Eläkkeensaajien tilastotaulukoita
Eläkkeensaajat vuosina 1991-2006
Eläkkeensaajien lukumäärä vuosina 1991-2006 eläkkeen rakenteen mukaan (KAIKKI)
Eläkkeensaajien lukumäärä vuosina 1991-2006 eläkkeen rakenteen mukaan (NAISET)
Eläkkeensaajien lukumäärä vuosina 1991-2006 eläkkeen rakenteen mukaan (MIEHET)
Sivun alkuun >>
Kyselytutkimus: Huomisen kynnyksellä 2007
10.11.2007
30. lokakuuta 2007 julkistettiin kuuden merkittävimmän eläkeläisjärjestön TNS Gallup Oy:ltä tilaama kyselytutkimuksena suoritettu jatkokartoitus 55–79-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä ”Huomisen kynnyksellä 2007”.
Tilaajina olivat Eläkeliitto ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Tulokset muodostuvat kyselyyn vastanneiden 1114 hengen käsityksistä ja se tarjoaa tuoreinta tietoa maamme ikääntyneen ja pian eläköitymässä tai jo eläköityineen väestön toiveista ja ongelmista.
Kyselyn tuloksia esitteli TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen paikalla olleille tilaajajärjestöjen ja median edustajille. TNS Gallup on tehnyt vuonna 2004 vastaavan kyselyn ikäluokassa 55–74 vuotta, johon tuoretta tutkimusta voidaan verrata 55–74 vuotiaitten osalta.
Raportti on laaja sisältäen runsaasti graafisia esityksiä eikä sen esitteleminen kokonaisuudessaan esim. internetissä ole mielekästä. Seuraavassa on esitetty lyhennelmänä raportin sisältöä kuvioin ja lyhyin tekstein. Raportin tilaajien yhteystiedot on annettu lyhennelmän lopussa.
Kuvaus lyhennelmän esityslogiikasta
Kuvioissa on kuvattu kysymysten selitetekstissä, miten 55-74 vuotiaitten vastaukset vuonna 2007 vertautuvat 55-74 vuotiaitten vuonna 2004 samaan kysymykseen antamiin vastauksiin. Esim. kuvion 1 ”Mistä kaikkialta on saanut tietoa eläkeläisjärjestöistä, % (ikäryhmä 55-79 vuotta)” ylimmällä rivillä teksti ”Sanomalehdistä tai aikakauslehdistä ( -3 ) tarkoittaa, että vuonna 2007 55-74 vuotiaista vastaajista 3 prosenttiyksikköä vähemmän oli saanut tietoa sanomalehdistä tai aikakauslehdistä kuin vuonna 2004 55-74 vuotiaat vastaajat.
Mikäli jokin kuvio on yksiselitteinen ei sen yhteydessä ole selventävää tekstiä.
Järjestöissä mukanaolo
Raportista selviää muun muassa, että vain vajaa neljännes vastaajista on ollut mukana eläkeläisjärjestöissä ja yksi kuudennes toimii niissä.
Eläkkeellä olevista enemmän kuin joka neljännes (24 %) ilmoittaa olevansa nykyisin jonkin eläkejärjestön jäsen. Kolme vuotta sitten lukema oli 22 %, mutta mukana ei ollut yli 74 vuotiaita. Kokonaisuudessaan tulokset kielivät siitä, että eläkejärjestöissä mukana oleminen ei ole suurestikaan muuttunut kolmessa vuodessa.
Tiedonsaanti eläkejärjestöistä
Kuvio 1 ilmaisee, mistä vastaajat ovat yleensäkin saaneet tietoa eläkejärjestöistä. Tuloksista voi päätellä sanomalehdistä ja aikakauslehdistä, TV:stä ja radiosta sekä myöskin eläkejärjestöjen tiedotteista saadun tiedon jonkin verran vähentyneen ainakin ikäryhmässä 55-74 vuotta. Internetistä saatu tieto sen sijaan näyttää hieman kasvaneen.
