Palveluasunnoissa lähes samanlaatuista hoitoa erilaisilla kustannuksilla
13.4.2011

Iäkkäille suunnattujen julkisten ja yksityisten asumispalveluiden vertailussa hoidon laadussa ja tuloksellisuudessa ei ollut juurikaan eroa. Sen sijaan kustannuksiltaan kuntien järjestämä palveluasuminen on halvempaa kuin yksityisellä. Syinä siihen ovat asiakasrakenne, henkilöstön määrä ja yksikkökoko.

Asukkaiden hoidon vaativuuteen nähden liian alhainen henkilöstön määrä tuo kustannussäästöjä. Sillä on kuitenkin vaikutuksia työntekijöiden kokemaan stressiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja unihäiriöihin. Vähäinen henkilöstömäärä myös lisää asukkaiden lääkkeiden käyttöä.

Kunnallisiin palvelutaloihin on lisättävä henkilöstöä, koska korkea kuormitus voi tulevaisuudessa lisätä sairauspoissaoloja, varhaista eläköitymistä ja heikentää hoidon laatua", ennustaa THL:n erikoistutkija Timo Sinervo.

Hoidon laatuun ja henkilöstön määrään on kiinnitetty kilpailutuksissa entistä enemmän huomiota.

Iäkkäiden palveluasuminen kehittämisen kohteena

Sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan yksiportaista ikäihmisten palvelujärjestelmää. Siinä iäkäs henkilö muuttaa korkeintaan kerran toimintakyvyn laskiessa. Se edellyttää kilpailuttamiselta uusia menetelmiä.

Geriatrian dosentti, yksikön päällikkö Harriet Finne-Soverin mukaan tulokset tukevat palvelurakenteen nykyisiä muutospyrkimyksiä laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito voitaneen purkaa turvallisesti lähes kokonaan, mikäli akuuttihoidosta ja palveluketjuista huolehditaan nykyistä paremmin. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidosta vapautuvien voimavarojen kohdentaminen ikäihmisten akuuttihoidon tueksi saattaa vähentää sairaalapalvelujen käyttöä.

Asiakkaan kuntoisuus on voitava jatkossa ottaa huomioon hinnoittelussa, kun perinteinen hoidon porrastus hoitopaikan mukaan ei enää toimi ja asiakkaan hoidon tarve vääjäämättä lisääntyy hoidon aikana, jatkaa Finne-Soveri.

Tuoreessa julkaisussa vertaillaan iäkkäille henkilöille tarkoitettujen asumispalveluiden julkisten ja yksityisten tuottajien välisiä eroja kustannusten, laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin suhteen. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös tilaajien ja tuottajien kokemuksia palvelutuotannon kilpailuttamisesta.

Kustannuksia ja työhyvinvointia koskevaa tietoa oli saatavissa 134 palveluasumisen yksiköstä ja 45 vanhainkotiyksiköstä. Tiedot asiakasrakenteesta, ammatillisesta hoidon laadusta ja hoidon tuloksellisuudesta pohjautuvat RAI-arviointeihin, joita on koottu kaikkiaan 618 osastolta.

Tutkimusaineisto on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) yhteistyönä toteutetussa KILPA-hankkeessa (2007-2011).

Julkaisu: Timo Sinervo ja Heikki Taimio (toim.): Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen - Yksityisen ja kunnallisen tuotannon vertailua sekä kokemuksia kilpailuttamisesta

Lähde: THL

Sivun alkuun >>

Risikko: Maahamme tarvitaan valtakunnallinen ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma
25.1.2011

"Pidän tärkeänä, että Suomeen laaditaan valtakunnallinen ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma", totesi peruspalveluministeri Paula Risikko senioriasumisen tulevaisuuden ratkaisuja käsittelevässä seminaarissa 21.tammikuuta. "Nykyisen hallituksen aikana olemme toteuttaneet pitkäaikaisasunnottomien kehittämisohjelmaa. Myös ikäihmisten asumisen kehittämiseksi tarvitaan vastaavanlainen valtakunnallinen ohjelma. Se tukisi merkittävällä tavalla meneillään olevaa muutosta, jossa laitoshoitoa vähennetään, ja kodinomaista ympärivuorokautista hoitoa lisätään."

