Hyvä elämä ja arvokas kuolema ovat seniorien oikeus
4.9.2010
Yle uutisoi aiemmin, että suomalaisia ikäihmisiä siirretään hoitopaikasta toiseen keskimäärin seitsemän kertaa kahden viimeisen elinvuoden aikana. Pahimmillaan vanhuksen hoitopaikkaa vaihdettiin 168 kertaa kahden vuoden aikana. Lohduton tulos perustuu Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimukseen Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palveluntarpeet (COC-TEL).
- On hyvin kaukana arvokkaasta kuolemasta, saati hyvästä elämästä, jos senioria siirrellään paikasta toiseen jopa joka neljäs päivä. Kuka meistä haluaisi kokea vastaavaa? toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen Jyllin Kodista kysyy.
Toiminnanjohtaja Heikki Lehtosen mukaan olisi korkea aika tunnustaa isovanhempien ja omien vanhempien oikeus elää hyvää elämää aina arvokkaaseen kuolemaan saakka.
- On täysin mahdollista järjestää asiat niin, että omassa kodissa voi elää koko eliniän. Silti tilastojen mukaan lähes puolet yli 70-vuotiaista suomalaisista kuolee terveyskeskuksessa. Meidän tavoitteemme Jyllin Kodissa on muuttaa tilannetta niin, että tukea ja turvaa saadaan omaan kotiin niin pitkään kuin mahdollista.
Seniorihyvinvointikeskus Ikaalisiin
Jalmari Jyllin Säätiön ylläpitämä Jyllin Kodit sijaitsee Ikaalisten kylpyläkaupungin keskustassa Kyrösjärven rannalla. Säätiöllä on takanaan yli 45 vuoden menestyksekäs toimintahistoria ja kokemus vanhustyön kehittämisestä. Parhaillaan Jyllin Kodissa aloitellaan mittavaa rakennushanketta, jonka aikana rakennetaan senioreille tarkoitettuja, uudenlaisia koteja koko elämäksi. Samalla Jyllin Kodit uudistaa ison osan palveluistaan niin, että alueelle kohoaa Seniorihyvinvointikeskus. Jyllin Kodin uudistunut palvelukokonaisuus valmistuu vuonna 2012. Asunnot ovat jo ennakkomarkkinoinnissa.
- Yhdistämme seniorien asumiseen korkealuokkaisen ravintolan ja KotiKylpylän hyvinvointipalveluineen. Nämä mahdollistavat myös korkeatasoisen terveyslomailun. Asukkaille tehdään tar-peenmukainen palvelusopimus. - Tarvitessaan hän saa palveluja vaikka ympäri vuorokauden, Heik-ki Lehtonen kertoo.
Yhteisöllinen asuminen pelastaa yksinäisyydestä
Yksinäisyys ja mielialan lasku yhdessä liikkumiskyvyn heikkenemisen kanssa ovat yleisiä ja ne vähentävät omaa aktiivisuutta ja itsenäisyyttä loppuvanhuudessa. Näiden johdosta elämä saattaa tuntua myös turvattomalta, kun omaan asuinympäristöön ei kuulukaan enää samanikäisiä ihmisiä. Puolison kuoleman jälkeen jäljellä voi olla enää vain liian iso talo yksin asuttavaksi. Lapset saattavat myös asua liian kaukana käydäkseen usein kylässä.
Koko elämän mittaiseksi kodiksi on Jyllin Kodissa kehitetty YhteisöKoti-konsepti, jossa voi elää turvallisuutta tuntien. YhteisöKodissa yhdistyvät sopivalla tavalla oman asunnon yksityisyys ja yhdessäolo muiden kanssa tasokkaissa yhteistiloissa sekä vapaa-ajan tarjonnassa. Ympärivuorokautisessa kotihoidossa asukkaita palvelee ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on valmiudet yhteisöhoidon lisäksi soveltaa tarvittaessa mm. validaatiomenetelmää ja logoterapeuttista ajattelua palvelun tukena. Toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen on syystä ylpeä.
Lehtosen mukaan markkinoilta on puuttunut etenkin YhteisöKodin kaltainen asumisratkaisu. Ennakkomarkkinointi tämän vuoden syys-lokakuussa näyttää, miten suureksi YhteisöKodin kysyntä muodostuu.
Lähde: Jyllin Kodit
Sivun alkuun >>
 |
Miten tulevaisuuden ikäihmiset viettävät vanhuutensa?
28.8.2010
Vanhustenhoito puhuttaa lähes kaikkia suomalaisia siinä vaiheessa, kun joku lähipiiristä ei enää pysty asumaan omillaan. Apua tarvittaisiin, mutta laitoshoito ei houkuta. Ratkaisu saattaa löytyä uudenlaisista hoivakodeista, joissa kodinomaisuus ja yksilöllisyys on viety huippuunsa. Millaista tulevaisuuden vanhustenhoito on?
Suomalaiset ovat vauhdilla ikääntyvää kansaa, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan. Myös vanhuksille suunnattuihin palveluihin panostetaan kiihtyvällä vauhdilla.
- Kotihoitoon tullaan satsaamaan entistä enemmän jokaisessa kunnassa niin, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Mutta ennen pitkää tulee tietysti tilanteita, jolloin kotona asuminen ei ole enää turvallisia. Silloin vaihtoehdoksi nousevat ympärivuorokautiset hoivakodit, sanoo Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palveluista vastaava Leena Harjula.
Tulevaisuuden hoivakodit ovat asukkaiden toimintakyvyn osalta samantyyppisiä kuin nykyiset vanhainkodit, mutta niissä panostetaan yksilöllisyyteen entistä enemmän. Käytännössä asukkailla olisi enemmän omaa ”reviiriä” ja rauhaa, mutta palvelut ja apu olisivat kuitenkin käden ulottuvilla.
- Jo vanhustenhuollon laatuvaatimukset antavat suuntaa siihen, että annetun hoivan tulee olla yksilöllistä, ja asukkailla on oltava omaa tilaa. Kodinomaisessa hoivakodissa asuminen vaikuttaa suoraan asukkaiden virkeyteen ja hyvinvointiin.
Kodinomaista arkea
Yksilöllisiksi suunniteltuja hoivakoteja on Attendo MedOnen rakennuttamana jo ympäri Suomen, ja vastaavanlaisia hoivakoteja räätälöidään parasta aikaa. Niiden tavoitteena on, että asukkaat voisivat jatkaa mahdollisimman samanlaista elämää kuin aikaisemminkin, ja noudattaa samanlaisia tapoja kuin omassa kodissaan. Se, kuinka pitkälle kodinomaisuutta voidaan viedä, muodostaakin hoivakodeille haasteen tulevaisuudessa.
- Uudenlaisissa hoivakodeissa asukkaat voivat sisustaa huoneensa omilla kalusteillaan ja tavaroillaan, yhteisten tilojen sisustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja tarjolla on monenlaista toimintaa erilaisista musiikkiharrastuksista lähtien, Harjula kertoo.
- Uskon, että jokainen vanhus haluaisi vielä hoivakotiin muutettuaankin tehdä jotain, esimerkiksi osallistua huoneensa siivoukseen esimerkiksi pölyjä pyyhkimällä. Hoivakodeissa voidaan myös leipoa yhdessä ja juoda sitten pullakahveja. Aivan tavallisia, arkeen kuuluvia asioita.
