Etusivun haastattelu: Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki

Osa 1.      Osa 2.     Osa 3.

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki oli  Eläkeläisten Uutisten haastateltavana. Haastattelussa Jäätteenmäki ottaa kantaa muun muassa hallituksen esittämän eläkeiän noston vaikutuksesta Suomen poliittiseen kenttään. Hän kertoo myös ajatuksiaan Suomen taloudellisesta tilanteesta sekä eläkeläisten asemasta Suomessa.

Haastettalussa Jäätteenmäki kertoo Europarlamentin toiminnasta sekä ajatuksiaan tulevista europarlamenttivaaleista. Eläkeläisten Uutiset tiedustelee myös Jäätteenmäen ajatuksia omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Yllä olevia videolinkkejä klikkaamalla näet koko Jätteenmäen mielenkiintoisen haastattelun.

 

Miksi eläkeläisten asioita ei ole kunnolla hoidettu?
Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Luulen kyllä, että enemmistö suomalaisista haluaa, että esimerkiksi vanhustenhuolto järjestetään niin, että me voimme sanoa olevamme sivistysvaltio.
Se järjestetään niin, että me voimme viedä omat vanhempamme, isovanhempamme ja sukulaisemme ylpeinä saamaan sitä hoitoa, minkä he ovat ansainneet.
Kyllä tänä päivänä hyvinvoivalla enemmistöllä, johon itsekin kuulun, on varaa maksaa veroja niin, että palvelujen purkamiseen ei tarvitse mennä.
On varmasti tahoja, jotka ovat saaneet kaikki liian helposti. Heidän elämäkin on voinut olla sellaista, että luullaan, että kaikki tulee itsestään.

Suomessa on kansaneläkejärjestelmä. Sen puolesta on taisteltu. Se tuo elämisen edellytykset monelle ihmiselle tänä päivänä. Siitä pitää huolta, että eläkkeiden taso on sellainen, että ihminen sillä pärjää.

Aika monella eläkeläisellä on eläkkeet pieniä ja toimeentulo vaikeaa?
No kyllähän se tosi tiukkaa on. Tiedän, että monet elävät vain jos omat lapset auttavat. Jos ei ole sitten omia lapsia, niin kyllä se tiukkaa on.
Juuri luin jonkun kannanoton, jossa katsottiin, että minimipalkan pitää olla 1.500 euroa. Eläke ei ole lainkaan sitä. Jos maksaa vuokran, ja sitten tulon pitäisi riittää vielä ruokaankin. Kyllä täytyy sanoa, että miten sitä penniä pystyy venyttämään niin.

Jotkut eläkeläiset joutuvat valitsemaan ostavatko lääkkeitä vai ruokaa?
No semmoisen ei kyllä pitäisi olla sivistysvaltiossa ongelma, että ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Jotenkin minusta tuntuu, että köyhän asia pitää ottaa korkeammalle siinä politiikan asialistalla. Se köyhyys on erilaista kuin mitä se on ollut 100 vuotta sitten. Meillä on paljon ihmisiä, jotka elävät niukan toimeentulon varassa. Sitten meillä on ihmisiä, joiden ei tarvitse koskaan välittää mitä mikin maksaa.

Miten tai mikä on syynä siihen, että Suomessa on jouduttu tähän tilanteeseen, jossa esimerkiksi hoitokodeissa kaikki eivät saa tarvitsemaansa hyvää hoitoa ja huolenpitoa?
No kyllä se on itsekkyys ja ahneus. Sekin pitää tietysti muistaa, että kyllä meillä on paljon hyviä hoitokoteja ja palvelukoteja. Ei voi sanoa niin, että kaikki on huonosti.

Mutta sitten on niitä, joissa hoidon taso ei vastaa sitä, mikä sen pitäisi tänä päivänä olla. Pitäisi olla valvontaa. Se pitää hoitaa niin, että me voimme olla ylpeitä siitä, miten me hoidamme omia ja muita vanhempia.

