Ensimmäiset takuueläkkeet tileille
29.4.2011

Kela on maksanut ensimmäiset takuueläkkeet noin 80 000 eläkkeensaajalle. Yleisin takuueläkkeen määrä on hieman yli 100 euroa.

Kela on vastaanottanut tähän päivään mennessä 93 000 takuueläkehakemusta, joista 93 % on jo ratkaistu. Takuueläkkeeseen oikeutettuja on arviolta 116 000.

Takuueläkkeen ensimmäisenä maksupäivänä 22. maaliskuuta eläke on tullut tilille noin 80 000 eläkkeensaajalle. Jos hakemusta ei ole ehditty käsitellä ennen ensimmäistä maksupäivää, takuueläke maksetaan takautuvasti maaliskuun alusta, heti kun hakemus on ratkaistu.

Takuueläkkeen hakeminen

Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden hakuaika. Vaikka hakisi eläkettä vasta syyskuussa, se voidaan myöntää maaliskuun alusta lähtien. Kela muistuttaa elokuussa kirjeellä niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole siihen mennessä jättäneet hakemusta.

Takuueläkettä voi hakea joko suullisesti tai kirjallisesti. Hakija voi soittaa Kelaan numeroon 020 692 202 tai toimittaa hakemuslomakkeen Kelaan tai käydä Kelan toimistossa tai yhteispalvelupisteessä. Hakemuslomakkeita saa Kelan internetsivuilta tai toimistoista.

Lähde: Kela

Sivun alkuun >>

Merkittävät työeläkeuudistukset vuonna 2011
31.12.2010

Noin 40 00 suomalaista saavuttaa vanhuuseläkeiän

Vuonna 1948 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuoden 2011 aikana eli tulevat siihen ikään, että heillä on oman valintansa mukaan mahdollista siirtyä vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63-68-vuotiaana.

Arviolta kyseisestä ikäluokasta on elossa, ja asuu Suomessa vuoden 2010 lopussa noin 82 000 henkilöä, naisia hiukan enemmän kuin miehiä. Heistä arviolta hiukan yli puolet on jo jollain kokoaikaisella omaeläkkeellä eli runsas 42 000. Naisia on tässäkin joukossa hiukan enemmän kuin miehiä.

Toisin sanoen henkilöitä, jotka tästä ikäluokasta voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 vuotta täytettyään on noin 40 000, miehiä hiukan yli ja naisia hiukan alle 20 000. Näiden lukujen perusteella ei pystytä sanomaan, kuinka moni on vielä työelämässä, tiedetään ainoastaan, että he eivät ole vielä eläkkeellä. Osa-aikaeläkettä saavia näistä on arviolta 5 400.

Eläkkeensaajia on yhteensä Suomessa noin 1,44 miljoonaa henkilöä. Keskimääräinen kokonaiseläke 31.12.2009 oli 1 344 euroa kuukaudessa, naisilla 1 196 ja miehillä 1 530 euroa.

Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen päättyy

Vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin voi hakea eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista.

Jos eläkettä haetaan vuonna 2011 ja ennen vuotta 2005 alkaneen työsuhteen viimeisten vuosien ansioissa on ollut olennainen muutos vakiintuneeseen ansioon, voi tarkistusta pyytää eläkehakemuksen yhteydessä. Kyseessä voi olla esimerkiksi sairaudesta, työttömyydestä tai lomautuksesta johtuva merkittävä tulotason alentuminen, joka vaikuttaa eläkkeen perustana olevan eläkepalkan määrään.

Jos eläkkeen hakeminen ei ole vielä ajankohtaista, voi tarkistusta varten tehdä erillisen hakemuksen sille työeläkelaitokselle, joka on vakuuttanut tarkistuksen kohteena olevan työsuhteen.

Harkinnanvaraista tarkistamista ei tehdä yrittäjän eikä maatalousyrittäjän työtuloon eikä 1.1.2005 tai sen jälkeen alkaneisiin työ- tai virkasuhteisiin.

Eläke voidaan laskea kahdella tavalla

Jos eläketapahtuma on viimeistään vuonna 2011, voi eläke tulla laskettavaksi kahdella tavalla. Näin tehdään vain niissä tilanteissa, joissa ennen vuotta 2005 alkanut TEL-työsuhde jatkuu keskeytyksettä eläkkeelle siirtymiseen asti. Tällöin tästä työsuhteesta kertyvä eläke lasketaan nykyisten laskentasääntöjen lisäksi myös vanhojen sääntöjen mukaan. Jos vanhojen sääntöjen mukaan laskettu eläke on suurempi, lisätään erotus eläkkeeseen.

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneellä vuoden 2011 alussa 60 vuoteen. Ennen vuotta 1953 syntyneellä alaikäraja on ollut 58 vuotta. Nyt voimaan tuleva muutos on osa niin sanottua sosiaalitupoa, josta työmarkkinajärjestöt sopivat ja jonka eduskunta hyväksyi 2009.

Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntynyt voi jäädä osa-aikaeläkkeelle vielä 67 vuoden iässä. Vuonna 1946 syntyneen oikeus osa-aikaeläkkeeseen päättyy, kun eläkkeensaaja täyttää 65 vuotta.

Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntynyt osa-aikaeläkkeen saaja voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63 - 68-vuotiaana. Vanhuuseläkkeenä maksettavan eläkkeen määrä muodostuu osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä sekä osa-aikatyöstä ja ennen vuotta 1953 syntyneelle ansion alenemasta karttuneesta eläkkeestä. 1953 tai sen jälkeen syntyneelle ei ansion alenemasta kartu eläkettä.

Yrittäjän määritelmä laajenee eläkelaeissa

Yritysten osaomistajien eläkevakuuttamista koskeva lainsäädäntö muuttuu.

Vuoden alusta lähtien YEL:n (yrittäjän eläkelaki) mukainen yrittäjä on myös osakeyhtiön osakas, joka työskentelee osakeyhtiössä johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

YEL:n mukainen yrittäjä on myös muussa yhteisössä, esimerkiksi osuuskunnassa, johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, jolla on vastaava määräysvalta yhteisössä.

Tavoitteena on saada eläkevakuutuksen piiriin myös ne yrittäjät, jotka eivät saa palkkaa yritystoiminnastaan. Eläkevakuutus tuo heille myös entistä paremman turvan sairauspäivärahakaudelle.

Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuja on nyt noin 190 000 henkilöä. Lainmuutoksen takia määrän arvioidaan kasvavan 8 000:lla.

Yrityksen osaomistajien, jotka eivät ole TyEL-vakuutettuja, tulee ottaa YEL-vakuutus vuoden 2011 alusta lukien. Lisäksi niiden osaomistajien, jotka ovat saaneet yrityksestä palkkaa ja kuuluneet TyEL:n (työntekijän eläkelain) vakuutuksen piiriin, on siirryttävä YEL-vakuutukseen 1.1.2014 lukien. Heitä arvioidaan olevan noin 10 000 henkilöä.

Eläketurvakeskuksen sivuille www.etk.fi päivitetään uudet ohjeet yrittäjien lakisääteisestä eläkevakuuttamisesta.

Indeksit, työeläkemaksut ja elinaikakerroin

Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Eläkkeet nousevat vuoden alusta 1,35 prosenttia, työeläkeindeksin ollessa 2323.

Eläkettä määrättäessä vakuutetun työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoden 2011 palkkakerroin on 1,253 - korotusta edellisvuodesta on 1,78 prosenttia.

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläkevakuutusmaksu on vuonna 2011 keskimäärin 22,4 prosenttia palkasta. Maksu on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tänä vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 4,7 prosenttia palkasta eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2010. Eläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 6,0 prosenttia eli se nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,1 prosenttia, 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Vuonna 2011 elinaikakerroin on 0,98689. Elinaikakerroin pienentää vuonna 1949 syntyneiden vuonna 2011 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,311 prosenttia. Elinaikakertoimen vaikutuksen voi välttää jatkamalla töissä hieman pidempään.

Sivun alkuun >>

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ansiotuloraja nousee
12.11.2010

Hallitus esittää, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voisivat 1.3.2011 lähtien ansaita 687,74 euroa ilman, että se vaikuttaisi heidän eläkkeeseensä. Samalla ansiotuloraja sidottaisiin kansaneläkeindeksiin.

Uusi ansiotuloraja olisi samansuuruinen kuin maaliskuun alussa 2011 käyttöön otettava takuueläke eli vähimmäiseläketaso.

Tällä hetkellä ansiotuloraja on 600 euroa. Korotuksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voisivat ansaita nykyistä enemmän ilman, että he joutuisivat jättämään eläkkeensä lepäämään. Korotuksella kannustettaisiin myös kokonaan työelämän ulkopuolella olevia kokeilemaan työssäkäyntiä.

Ansiotulorajan sitominen kansaneläkeindeksiin merkitsisi sitä, että rajaa tarkistettaisiin vuosittain ja se olisi jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke.

Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä torstaina 11. marraskuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina. Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki tulisi voimaan 1.3.2011 ja olisi voimassa vuoden 2013 loppuun saakka.

Lähde: STM

Sivun alkuun >>

Sveitsistä maksettu vanhuuseläke voi alentaa Suomesta kertyvää eläkettä
3.11.2010

Jos on saamassa vanhuuseläkettä Sveitsistä, mutta jatkaa vielä työelämässä Suomessa, voi pyytää Sveitsin eläkkeen lykkäämistä. Ulkomailta vastaanotettu vanhuuseläke nimittäin alentaa työeläkkeen karttumaprosenttia Suomessa. Eläkkeen lykkäämistä on anottava ajoissa.