Yksilöllinen hoiva houkuttaa
Ympäri Suomen sijaitsevissa, uudenlaisissa hoivakodeissa on tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden tulokset ovat rohkaisevia. Yksilöllistä asumista ja palvelua arvostavat sekä asukkaat että heidän omaisensa.
- Kyselyiden mukaan tärkeitä asioita ovat muun muassa hyvä ja riittävä ruoka, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen sekä tietysti laadukas hoito. Yksilölliset hoivakodit ovat suosittuja, ja esimerkiksi täällä Hämeenlinnassa Villa Tavastian hoivakodin kaikki paikat ovat jo täynnä, Harjula kertoo.
Lähde: Attendo MedOne
Sivun alkuun >>
|
Esteetön rakentaminen sopii senioreille ja se säästää myös rahaa
14.3.2010
Rahaa ja luonnonvaroja säästyy, kun rakennetaan kerralla esteetöntä. Rakennuskustannuksia nostavat usein muut seikat kuin esteettömyys.
Kustannusten suurin nousu asuntojen rakentamisessa johtuu julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien valinnoista, autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Tämä tuli esiin Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen (ESKE) Helsingissä 11.3.2010 järjestämässä seminaarissa, joka on ensimmäinen avaus esteettömyyden ja kestävän kehityksen teemojen yhdistämiseksi.
- Asuntotuotannon muutosten tuomat lisäkustannukset esteettömyyttä edistävistä rakenteellisista ratkaisuista ovat kymmenen euroa/asuntoneliömetri (as-m²). Julkisivun materiaalien ja yksityiskohtien muutokset tuovat lisäkustannuksia 60 euroa/as-m². Maanvaihto rakennettaessa entiselle teollisuustontille tuo lisäkustannuksia 70:stä eurosta/as-m² ylöspäin. Autopaikoitusjärjestelyn lisäkustannukset ovat 2-230 euroa/as-m², esittää Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) erikoistutkija Terttu Vainio .
Uusissa asunnoissa käytetään kalliimpia ja helppohoitoisempia materiaaleja kuin aikaisemmin. Pintamateriaalien terveydelle haitallisia päästöjä on vähennetty. Heikolle maapohjalle rakentaminen on lisännyt perustusrakentamisen vaatimuksia. Kun asuntoja rakennetaan entisille teollisuustonteille ja varastoalueille, joudutaan usein alueen maa vaihtamaan.
Talotekniikan ja suunnitteluratkaisujen tulee uudistua
Vastoin kuin yleisesti ajatellaan, esteettömyys ei maksa rakennusvaiheessa enempää, vaan vaatii hyvää suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Pitkällä aikavälillä esteettömyys tulee edullisemmaksi, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta.
- Erityisen tarpeellista on lisätä tietoa erilaisten valintojen vaikutuksesta elinkaareen ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Talotekniikan ja suunnitteluratkaisujen tulee uudistua, jotta rakennuksia olisi mahdollista käyttää joustavasti erilaisiin käyttötarkoituksiin mahdollisimman vähin rakenteellisin muutoksin. Joustavuus lisää apua arkipäivän asumiseen ja edistää kestävää kehitystä, toteaa Vainio.
Rakentamalla esteettömiä tiloja huomioidaan kaikkien ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua ja toimia. Esteettömät ulkoympäristöt, julkiset tilat ja asunnot soveltuvat kaikille ihmisille: niin lapsiperheille, ikäihmisille, pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille kuin painavien kantamusten kanssa kulkeville.
Sivun alkuun >>
Vuokrat nousivat 4,2 prosenttia vuodessa
5.2.2010
Vuokrien vuosinousu oli vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä 4,2 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 5,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,7 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 5,1 prosenttia.
Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,2 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 0,7 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.
Kaavio: Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys, Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus
Sivun alkuun >>
Voiko taloyhtiön putkiremontin tehdä helposti?
14.1.2010
Kuva: Seiniä ja lattioita ei tarvitse enää hajottaa putkiremonttia varten putkien esiin kaivamista varten.
Taloyhtiöissä pelätään tulevia remontteja. Esimerkiksi putkiremontti on perinteisesti ollut jokaisen asunnonomistajan hankala, kallis ja aikaa vievä painajainen. Uudet tekniikat ovat kuitenkin aikaisempaa asukasystävällisempiä, sillä niitä käytettäessä seiniä ja lattioita ei tarvitse hajottaa putkien esiin kaivamista varten.
Putkiremontti on sana, joka aiheuttaa kylmiä väreitä jokaiselle asunnonomistajalle. Perinteisillä menetelmillä tehty remontti on asunnonomistajan painajainen, sillä se muuttaa asunnon asumiskelvottomaksi, pölyiseksi rakennustyömaaksi. Vanhojen putkien korvaaminen uusilla edellyttää muun muassa lattioiden ja seinien hajottamista, ja myös kylpyhuoneet on pakko tehdä uudelleen.
Menetelmien kehittyessä remonteista on kuitenkin tullut entistä asukasystävällisempiä, eikä putkiremontti enää nykyään ole muuton paikka. Siinä missä perinteinen putkiremontti voi kestää 4–6 kuukautta, hoituu homma uusilla menetelmillä jopa viikossa.
- Uusin menetelmä on putkien pinnoittaminen, jota tehtäessä asunnossa voi ihan hyvin asua. Päivisin on vähän melua eivätkä viemärit toimi, mutta asuntoihin tuodaan siksi aikaa tilapäiskäymälät, kertoo PutkiReformi Oy:n pääreformaattori eli toimitusjohtaja Jan-Erik Luther kulkiessaan uusilla menetelmillä remontoitavassa asunnossa. Huoneistossa on siistiä ja pölytöntä, ja ainoastaan lattialla olevat suojapahvit kertovat siitä, että jotain erityistä on tekeillä.
Putkiin nähdään kameran avulla
Pinnoittamalla tehty putkiremontti tarkoittaa käytännössä sitä, että putkia ei vaihdeta vaan ne korjataan. Puhdistamisen jälkeen putket joko pinnoitetaan epoksimassalla, tai niihin laitetaan epoksilla täytetty sukka, joka kuivuu uudeksi putkeksi. Remonttikohteena olevan asunnon kylpyhuone on poissa käytöstä noin viikon ajan.
- Uusien menetelmien kanssa seiniä tai lattioita ei tarvitse repiä auki, vaan remonttimiehet näkevät putkien sisälle videokameroiden avulla. Taloyhtiö saa työstä remontin jälkeen myös tallenteet, joista nähdään tarkkaan, mitä on tehty, Luther sanoo.
Putkien pinnoittamista on kritisoitu siitä, että se ainoastaan lykkää ongelmia ja ”oikeaa” putkiremonttia. Lutherin mielestä ennakkoluulot ovat kuitenkin turhia, sillä pinnoituksella putkien elinikä pitenee roimasti.
- Perinteisillä menetelmillä tehdyn putkiremontin elinikä voi olla 20–50 vuotta, kun taas pinnoituksen elinikä on 40. Sukkasujutuksella korjatut putket puolestaan voivat kestää jopa 100 vuotta.