Ministeri Risikon mukaan ohjelman pitäisi sisältää toimenpiteet, joilla olemassa olevaa asuntokantaa ja rakennettua ympäristöä muokattaisiin ikäihmisten asumistarpeisiin. Lisäksi ohjelmassa pitäisi määritellä, miten uusien asuntojen rakentamisessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon ikäihmisten tarpeet. "Kehittämällä asuntojen ja asumisympäristöjen esteettömyyttä ja turvallisuutta varmistetaan, että ikäihmiset voivat asua heille parhaiten sopivissa ratkaisuissa. On muistettava, että pelkkä asunto ei riitä. Moni tarvitsee myös palveluja tuekseen."

Samaan aikaan, kun erilaisten asumismuotojen valikoimaa lisätään, pitää ikäihmisten ympärivuorokautista hoitoa uudistaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ikähoiva-työryhmän raportti julkaistaan pian. Työryhmä aikoo ehdottaa, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutettaisiin.

Nykyisin ympärivuorokautista hoitoa tuotetaan tehostettuna palveluasumisena, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden osastoilla. Tästä kolmiportaisesta järjestelmästä pitäisi siirtyä asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Edelleen useissa kunnissa on käytäntönä, että henkilö joutuu muuttamaan toimintakykynsä heiketessä, jopa useita kertoja. Tavoiteltavaa on, että ikäihminen voi asua samassa paikassa, ja palvelut liikkuvat. Näin varmistettaisiin ikäihmisten oikeus elää ja asua kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä, vaikka toimintakyky ja terveydentila edellyttäisivät hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden.

Työryhmän ehdotus tukee nykyisen hallituksen tavoitetta poistaa asteittain avo- ja laitoshoidon rajanveto.

"Laitospaikkoja ei kuitenkaan voida vähentää, ellei samanaikaisesti kehitetä ikäihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa sekä lisätä asumisvaihtoehtojen määrää ja laatua", ministeri Risikko korosti.

Lähde: STM

Sivun alkuun >>

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuodelle 2011
2.1.2011

Eläkkeensaajien asumistukeen vaikuttavien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 3,6 prosenttia. Korotus vastaa asumistukea saavien toteutunutta vuokrien nousua. Myös asumismenoina hyväksyttäviä kiinteistönhoitomenoja tarkistetaan.

Valtioneuvosto antoi 10. joulukuuta asetuksen, jolla säädetään eläkkeensaajien asumistuen määräytymisperusteista 1.1.2011 alkaen.

Asumismenojen enimmäismäärät

Vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien vuokrien nousu on vuoden 2009 syyskuusta vuoden 2010 syyskuuhun ollut suurempi kuin kansaneläkeindeksin muutos. Kelan tilastojen mukaan vuokrat ovat nousseet tällä aikavälillä keskimäärin 3,6 prosenttia.

Asumismenojen hyväksyttäviä enimmäismääriä korotetaan nousua vastaavasti. Korotuksen jälkeen enimmäismäärät ovat I kuntaryhmässä 6 876 euroa, II kuntaryhmässä 6 323 euroa ja III kuntaryhmässä 5 547 euroa vuodessa.

Asumismenoina hyväksyttävät kiinteistönhoitomenot

Jos asumistukeen oikeutettu eläkkeensaaja asuu omakotitalossa, hänen asumismenoikseen hyväksytään vesi-, lämmitys- ja kunnossapitokustannukset keskimääräisten kustannusten eli vuosittain vahvistettavien hoitomenonormien mukaisesti. Asumismenoiksi hyväksyttäviä vesikustannuksia korotetaan 1,80 euroa eli ne ovat ensi vuonna 22,83 euroa henkilöä kohden kuukaudessa. Lämmityskustannuksina huomioon otettavat menot säilyvät ennallaan. Asumismenoiksi hyväksytään ensi vuonna kuntaryhmästä riippuen 1,02 - 1,30 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. Kunnossapitokustannuksina huomioon otettavaa menoerää korotetaan kansaeläkeindeksin muutosta vastaavasti eli 38,03 euroon kuukaudessa.

