivät matkan varrella Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa. Suorat lennot New Yorkiin alkoivat DC-10-koneiden myötä vuonna 1984.
Finnair on menneiden vuosikymmenien aikana liikennöinyt New Yorkiin neljällä konetyypillä, joista jokainen on edustanut aikansa huipputeknologiaa. DC-8-koneita seurasivat DC-10- ja Boeing MD-11 -kalusto ja tällä hetkellä liikennöidään ajan uusimmalla lentokoneteknologialla, Airbus A330 -koneilla, joita Finnair vastaanottaa tänä vuonna yhteensä viisi.
Nyt 40 vuotta myöhemmin Finnair elää samankaltaista muutoksen aikaa kun reittiä aloitettaessa. Helsinki-Vantaalla on valmistumassa mittava terminaalilaajennus, Finnair on ottamassa uutta kaukoliikennekalustoa käyttöön ja keskittymässä yhä enemmän kaukolentoverkoston ylläpitämiseen.
Ensimmäinen uuden teknologian A330-lentokone aloitti lentonsa New Yorkin -reitillä kohteen 40-vuotispäivän alla 6.4.09, jolloin lanseerattiin myös Finnairin uusi vaaleampi matkustamoilme. Modernit Airbus-koneet vievät jälleen New Yorkin -lennot uudelle aikakaudelle. Koneiden teknologiaa, luotettavuus, matkustusmukavuus ja polttoainetehokkuuus ovat ajan huippuluokkaa.
Finnairin tavoite uudelle vuosikymmenelle on Aasian ja Amerikan välisen, Helsingin kautta kulkevan suorimman, nopeimman ja ekologisimman via.Helsinki-lentoreitin hyödyntäminen.
Sivun alkuun >>
