Uutisia:
Eläkeläisliittojen etujärjestö luovutti kannanottonsa vuoden 2018 ... -- "Kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön ..."
Vielä ehtii hakea – eläketuki myönnetty 3 207 ikääntyneelle ... -- "Eläketuen haku alkoi vilkkaasti viime toukokuussa. Nyt yli 3 200 Kelan ..."
Joka kolmas ikääntynyt harkitsee työskentelyä eläkkeellä -- "Eläkkeellä työskentely kiinnostaa suomalaisia aikaisempaa ..."
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti neljän miljoonan rajan -- "Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti ..."
Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi on nimitetty Jouko Jokinen -- "Ylen hallitus on nimittänyt Jouko Jokisen yhtiön suomenkielisen ..."
Finanssivalvonta huomio peruspankkipalveluita myös iäkkäämpien asiakkaden osalta -- "Selvitys peruspankkipalveluiden saatavuudesta ja hinnoittelusta – Fiva ..."
  • 1

Mitä luetaan nyt?

Runsaita leväkukintoja sekä merialueilla että sisävesillä

Suomen lounaisilla avomerialueilla on runsaasti sinilevää veteen ...

+ View

Mustikoista ravintokuidun lähde

Mustikoita voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ...

+ View

Ruusulokki yllätti Tornien taistossa

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin ...

+ View

Laivaepidemiassa löydetty pinnoilta ja potilaista norovirusta, epidemiaselvitys jatkuu

Alustavia tuloksia laivaepidemian aiheuttajasta on saatu. Osasta ...

+ View
Hide Main content block

Uusimpia artikkeleja

+60 v. kokevat sosiaalisen me-dian vähentävän yksinäisyyttä

                                                                                                           Kuva: Eläkeliitto Eläkeliiton ja Ennaltaehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lähiverkko-projektin verkkokyselyssä* selvisi, että 90 % nettiä käyttävistä 60–90-vuotiaista on käyttänyt jotain sosiaalisen median palvelua. Puolet somea käyttävistä ikäihmisistä ilmoitti löytäneensä sen kautta uudelleen vanhoja tuttuja. Lähes kaksi kolmasosaa (59 %) arvioi, että sosiaalinen media vähentää ihmisten yksinäisyyden tunnetta. - Some laajentaa sosiaalista verkostoa ja auttaa yhteydenpidossa myös silloin, kun liikkuminen pois kotoa on vaikeaa. Monissa vastauksissa kuvattiin somen lievittävän yksinäisyyttä. Verkko voi jollekin olla ainoa paikka kohdata ihmisiä, kuvaa Lähiverkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen. Kyselyssä selvisi, että Facebook on tunnetuin ja käytetyin sosiaalisen median palvelu. Sen tunsivat lähes kaikki vastaajat ja heistä 74 % kertoi myös käyttäneensä palvelua. Jopa puolet kertoo käyttävänsä palvelua päivittäin. Vanhempi ikäpolvi kuvaa sosiaalisen median auttavan ajan hermolla pysymistä, avartavan maailmankuvaa ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta.  "Huonokuuloiselle se on erinomainen tapa ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Kielitaito pysyy paremmin tallella kuin muuten. Iän tuomista haitoista huolimatta voi kokea kuuluvansa tähän aikaan ja maailmanlaajuiseen perheeseen, jossa voidaan olla asioista myös eri mieltä", kertoo kyselyyn vastannut 72-vuotias mies. ”Käytän joka päivä sosiaalista mediaa eri tavoin. Kuuntelen, katselen, luen, vaihdan mielipiteitä ja koen olevani perillä ja tietoinen sukulaisten, ystävien ja varsinkin yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Elämäni olisi köyhää ilman somea!” summaa kyselyyn vastannut 70-vuotias nainen. Lapset, lapsenlapset ja ystävät auttavat yli 60-vuotiaita somen käytössä. Suuri osa (70 %) vastaajista kertoi saaneensa tukea palveluiden käyttöön joltain läheiseltä. Yhtä suuri osa kertoi myös kiinnittävänsä paljon huomiota yksityisyyden suojaamiseen somessa. - Monia iäkkäämpiä netin käyttäjiä askarruttavat tietoturvaan ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat. Yksityisyyden suojaaminen on jätetty somessa usein käyttäjän vastuulle ja vaatii tietoa ja taitoa. Esimerkiksi Facebook päivittää usein yksityisyysasetuksia, joten käyttäjän täytyy pysyä ajan tasalla profiilinsa asetuksista, Pakarinen kertoo. * Ikäihmisten sosiaalisen median käyttöä selvitettiin Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n LähiVerkko-projektissa. Lähde: Eläkeliitto