Syyskuussa 2010 eläkkeensaajien asumistukea sai enimmäismääräisten asumismenojen perusteella 46 999 henkilöä.

Lähde: STM

Sivun alkuun >>

Asumisoikeusjärjestelmän avoimuutta parannetaan lakimuutoksella
26.12.2010

Tasavallan presidentti on 21.12.2010 vahvistanut lain asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksella toteutetut useat pienet muutokset selkeyttävät järjestelmää sekä parantavat sen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jatkossa asukkaat pystyvät valvomaan kiinteistökohtaisia kustannuksia paremmin sekä vaikuttamaan vastikkeensa määrään säästämällä hoitokuluissa. Lainmuutoksella myös vahvistetaan viranomaisten valtuuksia valvoa asumisoikeusjärjestelmän tarkoituksenmukaista toteutumista. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2011.

Vastedes asumisoikeustalojen hoitovastikkeet ovat talokohtaisia ja ainoastaan pääomavastikkeet eli esimerkiksi lainanhoitokulut ja isommat korjauskulut voidaan tasata asumisoikeustalojen kesken. Lisäksi asukkaiden mahdollisuutta saada tietoja käyttövastikkeidensa määräytymisestä on lisätty ottamalla lakiin säännös omistajan velvollisuudesta antaa tietoja käyttövastikkeella katettavista menoista.

Järjestelmän läpinäkyvyyttä edistää myös asumisoikeusasuntojen ostopalveluiden kilpailutusvelvoitetta koskevan sääntelyn täsmennys. Jatkossa myös konsernin sisällä tuotetut asumisoikeustalojen käyttämät palvelut on kilpailutettava ulkopuolisten palvelujen lisäksi.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevilla muutoksilla pyritään varmistamaan, että valtion tuki asumisoikeusasumiseen ohjautuu asukkaille. Tämän vuoksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn valtuuksia valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä annettavia tietoja on lisätty. Säännösten noudattamisen turvaamiseksi aluehallintovirastot voivat jatkossa ARAn aloitteesta määrätä uhkasakkoja.

Sivun alkuun >>

Iäkkäiden kuntoutus parantaa itsenäisen asumisen edellytyksiä
6.11.2010

IKÄ-hankkeen viiden vuoden seurannassa iäkkäiden kuntoutujien toimintakyky kohentui. Kotona asumisen kestoon kuntoutus ei kuitenkaan vaikuttanut.

IKÄ-hanke on vuosina 2002-2007 toteutettu, satunnaistettu kokeellinen vaikuttavuustutkimus. Tutkimuksessa arvioitiin Kelan kehittämän verkostomallisen geriatrisen kuntoutuksen terveys- ja talousvaikuttavuutta sekä kartoitettiin kuntoutusyhteistyötä. Verkostomallisessa geriatrisessa kuntoutuksessa pyritään liittämään kuntoutus saumattomasti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Tutkimushankkeeseen osallistui 741 Kelan eläkkeensaajien hoitotuen saajaa, joiden kotona selviytymistä uhkasi heikentynyt toimintakyky. Olettamuksena oli, että kuntoutus pidentää sitä aikaa, jonka heikkokuntoinen ikäihminen pystyy asumaan kotona.

Alkututkimuksen jälkeen tutkittavat satunnaistettiin kuntoutus- ja verrokkiryhmään. Kuntoutujat osallistuivat kahdeksan kuukauden aikana kolmijaksoiselle kuntoutuskurssille. Vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehtiin seurantatutkimus ja siitä puolen vuoden kuluttua seurantakysely. Molempien ryhmien asumista ja palvelujen käyttöä seurattiin viisi vuotta.