Miten näiden palveluiden tulevaisuus näyttää tänään, jolloin esimerkiksi kuntien yhteisöverotuotto putoaa?
Putoaa puoleen, mikä johtaa nyt tietysti, että valtion pitää ottaa velkaa, ja miettiä mihin rahat käytetään. Minun mielestäni pitää nimenomaan valtion ottaa velkaa niin, että palvelut pystytään tuottamaan.
Minun mielestäni ei voida lähteä siitä, että valtio alentaa veroja ja sitten kunnat nostavat veroja ja joutuvat karsimaan palveluja. Kyllä me olemme yhteisessä vastuussa tästä. Valtionvarainministeri Katainen on kokoajan korostanut tätä, että pitää olla yhteisvastuuta. Yhteisvastuun pitää riittää myös tähän vanhustenhoitoon.

Miten hallitus aikoo rahoittaa KELA - maksun poiston, yli miljardin?
No nyt on jo tullut tietoa, että muita veroja korotetaan: kulutusveroja ja energiaveroja.
Päätös KELA- maksun poistosta tehtiin kyllä aika hätiköiden. Siihen olisi pitänyt ehdottomasti liittää työnantajille velvoite pitää työolot sellaisina, että työ hyvinvointi on taattu, ja mahdollistetaan 60-vuotiaille, ja vähän sitä nuoremmillekin, tehdä siinä työpaikassa työtä vähentynein voimin.

Eli olisin liittänyt tähän päätökseen ehdottomasti sen, että työpaikoilla pitää sitten huolehtia siitä, että ihmiset voivat tehdä työtä, pystyvät tekemään työtä. Nyt tässä on annettu vastikkeetonta rahaa puolitoista miljardia. Se on aika iso summa. Nyt otetaan velkaa ja korotetaan veroja.

Miten tuo päätös menee yhteen eläkeiän nostamisen kanssa?
No nythän se on yhteinen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Siinä on SAK, Akava, STTK, elinkeinoelämä ja valtio yhdessä miettimässä, miten tätä työssäoloaikaa pidennetään.

Kaikkihan ovat siitä yksimielisiä, että näin pitää tehdä. En ole kuullut hajaääniä. Mutta samalla on sitten huolehdittava, että ihminen voi olla työssään. Työolosuhteet ovat sellaiset, työhyvinvointi on sellainen, että ihminen pystyy tekemään vähentynein voimin työtä. Häntä arvostetaan ja kunnioitetaan.

Kyllähän tällä hetkellä aivan yhtä suuri ongelma on se, että kun ihminen täyttää 50 ja jos hän joutuu työttömäksi, niin kyllähän hänellä on erittäin vaikea saada työtä.

Eli tähän KELA-maksun poistoon olisin liittänyt sen, että työnantajille annetaan velvoite, että näitä ikääntyviä ihmisiä pitää kohdella ihmisarvoisesti. Heille pitää olla ja antaa työtä.

Oliko eläkeiän korotusehdotuksen ajoitus aivan oikea?
No.. sanotaanko näin että minä katson nyt eteenpäin. Nyt on yhdessä päätetty, tai työmarkkinajärjestöt kolmikannassaovat päättäneet, että nyt etsitään ratkaisu tälle. Ehkä nyt onkin viisainta miettiä näitä keinoja. Mitä tässä pitää tehdä. Jos me katsotaan vain peruutuspeiliin, niin kuka ne ratkaisut sitten etsii.

Onko Suomella varaa pitää yllä hyvinvointivaltiota?
Kyllä Suomella on varaa, se on poliittista harkintaa. Se on päätöksentekoa siitä, mihinkä rahoja käytetään. Jos oli varaa 20-30 vuotta sitten, niin kyllä siihen on varaa tänäkin päivänä. Tietysti kunnan ja valtion palvelut ovat laajentuneet kovasti. Voi olla, että pitää miettiä, mitkä asiat kuuluvat tänä päivänä hyvinvointipalveluihin. Se pitää avoimesti sitten yhdessä katsoa.