+ View

Eläkeläisten karaoken suomenmestaruus ratkotaan 3.-5.10.2017

EL-karaokemestarit 2016 ovat Ari Rantametsä (M 50–64), Leila Kattilakoski, (N 50–64) Ritva Mäntsälä (N 65+) ja Heikki Saarela (M 65+). Eläkeliitto/kuvaaja. Eläkeliiton järjestämät valtakunnalliset eläkeläisten karaokemestaruuskilpailut huipentuvat 3.-5.10. Nilsiän Tahkovuorella. Loppukilpailussa kilpailee 77 laulajaa, jotka ovat valikoituneet mukaan alkukarsintojen kautta lähes tuhannen laulajan joukosta. Kovatasoisessa kilpailussa mestaruudet ratkotaan miesten ja naisten sarjoissa sekä ikäsarjoissa 50–64 ja yli 65-vuotiaat. Kilpailut ovat osa Eläkeliiton laajaa kulttuuritoimintaa, jonka avulla liitto haluaa aktivoida jäsenistöään lauluharrastuksiin ja torjua samalla ikääntyneiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. - Karaoke yhdistää laulamista ja musiikkia rakastavia ihmisiä. Sen luoma ilmapiiri rohkaisee kilpailijoita ilmaisemaan tunteitaan laulamisen muodossa. Kysyimme karaokelaulun merkitystä kilpailuun osallistuneilta, ja heidän vastauksissaan toistuivat ystävät, yhdessäolo, rentoutuminen ja esiintymis- ja itsevarmuus, kertoo kilpailun tuottaja Seppo Mustonen Eläkeliitosta. - Tutkimusten mukaan laulut ovat myös luonteva tie muistoihin, sillä jokaisella meillä on laulu. Lauluissa voi käsitellä ja sanoa senkin, mitä ei muutoin uskalla. Laulu mahdollistaa kaikkien tunteiden kokemisen ilosta surutyön tekemiseen, Mustonen toteaa. Eläkeliitto on rohkaissut eläkeläisiä karaokeharrastuksen pariin pitkään ja suunnitelmallisesti. Liitto on järjestänyt karaokekilpailuja vuodesta 2008. Kilpailun järjestävät tänä vuonna Eläkeliitto, Eläkeliiton Pohjois-Savon piiri sekä Eläkeliiton Kuopion ja Nilsiän yhdistykset. Lähde: Eläkeliitto ry

+ View

Jyväskyläläiset sen kertovat: Kenestä tulee aktiivivanhus?