Suomessa vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 - 68 -vuotiaana ja eläkettä karttuu 53 vuoden iän täyttämisen jälkeen korotetulla karttumaprosentilla. Työeläkettä karttuu työansioista 1,5 % 18 - 52 - vuotiaana, 53 - 62 vuoden iässä 1,9 % ja 63 - 67 vuoden iässä 4,5 %. Jos jatkaa työskentelyä tai yritystoimintaa Suomessa ja saa samaan aikaa ulkomailta työansioihin perustuvaa omaa eläkettä, on Suomen eläkkeen karttumaprosentti 1,5.

Sveitsissä vanhuuseläkeikä on naisilla 64 vuotta ja miehillä 65 vuotta. Jos vanhuuseläkkeen haluaa maksuun myöhemmästä iästä, on Sveitsin eläkelaitokselle ilmoitettava ajoissa eläkkeen lykkäämisestä (eläkkeen aloittamisesta varsinaisen eläkeiän jälkeen).

Eläkkeen lykkääminen

Sveitsin vanhuuseläkettä voidaan lykätä vähintään tasan yhdellä vuodella ja enintään viidellä vuodella. Näiden vuosien välillä lykkäyksen ei tarvitse olla tasavuosia.

Eläkkeen lykkäämisestä pitää ilmoittaa Sveitsin eläkelaitokselle viimeistään vuoden kuluttua eläkeiän täyttämisestä. Ilmoitus pitää tehdä ennen kuin nainen täyttää 65 vuotta. Miehen täytyy taas ilmoittaa lykkäämisestä ennen 66 vuoden iän täyttämistä.

Jos lykkäyksestä ei ilmoiteta etukäteen aikarajojen sisällä, Sveitsin eläke myönnetään todennäköisimmin varsinaisesta eläkeiästä alkaen. Sveitsin maksussa olevalla vanhuuseläkkeellä voi olla vaikutusta Suomen eläkkeen kertymiseen ja Suomessa maksettaviin etuuksiin, jos työnteko tai etuuksien maksaminen jatkuu.

Vaikutukset Suomen eläkkeen karttumiseen

Jos Sveitsin eläkettä ei ole lykätty ajoissa, Sveitsi saattaa myöntää eläkkeen-sä naiselle 64 vuoden ja miehelle 65 vuoden iästä, vaikka eläkettä haetaankin myöhemmästä iästä. Jos Suomessa on työskennelty tai työskennellään Sveitsin eläkkeen kanssa samanaikaisesti, Suomen työeläkkeen karttumisprosentti laskee 1,5:een.

Jos lykkäämisestä on ilmoitettu ajoissa Sveitsin eläkelaitokselle, voi Sveitsin eläke alkaa toivotusta ajankohdasta ja Suomen työeläke kertyy 4,5 % karttuman mukaan kunnes jäädään vanhuuseläkkeelle Suomesta ja Sveitsistä.

Karttumaprosentin muuttumisella on vaikutusta tulevan eläkkeen määrään ja kannattaakin selvittää etukäteen, miten omassa tilanteessa voisi toimia.

Vaikutukset muihin etuuksiin

Ulkomainen vanhuuseläke saattaa vaikuttaa myös osa-aikaeläkkeen myöntämiseen ja maksamiseen, työttömyysetuuksien, sairaspäivärahojen ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen maksamiseen ja voi johtaa jo maksettujen etuuksien takaisinperintään. Ulkomaan vanhuuseläkettä hakiessa on hyvä tarkistaa sen vaikutus Suomesta maksettaviin etuuksiin.

Neuvontaa Eläketurvakeskukselta

Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasioiden osasto neuvoo Sveitsin eläkkeeseen ja hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Jos on työskennellyt ja/tai asunut Sveitsissä, on hyvä jo etukäteen ottaa selvää, miten eläkeiän lähestyessä tulisi toimia.

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

Kansaneläkeindeksiin 0,4 %:n korotus
15.10.2010

Tammikuun 2011 alusta kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat indeksikorotuksen verran. Maaliskuussa 2011 myös lapsilisä, lastenhoidon tuet ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun vuosittain kolmannen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella. Vuonna 2011 pisteluku on 1508 (vuonna 2010 käytetään pistelukua 1502).

Indeksin nousun perusteella yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee 2,33 euroa eli 584,13 eurosta 586,46 euroon kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa olevan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee puolestaan 2,07 euroa eli 518,12 eurosta 520,19 euroon kuukaudessa.

Työttömyysturvan täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat korotuksen jälkeen 25,74 euroa päivää kohti. Korotus on noin 2,37 euroa kuukaudessa.

Indeksikorotuksen vaikutus Kelan eläke- ja vammaistukimenoihin on arviolta 11,8 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kelan työttömyysturvamenoihin vaikutus on arviolta 4,7 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa indeksikorotuksia uusiin etuuksiin

Hallituksen esityksen (HE 139/2010) mukaan lapsilisiin, lastenhoidon tukiin sekä vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin tehdään ensimmäistä kertaa indeksikorotukset 1.3.2011. Vuodesta 2012 alkaen indeksitarkistukset tehdään myös näihin etuuksiin normaalisti vuodenvaihteessa.

Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,13 euroon päivää kohti. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta korotetaan 100,00 eurosta 100,40 euroon kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen hoitoraha korotetaan 314,28 eurosta 315,54 euroon kuukaudessa. Maaliskuun indeksikorotusten vaikutus Kelan etuusmenoihin on noin 6,6 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Kansaneläkeindeksin korotus vaikuttaa myös takuueläkkeeseen, jota aletaan maksaa ensi vuoden maaliskuussa. Täyden takuueläkkeen määrä on 687,74 euroa kuukaudessa 1.3.2011 alkaen.

Lähde: Kela

Sivun alkuun >>

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä korostaa takuueläkkeen merkitystä pienituloisille naisille
4.10.2010

Lokakuun 1. päivänä virassaan aloittanut Kelan ensimmäinen naispääjohtaja Liisa Hyssälä on iloinen siitä, että uusi takuueläke parantaa merkittävästi etenkin pientä eläkettä saavien naisten asemaa.

Täyden kansaneläkkeen saajien eläke paranee 101 eurolla kuukaudessa ja puolisoiden tätäkin enemmän eli lähes 170 euroa kuukaudessa. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkkeen saa noin 120 000 henkilöä eli 10 % kaikista Suomen eläkeläisistä. Heistä 65 % on naisia.

Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 685 euroon (vuoden 2010 tasossa) nykyisestä 584 eurosta kuukaudessa. Takuueläkkeen määrään vaikuttavat kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Muut eläkkeet vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä. "Takuueläkkeen saajista noin puolella ei ole lainkaan ansioeläketuloja, joten uusi eläke merkitsee selvää parannusta heidän toimeentuloonsa", Liisa Hyssälä toteaa.

Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta 2011 alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Takuueläkettä voi 1.2.2011 alkaen hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon.

Takuueläkkeessä on lain mukaan 6 kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka sitä haetaan vasta syyskuussa. Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeen.

Maahanmuuttajan erityistuki lakkaa kokonaan 1.3.2011. Kela alkaa maksaa takuueläkettä nykyisille erityistuen saajille ilman hakemusta. Heitä on lähes 6 000. Maahanmuuttaja voi saada takuueläkettä asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta. Myös maahanmuuttajien erityistuen saajista valtaosa on naisia.

Sivun alkuun >>

Kela selvittää kansaneläkkeitä
9.9.2010

Kela tarkistaa syksyn kuluessa, että kansaneläkkeet maksetaan oikean suuruisina. Eläkkeensaajan ei itse tarvitse tehdä mitään, ellei Kelasta oteta häneen yhteyttä.

Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaikkiaan 104 416 eläkkeensaajan eläketulot. Näistä noin 1 600 eläkkeensaajan tiedot siirtyivät Kelan toimistoihin tarkasteltavaksi yksityiskohtaisemmin. Aiempien vuosien kokemuksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on maksettu joko liian suurena tai pienenä.

Vuosittain tehtävien tietokoneajojen avulla verrataan kansaneläkkeen saajien muualta kuin Kelasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tietoihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan. Nyt vertailuun on otettu mukaan ne eläkkeensaajat, jotka ovat alkaneet saada kansaneläkettä syksyllä 2008 tehdyn vastaavan vertailun jälkeen tai joiden eläketiedoissa on tapahtunut sen jälkeen muutoksia.

Jos eläkkeensaajan muut eläkkeet ja korvaukset eivät vastaa kansaneläkkeen perusteena olevia tietoja, Kelan toimistot tutkivat tarkemmin, mistä erot johtuvat. Kela ottaa yhteyttä eläkkeensaajaan, jos kansaneläkkeen määrä on syytä korjata joko suuremmaksi tai pienemmäksi.

Sivun alkuun >>

Takuueläkettä voi hakea helmikuussa 2011
24.8.2010

Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen.

Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 685 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläkkeen saa arviolta 120 000 eläkeläistä. Se on vajaat 10 % kaikista eläkkeensaajista.

Takuueläkettä maksetaan henkilölle, jonka kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat enintään 685 e/kk.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Myös ulkomailta saadut eläkkeet vähennetään siitä.

Esimerkiksi yksin asuvalle hakijalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (584 e/kk), maksetaan takuueläkettä 101 e/kk (685-584 = 101). Vastaavasti parisuhteessa asuvalle eläkkeensaajalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (518 e/kk), maksetaan takuueläkettä 167e/kk (685-518 = 167). Näin vähimmäiseläke on 685 e/kk perhesuhteista riippumatta. Takuueläke on verotettavaa tuloa.

Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidon tuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentää kuitenkin asumistukea ja perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet.

Hakemuslomakkeita saa palvelupisteistä tai netistä

Takuueläkettä haetaan Kelasta. Hakuaika alkaa helmikuussa 2011. Hakemuslomakkeita saa vuodenvaihteesta alkaen Kelan toimistoista ja yhteispalvelupisteistä. Lomakkeen voi silloin tulostaa myös internetsivuilta www.kela.fi/lomakkeet.

Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000.

Takuueläkettä voi 1.2.2011 alkaen hakea myös suullisesti soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon.

Takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Eläke myönnetään 1.3. alkaen, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kela pyrkii eri tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeen.

Takuueläkkeen vaikutus asumistukeen

Osalla eläkkeensaajia takuueläke vähentää asumistuen määrää, mutta eläkkeensaajan asumistukea ja täyttä kansaneläkettä saavan yksin asuvan henkilön toimeentulo paranee kuitenkin takuueläkkeen ansiosta noin 96 eurolla. Parisuhteessa asuvan henkilön toimeentulo paranee noin 117 eurolla kuukaudessa silloin kun puolisolla on myös oikeus eläkkeensaajan asumistukeen.

Kuka ei voi saada takuueläkettä?

Jos eläkkeensaaja asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei saa takuueläkettä. Se voidaan maksaa vain tilapäisesti ulkomailla oleskelevalle.

Takuueläke myönnetään vasta kun eläkkeensaaja on hakenut kaikki muut eläkkeensä. Sitä ei kuitenkaan makseta pelkän osa-aikaeläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen eikä perhe-eläkkeen saajille.

Sivun alkuun >>

Varhainen eläke kiinnostaa entistä harvempaa
18.8.2010

Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajien kiinnostus varhaiseen eläkkeelle jäämiseen on vähentynyt selvästi. Valtaosa haluaa jatkaa työssä vähintään 63 vuoden ikään asti. Eläkesuunnitelmien toteutuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti.

Tämä selviää 45-64-vuotiasta palkansaajakuntaa käsittelevässä laajassa Työolot ja työssä jatkaminen -tutkimuksessa , joka julkaistiin Eläketurvakeskuksen tutkimussarjassa.

Työssä aiotaan olla entistä pidempään

Eläketurvakeskuksen tutkijat ovat tarkastelleet 45-64-vuotiaiden palkansaajien eläkesuunnitelmia ja niiden muutosta vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana. Työn kuormittavuus, työhön liittyvä epävarmuus ja pitkä työura suuntaavat ajatuksia eläkkeelle jäämiseen. Työssä jatkaminen kiinnostaa enemmän pieni- ja keskituloisia kuin suurituloisia.

Eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia on karsittu samalla kun on kannustettu työntekoon. Tämä näkyy myös palkansaajien eläkeaikomuksissa. Selvästi aiempaa useampi arvelee jatkavansa työssä joustavan vanhuuseläkeiän alarajaan, 63 vuoden ikään asti.

- Varhaista eläkkeelle jäämistä suunnittelevien joukko on pienentynyt tuntuvasti. Palkansaajien eläkeaikomusten toteutuminen merkitsisi eläkkeelle siirtymisen selkeää myöhentymistä, sanoo tutkimuspäällikkö Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta.

Valtiokonttorin erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo toteaa, että ikääntyneet katsovat oman terveyden ja elämäntilanteen vaikuttavan yhdessä työn mielekkyyden kanssa enemmän työssä jatkamiseen kuin jatkamisen myötä paranevat eläke-edut.

Hyvän terveyden ja koulutustason ohella työssä jatkamista edistävät työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi. Työssä pysymisen edes jonkinasteinen edistäminen on 45-64 -vuotiaiden palkansaajien mukaan edelleen harvinaista.

- Kunta-alan työntekijöistä lähes 40 prosenttia mainitsee kiireen aiheuttavan rasitusta. Työn suuret vaatimukset ja työn riittämätön hallinta ovat työelämästä pois työntäviä tekijöitä. Niihin tarttumalla voidaan vaikuttaa työuran pituuteen, Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma toteaa.

Tutkimuksessa on selvitetty palkansaajien käsityksiä työoloista ja eläkeaikomuksia. Tutkimusaineisto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin haastatteluihin vuosilta 1984-2008.

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

Huuhtanen: Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa
9.7.2010

Laki takuueläkkeestä tulee voimaan maaliskuun alusta 2011. Uusi eläke korottaa vähimmäiseläketason nykyisestä noin 500 eurosta lähes 700 euroon. Eläke turvaa toimeentulon nykyistä paremmin erityisesti lapsuudesta saakka sairaille ja vammaisille kansaneläkkeensaajille. Takuueläkettä saa ensi vuonna noin 120 000 henkilöä.

Suomessa on noin 1,3 miljoonaa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavaa henkilöä. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan eläkeläiset ovat suurin pienituloisten ryhmä. Noin 200 000 eläkeläistä asuu pienituloisessa kotitaloudessa.

Puolet eläkkeensaajista saa pelkkää ansioeläkettä. Eläkettä sekä kansaneläke- että työeläkejärjestelmästä saa yli 40 % eläkkeensaajista, ja pelkän kansaneläkkeen varassa olevia on noin 6 % eläkkeensaajista. Työeläkkeiden kattavuuden ja tason parannuttua 2000-luvulla kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt, ja pelkkää kansaneläkettä saa yhä harvempi.

Kansaneläkkeen taso on jäänyt jälkeen yleisestä tulotasosta ja elintason noususta. Kansaneläkettä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka takaa eläkkeen ostovoiman säilymisen mutta ei riitä turvaamaan eläkkeensaajille kohtuullista toimeentuloa muihin väestöryhmiin verrattuna. Kansaneläkkeeseen on viime vuosina tehty useita tasokorotuksia. Siitä huolimatta pienituloisten eläkeläisten lukumäärä on kasvanut. Takuueläke on tervetullut parannus pienituloisimpien
kansaneläkeläisten tilanteeseen.

Takuueläke ei korvaa muita eläkkeitä, vaan siitä vähennetään muut eläketulot. Jos niitä ei ole, täysi takuueläke on 685 euroa kuukaudessa, eikä siitä mene veroa.

Takuueläkkeen saajia on vuonna 2011 noin 120 000. Tämän eläkkeen myöntää Kela. Kerralla tulevien hakemusten suuri määrä on meille melkoinen haaste. Vaativa tehtävä on myös saada tieto uudesta eläkkeestä kaikille niille, jotka ovat oikeutettuja sitä hakemaan. Varaudumme tiedottamaan sekä neuvomaan eläkkeensaajia takuueläkeasioissa niin puhelinpalvelussamme kuin palvelupisteissämmekin kaikkialla maassa.

Sivun alkuun >>

Eläkeläisten ostovoima hiipuu edellisvuoden vahvan nousun jälkeen
16.6.2010

Työeläkettä noin 1 500 euroa kuukaudessa saavan eläkeläisen nettoeläkkeen ostovoima alenee tänä vuonna prosentin, kun taas vuonna 2009 ostovoima kasvoi poikkeuksellisen vahvasti eli peräti 6,1 prosenttia.
Tämä ilmenee Veronmaksajien tuoreesta selvityksestä "Eläkkeet, verot ja ostovoima", jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa 2000-luvulla kuudella eri eläketasolla.

Työeläkettä saavan eläkeläisen ostovoima kasvoi vuonna 2009 laskelmissa tarkastelluilla eläketasoilla reilusti, 5,2-7,8 prosenttia. Vuonna 2010 pienimpien eläkkeiden ostovoimakehitys pysyy edelleen positiivisena veromuutosten takia, kun taas suurempien tarkasteltujen eläkkeiden ostovoima kääntyy 0,6-2,1 prosentin laskuun.

"Vuonna 2009 eläkeläisten ostovoimaa kohottivat yhtä aikaa indeksitarkistukset, veronkevennykset ja matala inflaatio. Vastaavasti vuonna 2010 eläkeläisten ostovoiman kehitys on vaisua, koska indeksitarkistukset ovat hyvin pieniä ja inflaatio kiihtyy jälleen", selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola summaa.

Koko kuluvalla vaalikaudella eli vuosina 2007-2010 eläkkeensaajan ostovoima on lisääntynyt eri eläketasoilla 4,4-7,8 prosenttia. Suurin ostovoimalisäys on tapahtunut pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavilla.

Tuloveron kevennyksillä on ollut suurempi vaikutus pelkkää työeläkettä saavien ostovoiman kehitykseen 2000-luvulla kuin indeksitarkistuksilla. Koska pienimpiä eläkkeitä saavat eivät maksa tuloveroa lainkaan tai he maksavat sitä selvästi vähemmän kuin pelkästään työeläkettä saavat, tuloverotuksen muutoksilla ei ole samanlaista merkitystä heidän ostovoimaansa kuin työeläkettä saavien.

Sivun alkuun >>

Suomi ajelehtii eläkepolitiikassaan
16.6.2010

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on huolestunut poliittisen toimintakyvyn lamaantumisesta maamme eläkepolitiikassa.

Perinteisesti eläkejärjestelmäämme on kehitetty yhdessä sopien. Tämän seurauksena meillä on tänä päivänä eläkejärjestelmä, joka kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa. Viime aikoina on tämä yhdessä sopimisen kulttuuri rakoillut pahasti. Elinkeinoelämämme vaatii, ohi työntekijäpuolen, yllättävällä tavalla maan hallitukselta päätöksiä eläkkeisiin liittyvissä asioissa. Hallitus taas on ollut kyvytön hakemaan ratkaisuja yhteistyössä perinteisen mallin mukaisesti ja sen jatkuvat yritykset pelkän kepin avulla tehtäviin eläkeheikennyksiin ovat luoneet suurta epävarmuutta kaikkien kansalaistemme mielissä. Se on myös luonut epäluottamusta koko eläkejärjestelmäämme kohtaan.

Suomalainen yhteiskunta ajelehtii tällä hetkellä vaarallisesti kohti eläkepoliittisia karikoita. Tilanteen jatkuessa holtittomana uhkaa eläkepolitiikkaamme taantumus ja uskottavuuden puute. Meitä uhkaa tulevaisuudessa erkaneminen yhä enemmän pohjoismaisesta hyvinvointivaltion mallista.