Miltä hyvinvointivaltioiden asema näyttää europarlamentin näkökulmasta? Euroopassahan on erilaisia ratkaisuja.
No, on hyvin erilaisia maita. On maita, joissa esimerkiksi kansaneläkettä ei ole ollenkaan. Siinä mielessä Suomessa, vaikka kansaeläke on pieni, niin se on kuitenkin paljon suurempi kuin niissä maissa, joissa ei ole mitään, tai kansaneläke on tosi pieni.

Mutta Suomen on toki yhdessä täällä päättäjien kunta- ja valtiotasolla katsottava, että millä tavalla pidetään huoli siitä, että esimerkiksi terveydenhuolto on sellainen, että se kattaa kaikki väestöryhmät. Jokainen saa hyvää hoitoa. Hoitoa on mahdollisuus saada, myös perushoitoa läheltä.
Ymmärrän toki, että sydänleikkauksia ja tällaisia, ei voi joka paikassa tehdä. Siinä pitää sitten keskittää.

Miten europarlamentissa suhtaudutaan suomalaisiin edustajiin ja suomalaiseen ajatusmaailmaan ja onko se europarlamentaarikon elämä erilaista?
No itse asiassa ei se nyt niin kauhean paljon erilaista ole. Lähden maanantaina Brysseliin ja tulen torstaina takaisin. Eduskuntaan kun mennään, niin se on tiistaista perjantaihin. Työtavatkin ovat osittain samanlaisia.

Siellä on upeaa työskennellä siinä mielessä, että siellä on erilaisia kansallisuuksia ja erilaisia ratkaisuja ongelmiin.

Kyllä meihin suomalaisiin suhtaudutaan europarlamentissa erittäin hyvin. Kyllä meidän hyvinvointivaltiota arvostetaan, mutta kyllä sitten ihmiset myös ihmettelevät sitä, että onko se valtion ja kuntien tehtävä.
Ja on valtiota, joissa on vain esimerkiksi tämä yksityinen terveydenhuolto. Siellä ei oikein ymmärretä tätä julkista terveydenhuoltoa. Eli on erilaista suhtautumista.

Miten painava on Suomen ääni europarlamentissa?
No siellä europarlamentissa me toimimme suomalaisina eri poliittisissa ryhmissä. Ei minulla kyllä ole mitään valittamista. Kyllä siellä pystyy vaikuttamaan. Jokaisessa työpaikassa yhden ihmisen työpanoksella on merkitystä.

Jos minäkin lähtisin siitä, ettei minun äänelläni ole siellä mitään merkitystä, niin en minä kyllä sinne enää uudelleen pyrkisi. Turhautuisin. Näen, että siellä pystyy vaikuttamaan -  ei toki niin, että voisin lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa, että nyt pitää tehdä niin. Mutta ei kyllä se Ranskan tai Saksankaan europarlamentaarikko siellä nyrkin pöytään lyömisellä mitään tuloksia saa aikaan. Pitää keskustella ja vakuuttaa toiset ihmiset.

Tuleeko Suomi pitämään komissaarin paikan ja kuka siihen olisi sopivin henkilö?
No komissaarin paikka Suomella säilyy. Nyt kun EU-johtajat ovat viisastuneet ja muuttaneet Lissabonin sopimusta niin, että jokaisella maalla on oma komissaari.

Suomi, ja jokainen EU:n 27 jäsenvaltiosta, saa oman komissaarin. Suomi tekee oman ehdotuksensa, joka pitää myös uuden parlamentin hyväksyä.
Minä toivoisin, että komissio ei olisi mieskuoro, vaan siellä olisi miehiä ja naisia. Toivoisin, että eri jäsenvaltiot myös esittäisivät miehiä ja naisia.

Onko se itsestään selvää, että Olli Rehn tulee jatkamaan?
No sitten, jos Suomi ei ketään muuta esitä, ja Olli Rehn läpäisee testin, jonka hän varmasti läpäisee, koska hän on jo komissaari. Mutta me emme tiedä, minkä pestin Suomi saa. Sehän vasta päätetään sitten neuvotteluissa vaalien jälkeen. Siinä mielessä olen useiden muiden kanssa lähtenyt siitä, että eri jäsenvaltiot voisivat esittää kahta ehdokasta.