Remontin voi tehdä osissa
Putkiremontti haukkaa ison loven asunnonomistajien budjettiin. Vertailujen mukaan putkien pinnoittaminen tulee noin 20–25 prosenttia edullisemmaksi kuin perinteisen menetelmien käyttö, jos remontissa uusitaan kerralla niin käyttövedet, viemärit kuin kylpyhuoneetkin.
- Uusien menetelmien etu on myös siinä, että kaikkea ei ole pakko tehdä kerralla. Jos esimerkiksi viemärit ovat kunnossa, remontissa voi korjata vain käyttövesiputket. Koska seiniä tai lattioita ei avata, kylpyhuonetta ei välttämättä tarvitse laittaa uusiksi. Mutta senkin voi toki tehdä esimerkiksi remontin jälkeen, PutkiReformin pääreformaattori Jan-Erik Luther sanoo.
Taloyhtiöissä putkiremonteista päättäminen on osakkaiden ja taloyhtiön hallituksen vastuulla. Remontti tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun putkistossa on jo päässyt tulemaan vuotoja. Muuten remontin ajankohtaa voi ennustella rakennusvuoden perusteella.
- Hallituksen vastuulla on selvittää erilaiset vaihtoehdot ennen remontin aloittamista. Ensi kesänä tulee voimaan myös uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka velvoittaa seuraamaan vähän tarkemmin talon elinkaarta. Jos remontissa päädytään uusiin menetelmiin, palveluntarjoajalla tulisi olla hyvä laatujärjestelmä, koulutus ja referenssit. Pahin vaihtoehto on se, että remonttiin lähdetään fiilispohjalta ja uskotaan sitä yhtä saarnaajaa, joka sanoo, mitä pitäisi tehdä.
Lähde: PutkiReformi Oy
Sivun alkuun >>
Kesämökin omistajien keski-ikä 61 vuotta
22.12.2009
Uusien, vuonna 2008 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 53 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2008 oli 61 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 22 000 eli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista. Kaikista kesämökeistä yli neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 15 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 16 prosentilla mökeistä ja vajaan viidenneksen kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistavien asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä.
Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla
Vuoden 2008 lopussa kesämökkejä oli 481 700. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 3 400 kesämökillä, joista osa on uustuotantoa ja osa käyttötarkoitukseltaan vapaa-ajan asunnoiksi muutettuja. Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 oli mökkejä 368 000, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli ollut 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus
Eläkkeensaajan asumistuen perusteisiin pieniä korotuksia
19.12.2009
Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenojen enimmäismäärät nousevat 5 prosenttia vuokratason nousun vuoksi. Korotusta tulee myös erilliseen vesimaksuun sekä niiden kiinteistöjen lämmityskustannuksiin, joissa ei ole keskuslämmitystä. Kiinteistön kunnossapitokustannukset pysyvät ennallaan.
Valtioneuvoston asetuksen mukaiset korotukset huomioidaan seuraavassa asumistuen tarkistuksessa, joten maksussa olevat tuet pysyvät siihen saakka ennallaan.
Eläkeasioita koskevissa kysymyksissä asiakkaita neuvoo Kelan palvelunumero 020 692 202 arkisin klo 8-18.
Sivun alkuun >>
Aurinkoa senioreiden lähiympäristöelämään
9.11.2009
Lähiympäristöllä on useiden tutkimusten mukaan suuri merkitys ikäihmisen hyvinvoinnille. Toiminnallisuuden parantamiseksi suunnittelun on katettava myös talojen lähiympäristön, pihojen ja kulkureittien suunnittelu. Suunnittelussa pitäisi paneutua ikääntyvien ja seniori-ikäisten asukkaiden asemaan ja nähdä esimerkiksi esteettömyys laajemmin ja monipuolisemmin, ei pelkkinä kynnysten poistamisen tai hissirakentamisen ongelmakysymyksinä. Miten moni ikäihminen joutuu tahtomattaan asuntonsa vangiksi, koska taloyhtiön piha ja kulkureitit ovat talvella liukkaita, huonosti valaistuja ja lähiympäristö synnyttää turvattomuuden tunnetta.
TTS tutkimuksen uusin tutkimushanke pyrkii tuomaan aurinkoa ikäihmisen elämään. Auringon näkyminen sekä sisällä että ulkona edellyttää paitsi toimivien sisätilojen suunnittelua, myös henkistä hyvinvointia lisäävien ja liikuntaan kannustavien pihatilojen suunnittelua. Pihalle on myös päästävä esteettä! Ekotehokas seniorikoti eli Esko-hanke on kolmivuotinen tutkimushanke, joka pyrkii vastaamaan tulevaisuuden senioriasumisen haasteisiin ekotehokkuusasioita unohtamatta.
Piha-alueiden merkitys ikäihmiselle
Esko-hankkeen suunnitteluryhmässä mukana oleva Erja Rappe Marttaliitosta on tutkinut piha-alueiden merkitystä ikäihmisen hyvinvoinnille. Ulkoilu ylläpitää ikääntyvien toimintakykyä ja yhteyttä ympäristöön. Ikäihmiset kokevat luonnon rauhoittavana ja mielialaa kohottavana. Luonnossa oleminen tai sen näkeminen on erityisen merkityksellistä niillä vanhuksilla, jotka kokevat itsensä huonokuntoisiksi tai masentuneiksi. Viherympäristö, joka tarjoaa runsaasti välittömiä aistikokemuksia, tukee muistisairaiden toimintakykyä. Ikääntyneiden asumisratkaisuissa tulisikin turvata esteettömät ulkoilumahdollisuudet ja mielenkiintoiset, vaihtelevat ikkunanäkymät. Ulko- ja sisätilojen yhdistäminen toiminnallisten välitilojen avulla lisäisi uskallusta ja kiinnostusta ulkoilla.
Suunnitteluyhteistyö synnyttää uusia ideoita
Suunnitteluyhteistyön idea on usean eri alan asiantuntijan kokoontuminen yhteen. TTS:n aiemmissa asumisen tutkimushankkeissa on havaittu, että eri osapuolten välinen kiinteä vuorovaikutus ja yhteistyö on tehokkain tapa synnyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Projektipäällikkö Heli Mäntylän valmistelee väitöskirjaa suunnitteluyhteistyöstä; kuinka asukastoiveet ja ekologiset tavoitteet kohtaavat ja kuinka ne huomioidaan suunnittelussa. Myös Ekotehokas seniorikoti -hankkeessa asuntojen ja pihojen suunnittelu toteutetaan suunnitteluyhteistyönä. Suunnittelun perustana on ikäihmisten näkemys hyvästä asumisesta. Ikäihmisten näkemyksiä on TTS tutkimuksessa kartoitettu useaan otteeseen, viimeinen haastattelututkimus on tehty Esko-hanketta varten 2009. Hankkeen arkkitehdin Matti Kuittisen vähemmän kiitollisena tehtävänä on poimia parhaat ideat ja piirtää ne paperille. Samalla on laskettava euroja; tasapainoiltava hyväksi havaitun ja kustannustehokkuuden välillä.