Lähtötilanteessa kuntoutujat ja verrokit eivät eronneet toisistaan. Naisten (86 %) keski-ikä oli 79 ja miesten 75 vuotta. Tutkittavien fyysinen suorituskyky oli heikko. Masentuneisuutta oli 17 prosentilla, ja henkinen suorituskyky oli heikentynyt 30 prosentilla. Vuoden seurannassa kuntoutujien toimintakyky oli kohentunut tai se oli heikentynyt vähemmän kuin verrokkien - kuntoutuksen vaikutukset siis näkyivät.

Kuntoutus paransi heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten itsenäisen asumisen edellytyksiä mutta ei pidentänyt kotona asumisen aikaa viiden vuoden seurannassa. Kuntoutujien tuki- ja kotipalvelujen käyttö lisääntyivät, mutta heidän sosiaalipalvelujensa, erityisesti asumisensa, kustannukset olivat kuntoutuksen jälkeen verrokkeja pienemmät, koska he käyttivät kevyempiä palvelumuotoja.

Kuntoutus oli siihen osallistuneille ikäihmisille hyvin henkilökohtainen kokemus. Monet heistä kokivat sen hyödylliseksi oman arjessa selviytymisensä kannalta, toiset taas eivät kokeneet saaneensa kuntoutuksesta toivomaansa apua ja tukea.

Kuntoutus tulisi suunnitella ja toteuttaa kuntoutujan tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisten tarpeiden määrittelyn tulisi perustua kuntoutujan kokemuksiin, kuntoutuksen asiantuntijoiden arvioihin ja tietoihin kuntoutujan elämäntilanteesta. Onnistunut kuntoutus edellyttää myös hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

IKÄ-hanke toteutettiin yhteistyössä Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston ja tutkimusosaston sekä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

Sivun alkuun >>

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2009
24.9.2010

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,34 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,04 euroa, jossa nousua edellisvuodesta oli 8,9 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat korjauskulut, 18 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 26 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,8 prosenttia vuodesta 2008. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,3 prosenttia ja käyttökorvausten 9,1 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 6,7 prosenttia vuodesta 2008.

Lähde: Tilastokeskus

 

 

 

Sivun alkuun >>

Helsingin seurakuntayhtymä rakentaa koteja ikäihmisille
9.9.2010

Helsingin seurakuntayhtymä rakentaa lähivuosina koteja ikääntyville. Viikin Latokartanoon kohoaa Senioritalo, johon tulee noin 120 asuntoa ja yhteistiloja. Asunnot suunnitellaan siten, että ne sopivat hyvin ikääntyneille asukkaille. Senioritalo nousee Agronominkadun varrelle vastapäätä rakenteilla olevaa palvelutaloa, joten Senioritalon asukkaiden on mahdollista käyttää viereisen vanhusten palvelutalon palveluita.

Rakentaminen käynnistyy noin vuoden kuluttua. Asunnot valmistuvat näillä näkymin keväällä tai kesällä 2013. Senioritaloon rakennetaan pienasuntoja, joista valtaosa eli 70 on erikokoisia kaksioita, reilu 30 yksiöitä ja loput kolmioita.

– Senioritalo rakennetaan siksi, koska erityisesti ikäihmisille suunnitelluista asunnoista on pulaa. Toiseksi rakennuspaikka on ratkaiseva, koska viereen tulee suuri palvelukeskus. Nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee senioreiden tarpeita, kertoo kiinteistökehityspäällikkö Jaana Närö Helsingin seurakuntayhtymästä.

Senioritaloon tulee joko pelkästään vuokra-asuntoja tai siitä tehdään vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen kokonaisuus. Helsingin seurakuntayhtymä järjesti arkkitehtuurikutsukilpailun Senioritalon suunnittelusta. Kilpailun voittajaksi valittiin yksimielisesti viidestä kutsutusta arkkitehtitoimistosta arkkitehtitoimisto Kirsi Korhosen ja Mika Penttisen ehdotus "Letkajenkka". Kilpailun voittaja julkistettiin Helsingissä tiistaina 7.9.