Onko siellä europarlamentissa ryhmä, jonka tavoite on saada naiskomissaari Suomesta?
No me emme lähde siitä, että se olisi jostakin tietystä maasta, vaan me lähdemme siitä, että kukin jäsenmaa esittäisi kahta. Me emme puutu kansallisiin valintoihin sillä tavalla, että sanoisimme, että sieltä maasta mies ja     sieltä maasta nainen. Se ei ole meidän tehtävämme. Me lähdemme siitä, että siinä joukossa pitäisi olla tasavertaisesti miehiä ja naisia. Ehdotuksia pitäisi sitten tulla tasavertaisesti.

Onko Keskustapuolueella muita ehdokkaista kuin Olli Rehn?
No… ei kai tässä ole puolueet vielä tainneet tehdä mitään virallista päätöstä. Sitten hallitus ja pääministeri tekee esityksen sen jälkeen, kun vaalit on käyty.

Olisiko teillä itsellä kiinnostusta tehtävään?
Ei, en ole tässä ryhmässä sen takia mukana, että itseäni esittäisin. Olen ryhmässä sen takia mukana, että sinne tulisi yleensä naisia ja miehiä. Itse olen ehdolla europarlamenttiin. Sen sitten päättävät suomalaiset kansalaiset.

Miltä Keskustapuolueen tilanne näyttää, kun hallitusvastuuta on muutama vuosi takana ja veikkaillaan, että puolueen kannatus laskee?
Siinä voi olla yhtä paljon toivetta kuin veikkaustakin. Se mikä on seuraavien EU-vaalien, kuntavaalien ja eduskuntavaalien, tulos, ratkaisevat Suomen kansalaiset.
Minä en lähde näihin veikkailuihin mukaan, koska en osaa veikata. En ole koskaan tainnut veikkauksissa mitään voittaa.
Minä tietysti toivon, että hallitus ja keskusta sitten tekee sellaisia päätöksiä, joissa huomioidaan tavallinen kansalainen. Ja ihmisiä kuunnellaan ja päätökset tehdään yhdessä. Sen perusteella ihmiset sitten äänestävät.

Painaako hallitusvastuu äänestystulosta?
No kyllähän se yleensä aina vähän painaa. Monta kertaa on ollut niin, että kun on ollut pitkä hallitusvastuu, niin siinä sitten häviää. Mutta ei se aina niin ole. Minä en lähde tässä vaiheessa missään tapauksessa sanomaan, että keskusta häviää vaalit. Keskusta voi seuraavat vaalit voittaakin. Se riippuu aivan siitä, minkälaista politiikkaa tehdään. Ei minusta ole missään määritelty, että SDP esimerkiksi voittaa vaalit. SDP voi mennä vielä alaspäin, jos sieltä ei tule mitään konkreettisia, hyviä ehdotuksia. Sellaisia toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Esimerkiksi tähän eläkeasiaankin, en ole kyllä kuullut SDP:ltä tai oppositiolta mitään muuta kuin, että näin ei saa tehdä. Vaikka ovat itse kuitenkin olleet sitä mieltä myös, että eläkeikää pitää nostaa, mutta että sitä ei pitänyt tuolla tavalla tehdä.

Kyllä isolla puolueella pitää olla konkreettisia ehdotuksia: työhyvinvointiin, julkiseen terveydenhuollon tilaan ja siihen miten se pitää organisoida, omaishoitajien asia, palkkakysymyksiin, sairaanhoitajien palkkakysymyksiin, ja muidenkin palkkakysymyksiin. Kyllä minun mielestäni tässä vaiheessa on sellainen tilanne, että me emme kyllä tiedä mikä puolue tässä pärjää. Se riippuu siitä miten hyvin hoitaa kansalaisten asiat.