Tutkimuksellisia tavoitteita
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu ympäristön estetiikan myönteinen vaikutus viihtyisyyteen, mielenterveyteen ja jopa fyysisestä sairaudesta toipumiseen. Tässä tutkimushankkeessa määritellään ja suunnitellaan ikäihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat aistittavat elementit. Näitä ovat muiden muassa rakennusten sisä- ja ulkopinnat, keinoina mm. moderniin arkkitehtuuriin liitettävä ornamentiikka, värit ja valaistus, pintojen struktuuri sekä tilojen akustiikka.
Piha-alueet suunnitellaan tukemaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden toimintakykyä. Työpaketissa kehitetään esteettömiä, esteettisiä ja turvallisia piha-alueiden suunnitteluratkaisuja, jotka kannustavat ikäihmisiä ulkoilemaan. Suunnittelussa huomioidaan sekä kestävä ympäristön suunnittelu että ympäristön vaikutus asukkaiden hyvinvointiin. Moniaistittavien ja ymmärrettävien ulkotilojen avulla pyritään tukemaan asukkaiden orientaatiota aikaan ja paikkaan sekä vahvistamaan yksilön suhdetta ympäristöönsä. Motivoivien ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimintamahdollisuuksien avulla asukkaita rohkaistaan toimimaan ympäristössään.
Ekotoimivakoti.fi -sivusto avautuu tammikuussa
Suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön luodaan suunnitteluohje-sivusto, jonne kerätään hankkeessa syntynyt tieto ja esimerkkejä toimivista ratkaisuista ja hyväksi havaituista materiaaleista. Myös kuluttajat voivat hyödyntää sivuston työkaluja, esimerkiksi Toimivan asunnon suunnittelu –ohjeistoa, jossa huonetilojen tärkeimmät vaatimukset on esitetty kuluttajaystävällisesti. Sivusto avautuu tammikuussa.
Lähde: TTS tutkimus (Työtehoseura)
Sivun alkuun >>
Yli 175 000 eläkeläistä saa asumistukea
13.9.2009
Eläkkeensaajan asumistukea saaneilla asumismenojen osuus oli ennen tukea 40 %, ja tuen jälkeen asumismenojen osuus laski reiluun viidesosaan asumistukeen vaikuttavista tuloista. Vuoden 2008 lopussa eläkkeensaajan asumistukea sai 175 500 eläkeläistä. Heidän keskimääräiset asumismenonsa olivat 354 euroa kuukaudessa, asumistukeen vaikuttavat tulonsa 878 euroa kuukaudessa ja asu-mistukensa 162 euroa kuukaudessa. Noin kolmella neljäsosalla tulot pienensivät maksettavaa asumistukea. Eläkkeensaajan asumistukea saaneilla keskimääräiset asumismenot nousivat vajaat 6 % edellisvuodesta. Niin sanotun köyhyyspaketin rahaa kohdennettiin myös eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenoihin.
Lähde: Kela
|
Esteetön liikkuminen nostaa asunnon arvoa ja asumismukavuutta
11.6.2009
Turvallisesti taloyhtiön yhteisissä tiloissa
Turvallisuus ja esteetön liikkuminen ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Pienillä ja edullisilla keinoilla voi helpottaa liikkumista taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja samalla parantaa turvallisuutta sekä asumismukavuutta. Panostus yhteisiin tiloihin nostaa myös asuntojen arvoa ja lisää taloyhtiön houkuttelevuutta.
”Esteetön liikkuminen tarkoittaa turvallisuutta. Esteettömyys tekee asumisesta helppoa ja mukavaa, se palvelee kaikkia asukkaita ja laajentaa talon käyttäjäryhmää. Lisäksi se toimii asuntojen myyntivalttina”, Respecta Oy:ssä tuotepäällikkönä työskentelevä fysioterapeutti ja insinööri Juha Matila sanoo.
Apuvälineitä valmistavan ja myyvän Respectan tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn, elämänlaadun ja elinpiirin parantaminen. ”Rakentamiseen liittyvien lakien vaatimukset ovat minimiraja, jonka osaava suunnittelija pystyy helposti ja edullisesti ylittämään.”
Pienillä parannuksilla ja vähillä kustannuksilla saadaan jo paljon aikaan: ylimääräiset tukitangot, kaiteet ja istuimet käytävissä, portaissa ja saunoissa ovat helppoja ja edullisia asentaa. Liukumattomat matot, huomiovärit ja tehokkaampi valaistus sekä luiskat piha-alueilla ohjaavat liikkumista ja lisäävät turvallisuutta.
Esteetöntä liikkumista läpi elämänkaaren
Yleisimmin taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa ja piha-alueilla tapahtuu liukastumis- ja kaatumisonnettomuuksia. Ikääntyminen ja tietyt sairaudet aiheuttavat lihasvoiman heikkenemistä, mikä vaikeuttaa liikkumista.
”Hissi ei ole autuaaksi tekevä asia, joka ratkaisee taloyhtiön liikkumisen ongelmat. Portaat, kynnykset ja korotukset aiheuttavat turhia riskejä. Heikko valaistus, raskaat ovet ja suuret jyrkkyyserot pihan kulkuväylillä haittaavat myös liikkumista ja heikentävät turvallisuutta”, Matila listaa. ”Viime vuosien suosikkirakennusmateriaali lasin on huomattu suurina pintoina aiheuttavan ongelmia etenkin näköhäiriöisille.”
Myös elämäntilanne asettaa haasteita liikkumiselle. Pienten lasten kanssa liikkuvat vanhemmat ja itsenäistä toimimista harjoittelevat lapset kohtaavat helposti hankaluuksia rappukäytävässä tai pihamaalla. ”Tilapäinen liikuntarajoite voi kohdata kenet vain esimerkiksi raajamurtuman tai lonkkaleikkauksen myötä”, Juha Matila muistuttaa.
Katselmuskierrokselle käyttäjän silmin
Hyvä tapa aloittaa esteettömän liikkuminen parantaminen on tehdä katselmuskierros taloyhtiön yhteisissä tiloissa, sisällä ja ulkona.
”Kierroksella arvioidaan taloyhtiön liikkumis- ja turvallisuustekijät esimerkiksi isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen edustajien ja huoltomiehen voimin. Kierrokselle voi pyytää Respectasta mukaan asiantuntijan. Katselmuksessa kannattaa pohtia, miten liikkuminen sujuisi lastenrattaiden, pyörätuolin, rollaattorin tai kyynärsauvojen kanssa,” Matila neuvoo.
Liikkumista arvioimaan voi Respectan kautta saada myös jonkin potilasjärjestön edustajan, joka näkee taloyhtiön aivan eri tavoin ja pystyy antamaan arvokkaita vinkkejä. Katselmuksen jälkeen kirjoitetaan lausunto kokemuksista, ja suositeltavista parannustoimista tilakohtaisesti. Katselmusta voi täydentää asukkaille suunnatulla kyselylomakkeella.
”Suuret saneeraukset, kuten putkiremontti on oiva tilaisuus parantaa laajemmin liikkumista ja turvallisuutta taloyhtiössä. Kustannus osana isompaa urakkaa jää silloin suhteessa varsin pieneksi”, Juha Matila Respectasta muistuttaa.
Vinkkejä taloyhtiöille esteettömän liikkumisen parantamiseksi
- Panostus jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa kannattaa, mutta myöhemminkin voi pienillä toimilla parantaa merkittävästi asukkaiden päivittäistä liikkumista, turvallisuutta ja asumismukavuutta.