Eläkkeiden taso on maassamme oltava sillä tasolla, että sillä pystyy elämään ilman tarvetta työssäoloaikanaan käyttää vähistä varoistaan osaa vapaaehtoisen eläketurvan maksuihin. On mielestämme hälyttävää, ettei selviin epäkohtiin kyetä yhdessä ratkaisua etsimään. Tällainen ei voi millään jatkua loputtomiin ja tarvitsemme maahamme sellaisen hallituksen, joka pystyy sopimaan asioista yhdessä toisten kanssa.

Sivun alkuun >>

Kelan eläkkeitä saavien määrä väheni vuonna 2009
4.6.2010

Vuoden 2009 lopussa joka toisella kaikista Suomesta vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavista oli kansaneläke. Vuonna 2001 heidän osuutensa oli 57 %.

Vuoden 2008 alussa toteutettu kansaneläkelain muutos aiheutti sen, että Kelasta eläkkeitä saavien määrä kasvoi hetkellisesti, mutta vuonna 2009 heidän kokonaismääränsä taas väheni hieman (-0,9 %). Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeiden, työttömyyseläkkeiden ja varhennettujen vanhuuseläkkeiden määrän hidas kasvu kuitenkin jatkui (noin 1 %/v).

Viime vuonna Kela maksoi eläke-etuuksia 2,6 miljardia euroa, 53 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kokonaismäärä (2,1 %) sekä kansaneläkkeiden (2,5 %) ja lapsikorotusten (4,3 %) määrä kasvoivat, mutta perhe-eläkkeiden (-0,5 %) ja veteraanietuuksien (-8,1 %) määrä vähenivät.

Joulukuussa 2009 keskimääräinen kansaneläke oli 298 euroa eli 2,8 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yksin asuvan täysi kansaneläke kasvoi 4,6 % ja oli 584 e/kk.

Kansaneläkkeen (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke) saajia oli viime vuonna lähes saman verran kuin 2001, jolloin vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe päättyi. Varsinaisten vanhuuseläkkeen saajien osuus on kuitenkin pienentynyt 71:stä 67 prosenttiin. Jokaisen muun eläkelajin osuus on kasvanut.

Vuodesta 2001 maksettujen kansaneläkkeiden euromäärä, keskimääräinen eläke ja täysi kansaneläke ovat kasvaneet reaalisesti.

Viime vuonna alkoi 36 000 kansaneläkettä. Määrä on jonkin verran enemmän kuin vuosina 2001-2007 keskimäärin, mutta vain runsaat puolet vuonna 2008 alkaneista. Toisin kuin kansaneläkkeensaajien, alkaneiden eläkkeiden määrä kasvoi 14 % vuodesta 2001 vuoteen 2009.

Vuonna 2009 alkanut eläke oli keskimäärin 239 e/kk, lähes kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2008 lainmuutoksen takia vuonna 2008 alkaneista eläkkeistä 54 % oli alle 50 euroa. Tämän suuruisten eläkkeiden osuus oli 15 % vuonna 2009.

Sivun alkuun >>

Eläke on 60 prosenttia palkasta
4.6.2010

Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työstä eläkkeelle siirtyneiden omaeläkesuhde on noin 60 prosenttia.

Suomen työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata työuran aikaisen toimeentulon säilyminen kohtuullisena eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämän onnistumista arvioidaan yksilön omaeläkesuhteen perusteella.

Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella työstä eläkkeelle siirtyneiden omaeläkesuhde oli noin 60 prosenttia. Yksilöllinen vaihtelu oli huomattavaa, vaikkakin suhde oli melko harvoin alle 50 prosenttia. Kun eläkettä edeltävä tulotaso otettiin huomioon, eläkesuhteet olivat melko samantasoiset eläkelaista, eläkelajista, iästä, sukupuolesta ja perheasemasta riippumatta.

- Tutkimustulokset antavat myönteisen kuvan eläketurvalle asetetun tavoitteen onnistumisesta ensimmäisten eläkevuosien aikana, ETK:n ekonomisti Juha Rantala ja PT:n erikoistutkija Ilpo Suoniemi kertovat.

Tutkimuksen kohteena olivat 1999-2003 työstä eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Tutkimuksessa havaittiin, ettei kyseisinä vuosina tapahtunut isoja muutoksia, vaan eläkkeiden ja palkkojen suhteet säilyivät tasaisina.

- Eläkkeiden suhde palkkaan muuttuu hitaasti, tutkijat korostavat.

Pienituloiselle eläke voi olla palkkaa suurempi

Pienituloisille työllisille on tyypillistä, että osa eläkettä edeltävästä tulosta on muuta kuin ansiotuloa. Tulot voivat olla matalat ennen eläkettä useasta eri syystä. Henkilö on voinut olla osan ajasta osa-aikatyössä, työttömänä, sairaana, vuorotteluvapaalla tai jostain muusta syystä ansiotyön ulkopuolella.

ETK:n ja PT:n tutkimuksessa selvisi, että pienituloisten omaeläkesuhteet olivat muita korkeammat. Alimmasta tulokymmenyksestä työstä eläkkeelle siirtyneiden omaeläkesuhteen mediaani oli lähes 130 prosenttia, ja toiseksi alimmassa tulokymmenyksessä 73 prosenttia.

Pienituloisia oli kaikissa eläkkeelle siirtyneiden ryhmissä, mutta suhteellisesti eniten heitä oli yrittäjien tai maatalousyrittäjien joukossa.

- Korkea omaeläkesuhde ei tarkoita korkeaa eläkettä. Suomalaisten eläkkeensaajien toimeentulon taso määräytyy pitkälti eläkettä edeltävän tulotason perusteella. Siten eri ryhmien väliset toimeentuloerot säilyvät yleensä samankaltaisena myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, Rantala ja Suoniemi sanovat.

Sanastoa:

Omaeläkesuhde kuvaa henkilön saamaa eläkettä suhteutettuna eläkettä edeltäneeseen vakiintuneeseen reaalituloon. Tulot lasketaan kolmen vuoden keskiarvona. Tulonsiirrot huomioidaan osaksi eläkettä edeltävää tuloa. Pääomatuloja ei lasketa mukaan.

Mediaani on keskiluku, joka on järjestetyn havaintojoukon keskimmäinen havainto. Jos havaintojen määrä on parillinen, mediaaniksi lasketaan kahden keskimmäisen keskiarvo.

Sivun alkuun >>

Takuueläke turvaamaan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa
21.5.2010

Pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa turvataan ottamalla käyttöön takuueläke. Se maksetaan henkilöille, joiden kokonaiseläke on pienempi kuin takuueläkkeen määrä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi 19. toukokuuta asiaa koskevan mietinnön (StVM 10/2010).

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai etuutta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä, ja että hänen eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason.

Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Eläkkeensaajan muut lakisääteiset eläkkeet vähentävät kokonaisuudessaan takuueläkkeen määrää. Jos vanhuuseläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, tehdään myös takuueläkkeeseen varhennusvähennystä vastaava vähennys. Eläkkeensaajan asumistukea myönnettäessä takuueläke otetaan tulona huomioon.

Valiokunta pitää muita eläkkeitä täydentävän, valtion rahoittaman vähimmäiseläke-etuuden, käyttöön ottoa hyvänä uudistuksena. Takuueläke kohdentuu kaikkein pienimpien eläketulojen varassa eläviin ja on omiaan vähentämään eläkeläisväestön köyhyysriskiä.

Takuueläke parantaa erityisesti pienituloisten naisten asemaa. Takuueläkkeen saajista arviolta 65 prosenttia on naisia. Takuueläke parantaa myös niiden maahanmuuttajien asemaa, joiden toimeentulo on ollut maahanmuuttajien erityistuen varassa.

Takuueläkettä saisi vuonna 2011 arviolta 120 000 henkilöä. Takuueläkkeestä aiheutuva valtion menojen lisäys olisi vuodessa noin 119 miljoonaa euroa.

Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta.

Sivun alkuun >>

Eläkeläisjärjestöt kärsivät tilojen puutteesta
12.5.2010

Kuva: Vertaisohjaaja Henry Lindberg ohjaa Hyvinkään Eläkkeensaajia kuntosaliharjoittelun saloihin

Kunnat panostavat ennaltaehkäisyyn paperilla - toteutus kuitenkin ontuu

Vähän väliä saamme kuulla ja lukea siitä, kuinka erittäin arvokasta työtään tekevät järjestömme kärsivät tilojen puutteesta. Pelkästään Helsingissä toimii satoja vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä, joista moni kamppailee tilaongelmien kanssa. Useimmilla yhdistyksillä ei ole varaa omiin toimitiloihin ja jo pelkkien kokousten järjestäminen voi tuottaa ongelmia. Tilanne on siis todella surkea ja tämän on mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri jäsenyhdistyksineen, joita on yli 30, joutunut karvaasti kokemaan. Piirillä on yhdistyksiä joiden pelkistä viikkotapaamisista jäsenet joutuvat kääntymään ovilta pois sen takia että paikkaan ei kerta kaikkiaan mahdu sisään. Toimitilaongelmaa ei suinkaan ole pelkästään Helsingissä ja valitettavasti näyttää siltä, että aika monessa kunnassa ja kaupungissa asian ratkaisemiseen ei löydy minkäänlaista tahtoa.

Eläkkeensaajajärjestöt järjestävät ikääntyville hyvin monipuolista ja ennaltaehkäisevää terveystoimintaa. Ikääntyvät kuntalaiset on huomioitu ainakin sanallisesti myös eri viranomaisten ja kuntien palvelustrategioissa ja –ohjelmissa mutta näiden ohjelmien toteuttaminen arjessa ontuu pahan kerran. On selvää, että kunnat tarvitsevat avukseen osaavia toimijoita huolehtiakseen yhä nopeammin ikääntyvästä väestöstään, mutta taloudellisiin syihin vedoten ne asettavat uusia tai korottavat vanhoja maksujaan. Tämän vuoksi hyvin monen vapaaehtoisorganisaation toiminta vaarantuu.