Suomessa ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Kuka tulee maksamaan kasvavan eläkeläisväestön kulut?
No tietysti kansalaiset ja yritykset veroina. Näin se on. Me ei voida velan päälle kovin paljoa laskea. Valtioilla on hyvin erilaisia ongelmia, Suomessa on ongelma se, myös monissa EU-maissa ja Euroopan maissa, että työssäkäyvän väestön määrä vähenee. Ja ihmiset ikääntyvät.

Mutta sitten on myös maita, joiden ongelma on sellainen, että lapsia syntyy tosi paljon, niin että rahaa koulutukseen ei tahdo riittää. Kehitysmailla on taas se ongelma, että ne eivät pysty kouluttamaan lapsiaan ja nuoriaan. Siellä tulotaso on paljon pienempi ja alhaisempi kuin Suomessa. Eri mailla maailmassa on erilaisia ongelmia. Nämä pitää sitten vaan yhteisillä päätöksillä kussakin maassa päättää, että millä tavalla asiat hoidetaan.

Onko maahanmuutto ratkaisu ikääntyvien palvelujen tuottamiseen?
No… minä näkisin näin, että kun tänne Suomeen tulee ulkomaalaisia, niin heidät otetaan vastaan ihmisinä. He tarvitsevat koulutusta, terveydenhoitoa ja työtä. Minä en näe heitä vain työvoimana. Vaan ihmisinä, jotka elävät yhdessä suomalaisten kanssa.

Millaisia ovat teidän omat tulevaisuudensuunnitelmat?
No… kyllä minun tulevaisuudensuunnitelmani ja tärkein asia elämässäni on se, että saisin olla terve, olisi seesteinen perhe-elämä, olisi ystäviä, olisi aikaa lukea, ja että saisin hoitaa ihmisten asioita.
Siitä minä olen kyllä tosi innostunut. Esimerkiksi nyt kun on nämä EU-vaalitkin tulossa ja kierrän ympäri Suomea. Se on minun työni Suomessa. Se ei ole ollenkaan raskasta. Tässä itse asiassa pari viikkoa sitten, kun olin tuolla Kuopiossa päin naistenpäivän juhlissa, ajattelin, että tämä on ihanaa. Minä kuljen ympäri Suomea tässä kevään aikana tapaamassa vanhoja tuttavia ja saamassa uusia tuttavuuksia. On ihanaa, kun voi ajaa ihmisten asioita. Itse asiassa kansalaisilta saa tosi järkeviä ehdotuksia siitä, miten asiat kannattaisi ratkaista.

Onko vielä olemassa työtehtäviä tai tavoitteita, joita haluaisit tehdä tai toteuttaa?
No kyllä minä nyt lähden siitä, että haluaisin saavuttaa tämän toisen europarlamenttikauden. Sitä ei voi vielä saavuttaa, kun se ei ole vielä olemassa.

Olen vain yhden kerran olen päässyt läpi. Siihen toivon luottamusta, koska, kuten sanoin, kyllä minä nautin siitä, että voin tehdä työtä ihmisten, tavallisten ihmisten eteen. Katson, että minulla on siihen vähän kokemusta, draivia ja uskallustakin.
Uskallan olla myös valtavirtaa vastaan. Minä en saa siitä aina päänsilitystä. Mutta olen ajatellut, että minulla on tässä elämässä kaikenlaista kokemusta. Minulla ei ole tällä hetkellä muuta halua ja tehtävää kuin se, että minä voin ajaa rehellisesti ihmisen asiaa.Jos minä olen toista mieltä kuin joku toinen, niin kyllä minä sen sitten sanon. Olen valmis pistämään itseni todella likoon niiden asioiden puolesta, joihin uskon.

Anneli Tuulikki Jäätteenmäki (s. 1955 Lapua) on varatuomari ja europarlamentin jäsen. Hän toimi Suomen pääministerinä 17.huhtikuuta 2003 – 24. kesäkuuta 2003. Hän oli ensimmäinen tehtävään valittu nainen. Hän oli oikeusministerinä 1994 1995. Hän toimi myös Keskustapuolueen puheenjohtajana 2002-2003. Kansanedustajana Anneli Jäätteenmäki oli 1987 – 2004.

Aiemmat haastattelut >>