Peräti 15 % vastaajista ei ole saanut tietoa mistään, tässä voisi eläkejärjestöillä olla mahdollisuus jäsenmääränsä nostamiseen.
Miksi osallistua eläkeläisjärjestöjen toimintaan
Eläkejärjestöissä mukana olleilta kysyttiin tärkeimpiä syitä osallistua toimintaan. Tulokset esitetään kuviossa 2.
Vastauksista selviää se yleinen piirre, että järjestöissä mukana olleet naiset mainitsivat miehiä useammin tärkeimmäksi motiiviksi uusien ystävien saamisen, mielekkäät harrastukset sekä hyödyllisen tiedon ja koulutuksen saamisen. Miehet korostivat naisia useammin velvollisuuden tunnetta järjestäytyä, järjestön ja omien tavoitteiden vastaavuutta sekä ystävien vaikutusta.
Miksi ei osallistu eläkeläisjärjestöjen toimintaan
Syyksi järjestöihin kuulumattomuuteen etenkin 65-69 vuotiaat mainitsivat usein muut tekemiset. Nuoremmat ikäluokassa 55-59 vuotta korostivat sitä, ettei osallistuminen olisi ajankohtainen iän puolesta.
Huomattavan usea (29 %) vastaajista ilmoitti syyksi sen, että kukaan ei ole pyytänyt tai tarjonnut tilaisuutta lähteä mukaan toimintaan.
Miksi liittyä eläkejärjestöön
Kuviossa 4 kuvataan perusteita, joilla toimintaan voitaisiin liittyä. Osaan osallistumishalukkuutta voivat järjestöt itse suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi uusien ystävien saaminen ja yhdessäolon järjestäminen. Sen sijaan saada järjestöjen tavoitteet vastaaman kunkin yksilöllisiä tavoitteita onkin jo hankalammin järjestettävissä. Selvää on kuitenkin se, että järjestön tavoitteet eivät saa sotia yksilöllisiä ervoja ja tavoitteita vastaan.
Kun järjestöissä mukana olleet korostivat mahdollisuutta saada uusia ystäviä ja mukavaa yhdessäoloa, niin järjestöihin kuulumattomien arviossa tämä on vasta kolmannella sijalla. Järjestöihin kuulumattomille mahdollisuus saada uutta tietoa on ykkössijalla kun sen sijaan toiminnassa mukana olevat sijoittavat uuden tiedon saamisen kolmannelle sijalle.
Mihin eläkejärjestöjen tulisi keskittyä
Kuviosta 5 selviää, että valtaosan vastaajien mielestä eläkejärjestöjen tulisi keskittyä sosiaalipalveluiden turvaamiseen, verotuksen alentamiseen ja eläke-etuuksien turvaamiseen. Vuoden 2004 galluppiin verrattuna etenkin verotuksen keventämisellä on suuri painoarvo kyselyssä. Tosin jo vuoden 2008 verotuksessa verotusta myös eläkkeensaajien osalta on jo kevennety jossain määrin.
Eläkejärjestöjen jäsenille tarjoamat edut
Kuvio 7.
Tämän päivän Suomessa kolmeksi suurimmaksi ongelmaksi koetaan 1) eläkkeiden pienuus, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys ja 3) yksinäisyys.
Kuvio 8.
Kymmenen vuoden kuluttua suurimmaksi ongelmaksi arvioidaan 1) sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys, 2) eläkkeiden pienuus ja 3) yksinäisyys.
Mitä on kiinnostunut harrastamaan nyt ja tulevaisuudessa
Kuvio 9 kuvaa ikääntyneiden harrastuksia 5-10 vuoden kuluttua. Harrastukset ovat hyvin lähellä tämän hetken harrastuksia. Kuitenkin kiinnostus tietokoneen ja tietotekniikan kanssa puuhasteluun näyttää tulevaisuudessa kasvavan. Vuonna 2004 Ikäryhmässä 55-74 vuotta 14 % silloisista vastaajista harrasti tietotekniikkaa. Vuonna 2007 samassa ikäryhmässä harrastus oli jo 21 % merkiten noin 43 % prosenttuaalista kasvua. Kasvua on odotettavissa myös kirjallisuuden ja järjestötoiminnan osalta.