Sivun alkuun >>

Hyvä elämä ja arvokas kuolema ovat seniorien oikeus
4.9.2010

Yle uutisoi aiemmin, että suomalaisia ikäihmisiä siirretään hoitopaikasta toiseen keskimäärin seitsemän kertaa kahden viimeisen elinvuoden aikana. Pahimmillaan vanhuksen hoitopaikkaa vaihdettiin 168 kertaa kahden vuoden aikana. Lohduton tulos perustuu Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimukseen Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palveluntarpeet (COC-TEL).

- On hyvin kaukana arvokkaasta kuolemasta, saati hyvästä elämästä, jos senioria siirrellään paikasta toiseen jopa joka neljäs päivä. Kuka meistä haluaisi kokea vastaavaa? toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen Jyllin Kodista kysyy.

Toiminnanjohtaja Heikki Lehtosen mukaan olisi korkea aika tunnustaa isovanhempien ja omien vanhempien oikeus elää hyvää elämää aina arvokkaaseen kuolemaan saakka.

- On täysin mahdollista järjestää asiat niin, että omassa kodissa voi elää koko eliniän. Silti tilastojen mukaan lähes puolet yli 70-vuotiaista suomalaisista kuolee terveyskeskuksessa. Meidän tavoitteemme Jyllin Kodissa on muuttaa tilannetta niin, että tukea ja turvaa saadaan omaan kotiin niin pitkään kuin mahdollista.

Seniorihyvinvointikeskus Ikaalisiin

Jalmari Jyllin Säätiön ylläpitämä Jyllin Kodit sijaitsee Ikaalisten kylpyläkaupungin keskustassa Kyrösjärven rannalla. Säätiöllä on takanaan yli 45 vuoden menestyksekäs toimintahistoria ja kokemus vanhustyön kehittämisestä. Parhaillaan Jyllin Kodissa aloitellaan mittavaa rakennushanketta, jonka aikana rakennetaan senioreille tarkoitettuja, uudenlaisia koteja koko elämäksi. Samalla Jyllin Kodit uudistaa ison osan palveluistaan niin, että alueelle kohoaa Seniorihyvinvointikeskus. Jyllin Kodin uudistunut palvelukokonaisuus valmistuu vuonna 2012. Asunnot ovat jo ennakkomarkkinoinnissa.

- Yhdistämme seniorien asumiseen korkealuokkaisen ravintolan ja KotiKylpylän hyvinvointipalveluineen. Nämä mahdollistavat myös korkeatasoisen terveyslomailun. Asukkaille tehdään tar-peenmukainen palvelusopimus. - Tarvitessaan hän saa palveluja vaikka ympäri vuorokauden, Heik-ki Lehtonen kertoo.

Yhteisöllinen asuminen pelastaa yksinäisyydestä

Yksinäisyys ja mielialan lasku yhdessä liikkumiskyvyn heikkenemisen kanssa ovat yleisiä ja ne vähentävät omaa aktiivisuutta ja itsenäisyyttä loppuvanhuudessa. Näiden johdosta elämä saattaa tuntua myös turvattomalta, kun omaan asuinympäristöön ei kuulukaan enää samanikäisiä ihmisiä. Puolison kuoleman jälkeen jäljellä voi olla enää vain liian iso talo yksin asuttavaksi. Lapset saattavat myös asua liian kaukana käydäkseen usein kylässä.

Koko elämän mittaiseksi kodiksi on Jyllin Kodissa kehitetty YhteisöKoti-konsepti, jossa voi elää turvallisuutta tuntien. YhteisöKodissa yhdistyvät sopivalla tavalla oman asunnon yksityisyys ja yhdessäolo muiden kanssa tasokkaissa yhteistiloissa sekä vapaa-ajan tarjonnassa. Ympärivuorokautisessa kotihoidossa asukkaita palvelee ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on valmiudet yhteisöhoidon lisäksi soveltaa tarvittaessa mm. validaatiomenetelmää ja logoterapeuttista ajattelua palvelun tukena. Toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen on syystä ylpeä.

Lehtosen mukaan markkinoilta on puuttunut etenkin YhteisöKodin kaltainen asumisratkaisu. Ennakkomarkkinointi tämän vuoden syys-lokakuussa näyttää, miten suureksi YhteisöKodin kysyntä muodostuu.