Eläkkeensaajajärjestöillä on paikallisyhdistystensä toiminnoissa useita tuhansia pelkästään erilaisiin liikuntamuotoihin painottuvia kerhoja. Pelkästään Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenyhdistyksistä löytyy yli 2000 erilaisten liikuntaryhmien vetäjää ja vertaisohjaajaa. Jos laskuihin otetaan myös kulttuuripuolen ryhmät menee 5000:n vertaisohjaajan raja rikki niin että heilahtaa! Esimerkiksi Raha- automaattiyhdistyksen tukemassa, yli 75-vuotiaille suunnatussa valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa oli liitostamme mukana paljon paikallisyhdistyksiämme ja lähes jokaisessa ryhmässä mukana oli yli 90-vuotiaita eläkkeensaajia. Noin 10 000 ikäihmistä osallistui koko tämän ohjelman aikana paikallishankkeidensa liikuntaryhmiin. Lähes 70 %:lla osallistujista lihasvoima ja tasapaino parantuivat harjoittelujakson aikana.

Monet ryhmämme toimivat hyvässä yhteistyössä kunnan tai jonkun muun tilan haltijan kanssa. Valitettavasti kuitenkin suuri osa yhdistyksistämme taistelee ryhmiensä olemassaolon puolesta joka ainut kuukausi. Toimintoja on jopa jouduttu lopettamaan toimitilavuokrien takia. On aivan selvää, että kunnat eivät pysty tulevaisuudessa korvaamaan palkallisella henkilökunnalla sitä äärettömän tärkeää työtä, jota eläkeläisjärjestöjen vertaisohjaajat tekevät. Eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten toiminta on mitä suurimmassa määrin ennaltaehkäisevää työtä. Se on itsenäistä toimintakykyä, elämänlaatua sekä terveyttä suojaavaa ja lisäävää toimintaa ja täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan.

Ikäinstituutilta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saamiemme tietojen mukaan Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat ovat yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi maassamme. Noin 80 % heidän tapaturmistaan on kaatumisia tai matalalta putoamisia. Yli 90 % ikäihmisten lonkkamurtumista syntyy kaatumisten seurauksena ja yli tuhat 50 -vuotiasta tai sitä vanhempaa suomalaista kuolee kaatumistapaturman seurauksena vuosittain. Vuonna 2000 yli 64 -vuotiaiden kansalaistemme kaatumisvammojen kustannukset olivat yhteensä 39 miljoonaa euroa, lonkkamurtumien osuus niistä oli 82 %.

Reisiluun yläosan murtuman hoidon keskimääräiset kustannukset potilasta kohden ensimmäisen vamman jälkeisen vuoden aikana ovat noin 18 400 € (2008 kustannustaso) Kotona asuvan ikäihmisen joutuessa lonkkamurtuman takia pysyvään laitoshoitoon, kustannukset hänen hoidostaan ensimmäisenä vuonna ovat huimat 45 300 €. Näitä summia katsellessa ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että ikäihmisille suunnatuilla palveluilla tai toiminnoilla säästetyt laitoshoitopaikat toisivat toimitiloista perimättä jääneet maksut kunnille taatusti takaisin, korkojen kera ja moneen kertaan.

Kuntien ja järjestöjen järkevällä yhteistyöllä on mahdollista antaa monelle ihmiselle iloa elämään sekä parantaa olennaisesti heidän elämänlaatuaan. Järjestöillä on toimintaorganisaatiot valmiina. Tarvitaan vain oikeanlaista tukea, väline- ja materiaaliapua, koulutusta ja ennen kaikkea halua aitoon yhteistyöhön. Toivomme todella, että kuntiemme päättäjät yhä enenevässä määrin osaisivat antaa yhdistysten työlle sille kuuluvan arvon, esimerkiksi ilmaisten toimitilojen ja toiminta-avustusten muodossa.

Ikäinstituutin tutkija, valtiotieteen tohtori Ilka Haarni totesi kirjoituksessaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10. tammikuuta kuluvaa vuotta, että kuntiemme tulisi iloita siitä, että eläkeläiset haluavat olla aktiivisia. Hänen mukaansa Ikääntyvän väestön Suomessa kuntien kannattaisi ylläpitää ja lisätä eläkeikäisten kohtaamispaikkoja. Eläkeiän osallistumisen ja erityisesti vapaaehtoistoiminnan on havaittu tutkimuksissa olevan yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Eläkeikäisten kohtaamispaikat edistävät terveyttä. Haarnin mielestä on nurinkurista, että samalla kun kunnat asettavat yhä enemmän toiveita järjestöille ja kansalaistoiminnalle ne rajaavat kasvamassa olevan eläkeikäisten ikäryhmän vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.

Kuntiemme päättäjien on jo korkea aika ymmärtää, että järjestöjen toimintaedellytyksiin ja toimitiloihin tehdyt satsaukset tuovat taatusti säästöjä muille momenteille ja kokonaistalouteen. Jos kunnat eivät ala ottamaan vakavasti eläkeläisjärjestöjen hätähuutoja tässä asiassa tulemme näkemään, ennemmin kuin arvaammekaan, sen päivän kun eläkkeensaajat maassamme alkavat vallata tiloja erittäin tärkeään toimintaansa.

Lähde: Eläkkeensaajien Keskusliitto Kuva: Ulla Wallinsalo

Sivun alkuun >>

Keskieläke viime vuonna 1 344 euroa kuussa
11.3.2010

Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 344 euroa kuukaudessa vuoden 2009 lopussa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 1 263 euroa kuukaudessa. Luvuissa ovat mukana Suomessa asuvat työ- tai kansaneläkettä saavat perhe- tai osa-aikaeläkettä saavia lukuun ottamatta. Tiedot ovat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen ennakkotietoja.

Miehet saavat keskimäärin selvästi suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miehille maksettiin eläkettä viime vuoden lopussa keskimäärin 1 530 euroa kuukaudessa. Naisten vastaava eläke oli 1 196 euroa.

Miesten ja naisten eläkkeiden ero johtuu pääosin työurista. Eläkettä saavien naisten työurat ovat lyhyempiä kuin miesten. Naisista löytyy miehiä enemmän niitä, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä. He elävät usein pelkän kansaneläkkeen varassa. Myös miesten ja naisten väliset palkkaerot alentavat naisten työeläkkeitä.

Eläkettä sai vuoden 2009 lopussa 1 443 200 henkilöä, eli noin joka neljäs suomalainen. Työeläkettä sai 1 338 100 henkilöä. Suurin osa, 1 048 400 henkilöä, oli jo vanhuuseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 272 300 henkilöä. Työttömyyseläkettä sai 46 600 ja osa-aikaeläkettä puolestaan 27 900 henkilöä.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2009 kaikkiaan lähes 22 miljardia euroa. Bruttokansantuotteen nopean supistumisen takia eläkkeiden osuus BKT:sta on nyt aiempia vuosia suurempi.

Sivun alkuun >>

Puska: Parantuva kansanterveys ja työssä jaksaminen luovat edellytykset eläkeiän nousulle
10.2.2010

Suuret ikäluokat vanhenevat yhä terveemmin. Yhä useammat haluavat ja myös pystyvät olemaan pitempään työssä. "Näitä voimavaroja on suomalaisen yhteiskunnan syytä käyttää. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria. Lääketieteelliseltä kannalta järkevää olisivat riittävän joustavat eläkeratkaisut, jotka ottavat huomioon yksilölliset erot ja toiveet", THL:n pääjohtaja Pekka Puska totesi Vaasan työterveyden Laihian toimipisteen vihkiäisissä maanantaina 8.2.

Puskan mukaan eliniän pidentyessä ja työikäisen väestöosuuden supistuessa eläkeiän nostaminen on kansantalouden tärkeitä kysymyksiä. Asian esille nouseminen on luonnollista, koska viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut noin 10 vuotta. Tutkimusten mukaan lisävuodet ovat pääasiassa myös terveitä elinvuosia. Suuret ikäluokat ovat siis viime vuosikymmeninä "jokaisen neljän vuoden aikana vanhentuneet vain kolme vuotta".

Puskan mielestä työssä jaksamisen haasteena on kaksi toimintalinjaa.Toisaalta on kysymys tautien ehkäisystä ja terveyden edistämisestä. Toisaalta on kysymys työelämän asioista: työilmapiiristä, töiden järjestelystä ja työnjohdosta. Työkyvyttömyyden syiden kärjessä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden ehkäisyssä avainasemassa ovat ylipainon torjunta ja liikunta sekä masennus, jonka torjuntatyötä pyritään edistämään niin sanotulla Masto-ohjelmalla.

"Vaikka työssä jaksaminen on ilmeisesti viime vuosina hieman parantunut, paljon on vielä tehtävissä. Hätkähdyttävää on, että vuosittain menetetään edelleen lähes puoli miljoonaa työvuotta sairauksien vuoksi", Puska korostaa.

Perusterveydenhoito ja terveyden edistäminen avainasemassa

"Terveyden edistäminen ja tautien ennalta ehkäisy liittyvät olennaisesti ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantamiseen. Erityisesti perusterveydenhuollon on toimittava tehokkaasti. Perusterveydenhuolto vaikuttaa kansanterveyteen paljon enemmän kuin kallis sairaalalaitos."

Perusterveydenhuollon kulmakiviä ovat terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Terveyden edistämisellä ja tautien ehkäisyllä voidaan hillitä terveydenhuollon menojen kasvua.