- Kartoita parannuskohteet katselmuskierroksella. Tarkastele yhteisiä tiloja eri käyttäjien silmin, korkeudelta ja voimat huomioiden. Kerää asukkailta toiveita ja ideoita yhteisten tilojen toimivuuden lisäämiseksi, näin asukkaat sitoutuvat tehtäviin parannuksiin. Huomioi myös vierailijat ja työn puolesta taloyhtiössä asioivat, kuten postinjakajat ja kodinhoitajat.
- Sisäänkäynnin ja oman asunnon välillä ovat yleensä suurimmat liikkumisen esteet, kuten tasoerot, portaat, kynnykset ja raskaat ovet. Lisäkahvat ovissa, kaiteet, tasoluiskat ja -hissit sekä porrastasanteiden levähdysistuimet helpottavat liikkumista. Varasto- ja säilytystiloissa voi olla kuluneita, liukkaita mattoja tai riittämätön valaistus.
- Muista vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu: pimeys ja huono keli korostavat ongelmakohtia niin ulkona kuin sisälläkin.
- Saunoissa ja pesutiloissa tapahtuu paljon onnettomuuksia. Huomiovärit, kaiteet ja kahvat sekä seinäkiinnitteinen, alas laskettava suihkuistuin parantavat turvallisuutta.
- Päätökset yhteisten tilojen kehittämisestä tehdään taloyhtiön hallituksessa. Valtion asuntorahasto voi myöntää avustuksia esimerkiksi hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen. Korvauksen hakemiseen on omat käytäntönsä ja se edellyttää suunnittelijan käyttöä.
Sivun alkuun >>
|
Senioriasumiseen kehitteillä uusi konsepti
11.6.2009
Senioriasuntojenkysyntä on kovaa, kuitenkin monet markkinoilla olevat asunnot ovat toimimattomia ikäihmisille. TTS tutkimus (Työtehoseura) on käynnistänyt poikkitieteellistä tutkimushankkeen tämän ongelman poistamiseksi. Mukana ovat muun muassa Marttaliitto, Vanhustyön keskusliitto, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Teknillinen korkeakoulu, Kombi arkkitehdit, Toimiva koti, rakennuttaja Finndomo sekä lukuisa määrä muita yrityksiä.
Tutkimushanke pohjautuu Ekoelias-hankkeessa saatuihin positiivisiin kokemuksiin suunnitteluyhteistyöstä, josta hankkeen projektipäällikkö Heli Mäntylä valmistelee väitöskirjaa Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle. Ekotehokas seniorikoti (Esko)-hanke on kolmivuotinen ja sitä rahoittaa yritysten lisäksi Teknologian edistämissäätiö Tekes.
ESKO-hankkeen tavoitteena on:
1) suunnitella toimivia ja ekotehokkaita senioriasumisen ratkaisuja suunnitteluyhteistyön avulla
2) suunnitella ikäihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukeva lähiympäristö arkkitehtuurin, sisustuksen, teknologian, pihan ja viherympäristön avulla
3) kartoittaa asuintiloissa käytettävien materiaalien huollettavuutta ja tilojen toimivuutta palvelutoimintojen kannalta
4) luoda suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön senioriasuntojen suunnitteluohje
5) tuotteistaa, pilotoida ja ohjeistaa senioriasuinalueen konsepti koerakentamisalueilla.
Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa
Vanheneminen omassa kodissa on luonteva, ikäihmisen itsensä toivoma ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Haasteena on parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tilastokeskuksen mukaan EU:n alueella lasketaan asuvan tällä hetkellä yli 60 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja määrä kasvaa koko ajan väestön vanhetessa. Vuoteen 2030 mennessä ikäihmisiä lasketaan olevan jo 90 miljoonaa. Suomessa, samoin kuin esimerkiksi Japanissa, on maailman nopeimmin vanheneva väestörakenne. Tämä on suuri kansallinen kehityshaaste, mutta se voidaan kääntää myös globaaliksi osaamiseduksi miettimällä tuotteistettuja konsepteja seniorityöhön.
Esteettömyys ja muuntojoustavuus
Elinkaarisuunnittelu ottaa huomioon muuntojoustavuuden ja esteettömyyden aina pihamaalta asuntojen sisätiloihin asti. Esteettömien tilojen ja helppojen kulkuyhteyksien suunnittelussa panostetaan avariin pesutiloihin ja selkeisiin pohjaratkaisuihin. Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia.
Elämänkaariasumisen näkökulma merkitsee, että asuinalueilla tulisi olla mahdollisuus eri-ikäisten asumiseen. Tämä tulee yhä tärkeämmäksi väestön ikääntyessä. Eri ikäryhmien kohtaaminen on elämänpiiriä rikastuttava tekijä. Toinen tärkeä näkökulma on mahdollisuus pysyä omaksi koetussa asuinpaikassa. Tutkimusten mukaan ihmiset haluaisivat useimmiten pysyä tutulla asuinalueella tai samalla suunnalla asuntoa vaihtaessaan. Elämänkaariasuminen alkaa näkyä käsitteenä eri tutkimuksissa 1990-luvulta alkaen. Hyvä asuminen tyydyttää eri-ikäisten ja erilaisen toimintakyvyn omaavien ihmisten tarpeet. Esteettömyys on elinkaariasumisen tärkeä mahdollistaja. Elinkaariasuinalueilla yhteisöllisyys on merkittävä voimavara. Paikallisverkostot rakentuvat ihmisten arjen ympärille ja ne perustuvat vapaaehtoisuuteen.
Piha-alueiden elvyttävyys
Ulkoilu ylläpitää ikääntyvien toimintakykyä ja yhteyttä ympäristöön. Ikäihmiset kokevat luonnon rauhoittavana ja mielialaa kohottavana. Luonnossa oleminen tai sen näkeminen on erityisen merkityksellistä niillä vanhuksilla, jotka kokevat itsensä huonokuntoisiksi tai masentuneiksi. Viherympäristö, joka tarjoaa runsaasti välittömiä aistikokemuksia, tukee muistisairaiden toimintakykyä. Ikääntyneiden asumisratkaisuissa tulisikin turvata esteettömät ulkoilumahdollisuudet ja mielenkiintoiset, vaihtelevat ikkunanäkymät. Ulko- ja sisätilojen yhdistäminen toiminnallisten välitilojen avulla lisäisi uskallusta ja kiinnostusta ulkoilla.
Asumisen turvallisuus
TTS:ssä on tutkittu ikäihmisten omatoimisuuden ja turvallisuuden edistämistä asumisessa. Tutkimusten mukaan ikäihmisten asuntosuunnittelussa oikea mitoitus on avainasemassa, koska ergonominen kalustemitoitus lisää turvallisuutta. Asunnon suunnittelussa tärkeimpiä ovat keittiön ja pesutilojen mitoitus. Erityisesti tulisi huomioida pyörätuolin vaatima tila, joka on halkaisijaltaan 1500 mm suuruinen ympyrä. Se on huomioitava keittiön ja pesutilojen lisäksi käytävien kulmissa, hissi-, wc-, sauna- ja makuuhuonetiloissa.