Lähde: Jyllin Kodit

Sivun alkuun >>

Miten tulevaisuuden ikäihmiset viettävät vanhuutensa?
28.8.2010

Vanhustenhoito puhuttaa lähes kaikkia suomalaisia siinä vaiheessa, kun joku lähipiiristä ei enää pysty asumaan omillaan. Apua tarvittaisiin, mutta laitoshoito ei houkuta. Ratkaisu saattaa löytyä uudenlaisista hoivakodeista, joissa kodinomaisuus ja yksilöllisyys on viety huippuunsa. Millaista tulevaisuuden vanhustenhoito on?

Suomalaiset ovat vauhdilla ikääntyvää kansaa, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan. Myös vanhuksille suunnattuihin palveluihin panostetaan kiihtyvällä vauhdilla.

- Kotihoitoon tullaan satsaamaan entistä enemmän jokaisessa kunnassa niin, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Mutta ennen pitkää tulee tietysti tilanteita, jolloin kotona asuminen ei ole enää turvallisia. Silloin vaihtoehdoksi nousevat ympärivuorokautiset hoivakodit, sanoo Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palveluista vastaava Leena Harjula.

Tulevaisuuden hoivakodit ovat asukkaiden toimintakyvyn osalta samantyyppisiä kuin nykyiset vanhainkodit, mutta niissä panostetaan yksilöllisyyteen entistä enemmän. Käytännössä asukkailla olisi enemmän omaa ”reviiriä” ja rauhaa, mutta palvelut ja apu olisivat kuitenkin käden ulottuvilla.

- Jo vanhustenhuollon laatuvaatimukset antavat suuntaa siihen, että annetun hoivan tulee olla yksilöllistä, ja asukkailla on oltava omaa tilaa. Kodinomaisessa hoivakodissa asuminen vaikuttaa suoraan asukkaiden virkeyteen ja hyvinvointiin.

Kodinomaista arkea

Yksilöllisiksi suunniteltuja hoivakoteja on Attendo MedOnen rakennuttamana jo ympäri Suomen, ja vastaavanlaisia hoivakoteja räätälöidään parasta aikaa. Niiden tavoitteena on, että asukkaat voisivat jatkaa mahdollisimman samanlaista elämää kuin aikaisemminkin, ja noudattaa samanlaisia tapoja kuin omassa kodissaan. Se, kuinka pitkälle kodinomaisuutta voidaan viedä, muodostaakin hoivakodeille haasteen tulevaisuudessa.

- Uudenlaisissa hoivakodeissa asukkaat voivat sisustaa huoneensa omilla kalusteillaan ja tavaroillaan, yhteisten tilojen sisustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja tarjolla on monenlaista toimintaa erilaisista musiikkiharrastuksista lähtien, Harjula kertoo.

- Uskon, että jokainen vanhus haluaisi vielä hoivakotiin muutettuaankin tehdä jotain, esimerkiksi osallistua huoneensa siivoukseen esimerkiksi pölyjä pyyhkimällä. Hoivakodeissa voidaan myös leipoa yhdessä ja juoda sitten pullakahveja. Aivan tavallisia, arkeen kuuluvia asioita.

Yksilöllinen hoiva houkuttaa

Ympäri Suomen sijaitsevissa, uudenlaisissa hoivakodeissa on tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden tulokset ovat rohkaisevia. Yksilöllistä asumista ja palvelua arvostavat sekä asukkaat että heidän omaisensa.

- Kyselyiden mukaan tärkeitä asioita ovat muun muassa hyvä ja riittävä ruoka, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen sekä tietysti laadukas hoito. Yksilölliset hoivakodit ovat suosittuja, ja esimerkiksi täällä Hämeenlinnassa Villa Tavastian hoivakodin kaikki paikat ovat jo täynnä, Harjula kertoo.

Lähde: Attendo MedOne

Sivun alkuun >>

Esteetön rakentaminen sopii senioreille ja se säästää myös rahaa
14.3.2010

Rahaa ja luonnonvaroja säästyy, kun rakennetaan kerralla esteetöntä. Rakennuskustannuksia nostavat usein muut seikat kuin esteettömyys.