Puska korostaa, että terveysongelmien vähentämisessä tarvitaan vahvaa tutkimusta ja asiantuntijatietoa. Kun valtion keskitetty ohjaus on purettu eikä paluuta entiseen ole, informaatio-ohjauksella on merkittävä rooli. Eri toimijoilla on oltava käytettävissä riittävästi tutkittua tietoa ja yhtenäisiä toimintatapoja eri puolilla maata. Tässä työssä on valtion asiantuntijalaitoksilla, uudella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Työterveyslaitoksella oma tärkeä tehtävänsä.

Sivun alkuun >>

Lähde: THL

Kelan eläkkeisiin tulossa pieniä muutoksia vuonna 2010
19.12.2009

Kansaneläkkeet säilyvät ensi vuonna ennallaan erillislain turvin. Muutoin ne olisivat alentuneet taloudellisen taantuman takia. Työkyvyttömyyseläkeläiset voivat kokeilla työhön paluuta nykyistä keveämmin ehdoin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille aletaan maksaa hoitotukea. Pienituloisille ja paljon apua tarvitseville veteraaneille on syyskuussa tulossa veteraanilisä.

Kansaneläkeindeksi pidetään ensi vuonna poikkeuksellisesti vuoden 2009 tasossa. Näin estetään kansaneläkkeiden alentuminen taloudellisen taantuman aikana. Tason säilyttäminen koskee kansaneläkkeiden ja Kelan perhe-eläkkeiden lisäksi vammaisetuuksia, rintamalisiä, maahanmuuttajan erityistukea sekä työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, sotilasavustusta ja kuntien maksamaa toimeentulotukea.

Täysi kansaneläke on ensi vuonna edelleenkin 584,13 e/kk yksin asuvalle ja 518,12 e/kk avio- tai avoliitossa olevalle eläkeläiselle. Kansaneläkkeen saajia on noin 676 000. Heistä noin 90 000 saa täyttä kansaneläkettä.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden vuosittaisen hinnanmuutoksen perusteella. Ilman erillislakia kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet olisivat alentuneet vuoden alusta.

Lähde: Kela

Sivun alkuun >>

Työvoiman poistuminen eläkkeelle kiihtyy kaikilla alueilla
1.12.2009

Alueiden kehityksen suurimpia haasteita tulevina vuosina on työvoiman poistuminen työelämästä. Työvoimasta siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla vuosittain kaksinkertainen määrä väkeä verrattuna 2000-luvun alkuvuosien tilanteeseen. Tämä johtuu suurten ikäluokkien tulosta eläkeikään.

Poistuman huippu on jo vuonna 2012, jolloin se on noin 70 000 henkeä. Vielä vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan yli 60 000 henkeä. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina 2007-2025 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä, mikä on 47 prosenttia vuoden 2007 työvoimasta. Nämä tiedot ilmenevät raportista Poistuma työvoimasta vuosina 2007-2025.

Poistuma jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Etelä-Savossa osuus on 54 prosenttia ja Uudellamaalla 43 prosenttia. Määrällisesti suurimmat poistumat ovat pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa aluekeskuksissa. Suhteellisesti suurinta poistuma on Itä- ja Keski-Suomen maaseutualueilla, joissa sen arvioidaan olevan yli 60 prosenttia. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta työikään tulevat nuoret ikäluokat ovat pieniä, eivätkä riitä korvaamaan työelämästä poistuvia.

Julkinen sektori menettää eniten työvoimaansa

Työvoiman poistuma koettelee kaikkia toimialoja. Määrällisesti suurinta se on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, arviolta noin 185 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Toimialalta siirtyy eläkkeelle ajanjaksolla 2007-2025 yli puolet työvoimasta. Lähes sama osuus poistuu eläkkeelle koulutuksen, julkisen hallinnon ja alkutuotannon toimialoilta.

Työvoiman ikääntyminen johtaa ensimmäisessä vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvuun. Toisessa vaiheessa lisääntyy vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä. Raportissa esitetään useita skenaarioita poistuman kehityskuluista tulevaisuudessa ja miten erilaiset politiikkavalinnat vaikuttavat.

Tutkijoiden arvion mukaan pelkkä vanhuuseläkeiän nostaminen ei merkittävästi pienennä poistumaa. Tämä johtuu siitä, että suhteellisen suuri osa työvoimasta poistuu jo ennen vanhuuseläkeikää. Poistuma pienenee merkittävästi vasta, kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen saadaan huomattavasti hidastumaan.

Alueiden työvoimaresurssit heikkenevät

Työvoiman siirtyminen eläkkeelle merkitsee useimmilla alueilla niiden kehityksen kannalta tärkeän resurssin voimakasta vähenemistä. Alueiden mahdollisuudet kehittää elinkeinotoimintaa ja taloutta heikkenevät. Lähes kaikki alueet ovat tässä suhteessa suuren haasteen edessä. Ankarimmin väestön ikääntymisen seuraukset koettelevat aluekeskusten ulkopuolella olevia alueita, joiden voimavarat ovat vuosien saatossa heikentyneet muuttotappioiden myötä.

Raportin tekijät ovat tutkijat Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti Foredata Oy:stä. He ovat työ- ja elinkeinoministeriön toimesta selvittäneet työvoiman toimialoittaista muutosta maakunnissa ja seutukunnissa eläkkeelle siirtymisen kannalta. Selvitykseen liittyy laskentamalli ja tietoaineisto, jonka avulla voidaan tehdä vaihtoehtoisia arvioita työvoiman poistumasta eri toimialoilla maakunnittain ja seutukunnittain.

Sivun alkuun >>

Elinaikakerroin alkaa vaikuttaa 2010
25.11.2009

Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden kertoimeksi 0,99170. Kerroin vaikuttaa alkavan työeläkkeen määrään.

Nyt vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneiden vanhuuseläkkeitä. Samoin se koskee henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010.

Kansaneläkkeisiin ja tapaturma- sekä liikennevakuutuslain mukaan maksettaviin eläkkeisiin elinaikakerroin ei vaikuta.

Miten elinaikakerroin vaikuttaa?

Elinaikakerroin lasketaan joka vuosi erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Kerroin määritellään viiden edeltäneen vuoden kuolevuustilastojen perusteella.

Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen työeläke ilman elinaikakerrointa olisi1 600 euroa, niin elinaikakertoimella tarkistamisen jälkeen se on noin 1587 euroa.

Eläkkeen pienentymisen voi välttää jatkamalla työssä pitempään. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntynyt jatkaa työssä kuukauden verran pitempään, niin hän saa eläkettä 1 600 euroa kuukaudessa. Työeläketurvan nettisivulla www.tyoelake.fi on laskuri, joka havainnollistaa elinaikakertoimen vaikutuksen.

Kaikki eivät pysty pidentämään työssäoloaikaansa, ja joillekin se on mahdotonta. Elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeissä vain eläkkeen ansaittuun osaan. Kerroin on myös lievempi kuin se olisi työkyvyttömän oman syntymävuoden mukaan laskettuna eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

Osa pitenevästä eliniästä työhön

Elinaikakerroin ei vähennä työeläkkeen kokonaismäärää, mutta pienentämällä kuukausimäärää saadaan eläke jakautumaan yhä pidentyvälle elinajalle.

Joustavan vanhuuseläkeiän saavuttanut 63-vuotias suomalainen elää nyt keskimäärin 21 vuotta, mutta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta. Elinajan pidentymisen vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suurten ikäluokkien jälkeenkin.

Elinaikakertoimella pyritään ohjaamaan osa pidentyvästä elinajasta työntekoon. Työeläkkeen tasoa voi parantaa työskentelemällä pidempään.

Fakta: Elinaikakerroin pähkinänkuoressa

• Elinaikakerroin alkaa vuodesta 2010 sopeuttaa eläkkeitä pidentyvään elinaikaan
  
• Elinaikakertoimesta päätettiin vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä
• Ensimmäinen eläkkeen tasoon vaikuttava elinaikakerroin on 0,99170
• Eläkettä voi kartuttaa lisää tekemällä työtä pidempään
• Eläkkeen pienentymistä voi kompensoida jatkamalla työssä pidempään
  
  

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

Pitkän aikavälin eläkemenolaskelma päivitetty - haasteina eliniän kasvu ja taantuma
18.11.2009

Eläketurvakeskus on päivittänyt vuonna 2007 tekemänsä pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Tulokset eroavat aiemmista uuden väestöennusteen ja muuttuneen taloustilanteen takia.

Lakisääteisten eläkemenojen bruttokansantuoteosuus kasvaa sekä lähitulevaisuudessa että lähivuosikymmeninä. 2030-luvulta lähtien eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta vakiintuu noin 14-15 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11 prosenttia.

Elinikä pitenee aiempaa nopeammin

Suomen nopeasti vanheneva väestö kasvattaa eläkemenoja tulevina vuosina. Suurin osa kasvusta kohdistuu työeläkkeisiin. Eläkeiän saavuttaneiden lukumäärän kasvu ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen nostavat eläkemenojen suhdetta työtulosummaan 2030-luvulle asti. Silloin työeläkemenot ovat noin kolmannes työtuloista, kun ne viime vuonna olivat 22 prosenttia.

Nyt 63-vuotias suomalainen elää keskimäärin 21 vuotta, vuonna 2030 jo 25 vuotta ja vuonna 2075 lähes 30 vuotta. Elinajan odotteen kasvun vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suurten ikäluokkien jälkeenkin. Vuoden 2075 Suomessa elää yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö kahta 15-64-vuotiasta kohti, kun nyt vastaava suhde on yhden suhde neljään.

Merkittävin eläkemaksu, TyEL-maksu, nousee nykyisestä runsaasta 21 prosentista lähes 27 prosenttiin seuraavien 15 vuoden aikana. Keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa TyEL-maksun nostamisesta vuosina 2011-2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Eduskunta päätti samaan sopimukseen perustuen eräiden työeläke-etujen ja työttömyysturvan uudistamisesta.