Ruokahuoltoon liittyvien koneiden ja laitteiden oikeilla valinnoilla ja sijoittamisella voidaan tukea ja helpottaa omatoimista selviytymistä. Keittiön seinäkaapit on syytä sijoittaa niin alas, ettei porrasjakkaraa tarvitse käyttää. Ulosvedettävät tarvikelaatikostot liukuvat helposti ja tuovat tavarat hyvin esille ilman kumartelua ja kurkottelua. Koneiden sijoittaminen käyttökorkeudelle säästää selkää ja helpottaa työskentelyä. Hyvä yleis- ja paikallisvalaistus sekä ikkuna keittiössä edistävät turvallisuutta ja lisäävät viihtyisyyttä. Keittiöt ovat ikäihmisten asunnoissa monesti puutteellisesti varustettuja. Keittiöiden hyvällä suunnittelulla helpotetaan arjen askareista selviytymistä ja poistetaan monia vaaratekijöitä.
Asunnon sisällä tapaturmavaaran aiheuttavat pääasiassa liukkaat lattiat, irralliset matot, tasoerot lattiassa ja korkeat kynnykset. Kävelytelinettä (”rollaattoria”) käytettäessä sattuu tapaturmia sen törmätessä kynnykseen tai vastaavaan esteeseen. Asunnon kalustus ja huonekalujen toimivuus eivät useinkaan vastaa ikäihmisten tarpeita. Keittiön työtaso on usein vakiokorkuinen ja nojatuoleista on vaikea nousta ylös, koska ne ovat liian upottavia. Sängyt ovat säännönmukaisesti liian matalia ja ovat yhdessä niiden eteen sijoitettujen pienten mattojen kanssa tavallisimpia tapaturmavarojen aiheuttajia. Turvallisuus onkin asumisessa erittäin keskeinen asia, jota voidaan oleellisesti parantaa hyvällä suunnittelulla. Oikeilla materiaalivalinnoilla voidaan parantaa tilan siivottavuutta ja helpottaa palveluyrittäjien työtä.
Sivun alkuun >>
Yhä useampi asumisoikeusasunnossa asuva onkin ikäihminen
19.5.2009
Kuva: 74-vuotiaat eläkeläiset Olavi ja Raili Virtanen muuttivat Varkaudesta Jyväskylään.
Yhä useampi ikääntyvä valitsee asumisoikeusasunnon, sillä muuttamaan pääsee pienellä pääomalla eikä yli 55-vuotiailla ole varallisuusrajoja. Rahaa ja aikaa säästyy muuhun elämiseen, kun elinkustannukset pienenevät eikä talon huoltoon liittyvistä asioista tarvitse huolehtia itse.
Vajaa kolme vuotta sitten 74-vuotiaat eläkeläiset Olavi ja Raili Virtanen muuttivat Varkaudesta Jyväskylään. Omakotitalo isoine pihoineen vaihtui asumisoikeusasuntoon lähelle keskustaa useamman vuoden harkinta-ajan jälkeen.
– Vanhempi poikani tiesi asumisoikeusasioista ja ehdotti meillekin sitä asumismuodoksi. Sitten aloin itse etsiä lisätietoja internetistä, Olavi Virtanen kertaa.
– Meille suurin syy asumisoikeusasuntoon muuttoon oli se, että hyvään asuntoon pääsee pienellä pääomasijoituksella ja rahaa vapautuu muuhun käyttöön.
Keski-Suomeen muutto tuntui luonnolliselta, koska kaipuu omille synnyinseuduille ja lasten lähelle painoivat vaakakupissa.
– Nyt on helppo mennä lapsia tapaamaan, sillä olemme jo puolivälissä matkaa verrattuna entiseen.
Varallisuusrajoja ei yli 55-vuotiailla ole asumisoikeusasunnoissa lainkaan, toisin kuin sitä nuoremmilla. Tulorajoja ei ole kenelläkään. Asukas saa asuntoon pysyvän asumisoikeuden, kun maksaa muuttaessaan asumisoikeusmaksuna 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna, kun asukas päättää luopua asunnosta.
Vaivatonta asumista
Asumisoikeusasunnossa asukkaan ei tarvitse itse huolehtia talon huoltoon liittyvistä asioista, sillä huoltoyhtiö hoitaa ne.
– Omakotitalossa on paljon töitä, jotka pitää tehdä itse. Nyt huoltoyhtiö hoitaa työt puolestamme. Elämä on nyt hyvin erilaista ja helpompaa, Virtanen kertoo.
Säästyneen ajan Olavi vaimoineen käyttää kunnosta huolehtimiseen, ja talon vieressä on hyvät ulkoilumahdollisuudet.
Asumiskulut ovat kahden hengen taloudessa pienet. Virtaset maksavat käytön mukaan sähköstä ja vedestä, sekä vastiketta. Monissa taloissa on aktiivista asukastoimintaa, joten mahdollisuus yhteisölliseen toimintaankin on olemassa. Virtasten talossa asuu useita ikäihmisiä, mutta myös vastapainona nuoria. Naapureista on löytynyt uusia ystäviäkin. Vanhana järjestöaktiivina Olavi Virtanen halusi myös talohallitukseen mukaan.
– Hallituksessa olon myötä tiedämme heti taloon liittyvät asiat.
Eri vaihtoehtoja
Asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt rakennuttavat myös uusia asuntoja, sillä kysyntä on kasvussa.
Tällä hetkellä esimerkiksi Asokodeilla on 33 paikkakunnalla lähes 14 000 asuntoa. Asuntoja on niin omakotitaloista rivi- ja kerrostaloasuntoihinkin.
Virtasten vaatimuksia asunnolle olivat keskustan läheisyyden lisäksi toimiva ja hyvä pohjaratkaisu. Nykyinen 51,5 neliön kaksio on lähes samankokoinen kuin entinen omakotitalokin. Ehdoton vaatimus eläkeläisparille oli se, että asunnossa on oma sauna ja parveke.
– Meillä on upeat näkymät 6. kerroksesta Jyväsjärvelle, Virtanen iloitsee.
Hakuprosessi on kaksivaiheinen, ensin haetaan kohdepaikkakunnan asumistoimistosta järjestysnumero, jonka jälkeen täytetään hakupaperit. Numeron voi hakea, vaikkei varmasti muuttaisikaan, sillä se ei velvoita vielä mihinkään. Haku onnistuu jo suuremmilla paikkakunnilla sähköisesti. Virtasten asumisoikeusasunnon saanti kesti vajaa nelisen kuukautta: tammikuussa haettiin jonotusnumero ja jo huhtikuussa löytyi mieluisin asunto.
Sivun alkuun >>
|
Vuokra-asuntojen rakentamislainoille valtion korkotuki ja takaus
30.3.2009
Tasavallan presidentti on 27.3.2009 vahvistanut hallituksen elvytyspakettiin liittyvän lain uudesta korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille eli niin sanotun "välimallin korkotukilain" sekä lain suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin. Lakien tavoitteena on rakennusalan työllisyyden edistäminen poikkeuksellisessa suhdannetilanteessa korjausrakentamista ja vuokra-asuntojen tarjontaa lisäämällä. Lait liittyvät valtion vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja tulevat voimaan 1.4.2009.