Tietotekniikan piiriin kuuluva internetin osuus on yhtä lailla kasvussa kuvion 1 tuloksissa koskien kysymystä sitä, mistä on saanut tietoa eläkejärjestöistä. Internetin ja muun tietotekniikan käytön kasvu on ymmärrettävissä tietokoneiden yleistyessä etenkin seniorikansalaisten keskuudessa.
Minkä tahojen tulisi lisätä vastuutaan iäkkäistä ihmisistä
Kuvio 10. osoittaa, että valtaosa vastaajista odottaa sekä kuntien että valtion ottavan entistä enemmän vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Vähemmistö puolestaan asettaisi lisävastuuta ikääntyville ihmisille itselleen tai heidän lapsilleen
Kiinnostus järjestöihin
Kuvio 11.
Tulosten mukaan osallistuminen eläkeläisjärjestöjen toimintaan lisääntyy 60 ikävuoden jälkeen ja on korkeimmillaan 70-74 vuoden iässä. Tämän jälkeen osallistumisessa tapahtuu hieman vähentymistä. Voidaan kuitenkin sanoa, että 70 vuotta täyttäneistä vajaa kolmannes osallistuu jonkin eläkeläisjärjestön toimintaan.
Vastauksista on voitu päätellä, että suurimmat kasvupotentiaalit ovat 1) harrastusjärjestöillä 2) eläkeläisjärjestöillä ja 3) luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöillä.
Siitä, mikä olisi paras ikä eläkeläisjärjestöihin liittymiseen, ei mitään selkeää vastausta saada kyselyn perusteella. Eläkeläisjärjestöjen nykyisistä jäsenistä keskimäärin useampi katsoo parhaaksi tulla mukaan alle 60-vuotiaana. Samoin valtaosa vastaajista, joilla on aikomus liittyä eläkeläisjärjestöön, ilmoittaa parhaaksi iäksi mennä mukaan alle 60 vuotta.
Kyselytutkimus: Huomisen kynnyksellä 2007
10.11.2007
30. lokakuuta 2007 julkistettiin kuuden merkittävimmän eläkeläisjärjestön TNS Gallup Oy:ltä tilaama kyselytutkimuksena suoritettu jatkokartoitus 55–79-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä ”Huomisen kynnyksellä 2007”.
Tilaajina olivat Eläkeliitto ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Tulokset muodostuvat kyselyyn vastanneiden 1114 hengen käsityksistä ja se tarjoaa tuoreinta tietoa maamme ikääntyneen ja pian eläköitymässä tai jo eläköityineen väestön toiveista ja ongelmista.
Kyselyn tuloksia esitteli TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen paikalla olleille tilaajajärjestöjen ja median edustajille. TNS Gallup on tehnyt vuonna 2004 vastaavan kyselyn ikäluokassa 55–74 vuotta, johon tuoretta tutkimusta voidaan verrata 55–74 vuotiaitten osalta.
Raportti on laaja sisältäen runsaasti graafisia esityksiä eikä sen esitteleminen kokonaisuudessaan esim. internetissä ole mielekästä. Seuraavassa on esitetty lyhennelmänä raportin sisältöä kuvioin ja lyhyin tekstein. Raportin tilaajien yhteystiedot on annettu lyhennelmän lopussa.