Eläkkeiden ostovoima paranee

Ensi vuodesta sovellettava elinaikakerroin sopeuttaa alkavan eläkkeen määrän pidentyvään elinaikaan. Silti eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Keskipalkkaan verrattuna eläketaso paranee 2010-luvun lopulle asti, jonka jälkeen ansiotaso kasvaa nopeammin kuin eläkkeiden taso.

Lähde: Eläketurvakeskus

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pysyvät ennallaan vuonna 2010
18.10.2009

Kaikki kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet säilyvät vuoden 2009 tasolla. Näitä etuuksia ovat kansaneläkkeen lisäksi mm. perhe-eläke, rintamalisä, maahanmuuttajan erityistuki, vammaistuet sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun vuosittain kolmannen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella.

Elinkustannusindeksin mukaan vuoden 2010 kansaneläkeindeksi on alentunut. Siksi hallitus on tehnyt eduskunnalle lakiesityksen (HE 148/2009), jonka mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei alennettaisi, vaan ne pidettäisiin poikkeuksellisesti ennallaan.

Sivun alkuun >>

Muutoksia kuntien ja valtion eläkelakeihin
2.10.2009

Hallitus esittää kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkelakiin työkyvyttömyyseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevia muutoksia. Vastaavansisältöinen lainmuutos on jo tehty yksityisen alan työeläkejärjestelmään. Esitykset perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tammikuussa 2009 tekemiin työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskeviin esityksiin vuosille 2009-2014.

Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannettaisiin korottamalla sairastumisesta eläkeiän täyttämiseen jäljellä olevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50 ja 63 välillä ja korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otettaisiin huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella.

Hallitus esittää myös, että osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotettaisiin 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettaisiin. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskisivat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta ehdotetaan muutettavaksi siten, että 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta kartuttaisi eläkettä.

Työkyvyttömyyttä koskevat lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset tulisivat puolestaan voimaan vuoden 2011 alusta. Hallitus hyväksyi lakiesityksen sisällön 1.10.2009 ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä 2.10.2009.

Sivun alkuun >>

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee
10.6.2009

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistuu. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi asiaa koskevan mietinnön tiistaina 9. kesäkuuta.

Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Valiokunta toteaa, että ehdotetut muutokset ovat sinänsä heikennyksiä nykyisiin osa-aikaeläkkeen ehtoihin, mutta niitä voidaan perustella työllisyysasteen nostamiseen ja työurien pidentämiseen liittyvillä tavoitteilla. Molempien tavoitteiden edistäminen on tärkeää hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa myös, että osa-aikaeläkkeen ikärajan noston vaikutuksia työkyvyttömyyseläkehakemusten määrään tulee seurata. Samalla tulee lisätä panostuksia työolojen, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseen, jotta työkyvyttömyyttä voidaan ennaltaehkäistä sekä työhyvinvoinnin yleiseen parantamiseen, jotta työssä pysyminen houkuttaisi myös ikääntyviä työntekijöitä.

Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50-63 välillä. Samalla korotetaan työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävää kertakorotusta. Tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella otetaan myös huomioon, kun tulevan ajan eläkettä lasketaan.

Elinaikakertoimen soveltamista muutetaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovelleta lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että hallitus esittää elinaikakerrointa koskevia säännöksiä tarkistettavaksi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla elinaikakerroin pienentäisi eläkkeensaajan vakiintuneita tuloja 63-vuotiaana, kun eläke muuttuisi vanhuuseläkkeeksi.

Uudistukset perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tammikuussa 2009 tekemiin eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskeviin esityksiin vuosille 2009-2014.

Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta.

Lähde: Eduskunta

Sivun alkuun >>

Eläkkeensaajan asumistuki helposti verkosta
6.6.2009

Eläkkeensaajan verkkopalvelut täydentyivät. Verkossa voi laskea, paljonko asumistukea voi saada ja hakea tuen sähköisesti paperilomakkeen sijaan.

Eläkkeelle jäävän tai eläkettä saavan on helppo hoitaa asiansa verkossa tai puhelimessa. Kelan in-ternetsivujen asiointipalvelussa (http://www.kela.fi/asiointi) voi jo hakea vanhuuseläkettä, eläkettä saavan hoitotukea ja nyt myös eläkkeensaajan asumistukea. Palveluun kirjaudutaan verkkopankki-tunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt sekä alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat. Tukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, tulot ja omaisuus.

Kelan internetsivuilla on laskuri, jolla voi jo etukäteen arvioida, voisiko tulojensa ja asumismenojensa perusteella saada asumistukea ja kuinka paljon sitä voisi saada.

Eläkkeisiin ja eläkkeensaajan asumistukeen liittyvissä kysymyksissä saa neuvontaa verkon lisäksi palvelunumerosta 020 692 202, jossa palvellaan maanantaista perjantaihin kello 8-18. Palvelunume-rossa asiakasta auttaa eläkeasioihin perehtynyt palveluneuvoja.

Verkossa täytetty hakemus on paperilomaketta yksinkertaisempi

- Verkossa eläkkeensaajan asumistuki on paperilomaketta helpompi täyttää, sillä palvelu osaa hakea pohjalle asunnon tiedot, jos hakee tukea nykyiseen asuntoonsa. Näin asiakkaan ei tarvitse itse etsiä ja kirjata tietoja esimerkiksi muuttopäivästä, asunnon koosta tai lämpöjärjestelmästä, kertoo Kelan suunnittelija Jari Suhonen.

- Lisäksi verkosta voi katsoa, onko hakemus jo käsitelty, paljonko tukea saa ja milloin se maksetaan.

Eläkkeensaajan asumistukea sai viime vuoden lopulla noin 175 500 henkilöä ja eläkettä saavan hoito-tukea 197 000 henkilöä.

Sivun alkuun >>

Euroopalle uusi suunta - ihmiset ensin
14.5.2009

Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko muistutti Forssan Eläkkeensaajien 45-vuotisjuhlassa 12.5., että miltei kolmasosa Euroopan unionin äänestäjistä on iäkästä väkeä. Kuitenkaan tämä tosiasia ei tarpeeksi väritä puolueiden valmistautumista Euroopan parlamentin vaaleihin kesäkuussa.

- On häkellyttävää ja häpeällistä se, että yli 70-vuotiaita, terveitä ja toimintakykyisiä eläkeläisiä suorastaan sorretaan monin tavoin. Useassa maassa on vaikea vuokrata autoa, lainanotto hankaloituu ja vakuuksia vaaditaan yli käypien arvojen. Jopa matkavakuutusta on vaikeaa hankkia, Kokko kertoi.

- Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä eurovaaleissa on kiinnittävä huomiota myös siihen, että ikäihmisten ongelmat ja oikeudet otetaan paremmin huomioon. Olemme esittäneet seuraavaa kymmentä teesiä Euroopan parlamentin vaaleja varten:

• Ikääntyneen väestön tulee olla aktiiviosallistuja ja sen panos yhteiskunnan kehittämisessä on tunnustettava.
• Sukupolvien välinen solidaarisuus on toteutettava ja on toimittava ikään perustuvaa syrjintää vastaan.
• Ikääntyvän väestön työllisyyttä on edistettävä.
• Eläkkeiden ostokyky on turvattava.
• Ei saa luoda kahden luokan lääkkeitä - terveydenhuollon on oltava iästä ja varallisuudesta riippumaton.
• Hoidon on oltava korkealuokkaista ja saatavilla, potilaan oikeutta hakeutua hoitoon valtion rajoista riippumatta on kehitettävä.
• Tiedon, sivistyksen, jatkokoulutuksen ja kulttuurin saatavuutta on parannettava.
• Kuluttajansuojaa on vahvistettava.
• Vanhusten mahdollisuus liikkua on varmistettava.
• On taisteltava köyhyyttä, samoin kuin sosiaalista eristäytymistä, vastaan.

- EU-vaalit ovat ovella. 2/3 maamme asioista päätetään Euroopan unionissa. On aika antaa Euroopalle uusi suunta ja käyttää äänioikeutta kesäkuussa, muistutti Kokko.

Lähde: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Sivun alkuun >>

Nuoret mukaan eläkepöytiin
1.5.2009

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi vaatii nuorten huomioimista eläkepäätöksiä tehtäessä. Allianssin mielestä eläkeryhmään on saatava nuorten edustus, sillä työurien pidennys vaikuttaa heidän elämäänsä kaikkein eniten.

- Näin huolehdittaisiin siitä, että eri sukupolvien näkemykset eläkeasioihin tulevat huomioiduksi, toteaa Allianssin puheenjohtaja Ossi Heinänen. Työn johtamisessa ja työviihtyvyydessä esiintyvät ongelmat johtavat usein eläköitymiseen liian nuorena. Näihin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaan perustuva työryhmä hakee vuoden loppuun mennessä vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Allianssin mielestä on kansantaloudellinen välttämättömyys, että työuria pidennetään.

Nuorisotyöttömyydessä uusi huippu

Tämän päivän uutisten mukaan seuraavan kahden vuoden aikana menetetään se työllisyyden kasvu, joka on nousukauden aikana tapahtunut. Maaliskuun työttömyyslukujen mukaan nuorisotyöttömyys on noussut uuteen huippuun. Nuorten kohdalla erityinen ongelma on työmarkkinoille pääsy, jota on helpotettava kaikin keinoin.

Allianssin mielestä nuorten työllisyydestä on huolehdittava esimerkiksi parantamalla nuorten työelämävalmiuksia ja suuntaamalla koulutusta vastaamaan paremmin työelämän muuttuvia tarpeita.

- Vetoan työmarkkinajärjestöihin ja valtion, että ne tekisivät kaikkensa nuorten työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen turvaamiseksi, sanoo Ossi Heinänen.