Vuokra-asuntojen rakentamislainoille valtion korkotuki ja takaus
Uuden lain nojalla voidaan hyväksyä vuosien 2009 ja 2010 aikana vuokra-asuntojen rakentamista varten myönnettäviä lainoja tuettaviksi valtion korkotuella ja täytetakauksella. Uudisrakentamisen lisäksi korkotukilainan voi saada sellaista uudisrakentamiseen verrattavissa olevaa käyttötarkoituksen muutostyötä varten, jossa esimerkiksi vanhoja liike- tai teollisuustiloja muutetaan asuinkäyttöön. Eduskunta on lisäbudjetissa hyväksynyt näille niin sanotuille "välimallin korkotukilainoille" 250 miljoonan euron hyväksymisvaltuuden tälle vuodelle. Korkotukilainansaajien joukkoa ei ole rajattu, vaan saajilta vaaditaan ainoastaan riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen. Korkotukilainalla rakennettaviin asuntoihin liittyy velvollisuus pitää asunnot vuokra-asuntoina kymmenen vuotta. Muita käyttörajoituksia ei ole. Vuokrakäyttövelvoitteesta voi vapautua jo viiden vuoden kuluttua korkotukilainan hyväksymisestä, mikäli valtio vapautetaan kaikista lainaan liittyvistä velvoitteista.
Hallitus arvioi, että lain nojalla voitaisiin käynnistää noin 2 000 vuokra-asunnon rakentaminen jo kuluvan vuoden aikana. Näiden asuntojen rakentamisen työllisyysvaikutus olisi tänä vuonna arviolta noin 4 000 henkilötyövuotta.
Suhdanneluonteisia avustuksia asuinrakennusten korjauksiin
Edellä mainitun lain lisäksi tasavallan presidentti vahvisti lain suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin. Avustuksilla elvytetään korjausrakentamista, lisätään rakennusalan työllisyyttä sekä tuetaan asuinrakennusten ylläpitoa.
Avustuksen suuruus on kymmenen prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ilman erityistä syytä myöntää pienempää avustusta. Alle 5 000 euron parannus- tai korjaustoimenpiteitä ei tueta. Tukea myönnetään ainoastaan niihin korjauksiin, jotka aloitetaan helmikuun 2009 alun ja vuoden lopun välillä. Aloittamisajankohta määritellään urakkasopimuksessa tai muussa vastaavassa sopimuksessa määritellyn rakennustöiden aloittamispäivän mukaan. Avustettavien töiden tulee olla valmiita vuoden 2010 loppuun mennessä.
Sivun alkuun >>
|
Asuntoturva ostaa yksityishenkilöiltä 800 omistusasuntoa vuokra-asunnoiksi
18.3.2009
Vuokraturva-ryhmään kuuluva Asuntoturva Oy ostaa yksityishenkilöiltä 800 omistusasuntoa ja muuttaa ne vuokra-asunnoiksi. Ostetut asunnot on tarkoitus pitää Asuntoturvan pääomarahastoissa pitkäaikaisessa vuokrauskäytössä. Yksityishenkilöt voivat myydä asuntonsa rahastoille ilman välityspalkkiota.
Vuokra-asuntojen kovan kysynnän seurauksena Asuntoturvan vuokra-asuntoihin sijoittaviin pääomarahastoihin ostetaan tänä vuonna 800 asuntoa lisää aiemmin jo ostettujen 500 asunnon lisäksi. Yksiöitä ja kaksioita pääkaupunkiseudulla tai Etelä-Suomen läänissä omistavat henkilöt voivat tarjota yksittäisiä asuntojaan rahastojen ostettavaksi Vuokraturvan kautta ilman välityspalkkiota.
Rahastoilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys vuokra-asuntojen tarjoajana. Keskitymme tarjoamaan sellaisia vuokra-asuntoja, joista vuokramarkkinoilla on kaikkein kovin pula , toteaa Asuntoturvan toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa.
Vuokra-asuntopula ei ole ikuisuusongelma, kuten joskus annetaan ymmärtää. Se on ratkaistavissa, kuten kaikki muutkin ongelmat. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia asuntosijoittamisen muotoja , painottaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Sivun alkuun >>
|
Yleisimmin tulipalossa kuolee keski-ikäisiä ja vanhoja ihmisiä
20.1.2009
Epäkuntoinen palovaroitin ei varoita vaarasta - Tulipaloissa kuoli 103 ihmistä vuonna 2008
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurannan mukaan vuonna 2008 tulipaloissa kuoli 103 ihmistä. Kuolleista 75 oli miehiä, 25 naisia, ja neljän sukupuoli ei ilmennyt mediatiedoista. Yleisimmin tulipalossa kuolee keski-ikäisiä ja vanhoja ihmisiä. Tavallisimmin kuolemaan johtanut palo tapahtuu omakotitalossa.
Tulipaloissa kuoli viime vuonna 13 ihmistä enemmän kuin vuonna 2007. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä palokuolemat pystyttäisiin vähentämään 50:een vuodessa. Haaste on eri hallinnonalojen yhteinen ja perustuu valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.
Yleisin syttymissyy kuolemaan johtaneissa paloissa oli tupakka. Mediaseurannan mukaan myös sähkölaitteet olivat viime vuonna merkittävä syy paloihin, joissa menehtyi ihminen. Syttymissyy ilmenee kuitenkin mediatiedoista vain noin puolessa tapauksista.
Palopaikoista yleisin oli omakotitalo. Niissä syttyneissä paloissa kuoli 48 ihmistä. Muissa pientaloissa uhreja oli 20, kerrostaloissa 23 ja vapaa-ajanasunnoissa 3. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK haluaa muistuttaa, että tulipalo on vaarallinen kaikissa talotyypeissä. Tulipalo on arvaamattoman nopea, ja toisaalta palon ei tarvitse olla kuin kytevä ollakseen hengenvaarallinen.
Epäkuntoinen palovaroitin ei varoita vaarasta
Tulipaloja on mahdollista ehkäistä tehokkaasti kotikonstein. Tärkeää on myös havaita mahdollinen palonalku mahdollisimman nopeasti. Siksi palovaroitin on syytä pitää toimintakunnossa ja siksi SPEK suosittelee palovaroittimen asentamista kaikkiin makuuhuoneisiin sekä poistumisreitin varrelle.
Toimintaa tulipalotilanteessa on hyvä harjoitella. Tulipalosta on poistuttava nopeasti ja ovet sulkemalla ehkäistävä palon leviäminen. Kerrostaloissa ei kuitenkaan pidä mennä savuiseen porraskäytävään, jos palo ei ole siinä asunnossa, jossa itse on. Mediatietojen mukaan savuiseen porrashuoneeseen menon takia vuonna 2008 kuoli 2 ihmistä.
Palokuolemien määrää voidaan vähentää käyttämällä hyväksi teknisiä ratkaisuja ja apuvälineitä. Näistä vaikuttavimpana voidaan pitää automaattista sammutuslaitteistoa. SPEK haluaa lisätä henkilöturvallisuutta parantavien sammutuslaitteistojen määrää Suomessa. Näistä on saatu kiistatta hyviä kokemuksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Tästä on tuore kokemus myös Suomesta, kun sammutuslaitteisto sammutti sairaalapalon alkuunsa. 33 ihmistä ehdittiin evakuoida osastolta ja henkilövahingoilta vältyttiin.