Kustannusten suurin nousu asuntojen rakentamisessa johtuu julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien valinnoista, autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Tämä tuli esiin Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen (ESKE) Helsingissä 11.3.2010 järjestämässä seminaarissa, joka on ensimmäinen avaus esteettömyyden ja kestävän kehityksen teemojen yhdistämiseksi.

- Asuntotuotannon muutosten tuomat lisäkustannukset esteettömyyttä edistävistä rakenteellisista ratkaisuista ovat kymmenen euroa/asuntoneliömetri (as-m²). Julkisivun materiaalien ja yksityiskohtien muutokset tuovat lisäkustannuksia 60 euroa/as-m². Maanvaihto rakennettaessa entiselle teollisuustontille tuo lisäkustannuksia 70:stä eurosta/as-m² ylöspäin. Autopaikoitusjärjestelyn lisäkustannukset ovat 2-230 euroa/as-m², esittää Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) erikoistutkija Terttu Vainio .

Uusissa asunnoissa käytetään kalliimpia ja helppohoitoisempia materiaaleja kuin aikaisemmin. Pintamateriaalien terveydelle haitallisia päästöjä on vähennetty. Heikolle maapohjalle rakentaminen on lisännyt perustusrakentamisen vaatimuksia. Kun asuntoja rakennetaan entisille teollisuustonteille ja varastoalueille, joudutaan usein alueen maa vaihtamaan.

Talotekniikan ja suunnitteluratkaisujen tulee uudistua

Vastoin kuin yleisesti ajatellaan, esteettömyys ei maksa rakennusvaiheessa enempää, vaan vaatii hyvää suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Pitkällä aikavälillä esteettömyys tulee edullisemmaksi, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta.

- Erityisen tarpeellista on lisätä tietoa erilaisten valintojen vaikutuksesta elinkaareen ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Talotekniikan ja suunnitteluratkaisujen tulee uudistua, jotta rakennuksia olisi mahdollista käyttää joustavasti erilaisiin käyttötarkoituksiin mahdollisimman vähin rakenteellisin muutoksin. Joustavuus lisää apua arkipäivän asumiseen ja edistää kestävää kehitystä, toteaa Vainio.

Rakentamalla esteettömiä tiloja huomioidaan kaikkien ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua ja toimia. Esteettömät ulkoympäristöt, julkiset tilat ja asunnot soveltuvat kaikille ihmisille: niin lapsiperheille, ikäihmisille, pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille kuin painavien kantamusten kanssa kulkeville.

 

Sivun alkuun >>

Vuokrat nousivat 4,2 prosenttia vuodessa
5.2.2010

Vuokrien vuosinousu oli vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä 4,2 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 5,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,7 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 5,1 prosenttia.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,2 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 0,7 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

 

Kaavio: Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys, Tilastokeskus

 

Lähde: Tilastokeskus

Sivun alkuun >>

Voiko taloyhtiön putkiremontin tehdä helposti?
14.1.2010

Kuva: Seiniä ja lattioita ei tarvitse enää hajottaa putkiremonttia varten putkien esiin kaivamista varten.

Taloyhtiöissä pelätään tulevia remontteja. Esimerkiksi putkiremontti on perinteisesti ollut jokaisen asunnonomistajan hankala, kallis ja aikaa vievä painajainen. Uudet tekniikat ovat kuitenkin aikaisempaa asukasystävällisempiä, sillä niitä käytettäessä seiniä ja lattioita ei tarvitse hajottaa putkien esiin kaivamista varten.

Putkiremontti on sana, joka aiheuttaa kylmiä väreitä jokaiselle asunnonomistajalle. Perinteisillä menetelmillä tehty remontti on asunnonomistajan painajainen, sillä se muuttaa asunnon asumiskelvottomaksi, pölyiseksi rakennustyömaaksi. Vanhojen putkien korvaaminen uusilla edellyttää muun muassa lattioiden ja seinien hajottamista, ja myös kylpyhuoneet on pakko tehdä uudelleen.