Kuvaus lyhennelmän esityslogiikasta
Kuvioissa on kuvattu kysymysten selitetekstissä, miten 55-74 vuotiaitten vastaukset vuonna 2007 vertautuvat 55-74 vuotiaitten vuonna 2004 samaan kysymykseen antamiin vastauksiin. Esim. kuvion 1 ”Mistä kaikkialta on saanut tietoa eläkeläisjärjestöistä, % (ikäryhmä 55-79 vuotta)” ylimmällä rivillä teksti ”Sanomalehdistä tai aikakauslehdistä ( -3 ) tarkoittaa, että vuonna 2007 55-74 vuotiaista vastaajista 3 prosenttiyksikköä vähemmän oli saanut tietoa sanomalehdistä tai aikakauslehdistä kuin vuonna 2004 55-74 vuotiaat vastaajat.
Mikäli jokin kuvio on yksiselitteinen ei sen yhteydessä ole selventävää tekstiä.
Järjestöissä mukanaolo
Raportista selviää muun muassa, että vain vajaa neljännes vastaajista on ollut mukana eläkeläisjärjestöissä ja yksi kuudennes toimii niissä.
Eläkkeellä olevista enemmän kuin joka neljännes (24 %) ilmoittaa olevansa nykyisin jonkin eläkejärjestön jäsen. Kolme vuotta sitten lukema oli 22 %, mutta mukana ei ollut yli 74 vuotiaita. Kokonaisuudessaan tulokset kielivät siitä, että eläkejärjestöissä mukana oleminen ei ole suurestikaan muuttunut kolmessa vuodessa.
Tiedonsaanti eläkejärjestöistä
Kuvio 1 ilmaisee, mistä vastaajat ovat yleensäkin saaneet tietoa eläkejärjestöistä. Tuloksista voi päätellä sanomalehdistä ja aikakauslehdistä, TV:stä ja radiosta sekä myöskin eläkejärjestöjen tiedotteista saadun tiedon jonkin verran vähentyneen ainakin ikäryhmässä 55-74 vuotta. Internetistä saatu tieto sen sijaan näyttää hieman kasvaneen.
Peräti 15 % vastaajista ei ole saanut tietoa mistään, tässä voisi eläkejärjestöillä olla mahdollisuus jäsenmääränsä nostamiseen.
Miksi osallistua eläkeläisjärjestöjen toimintaan
Eläkejärjestöissä mukana olleilta kysyttiin tärkeimpiä syitä osallistua toimintaan. Tulokset esitetään kuviossa 2.
Vastauksista selviää se yleinen piirre, että järjestöissä mukana olleet naiset mainitsivat miehiä useammin tärkeimmäksi motiiviksi uusien ystävien saamisen, mielekkäät harrastukset sekä hyödyllisen tiedon ja koulutuksen saamisen. Miehet korostivat naisia useammin velvollisuuden tunnetta järjestäytyä, järjestön ja omien tavoitteiden vastaavuutta sekä ystävien vaikutusta.
Miksi ei osallistu eläkeläisjärjestöjen toimintaan
Syyksi järjestöihin kuulumattomuuteen etenkin 65-69 vuotiaat mainitsivat usein muut tekemiset. Nuoremmat ikäluokassa 55-59 vuotta korostivat sitä, ettei osallistuminen olisi ajankohtainen iän puolesta.
Huomattavan usea (29 %) vastaajista ilmoitti syyksi sen, että kukaan ei ole pyytänyt tai tarjonnut tilaisuutta lähteä mukaan toimintaan.
Miksi liittyä eläkejärjestöön
Kuviossa 4 kuvataan perusteita, joilla toimintaan voitaisiin liittyä. Osaan osallistumishalukkuutta voivat järjestöt itse suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi uusien ystävien saaminen ja yhdessäolon järjestäminen. Sen sijaan saada järjestöjen tavoitteet vastaaman kunkin yksilöllisiä tavoitteita onkin jo hankalammin järjestettävissä. Selvää on kuitenkin se, että järjestön tavoitteet eivät saa sotia yksilöllisiä ervoja ja tavoitteita vastaan.
Kun järjestöissä mukana olleet korostivat mahdollisuutta saada uusia ystäviä ja mukavaa yhdessäoloa, niin järjestöihin kuulumattomien arviossa tämä on vasta kolmannella sijalla. Järjestöihin kuulumattomille mahdollisuus saada uutta tietoa on ykkössijalla kun sen sijaan toiminnassa mukana olevat sijoittavat uuden tiedon saamisen kolmannelle sijalle.