Hallitus linjasi politiikkariihessään pyrkimyksen nostaa nuorten työllisyysastetta ja saada nuoret aikaisemmin opiskelemaan sekä nopeammin opiskeluista työelämään. Vuoden lisäämisen työuriin lasketaan parantavan valtion taloutta vuositasolla noin 3 miljardilla eurolla.

Suomalaisten keski-ikä kohoaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten 20 vuoden aikana jo 4,5 vuotta. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvat ikäluokat. Vuonna 2030 Suomessa on peräti 600 000 yli 65-vuotiasta nykyistä enemmän ja yli 200 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Nyt sata työikäistä huolehtii noin viidestäkymmenestä lapsesta ja vanhuksesta, mutta vuonna 2030 huolehdittavia on jo 75 sataa työikäistä kohden.

Lähde: Allianssi ry

Sivun alkuun >>

Yrittäjien eläkkeet jääneet jälkeen palkansaajien tasosta
15.4.2009

Yrittäjän eläke jää selvästi palkansaajan eläkettä heikommaksi. Tulotasoonsa nähden yrittäjät ovat alivakuutettuja ja ottavat liian pienen YEL-vakuutuksen, todetaan Eläketurvakeskuksen selvityksessä Onko yrittäjien eläkevakuuttaminen kohdallaan?

Yrittäjien eläkevakuutus (YEL) on lakisääteinen kuten palkansaajilla, mutta antaa mahdollisuuden yrittäjän itse vaikuttaa eläketurvan suuruuteen. Eläketurvakeskuksen selvityksessä tarkastellaan eroa yrittäjän ottaman eläkevakuutusturvan ja verotuksen perusteena olevien työtulojen välillä.

Työtulolla tarkoitetaan sitä tuloa, jonka verottaja on katsonut henkilön palkka- ja yrittäjätyöstä saamaksi tuloksi. YEL-työtulon määrän ei tarvitse vastata yrittäjän verotettavaa tuloa. Ohjeistuksen mukaan sen pitäisi olla yhtä suuri kuin yrittäjän tilalle tulevan henkilön palkka.

- YEL-vakuutuksen taso jäi noin kolmanneksen matalammaksi kuin yrittäjän tulot antavat olettaa, tutkija Raili Hyrkkänen Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Selvityksessä pureudutaan myös siihen, vastaako yrittäjän ottama eläkevakuutus Eläketurvakeskuksen antamia ammattialakohtaisia työtulo-ohjeita. Ohjeissa pyritään saamaan yrittäjävakuutukset alan yleisen keskipalkan tasolle, mutta yrittäjien työtulot jäävät alan yleisen keskipalkan alapuolelle.

Lisäksi selvitys osoittaa, että alhaiseksi määritelty YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaa heikentävästi. YEL-työtulon määrä vaikuttaa yrittäjän sosiaalietuuksiin, kuten sairausvakuutuksen päivärahaan ja työttömyysturvan ansiopäivärahaan tai siihen, onko yrittäjällä oikeutta osa-aikaeläkkeeseen.

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantunut
26.2.2009

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2008 oli 59,4 vuotta. Muutos oli vähäinen: laskua edellisvuodesta oli 0,1 vuotta.

Eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 eläkkeellesiirtymisikä on noussut runsaalla puolella vuodella. Nyt tapahtunut notkahdus selittyy pääosin sillä, että vanhuuseläkkeen alaikärajan jo ylittäneet, erityisesti 63- ja 64-vuotiaat, ovat hakeutuneet aiempaa useammin eläkkeelle.

50 vuotta täyttäneiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2008 oli 61,4 vuotta. Tämä luku ei sisällä alle 50-vuotiaina eläkkeelle siirtyneitä, jotka ovat pääosin työkyvyttömyyseläkeläisiä.

Julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jatkanut tasaista nousuaan.

Eläkkeellesiirtymisiän vähäiset muutokset eivät näy ikääntyvien työllisyysasteessa, joka jatkoi vuonna 2008 kasvuaan. 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste on noussut 2000-luvulla 14 prosenttiyksikön verran. Erityisen nopeasti on noussut yli 60-vuotiaiden työllisyys.

Suuret ikäluokat lähestyvät vanhuuseläkeikää. Ensimmäinen suurista ikäluokista täytti viime vuonna vanhuuseläkeiän alarajan 63 vuotta. Tämän vuoksi eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta.

Lähde: Eläketurvakeskus

Sivun alkuun >>

Kansaneläkkeiden ja Kelan vakaa rahoitus turvattava
21.2.2009

Eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut edellyttävät, että kansaneläkkeiden ja Kelan vakaa rahoitus varmistetaan, jos työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan.

Kansaneläkkeiden rahoitus- ja maksuvalmius on varmistettava pitkäjänteisellä ja vakaalla tavalla. Kansaneläkerahastossa on edelleen säilytettävä vähintään viiden prosentin suuruinen pysyvä puskuri talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta , Kelan valtuutetut edellyttävät.

Hallitus on esittänyt työnantajan kansaneläkemaksun poistamista siten, että 1.4.2009 se alenee 0,8 prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee maksun poistumista I-maksuluokasta. Hallituksen kannanoton mukaan työnantajan kansaneläkemaksu poistuu kokonaan 1.1.2010. Tarkoituksena on näin alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia ja lieventää lomautus- ja irtisanomispaineita.

Kansaneläkemaksun poistamisen seurauksena Kelan vakuutusmaksutuotot pienenevät 390 miljoonaa euroa jo kuluvana vuonna. Työnantajan kansaneläkemaksun poistuessa kokonaan ensi vuoden alusta lukien valtion osuus kansaneläkkeiden rahoituksesta lisääntyy vuositasolla 1 100 miljoonaa euroa. Kansaneläke ei tällöin ole enää vakuutusmuotoinen etuus, vaan järjestelmä muuttuu puhtaasti sosiaaliavustuksen luonteiseksi.

Vuoden 2008 lopussa kansaneläkettä sai noin 680 000 henkilöä, ja kansaneläkettä sisältyi joka toiseen alkavaan eläkkeeseen. Pelkän kansaneläkkeen varassa elää runsaat 91 000 henkilöä.

Valtion rahoitusosuuden lisäys kansaneläkkeiden rahoitukseen on tarkoitus kattaa ensi vaiheessa lisäämällä valtion lainanottoa. Myöhemmässä vaiheessa rahoitusvajausta rahoitetaan mahdollisesti korottamalla ympäristö- ja kulutusveroja.

Kelan toimeenpaneman sosiaaliturvan moninaisuus ja tärkeys ihmisten toimeentuloturvan kannalta edellyttävät laitokselta ehdotonta toimintavarmuutta. Tämän vuoksi Kelan toimintamenojen rahoitus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Toiminnan tehokkuus ja varmuus edellyttävät pitkäjänteistä ja suunnitelmallista osaavan henkilöstön rekrytointia sekä palvelukanavien ja tietojärjestelmien määrätietoista kehittämistä , valtuutetut toteavat.

Lähde: Kela

Sivun alkuun >>

Veronmaksajien eläkeverolaskelmat: Eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvasti
12.2.2009

Työeläkettä saavan eläkeläisen ostovoima kasvaa Veronmaksajien laskelmissa tarkastelluilla eläketasoilla tänä vuonna 4,6-6,2 prosenttia.

Pienituloisempien eläkeläisten, jotka saavat työeläkkeensä lisäksi myös kansaneläkettä, ostovoima kasvaa 3,7-4,2 prosenttia. Pelkästään työeläkettä saavien eläkeläisten ostovoima on kasvanut lähes 20 prosenttia 2000-luvulla.

Veronmaksajien tuoreessa julkaisussa "Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla" tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla.

Tuloveron kevennyksillä on ollut selvästi suurempi vaikutus työeläkettä saavien ostovoiman kehitykseen 2000-luvulla kuin reaalieläkkeillä. Lähes 70 prosenttia pelkästään työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta on tullut tuloverotuksen kevenemisestä.

Koska pienimpiä eläkkeitä saavat eivät maksa tuloveroa lainkaan tai he maksavat sitä selvästi vähemmän kuin pelkästään työeläkettä saavat, tuloverotuksen muutoksilla ei ole samanlaista merkitystä heidän ostovoimaansa kuin työeläkettä saavien.

"Tänä vuonna eläkeläisten ostovoimaa kohottavat yhtä aikaa indeksitarkistukset, veronkevennykset ja matala inflaatio. Vastaavasti takana on joitakin sellaisia vuosia, jolloin eläkeläisten ostovoiman kasvu on ollut vaisua", selvityksen laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Sivun alkuun >>

Kelan osuus kokonaiseläkemenoista laski 14 %:iin
26.12.2008

Suomen kokonaiseläkemenot viime vuonna olivat 19,6 miljardia euroa. Kelan maksamien eläkkeiden osuus menoista oli 14 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2000.

Suomessa asuvia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeensaajia oli yhteensä 1 236 800. Vain Kelasta eläkettä saavia oli 82 700 eli 6,7 %. Vain työeläkettä sai 632 300 (51,1 %) ja sekä kansan- että työeläkettä 521 800 (42,2 %) eläkkeensaajaa.

Kaikkien vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 238 e/kk.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli viime vuonna yhteensä 261 300. Heistä 44 % sai eläkettä mielenterveyden häiriöiden takia. Työeläkettä saavista 38 %:lla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyden häiriö, kansaneläkettä saavista peräti 73 %:lla.

Lähde: Tiedot on poimittu juuri ilmestyneestä Kelan tilastollisesta vuosikirjasta, johon on koottu laajasti tilastotietoa Kelan sosiaaliturvaetuuksista yhdistämällä pitkiä aikasarjoja ja tuoreinta tietoa vuodelta 2007.

 

Sivun alkuun >>