Menetelmien kehittyessä remonteista on kuitenkin tullut entistä asukasystävällisempiä, eikä putkiremontti enää nykyään ole muuton paikka. Siinä missä perinteinen putkiremontti voi kestää 4–6 kuukautta, hoituu homma uusilla menetelmillä jopa viikossa.

- Uusin menetelmä on putkien pinnoittaminen, jota tehtäessä asunnossa voi ihan hyvin asua. Päivisin on vähän melua eivätkä viemärit toimi, mutta asuntoihin tuodaan siksi aikaa tilapäiskäymälät, kertoo PutkiReformi Oy:n pääreformaattori eli toimitusjohtaja Jan-Erik Luther kulkiessaan uusilla menetelmillä remontoitavassa asunnossa. Huoneistossa on siistiä ja pölytöntä, ja ainoastaan lattialla olevat suojapahvit kertovat siitä, että jotain erityistä on tekeillä.

Putkiin nähdään kameran avulla

Pinnoittamalla tehty putkiremontti tarkoittaa käytännössä sitä, että putkia ei vaihdeta vaan ne korjataan. Puhdistamisen jälkeen putket joko pinnoitetaan epoksimassalla, tai niihin laitetaan epoksilla täytetty sukka, joka kuivuu uudeksi putkeksi. Remonttikohteena olevan asunnon kylpyhuone on poissa käytöstä noin viikon ajan.

- Uusien menetelmien kanssa seiniä tai lattioita ei tarvitse repiä auki, vaan remonttimiehet näkevät putkien sisälle videokameroiden avulla. Taloyhtiö saa työstä remontin jälkeen myös tallenteet, joista nähdään tarkkaan, mitä on tehty, Luther sanoo.

Putkien pinnoittamista on kritisoitu siitä, että se ainoastaan lykkää ongelmia ja ”oikeaa” putkiremonttia. Lutherin mielestä ennakkoluulot ovat kuitenkin turhia, sillä pinnoituksella putkien elinikä pitenee roimasti.

- Perinteisillä menetelmillä tehdyn putkiremontin elinikä voi olla 20–50 vuotta, kun taas pinnoituksen elinikä on 40. Sukkasujutuksella korjatut putket puolestaan voivat kestää jopa 100 vuotta.

Remontin voi tehdä osissa

Putkiremontti haukkaa ison loven asunnonomistajien budjettiin. Vertailujen mukaan putkien pinnoittaminen tulee noin 20–25 prosenttia edullisemmaksi kuin perinteisen menetelmien käyttö, jos remontissa uusitaan kerralla niin käyttövedet, viemärit kuin kylpyhuoneetkin.

- Uusien menetelmien etu on myös siinä, että kaikkea ei ole pakko tehdä kerralla. Jos esimerkiksi viemärit ovat kunnossa, remontissa voi korjata vain käyttövesiputket. Koska seiniä tai lattioita ei avata, kylpyhuonetta ei välttämättä tarvitse laittaa uusiksi. Mutta senkin voi toki tehdä esimerkiksi remontin jälkeen, PutkiReformin pääreformaattori Jan-Erik Luther sanoo.

Taloyhtiöissä putkiremonteista päättäminen on osakkaiden ja taloyhtiön hallituksen vastuulla. Remontti tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun putkistossa on jo päässyt tulemaan vuotoja. Muuten remontin ajankohtaa voi ennustella rakennusvuoden perusteella.

- Hallituksen vastuulla on selvittää erilaiset vaihtoehdot ennen remontin aloittamista. Ensi kesänä tulee voimaan myös uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka velvoittaa seuraamaan vähän tarkemmin talon elinkaarta. Jos remontissa päädytään uusiin menetelmiin, palveluntarjoajalla tulisi olla hyvä laatujärjestelmä, koulutus ja referenssit. Pahin vaihtoehto on se, että remonttiin lähdetään fiilispohjalta ja uskotaan sitä yhtä saarnaajaa, joka sanoo, mitä pitäisi tehdä.

Lähde: PutkiReformi Oy

 

Sivun alkuun >>