– Monet iäkkäät ihmiset sanovat, että aktiivisuus pitää elämässä kiinni.  Olemme kehittäneet uuden mittariston, jolla voimme mitata aktiivisena vanhenemista yksilön omista tavoitteista lähtien, professori Taina Rantanen kuvailee. Näin on mahdollista saada käsitys siitä, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja miten sitä voi edistää. Jyväskylän yliopistossa selvitetään, mitkä tekijät selittävät aktiivisena vanhenemista ja sitä, onko aktiivisena vanheneminen yhteydessä henkilöiden hyvinvointiin. Tutkijat etsivät näitä tekijöitä mm. ihmisen terveydentilasta, toimintakyvystä ja elinympäristöstä. Toiveena on löytää toimintatapoja, joilla vanhusten yksilöllistä osallisuutta voitaisiin parantaa. Tutkimus toteutetaan keräämällä tietoa 75- ja 80- ja 85-vuotiaista henkilöistä. -Lähetämme kutsun tutkimukseen ensimmäisessä vaiheessa 75-vuotiaille jyväskyläläisille tulevan syksyn ja talven aikana. Tutkimus koostuu kotona tehtävästä haastattelusta ja mittauskäynnistä liikunta- ja terveyslaboratoriossa. Ensi vuonna lähetämme kutsun myös 80- ja 85-vuotiaille, tutkimuksen koordinaattori Eeva-Maija Palonen kertoo. Tutkimukseen osallistuva saa arvokasta tietoa toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Tutkimuksessa hyödynnetään myös liikemittaria jokapäiväisen liikkumisen mittaamisessa. Arkiliikkuminen kuten asiointi ja ulkoilu tai eri tilaisuuksissa käyminen kerryttää huomattavan osan päivittäisen liikunnan määrästä. Ovatko vanhat nuortuneet? - Tänä päivänä 75-vuotiaat ihmiset saattavat tuntea itsensä nuoremmiksi kuin saman ikäiset ihmiset menneinä vuosina. Myös toiminnallinen ikä voi olla nuorekkaampi kuin parikymmentä vuotta sitten samassa iässä olleiden, professori Rantanen kuvailee. - Vuosina 1989–1990 tehtiin Jyväskylässä laaja 75- ja 80-vuotiaiden toimintakykyä mitannut kansainvälistäkin huomiota saanut tutkimus. Nyt voimme selvittää, ovatko nykyiset tutkittavat kuntonsa perusteella nuorempia kuin saman ikäiset tutkittavat tuohon aikaan. Näin voisi ajatella, sillä elinikä on noussut ja nykyään 75-vuotiaiden eliniän odote on kolmisen vuotta pidempi kuin 1990-luvun taitteessa, Rantanen arvioi.  Toivomme, että kutsun saavat henkilöt suhtautuvat tutkimukseen yhtä myönteisesti kuin aiemmat ikäluokat. Rantasen tutkimusryhmä ottaa huomioon monia eri näkökulmia, sillä joukossa on eri tieteenalojen edustajia, muun muassa terveys-, liikunta- ja käyttäytymistieteilijöitä. Aktiivisena vanheneminen on myös Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite. AGNES-tutkimuksessa sillä tarkoitetaan pyrkimystä edistää hyvinvointia omiin tavoitteisiin tähtäävän toiminnan avulla omien kykyjen ja mahdollisuuksien puitteissa. Viisivuotista AGNES-tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto, joka myönsi professori Taina Rantaselle arvostetun, yli kahden miljoonan euron suuruisen ERC Advanced Grant -rahoituksen. Se on laatuaan ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa. Lähde: Jyväskylän yliopisto

+ View

Vielä ehtii hakea – eläketuki myönnetty 3 207 ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle

Eläketuen haku alkoi vilkkaasti viime toukokuussa. Nyt yli 3 200 Kelan asiakasta saa tukea. Tukeen oikeutetut voivat edelleen hakea sitä: tuessa on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Kela lähetti keväällä 4 250 mahdolliselle eläketuen saajalle kirjeen, jossa kerrottiin uudesta pitkäaikaistyöttömien ikäryhmälle suunnatusta etuudesta. Heistä kaikkiaan 3 182 on hakenut tukea elokuun loppuun mennessä. Tähän mennessä Kela on myöntänyt tuen 3 207 pitkäaikaistyöttömälle, jotka ovat tällä hetkellä yli 61-vuotiaita. Osa heistä on jo siirtynyt vanhuuseläkkeelle. Hakemuksia Kelaan tuli elokuun loppuun mennessä kaikkiaan 4 389, mutta kaikki heistä eivät täyttäneet tuen myöntämisedellytyksiä. – Hylkäävä päätös voi johtua toisesta etuudesta, joka vähentää eläketuen määrää, niin että sitä ei jää maksettavaksi, vaikka muut myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Eläketukihan on takuueläkkeen suuruinen eli tänä vuonna 760,26 e/kk. Eläketuen määrä pienenee samassa suhteessa kuin takuueläkekin, jos on muita tuloja, kertoo suunnittelija Jukka Tuomiaho. Eläketukea pienentävistä etuuksista hän mainitsee esimerkkinä perhe-eläkkeen. Hakemusbuumi hoitui hallitusti – mitä on hakemattomuuden taustalla Eläketuen hakemuksia tuli Kelaan toukokuussa yli 3000 ja kesäkuussa vajaa 800. Kaikkiaan hakemuksia on tähän mennessä tullut 4 442. Ensimmäisenä eläketuen maksupäivänä 2.6. Kela maksoi tuen 2242 hakijalle. Hakemusten käsittelyaika oli toukokuussa 8 päivää ja kesäkuussa 6,3 päivää. Nyt eläketukihakemuksia ratkaistaan vajaa 200 kuukaudessa, mutta käsittely kestää hieman kauemmin. – Vaikuttaa siltä, että nyt tulevissa hakemuksissa on enemmän selviteltävää. Se pidentää käsittelyaikaa, Tuomiaho kertoo. Kaikki Kelasta kirjeen saaneet asiakkaat eivät ole hakeneet eläketukea. Sitä ei ole pakko hakea, vaan asiakas voi jatkaa työttömänä työnhakijana ja työmarkkinatuen saajana. – Osa hakematta jättämisistä saattaa selittyä lähestyvällä vanhuuseläkeiällä. Yli 16 % kirjeen saaneista on täyttämässä pian 63 vuotta, ja se voi olla asiakkaan työeläkeikä. Lisäksi 10 % hakematta jättäneistä on täyttämässä 65 vuotta, joka on myös kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä. Hakematta jättäneissä voi olla myös asiakkaita, jotka odottavat työkyvyttömyyseläkepäätöstä työeläkelaitoksestaan tai Kelasta, arvioi etuuspäällikkö Pirjo Raute Kelasta. Raute lisää, että eläketuen saaja voi siirtyä työeläkkeelle, kun oma työeläkelain mukainen eläkeikä tulee täyteen. Eläketuen voi saada lyhyeksikin aikaa ennen eläkkeelle siirtymistä. Vielä ehdit hakea Eläketukea voivat edelleen hakea ne ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka täyttävät sen myöntämisedellytykset. Tukea voidaan myöntää takautuvasti 6 kuukauden ajalta, joten tuki maksetaan takautuvasti kesäkuusta lähtien, jos sitä hakee joulukuun loppuun mennessä. – Jos olet nyt kuluneiden kuukausien aikana saanut Kelasta jotain muuta etuutta kuten työttömyyspäivärahaa, sen määrä vähennetään takautuvasti maksettavasta eläketuesta, kertoo Raute ja lisää: – Voit myös hakea tukea lokakuun tai marraskuun alusta. Tuen maksaminenhan päättyy, kun saavutat 65 vuoden iän. Hae vanhuuseläkettä työeläkelaitoksestasi. Jos työeläkkeesi on pieni, hae samalla vanhuuseläkettä myös Kelasta. Muista hakea eläkettä muutamia kuukausia ennen kuin eläkeikäsi täyttyy. Lähde: Kela