Sivun alkuun >>
|
Väestönsuoja - ei vain pommisuoja
27.11.2008
-Väestönsuojien kunnossa puutteita monissa kiinteistöissä.
Väestönsuojien kunnossapito on sekä laissa säädetty velvollisuus että olennainen osa kiinteistönhuoltoa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan aina muisteta tehdä, ja väestönsuojia käytetään muun muassa asuinrakennusten varastoina.
Monissa asuinrakennuksissa ja liikekiinteistöissä väestönsuojia käytetään nykyään pääasiassa varastoina tai harrastuspaikkoina. Polkupyörien talvivarastona toimivaa tilaa ei välttämättä edes mielletä väestönsuojaksi, ja sekä tilan että varusteiden kunnossapitoa laiminlyödään.
Väestönsuojien kunnossapito ei ole kiinteistön omistajan päätettävissä, vaan laki määrittelee vaatimukset sekä suojalle että sen varusteille. Väestönsuojan pitää olla rakenteellisesti ehjä ja sen laitteiden ja varusteiden pitää olla sisäasiainministeriön asetuksen mukaisia. Lähtökohtana on, että väestönsuoja on aina välittömässä käyttökunnossa sekä tilojen että varustuksen osalta.
- Suomalaiset väestönsuojat ovat pääasiassa rakenteellisesti ehjiä, mutta tekniikka ja varusteet ovat usein todella vanhoja. Mikään kiinteistötekniikka ei kestä vuosikymmeniä ilman huoltoa. Tilojen huollon laiminlyönti johtuu usein yksinkertaisesti siitä, ettei asiaan ole monessa kiinteistössä muistettu kiinnittää riittävästi huomiota, toteaa Lassila & Tikanojan kiinteistöturvallisuuden työnjohtaja Joni Nyholm.
Ei vain pommisuoja
Väestönsuojia rakennettiin Suomessa alun perin pommisuojiksi. Nykyään suoja saattaa kuitenkin olla tarpeen myös rauhan aikana syntyvissä katastrofitilanteissa, esimerkiksi teollisuuden myrkkyonnettomuuksien, ydinvoimalaonnettomuuksien tai suurien tulipalojen seurauksena.
- Onnettomuusuhalla ei pidä lähteä pelottelemaan ketään, mutta olisi sulaa hulluutta olla pitämättä väestönsuojia käyttökunnossa, kun ne kerran on rakennettu. Väestönsuojien kunnossapito on osa hyvää ja vastuuntuntoista kiinteistönhoitoa, Joni Nyholm muistuttaa.
Väestönsuojien kunnossapito on pääsääntöisesti kiinteistöjen omistajien vastuulla. Käyttökunnon ylläpito vaatii säännöllisin väliajoin tehtävän huollon, jonka yhteydessä muun muassa koekäytetään koneet, varmistetaan venttiilien toiminta, tarkistetaan puhelin- ja antennilinjat sekä päivitetään tarvikkeet.
L&T:n tekemän kartoituksen perusteella väestönsuojien kuntoa ei seurata kaikissa kiinteistöissä säännöllisesti. Kartoituksessa haastateltiin satunnaisesti eri kiinteistönomistajia ja isännöitsijöitä. Tästä joukosta yli puolet ei osannut kertoa, milloin heidän vastuullaan olevissa kiinteistöissä on viimeksi tarkistettu väestönsuojien kunto.
- Vuosittaisten toimenpiteiden lisäksi laki vaatii, että väestönsuojaan tehdään kymmenen vuoden välein tiiveyskoe, josta kiinteistön omistajalla pitää olla todistus. Tällainen todistus puuttuu useilta kiinteistöiltä, huomauttaa Joni Nyholm.
Kuntokartoitus kertoo nykytilan
Väestönsuojan kuntokartoitus on tarpeen silloin, jos kiinteistönomistaja ei tiedä, missä kunnossa suoja on rakenteiden ja varusteiden osalta. Kartoituksessa kiinteistönomistaja saa ajantasaisen raportin siitä, missä kunnossa väestönsuoja on, ja onko korjauksille tarvetta.
Sivun alkuun >>
|
Asuntoyhteisöjen korjauskustannukset kasvoivat 15 prosenttia vuonna 2007
1.11.2008
Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2007 kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.
Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 1,1 miljardia euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 310 miljoonalla eurolla. Aravatalojen korjauskulut laskivat noin 5 prosenttia edellisestä vuodesta.
Asuntoyhteisöjen hoitokuluihin kuuluvat vuosikorjauskustannukset kasvoivat 17 prosenttia ja taseeseen aktivoidut korjauskustannukset nousivat voimakkaasti (28 %). Syy reippaaseen kasvuun on 1960 ja 1970-luvuilla valmistuneiden kerrostalojen suuret korjauskulut.
Noin 60 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien, parvekkeiden ja LVI-järjestelmien korjauksiin. LVI - järjestelmät sisältävät myös putkiremontit. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 15 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennuksen pohjarakenteiden, huoneistojen, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin.
Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset 2006-2007
Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannusten tilasto perustuu noin 2 300 asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin.
Lähde: Tilastokeskus
Sivun alkuun >>
|
Myymättömille asunnoille olisi kova kysyntä vuokramarkkinoilla
3.10.2008
Yhä kasvava myymättömien asuntojen tarjonta ja toisaalta jyrkästi paheneva vuokra-asuntopula voisivat ratkaista toinen toisiaan. Nopealiikkeisimmät kahden asunnon loukkuun jääneet ovatkin jo turvautuneet edellisessä lamassa hyväksi havaittuun keinoon ja neuvotelleet pankin kanssa mahdollisuuden laittaa vanhan asuntonsa vuokralle odottamaan kaupankäynnin vilkastumista.
Asuntokaupan ja asuntojen vuokramarkkinan tunnelmat ovat täysin päinvastaiset. Talouden epävarmuudesta ja lainaehtojen tiukentumisesta kärsivä asuntokauppa on kääntynyt asuntojen ylitarjonnaksi, kun taas vuokramarkkinoilla kärsitään asuntopulasta ja ylikysynnästä.
Nämä kaksi ongelmaa ovat nyt alkaneet kohdata toisiaan. Osa asunnon myyjistä on kyllästynyt maksamaan korkoja ja vastikkeita pitkään myynnissä olleesta asunnosta ja päätynyt vuokraamaan asuntonsa muutamaksi vuodeksi hintapyynnöstä tinkimisen sijaan.
Vuokramarkkinat ottavat nämä asunnot avosylin vastaan. Asuntojen rakentaminen on hidas tapa vuokra-asuntopulan helpottamiseen, mutta myymättä jääneiden kohteiden laajempi siirtyminen vuokramarkkinoille voisi helpottaa ylikysyntää nopeallakin aikataululla. Samalla myös kaikkein hurjimmat vuokrankorotuspaineet tasaantuisivat , ennustaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Sopivaa vuokra-asuntoa etsivät nyt uutena ryhmänä myös talouden epävarmuuden varovaisiksi tekemät perheet, jotka ovat jo aiemmin myyneet oman omistusasuntonsa, mutta eivät halua vielä uutta asuntoa ostaa.
Sivun alkuun >>