Mihin eläkejärjestöjen tulisi keskittyä
Kuviosta 5 selviää, että valtaosan vastaajien mielestä eläkejärjestöjen tulisi keskittyä sosiaalipalveluiden turvaamiseen, verotuksen alentamiseen ja eläke-etuuksien turvaamiseen. Vuoden 2004 galluppiin verrattuna etenkin verotuksen keventämisellä on suuri painoarvo kyselyssä. Tosin jo vuoden 2008 verotuksessa verotusta myös eläkkeensaajien osalta on jo kevennety jossain määrin.
Eläkejärjestöjen jäsenille tarjoamat edut
Kuvio 7.
Tämän päivän Suomessa kolmeksi suurimmaksi ongelmaksi koetaan 1) eläkkeiden pienuus, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys ja 3) yksinäisyys.
Kuvio 8.
Kymmenen vuoden kuluttua suurimmaksi ongelmaksi arvioidaan 1) sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys, 2) eläkkeiden pienuus ja 3) yksinäisyys.
Mitä on kiinnostunut harrastamaan nyt ja tulevaisuudessa
Kuvio 9 kuvaa ikääntyneiden harrastuksia 5-10 vuoden kuluttua. Harrastukset ovat hyvin lähellä tämän hetken harrastuksia. Kuitenkin kiinnostus tietokoneen ja tietotekniikan kanssa puuhasteluun näyttää tulevaisuudessa kasvavan. Vuonna 2004 Ikäryhmässä 55-74 vuotta 14 % silloisista vastaajista harrasti tietotekniikkaa. Vuonna 2007 samassa ikäryhmässä harrastus oli jo 21 % merkiten noin 43 % prosenttuaalista kasvua. Kasvua on odotettavissa myös kirjallisuuden ja järjestötoiminnan osalta.
Tietotekniikan piiriin kuuluva internetin osuus on yhtä lailla kasvussa kuvion 1 tuloksissa koskien kysymystä sitä, mistä on saanut tietoa eläkejärjestöistä. Internetin ja muun tietotekniikan käytön kasvu on ymmärrettävissä tietokoneiden yleistyessä etenkin seniorikansalaisten keskuudessa.
Minkä tahojen tulisi lisätä vastuutaan iäkkäistä ihmisistä
Kuvio 10. osoittaa, että valtaosa vastaajista odottaa sekä kuntien että valtion ottavan entistä enemmän vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Vähemmistö puolestaan asettaisi lisävastuuta ikääntyville ihmisille itselleen tai heidän lapsilleen
Kiinnostus järjestöihin
Kuvio 11.
Tulosten mukaan osallistuminen eläkeläisjärjestöjen toimintaan lisääntyy 60 ikävuoden jälkeen ja on korkeimmillaan 70-74 vuoden iässä. Tämän jälkeen osallistumisessa tapahtuu hieman vähentymistä. Voidaan kuitenkin sanoa, että 70 vuotta täyttäneistä vajaa kolmannes osallistuu jonkin eläkeläisjärjestön toimintaan.
Vastauksista on voitu päätellä, että suurimmat kasvupotentiaalit ovat 1) harrastusjärjestöillä 2) eläkeläisjärjestöillä ja 3) luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöillä.
Siitä, mikä olisi paras ikä eläkeläisjärjestöihin liittymiseen, ei mitään selkeää vastausta saada kyselyn perusteella. Eläkeläisjärjestöjen nykyisistä jäsenistä keskimäärin useampi katsoo parhaaksi tulla mukaan alle 60-vuotiaana. Samoin valtaosa vastaajista, joilla on aikomus liittyä eläkeläisjärjestöön, ilmoittaa parhaaksi iäksi mennä mukaan alle 60 vuotta.
Sivun alkuun >>