+ View

Joka kolmas ikääntynyt harkitsee työskentelyä eläkkeellä

Eläkkeellä työskentely kiinnostaa suomalaisia aikaisempaa enemmän. Peräti joka kolmas 54-62-vuotias harkitsee työskentelyä tulevina eläkevuosinaan. Työskentelyä harkitsevat erityisesti yrittäjät, korkeakoulutetut ja eläkeajan toimeentulostaan huolestuneet. Suomalaisten eläkeaikeita tutkinut Eläketurvakeskuksen (ETK) ekonomisti Sanna Tenhunen pitää ikääntyneiden työhalujen kasvua huomattavana. - Jos suomalaisten työhalut toteutuvat edes osittain, eläkkeen ohessa työskentely tulee lähivuosina yleistymään paljon. ETK:n tilastojen mukaan muutama vuosi sitten vain joka kymmenes vanhuuseläkkeensaaja teki töitä eläkkeellä ollessaan, Tenhunen kertoo. Tenhusen mukaan tulevat eläkkeensaajat haluavat tehdä varsinkin satunnaisia töitä. Kuusikymppisillä eniten työhaluja Keskimääräistä useammin työskentelyä harkitsevat 60–62-vuotiaat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja yrittäjät. Vastaajien joukosta erottuu myös toimeentulostaan huolestuneiden joukko: reilu kolmannes vastaajista kertoo harkitsevansa työskentelyä taloudellisista syistä. - Heikoksi tai kohtalaiseksi toimeentulonsa arvioivat ovat kiinnostuneempia jatkamaan työskentelyä eläkkeellä kuin ne, jotka arvioivat tulevansa hyvin toimeen eläkeaikana, Tenhunen sanoo. Keskimääräistä harvemmin työskentelyä eläkkeen ohessa puolestaan harkitsevat julkisen sektorin työntekijät, terveydestään huolestuneet sekä ne, joiden puoliso ei ole töissä. Seitsemän prosenttia kiinnostunut osittaisesta vanhuuseläkkeestä Yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi siirtyvänsä eläkkeelle täsmälleen omassa eläkeiässään. Suomalaisilla on kuitenkin kiinnostusta myös eläkkeelle siirtymisen joustoihin. Noin joka kuudes arvioi siirtyvänsä eläkkeelle ennen omaa eläkeikäänsä, ja reilu neljännes oman eläkeikänsä jälkeen. - Seitsemän prosenttia vastaajista kertoo olevansa kiinnostunut osittaisesta vanhuuseläkkeestä. Vajaa puolet ei usko käyttävänsä mahdollisuutta tähän uuteen eläkelajin, Tenhunen sanoo. Noin kolmannes arvioi, että osittaisen vanhuuseläkkeen ottaessaan he jatkaisivat työskentelyä koko- tai osa-aikaisesti. Keskimääräistä useammin osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa työskentelyä harkitsevat keskiasteen ja alimman korkea-asteen suorittaneet. Yrittäjät erottuvat ryhmänä, jossa työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa harkitaan selvästi muita vastaajia enemmän. ETK:n kyselytutkimukseen vastasi 2 179 henkilöä. Kysely tehtiin noin puoli vuotta ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa. Lähde: Eläketurvakeskus

+ View

Talous & Rahat

Kuluttajien reiluus myös kauppojen käsissä

Elintarvikekaupan keskittyminen ja ostovoiman

+ View

Lakien tulkinta jatkuvassa liikkeessä

Kuka maksaa eläketurvan? Kesäkuun Työeläke-lehden

+ View

Eläkeläisnaisten taloudellinen asema suhteessa miehiin on

Eläkeläisnaisten ja -miesten tuloero on kaventunut 20

+ View

Matkakohteita

Bodø, Norja

Pohjois-Norjan Bodø tunnetaan lähinnä porttina Lofooteille, mutta pienen

+ View

Yosemite, Yhdysvallat

Vuonna 1890 kansallispuistoksi julistettu Yosemite käsittää yli 3 000

+ View

Hong Kong

Hongkong on onnistunut yhdistämään kiinalaisen nykyisyytensä ja

+ View

Videokatsomo

INFO: Syöpäsairaudet

Seniorikokin palstalta

Terveisiä ViiniExposta 2016

Helsingin Messuhallissa pidetään joka ...

Terveisiä Alsacesta

Sain jälleen kerran tilaisuuden toimia ...

Pentti Arvela - Seniorikokki

Scroll to top